Mä niin toivon, että saan joskus vielä kolmannen lapsen ja tulisi se fiilis, että perhe on tässä.
Nyt meillä on kaksi lasta, toinen aika pieni vauva vielä ja mietin jo kolmatta. Ainut mutta asiassa on se, että meidän lapset tehdään hoidoilla ja niitä ei kahden jälkeen ole kovin pitkälle varaa jatkaa enää. Kolmesta olen silti haaveillut aina, vaikka joskus pelkäsin, ettei saada sitä yhtäkään. Lopulta olen kumminkin tullut helposti raskaaksi (niillä hoidoilla) muutaman pettymysvuoden ja turhien hoitojen jälkeen. Mieskin puhui tänään jo kolmannesta lapsesta, että eiköhän me lähdetä sitä vielä joskus koittamaan. Jos ei saada, niin tyhjä olo jää varmasti sydämeen, se on jännä tunne.
