25.3. klo: 12:45 sain syliini potran tytön. Painoa 3950g ja pituutta 52cm. Kylläpä siinä oli punnertamista kun tyttö tuli vielä otsa edellä..
Tiistaina kotiuduttiin ja aikamoista hässäkkää ollu eka päivät. Yöt valvotaan ja silloin tällöin saan pari tuntia nukuttua. Tänään meinattiin pistäytyä ekaa kertaa ulkona..
Heips!
Vieläkö joku täällä käy lueskelemassa? Miten on teillä muilla mennyt? Meillä ollut niin iloja, kuin surujakin, mutta onneksi enemmän iloja Tyttö on ihana ja äitinä olo parasta maailmassa
Mukavaa kesää kaikille!!
Minä käyn aina silloin tällöin kuulumisia kurkkimassa.
Meilläkin on mennyt vallan mainiosti pojan kanssa. Alkuun oli vatsavaivoja ja sitä myöten huutoja, mutta onneksi nekin helpottui suht äkkiä.
Nyt on mennyt oikein mukavasti ja voin sanoa, että on jopa helppo lapsi
Vieläkin tulee päivittäin ihmeteltyä, miten suuri onni meitä kohtasi, että muutaman vuoden yrittämisen jälkeen me saatiin luomusti lapsi aikaan <3
Ja miten paljon voi tuota lasta rakastaa, ihan sydän pakahtuu onnesta <3
Ihana nähdä Heitulin kuulumisia! Oon tässä jo jonkin aikaa koittanu kuikuilla, mistä löytyis ja vieläkö käyt täällä. Jotenkin vaan tuntuu siltä, et sen verran kauan yhdessä kikkailtiin tuolla haaveilijoiden puolella, et haluan tietää jatkostakin...
Mä ite satunnaisesti kirjottelen tuolla lokakuun odottajien puolella. Tänään tasan 20+0, eli puolet ois vielä jälellä... Ja hyvin on alkukankeuden jälkeen mennyt, vointi aivan loistava.
Moikka! Meilläkin alkukankeuden jälkee alkaa arki sujumaa. Alussa oli myös jonkun sortin mahavaivoja kun ei imetys ottanut onnistuakseen, joten siirryttiin kokonaan vastikkeisiin. Nyt vasta ollaan päästy yhteisymmärrykseen vastikkeesta ja unirytmeistä yms. Eli valoa kohti mennää
Mietin samaa tuossa toissapäivänä, että miten onnekas sitä olikaan että luomusti tärppäs reilun 1,5 vuoden jälkeen. Sitä yritän nyt muistella aina kun poika saa itkupotkuraivarit ja itellä meinaa voimat loppua Mutta kyllä sitä hyvää kannatti odottaa <3