Mä taisin just jäädä sinkuks :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kutistunut
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Siis jos äijäs on valmis eroomaan kissojen takia ni ei se sua kyllä rakasta oikeesti....Onx ne kissa tullu nyt jotenki yllättäen teidän elämäänne?? kuulostaa hiukka oudolta jos on valmis jättämään perheensä kissojen takia... :/
 
Alkuperäinen kirjoittaja hiukka outoa....:
Siis jos äijäs on valmis eroomaan kissojen takia ni ei se sua kyllä rakasta oikeesti....Onx ne kissa tullu nyt jotenki yllättäen teidän elämäänne?? kuulostaa hiukka oudolta jos on valmis jättämään perheensä kissojen takia... :/

No tuskin ne kissat tässä nyt on se pointti. Se vaan oli yks ehdotus, mitä mä voisin tehdä.
Ja rakastaa kyllä. Tai ainakin rakasti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kutistunut:
Alkuperäinen kirjoittaja hiukka outoa....:
Siis jos äijäs on valmis eroomaan kissojen takia ni ei se sua kyllä rakasta oikeesti....Onx ne kissa tullu nyt jotenki yllättäen teidän elämäänne?? kuulostaa hiukka oudolta jos on valmis jättämään perheensä kissojen takia... :/

No tuskin ne kissat tässä nyt on se pointti. Se vaan oli yks ehdotus, mitä mä voisin tehdä.
Ja rakastaa kyllä. Tai ainakin rakasti.

no jos ne kissat on kuulunu koko ajan pakettiin ni eiköhän se kenkä purista nyt jostain muualta!! ei sun kannata alkaa liikaa tekemään niinku toinen vaatii vaan mietitte yhdessä kompromisi ratkaisun.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kutistunut:
Alkuperäinen kirjoittaja Tanja:
Mä en ihan näin ainakaan luovuttaisi ja laittaisi pillejä pussiin. Teillä on kuitenkin yhteistä historiaa takana paljon ja olette kokeneet paljon yhdessä - ja olette vanhempia. Vaikka nyt onkin tiukka tilanne, niin kyllä keskusteluyhteys asiasta pitää pystyä luomaan ja asiasta puhumaan. Miten niin sun pitäs muutoksia tehdä...? Muuttaa itseäsi? Nuku yön yli, jos mahdollista, ja puhukaa huomenna kasvotusten ja ajan kanssa. Voimia ja paljon halauksia sinulle, asiat järjestyvät kyllä.

No mä en tahdo luovuttaa! Huomenna tuo on lähdössä ipanan kanssa sukuloimaan, joten aikaa puhumiselle ei taida löytyä.

Ja sä et lähde reissulle mukaan, koska...? No joo, toisaalta aika voi antaa perspektiiviä asiaan...mutta heidän palattuaan ota asia puheeksi ja istukaa alas puhumaan tuntemuksistanne. Heti. :hug:
 
voi ei! :( mä en voi ymmärtää miten 4vuoden jälkeen, ilman mitään ennakko varotuksia, voi vaan ilmoittaa jotain tollasta. :o

toivottavasti pääsette juttelemaan asioista ja saat selkeyttä tilanteeseen!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tanja:
Ja sä et lähde reissulle mukaan, koska...? No joo, toisaalta aika voi antaa perspektiiviä asiaan...mutta heidän palattuaan ota asia puheeksi ja istukaa alas puhumaan tuntemuksistanne. Heti. :hug:

Mä en lähde koska sinne on tulossa muitakin sukulaisia ja mä olen ainoa joka on sukuun tullut vasta myöhemmin. En papan paikkaa tahdo anastaa..
 
Alkuperäinen kirjoittaja sisar puoliQ:
voi ei! :( mä en voi ymmärtää miten 4vuoden jälkeen, ilman mitään ennakko varotuksia, voi vaan ilmoittaa jotain tollasta. :o

toivottavasti pääsette juttelemaan asioista ja saat selkeyttä tilanteeseen!

No sitä mäkin tahtoisin, puhua, puhua ja puhua.
 
Mutta olethan sinäkin hyvänen aika sitä sukua tyttönne äitinä...!

