Mä oon paljon parempi äiti nyt 40-vuotiaana kuin...

[mää]

Mulla on kyllä siinä mielessä erilainen käsitys asiasta, että vaikka sain itse lapset 34- ja 35-vuotiaana, en kyllä osannut ollenkaan hoitaa varsinkaan esikoista ja vauvanhoito tuntui rankalta. En kyllä bilettänyt tai muuta sellasta, mutta luulisin, että olisin ollut rennompi nuorempana.

 

[minäkin]

Täällä ei saa olla asioista erimieltä! Kaikki lauseet pitää kirjoittaa pilkulleen ja täydellä ajatuksella. Omiin tulkintoihin ei saa jättää varaa! Pitää pysyä massan mukana ja tai edustaa kaikkia ajatussuuntia. Ikäkameleontti pitää myös olla ja edustaa Suomea Turusta Ivaloon saakka!

Hyvä, kun huomasit! Olen kauan sitten jo todennut saman asian. Täällä käydään joukolla päälle toisinaan ihan surutta ja vääristellään ihmisten kirjoittamia ajatuksia lukemalla ihan omia rivien välistä!
Kukaan ei uskalla toimia näin "oikeassa elämässä" Nimettömyys ja kasvottomuus tuo mukaan ilkeyden.
Toiset nikit on ihan kivoja, toiset vähemmän mukavia!

 

[Kerttu-Kyllikki]

Täällä ei saa olla asioista erimieltä! Kaikki lauseet pitää kirjoittaa pilkulleen ja täydellä ajatuksella. Omiin tulkintoihin ei saa jättää varaa! Pitää pysyä massan mukana ja tai edustaa kaikkia ajatussuuntia. Ikäkameleontti pitää myös olla ja edustaa Suomea Turusta Ivaloon saakka!

Muuten kantaa ottamatta, eikös se tulkinnan varan jättäminen sitten aiheuta aika usein myös niitä vääriä tulkintoja?

 

[Kowalski]

Täällä ei saa olla asioista erimieltä! Kaikki lauseet pitää kirjoittaa pilkulleen ja täydellä ajatuksella. Omiin tulkintoihin ei saa jättää varaa! Pitää pysyä massan mukana ja tai edustaa kaikkia ajatussuuntia. Ikäkameleontti pitää myös olla ja edustaa Suomea Turusta Ivaloon saakka!

Eikö tuossa iässä pitäisi jo ymmärtää, että muillakin on niitä omia mielipiteitä, ja kyetä asialliseen ajatustenvaihtoon & keskusteluun?

 

[jeah]

Täällä ei saa olla asioista erimieltä! Kaikki lauseet pitää kirjoittaa pilkulleen ja täydellä ajatuksella. Omiin tulkintoihin ei saa jättää varaa! Pitää pysyä massan mukana ja tai edustaa kaikkia ajatussuuntia. Ikäkameleontti pitää myös olla ja edustaa Suomea Turusta Ivaloon saakka!

Muuten kantaa ottamatta, eikös se tulkinnan varan jättäminen sitten aiheuta aika usein myös niitä vääriä tulkintoja?

Suomenkieli on just niinkuin sitä luetaan...
Provosoitukaa nyt kaikki.

 

[äiti 38 vee]

Täällä ei saa olla asioista erimieltä! Kaikki lauseet pitää kirjoittaa pilkulleen ja täydellä ajatuksella. Omiin tulkintoihin ei saa jättää varaa! Pitää pysyä massan mukana ja tai edustaa kaikkia ajatussuuntia. Ikäkameleontti pitää myös olla ja edustaa Suomea Turusta Ivaloon saakka!

Eikö tuossa iässä pitäisi jo ymmärtää, että muillakin on niitä omia mielipiteitä, ja kyetä asialliseen ajatustenvaihtoon & keskusteluun?

Mä huomasin jo toisaallta, että sä olet ikärasisti.. Mä poistun paikalta ja jätän teidät keskenään kinaamaan. Oon ilmeisesti jo liian vanha siihen! HIH!

 

[Kowalski]

Täällä ei saa olla asioista erimieltä! Kaikki lauseet pitää kirjoittaa pilkulleen ja täydellä ajatuksella. Omiin tulkintoihin ei saa jättää varaa! Pitää pysyä massan mukana ja tai edustaa kaikkia ajatussuuntia. Ikäkameleontti pitää myös olla ja edustaa Suomea Turusta Ivaloon saakka!

Eikö tuossa iässä pitäisi jo ymmärtää, että muillakin on niitä omia mielipiteitä, ja kyetä asialliseen ajatustenvaihtoon & keskusteluun?

Mä huomasin jo toisaallta, että sä olet ikärasisti.. Mä poistun paikalta ja jätän teidät keskenään kinaamaan. Oon ilmeisesti jo liian vanha siihen! HIH!

