K
koomista.
Vieras
Kyllä! Teidän ehdottomasti nyt pitää erota! Ihan jo lastenkin vuoksi!
Ei kun hetkinen. Ehkä mies ei jaksa riidellä ja mököttää siksi. Tai sitten kenties haluaa huomiota.
Tuo tilanne itsessään nyt kuulostaa siltä, että te molemmat olette "aina oikeassa".
Tilanteet, joissa mielipide on eroava voi kuitata kommentilla "mun mielipide on erilainen" ja siinä se. Minulla ja miehellänikin on eriävä näkemys spagetin kypsyydestä, minulle pääasia kuitenkin on, että mies on tehnyt ruuan (vaikka se spagetti olisikin minun mielestäni ylikypsää) enkä koe silloin tarvetta siitä ruuasta nillittää. Sitten kun minä teen sen ruuan, teen ihan oman mieltymykseni mukaan (miehen mielestä) raakaa spagettia.
Ja menet ihan suosiolla sinne sänkyyn nukkumaan, sanot miehelle että jos seura ei miellytä, voi itse mennä sohvalle.
Toki ehkä kannattaa muutenkin kysyä neutraalissa tilanteessa, miksi mies ratkoo kinastelun mökötyksellä.
Ei kun hetkinen. Ehkä mies ei jaksa riidellä ja mököttää siksi. Tai sitten kenties haluaa huomiota.
Tuo tilanne itsessään nyt kuulostaa siltä, että te molemmat olette "aina oikeassa".
Tilanteet, joissa mielipide on eroava voi kuitata kommentilla "mun mielipide on erilainen" ja siinä se. Minulla ja miehellänikin on eriävä näkemys spagetin kypsyydestä, minulle pääasia kuitenkin on, että mies on tehnyt ruuan (vaikka se spagetti olisikin minun mielestäni ylikypsää) enkä koe silloin tarvetta siitä ruuasta nillittää. Sitten kun minä teen sen ruuan, teen ihan oman mieltymykseni mukaan (miehen mielestä) raakaa spagettia.
Ja menet ihan suosiolla sinne sänkyyn nukkumaan, sanot miehelle että jos seura ei miellytä, voi itse mennä sohvalle.
Toki ehkä kannattaa muutenkin kysyä neutraalissa tilanteessa, miksi mies ratkoo kinastelun mökötyksellä.
. Erilaisesta "siirrosta" tilanteessa voi koitua jotain yllättävääkin. Miehelläni oli tapana saada ankarimman pikkulapsivaiheen aikana hieman miehesi kaltaisia mielenosoituskohtauksia. Yhden kerran pakkasin vaan tavarat ja suuntasin lasten kanssa vanhemmilleni. Vanhempani eivät ole aina maailman helpoimpia ja olin aina ajatellut, että ei tästä lasten kanssa niin vain mihinkään lähdetä. No käytännössä se olikin aika helppoa. En pitänyt mieheen viikkoon muuta yhteyttä kuin että lapsilla kaikki ok. Kyllä alkoi herra perhettään jo siinä vaiheessa ikävöimään ja sitä tavallista arkea roskapusseineen. Ekat pari päivää oli mennyt tosin vapaudesta ja omasta rauhasta nauttien, mutta sitten oli kolahtanut, miten tyhjää elämä olisi ilman perhehulabaloota ja oikeasti paniikki että eikö se perhe tulekaan takaisin. Tämän jälkeen käytiin muutama kerta terapiassa miettimässä, miten saataisiin arki ja parisuhde rullaamaan ja samaan oravan pyörään ei olla enää palattu. Oma vinkki on siis tee jotain erilaista, vaikutatte umpitylsistyneiltä!