Toivottavasti eivät sitten ole siellä reissullaan kauaa...mun mielestä kuitenkin teidän tilanne vaatii pikaista selvittelyä ja keskustelua, mieluusti todellakin ennen joulua pitäis olla jonkinlainen yhteys ja selvitys olla tehtynä, ettei koko joulu mene nyt ihan puihin...Mä en osaa edes ajatellakaan, miten kurjalta susta nyt tuntuukaan, koska jo ihan sivusta seuraajana on tod. kurja fiilis :( - syö ja kovasti. Myötäelän kyllä, sikäli mikäli se nyt yhtään auttaa...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tanja:
Mutta olethan sinäkin hyvänen aika sitä sukua tyttönne äitinä...!

Toivottavasti eivät sitten ole siellä reissullaan kauaa...mun mielestä kuitenkin teidän tilanne vaatii pikaista selvittelyä ja keskustelua, mieluusti todellakin ennen joulua pitäis olla jonkinlainen yhteys ja selvitys olla tehtynä, ettei koko joulu mene nyt ihan puihin...Mä en osaa edes ajatellakaan, miten kurjalta susta nyt tuntuukaan, koska jo ihan sivusta seuraajana on tod. kurja fiilis :( - syö ja kovasti. Myötäelän kyllä, sikäli mikäli se nyt yhtään auttaa...

Olenhan sukua juu, mutta pieneen autoon ei liikaa väkeä mahdu. Ja tulevat samana iltana tai seuraavana aamuna kotiin.

Pakko tää on saada selvitettyä ennen joulua. Viime joulu jo meni perseelleen. ja kyllä mä tahdon tyttärelleni antaa mukavan joulun.
 
Alkuperäinen kirjoittaja juu:
ei taida kyllä olla kaikki palaset paikoillaan sun äijäs päänupissa!!!! että ihan lapsensa sitten jättää ja vaimonsa - joidenkin kissojen takia!!! voimia sinulle!

Ei tässä nyt pelkästään ole kyse kissoista. Ne vaan on yks asia mistä ei tykkää.

Ja lastaan ei jätä vaikka ero tulisikin..
 
Voi ei, iso iso :hug:

Toivottavasti saatte tilaisuuden puhua ja saatte mahdollisuuden korjata asioita. Muakin kyllä vähän ihmetyttää että yhtäkkiä ilman varoituksia sanoo ettei rakkautta enää ole. Oisko kuitenkin jotain merkkejä ollu ilmassa jo aiemmin mutta et vain ole huomannut? Kaikkea hyvää ja älä helpolla päästä irti!!
 
:hug:

Mun avoliitto kariutui 23.12.2001...ja kuten huomata saattaa, sitä päivämäärää on vähän vaikea unohtaa. Eipä ollut tuossa joulussa liiemmilti juhlimista mutta elämä jatkuu silti.

Koita jaksaa ja saada keskusteluyhteys mieheen auki.
 
Alkuperäinen kirjoittaja sef:
:hug: Mun avoliitto kariutui 23.12.2001...ja kuten huomata saattaa, sitä päivämäärää on vähän vaikea unohtaa. Eipä ollut tuossa joulussa liiemmilti juhlimista mutta elämä jatkuu silti.
Koita jaksaa ja saada keskusteluyhteys mieheen auki.
Huonossa suhteessa ei kannata roikkua. :attn:

Ei edes jouluna. :attn::attn:
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja sef:
:hug: Mun avoliitto kariutui 23.12.2001...ja kuten huomata saattaa, sitä päivämäärää on vähän vaikea unohtaa. Eipä ollut tuossa joulussa liiemmilti juhlimista mutta elämä jatkuu silti.
Koita jaksaa ja saada keskusteluyhteys mieheen auki.
Huonossa suhteessa ei kannata roikkua. :attn:

Ei edes jouluna. :attn::attn:

Totta.

Kun siinä itkua sitten väänsin niin mies sanoi että "no ei meidän tarvitse sittenkään erota jos et halua ja jos se noin pahalta tuntuu" tjtn. No en mä kyllä suhteessa senkään takia halua olla, että toinen säälii mua ja mun olotilaani joten kyllä mulle ero kelpasi vaikkei se kovin kivalta tuntunutkaan.

Ero ei tullut mulle ihan puun takaata (olin huomannut että mies oli kiinnostunut eräästä toisesta naisesta) mutta olisi sen mielestäni voinut tehdä ennemmin viikon ennen tai viikon jälkeen joulun koska ei sinänsä ollut ns. akuutista asiasta kyse.

Miehelle olin ostanut joululahjan, mutta hän ei ollut ostanut moista minulle. Ilmeisesti hän siis oli tiennyt jo jonkun aikaa että aikoo minut jättää...olisi tosiaan voinut vähän aiemmin sen ääneen sanoa.