Joo, mä olen ikärasisti, koska totesin että tilastojen valossa ensisynnyttäjien keski-ikä on 27-28 v

Ehkä olet vanha, mutta aika lapselliselta vaikutat, kirjoitustesi perusteella.

 

[heh]

No, onneksi kaikki eivät ole ajatusmaailmaltaan kakaroita edes päälle parikymppisinä :/

siinä iässä sitä ei vaan huomaa.. on ne. jokanen. =)

 

[mä]

olin parempi äiti 20.vuotiaana! Olin energisempi jaksoi paljon paremmin. Enkä tosiaan bilettänyt lapset eivät olleet hoidossa kertaakaan. Nyt olen raihnainen ja masentunut 40.v lähentelevä äiti.

 

[k]

Eiköhän nämä ole aina henkilökohtaisia ja persoonakohtaisia asioita, joita ei voi YLEISTÄÄ oikeastaan millään tasolla.
Jotkut ovat lapsellisempia parikymppisenä kun toiset. Kaikki ovat lapsellisia sen ikäisenä jollain tapaa, mutta jotkut ovat henkiseti kypsempiä käsittelemään lapsellisuuttaan ja erilaisa tilanteita.
Se, että ap on ollut vastuuton nuorempana, ei tarkoita että KAIKKI muutkin olisivat.
Hienoa, että tasapaino elämään on löytynyt.
Toiset kypsyvät kauemmin kun toiset.

 

[-x-]

Hieno homma, että ap on tyytyväinen ratkaisuunsa.

Minä sain ekan lapseni nuorena ja mielestäni olen ollut hyvä äiti. Lapsen mukana kasvaa kyllä. Minä en henk.koht. voisi kuvitella, että olisin saanut esikoisen vaikka päälle nelikymppisenä. Ei äidin tarvitse olla mikään superihminen. Se, että kantaa vastuun lapsesta ja itsestään riittää. Toki elämänkokemuksesta ammentaa lapselle kaikkea arvokasta, mutta myös nuoressa iässä on omat hyvät puolensa. Kaikki parikymppiset ei suinkaan ole mitään "bilettäviä, itseään etsiviä kanoja"

 

[Gloria Mundi]

Melko paljon samoilla linjoilla olen. Toka kierros 'vanhempana aitina' on ollut aivan erilaista kuin silloin 'nuorena'. Ap'n kanssa kovasti samankaltainen kokemus.

 

[Vieras]

Mun on tosi vaikea kuvitella, että olisin kymmenen vuoden päästä aktiivisempi tai parempi äiti kuin nyt.

Siis mähän oon ihan hiton hyvä . Ei kai, tarkoitan siis sitä, että baareihin ei ole hinkua, jaksan touhuta lasten kanssa, viedä harrastamaan, yms. En tosin tullut äidiksi alle kaksikymppisenä, vaan 27-vuotiaana. Mutta parikymppisenä...kai mä olisin silloinkin siihen äitiyteen osannut kasvaa.

No noilla ajatuksilla sun ehkä kantsis kyllä uskoa et voisit olla parempi äiti kymmenen vuoden päästä koska muussa tapauksessa olet sit vissiin huonompi. Mut sähän nyt ootkin tän palstan täydellisin tyyppi ja saat aina sanoa pahasti muista ja kehua itseesi. Et ole ehkä niin täydellinen kun luulet.

 

[Vieras]

Joo, mä olen ikärasisti, koska totesin että tilastojen valossa ensisynnyttäjien keski-ikä on 27-28 v

Ehkä olet vanha, mutta aika lapselliselta vaikutat, kirjoitustesi perusteella.

Ja viimesellä lauseella todistit just ton et mitä sun kohdalle tulee niin MUILLA KUN SULLA ei saa olla mielipiteitä.

 

[FANG-ANN-75]

Mä ymmärrän täysin mitä puhut!
Itse olen 33v ja sain esikoiseni kun olin 26-27v. Ja toisen vajaa 2v sitten. Tuntuu että kaikki menee paremmin ja helpommin ja itsekin kykeneen nauttiin vanhetessaan aina vaan paremmin kaikesta, olemaan täysillä mukana eikä ole niin hukassa monen asian suhteen kuin nuorempana. Saati sit et olisin ollut esim 19v :/ ei ois tullu mitään! Juu olin "elämänkokenut" silloinkin mutta elämänkokemukset eivät ole pelkkää "olen nähnyt kuolleen-olen menettänyt läheisen-oli rankka lapsuus-jne juttuja. Elämänkokemus on myös paljon muuta ja siihen tulee lisää kokemuksia ja syvyyttä, ja itselle ymmärrystä, kuin mitä se oli parikymppisenä. Joten mitä vanhempi, sen enempi on ns. löytänyt itsensä, ymmärtää maailmaan ihan eri lailla jne, joten silloin varmasti parasta aikaa äitiyskin. Sen tietää sitten kun itsekkin vanhenee mistä puhutaan tässä. :attn: :wave:
Ja kotona hoitamisesta. Olen ite kasvattanut ja hoitanut 6v poikani kotona ja tytölle sama luultavasti 3v asti.

 

[RouvaRajatapaus]

Mä en jaksa lukea pitkää aloitusta, sori. :ashamed: Mutta, mä henk.koht. olen parempi äiti näille nuoremille, mitä aikoinaan esikoiselle. :ashamed:

Muoks. En tosin ole vielä neljääkymmentä, vain 35. :saint:

 

[aada]

ihanaa lukea tuo! itsekkin sain lapseni 21v ja 24v ja sitten pitkä tauko ja uusi avioliittokin.sain 39v ja 41v nuorimmat lapseni jotka ovat nyt 11v ja kohta 10v. Usein kuulen heiltä sanat " oma rakas äiti" olet ihana äiti, paras äiti! vanhempi lapseni nyt 28v. soitti viime uudenvuoden yönä( meinasin muuten saada sydärin kun luulin että jotain kauheaa oli tapahtunut kun yöllä soitetaan) kertoi minulle että olin hyvä äiti ja miten hän minua rakastaa vaikka aina ei muista soittaa tai käydä. silloin ajattelin että en ole tainnutkaan epäonnistua näiden vanhempien lastenikaan kanssa. Olen myös nauttinut iltatähdistäni erilailla kun silloin nuorempana. olen kärsivällisempi ja minulla on aikaa. molemmat iät ovat minusta ihan hyviä saada lapsia ja molemmissa ne " hyvät" puolensa.

onnellista uutta vuotta mummoäiti ja kaikki muutkin! nautitaan lapsista ja elämästä!

 

[Anu]

Minusta sinun kirjoitukessa käyttämäsi sana valinnat ovat ajoittain kaikkea muuta kuin kypsän aikuisen sanavarastoa,pikemminkin juuri sitä nuoren teini-äidin sanavarastoa.

Itse olen 36v ja minulla kolme lasta. Ensimmäisen sain 24vuotiaana. Jokainen lapsi on syntynyt erillaiseen taloudelliseen tilanteeseen sekä siinä mielessä erillaiseen äidin helmaan,että ajatukset ovat avartuneet ja elämänkokemusta on tullut. Mutta pohjimmiltani olen aina ollut tälläinen. Lapset ovat toki muuttaneet arvojani ja asenteitani,mutta en koe olleeni kenekään lapsen syntymän aikani sen "huonompi kuin parempikaan"-olen ollut äiti ja ihan ok-sellainen. Ehkä kaikki eivät kulje elämäänsä samaa rataa;nuoruus-biletys-opiskelu jne. Itse sain elää vaiherikkaan elämän omien vanhempieni kanssa;sain asua kolmessa eri maassa ja sain matkustaa ja nähdä maailmaa.Opin myös kolmea kieltä sujuvasti ja hyvät tavat. Opin myös että elämässä voi tehdä valintoja sekä samaan aikaan monia asioita. Olenkin opiskellut, käynyt töissä ja toiminut äitinä -kaikkea ajoittain yhtäaikaisesti. Koen eläneeni mukavan antoisaa elämää ja olen saanut paljon ja koen voivani antaa paljon. Olen sosiaalinen ja humoristi. Taloudellinen tilanteeni on erinomainen ja onpa minulla tohtorin-tutkintokin kolmen muun tutkinnon lisäksi. Mieskin löytyy ja akateemisen mukava ja rento sellainen. Minun elämäni on kulkenut näin ja mitääen en vaihtaisi.Koen jo nyt saaneeni paljon ja mukavaa että voin vielä saada ja antaa paljon.

 

[vieras]

Minulla ei ole omaa kokemusta "kahdesta sarjasta", sain esikoisen 26-vuotiaana ja koin olevani kypsä äidiksi. Olisin varmaan ollut ihan hyvä äiti 20-vuotiaanakin mutta olen iloinen, että esikoisen aika tuli vasta vähän myöhemmin. Ehdin opiskella ja olla hetken töissä ja elää sitä vapaata nuoruutta yhdessä miehen kanssa. Kun lapsi syntyi niin oli helppoa ja luontevaa siirtyä uuteen elämänvaiheeseen.

 

[äiti]

itse olin esikoisen synnyttyä 20v ja keskimmäisen synnyttyä 22v ja nyt olen 38v ja perheeseen syntyi joulukuun alussa iltatähti.osaan nauttia nyt joka hetkestä vauvan kanssa ja isommat pojat hoitavat mielellään pikkuveljeä.

 

[Riipputisurupuska]

Joku varmaan on kypsempi äitiyteen iän myötä, joku ei...