Mutta mennyt on mennyttä, en mä tuota enää tänä päivänä pahalla muistele. Ehkä tilannetta aikoinaan vähän helpotti sekin, että mies koitti muutaman vuoden jälkeen lämmitellä suhdetta minuun uudestaan - siinä totaali epäonnistuen :laugh: :ashamed:
 
Alkuperäinen kirjoittaja sef:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja sef:
:hug: Mun avoliitto kariutui 23.12.2001...ja kuten huomata saattaa, sitä päivämäärää on vähän vaikea unohtaa. Eipä ollut tuossa joulussa liiemmilti juhlimista mutta elämä jatkuu silti.
Koita jaksaa ja saada keskusteluyhteys mieheen auki.
Huonossa suhteessa ei kannata roikkua. :attn:

Ei edes jouluna. :attn::attn:

Totta.

Kun siinä itkua sitten väänsin niin mies sanoi että "no ei meidän tarvitse sittenkään erota jos et halua ja jos se noin pahalta tuntuu" tjtn. No en mä kyllä suhteessa senkään takia halua olla, että toinen säälii mua ja mun olotilaani joten kyllä mulle ero kelpasi vaikkei se kovin kivalta tuntunutkaan.

Ero ei tullut mulle ihan puun takaata (olin huomannut että mies oli kiinnostunut eräästä toisesta naisesta) mutta olisi sen mielestäni voinut tehdä ennemmin viikon ennen tai viikon jälkeen joulun koska ei sinänsä ollut ns. akuutista asiasta kyse.

Miehelle olin ostanut joululahjan, mutta hän ei ollut ostanut moista minulle. Ilmeisesti hän siis oli tiennyt jo jonkun aikaa että aikoo minut jättää...olisi tosiaan voinut vähän aiemmin sen ääneen sanoa.

Mutta mennyt on mennyttä, en mä tuota enää tänä päivänä pahalla muistele. Ehkä tilannetta aikoinaan vähän helpotti sekin, että mies koitti muutaman vuoden jälkeen lämmitellä suhdetta minuun uudestaan - siinä totaali epäonnistuen :laugh: :ashamed:

mä tiedän yhden tapauksen, joka olisi ollut iki onnellinen, jos mies olisi vain jäänyt hänen luokseen. Siitäkin huolimatta vaikka mies oli ilmoittanut ettei ole tunteita ja erittäin paljon oli heidän suhteessa tapahtunut. Mutta nainen oli päättänyt että mies rakastaa häntä. Hän jopa kinusi ja kärtti miestä takaisin. Eikä hän tajunnut olevansa säälittävä..jotenkin en vain ymmärrä tuollaista kai se on jotain riippuvuutta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja sef:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja sef:
:hug: Mun avoliitto kariutui 23.12.2001...ja kuten huomata saattaa, sitä päivämäärää on vähän vaikea unohtaa. Eipä ollut tuossa joulussa liiemmilti juhlimista mutta elämä jatkuu silti.
Koita jaksaa ja saada keskusteluyhteys mieheen auki.
Huonossa suhteessa ei kannata roikkua. :attn:

Ei edes jouluna. :attn::attn:

Totta.

Kun siinä itkua sitten väänsin niin mies sanoi että "no ei meidän tarvitse sittenkään erota jos et halua ja jos se noin pahalta tuntuu" tjtn. No en mä kyllä suhteessa senkään takia halua olla, että toinen säälii mua ja mun olotilaani joten kyllä mulle ero kelpasi vaikkei se kovin kivalta tuntunutkaan.

Ero ei tullut mulle ihan puun takaata (olin huomannut että mies oli kiinnostunut eräästä toisesta naisesta) mutta olisi sen mielestäni voinut tehdä ennemmin viikon ennen tai viikon jälkeen joulun koska ei sinänsä ollut ns. akuutista asiasta kyse.
Miehelle olin ostanut joululahjan, mutta hän ei ollut ostanut moista minulle. Ilmeisesti hän siis oli tiennyt jo jonkun aikaa että aikoo minut jättää...olisi tosiaan voinut vähän aiemmin sen ääneen sanoa.
Mutta mennyt on mennyttä, en mä tuota enää tänä päivänä pahalla muistele. Ehkä tilannetta aikoinaan vähän helpotti sekin, että mies koitti muutaman vuoden jälkeen lämmitellä suhdetta minuun uudestaan - siinä totaali epäonnistuen :laugh: :ashamed:
Vahingonilo paras ilo.
 

Yhteistyössä