Tässä kohta nelikymppisenä mammana olen itsestäni huomannut, että tuskin olen sen kypsempi kuin 15v sitten.

Laiskistunut-liekkö syy hyvän ukon-hermot ei yhtään kärsivällisemmäksi kasvaneet, pilkunviilaaminen jäänyt entistä vähemmälle ja lapsikatraan kasvaessa kaikenlainen joutavanpäiväinen tekeminen ja päteminen hiipunut minimiin..

Joskus ihan ihmettelen, että miten sitä on jaksanut kotona olla ja touhuta, askarrella ja leipoa, kun ei nykyään viiitsi tehdä yhtään ylimääräistä ellei joku hormoonihirviö hirtä kiinni....

Päivä kerrallaan ilman sen kummempaa tulevaisuuden suunnitelmaa eli kakrut isoksi ja sitten taas katellaan ukon kanssa toisiamme-toivon mukaan...

Tai on ehkä pari tavoitetta:selviytyä eläkkeelle hengissä ja jonkinsorttinen järjenhiven päässä tämän nelikon jäljiltä.....

 

[Sabira]

Ei jaksa lukea kaikkia... Mutta aikamoista yleistystä tuntuu tässä keskustelussa nyt olevan. Itsekin edustan tällä hetkellä tuota "mummoäitiyttä", mutta ei mun mielestä äidin jaksavaisuus/raihnaisuus ole kiinni pelkästään iästä. Taustalla voi olla paljon muutakin väsymistä mikä ei johdu iästä. Itse tulin äidiksi ekan kerran 26-vuotiaana, mikä oli mulle hyvä ja sopiva ikä. En olisi ollut kypsä äitiyteen aiemmin. Se mikä sopi mulle ei sitten välttämättä sovi jollekin toiselle. Nyt olen jälleen pienten lasten äiti, usein väsynyt mikä ei kyllä aina johdu iästäni. Jaksan valvomisia nyt paremmin kuin silloin 26-vuotiaana, jolloin pienikin valvominen tuntui NIIN oudolta..! Olen mielestäni olosuhteisiin nähden hyvinkin energinen ja jaksavainen - tosin en voi minäkään kieltää ettenkö uneksisi niistä ajoista kun lapseni ovat jo isoja...

 

[OT]

Minä en taas henk.koht ymmärrä miksi joku haluaa aloittaa pikkulapsiarjen alusta, jos edelliset lapset ovat jo aikuisia. Kyllä mulla on 6 vuoden päästä (olen silloin 40v) ihan muut intressit kuin vaippojen vaihto.

 

[Horuksen silmä]

Mä tiedän tältä palstalta ainakin 2 päälle 4 kymppistä äitiä jotka ovat kaikkea muuta kun kypsiä äideiksi :snotty: Toinen on nenäkäs kakara iästään huolimatta. Ja toinen kuivuuttaan nariseva tiukkapipo.

 

[Elämänlanka]

Minä olin 22, kun esikoiseni syntyi ja viihdyin lapsen kanssa kotona. Kävin kuitenkin pienen vajaan vuoden pätkän töissä ennen kakkosen syntymää pari vuotta myöhemmin. Esikolla oli hoitaja kotona. Kakkosen jälkeen jäinkin kotiin ja olin kolmosen, nelosen ja viitosen jälkeen kotiäitinä. Ja ihan oikeasti hoisin lapseni itse. Ei ollut mummoja, kummeja tms. tai oli mut mun ajatusmaailma oli se, et itse olin lapseni "tehnyt" ja itse ne myös hoidan. Noin niin kuin pääsääntöisesti. En ollut nuorena enkä myöhemminkään mikään bilettäjätyyppi. Ja vaikka olin nuori äiti, vein lapsia harrastuksiin, kerhoihin, opetin tyttöjä neulomaan, ompelemaan jne. Nautin lapsistani ja kotiäitiydestä. Se on ollut mun uraputkeni. Ajattelin kouluttautua uudelleen kun lapset kasvavat ja sitten lähteä työelämään. Mutta aina ei elämä mene niin kuin suunnittelee tai toivoo. Minä sairastuin neurologiseen sairauteen ja jouduin eläkkeelle suoraan kotiäidin roolista. Elämässäni on ollut monenlaista kriisiä ja siis lapseni käyneet läpi niitä. Ehkä tai toivottavasti juuri se on auttanut heitä selviytymään kun olen ollut heidän kanssaan kotona. Perusturvallisuus on ollut taattu.

Ei kaikki ole niin mustavalkoista. Se mikä sopii yhdelle ei alkuunkaan sovi toiselle. Eikä aina voi eikä pidäkään yleistää. Jotkut nuoret äidit ovat jopa tunnollisempia ja vastuuntuntoisempia äitejä kuin moni nelikymppinen.