Luovutetuilla munasoluilla raskautuneet

@Pompelis Mahtava uutinen Hienoa, että rakenneultrassa oli kunnossa.
@Kalokairi Onnea plussasta ja tervetuloa mukaan kirjoittelemaan

 

Kiitos tsempeistä ja onnitteluista @Pompelis ja @Papupilvi
Nyt siis nettilaskurin mukaan mulla 5+3, eli alkutaipaleellahan tässä ollaan. Nyt olen pari päivää ihmetellyt ruokahalun katoamista. Alkuun oli jopa normaalia parempi ruokahalu, mutta nyt koko ajan semmonen "täysi" tunne ja tuntuu, et pitää syödä väkisin. Onko muilla ollut tällaista?

 

Kiitos tsempeistä ja onnitteluista @Pompelis ja @Papupilvi
Nyt siis nettilaskurin mukaan mulla 5+3, eli alkutaipaleellahan tässä ollaan. Nyt olen pari päivää ihmetellyt ruokahalun katoamista. Alkuun oli jopa normaalia parempi ruokahalu, mutta nyt koko ajan semmonen "täysi" tunne ja tuntuu, et pitää syödä väkisin. Onko muilla ollut tällaista?

Mulla oli ainakin, en muista oliko noin varhain. Ainakaan kahvia ei tehnt mieli tuolloin yhtään!

 

Neuvolassa taas käyty. TSH oli noussut 0,3 -> 1,6 eli hyvä, että sitä tarkkaillaan kun noinkin paljon noussut. Onneksi vielä normaalin rajoissa. Hemoglobiini taas oli sitten laskenut 145 -> 125. Ei ihme, että hengästyttää portaissa ja väsyttää. Aloitan tänään rautalisän. Sykkeet kuului hienosti ja kaikki hyvin!

Ainiin sanoinko, että istukka on edessä eli liikkeet tuntuu heikommin kuin jos se olis muualla. Eikö @Florie llakin ollut sama tilanne? Selvää möyrintää ja pieniä tönäyksiä kuitenkin havaittavissa. Tänään 22+0.

Kävin lainaamassa nimikirjoja kirjastosta <3

 

Neuvolassa taas käyty. TSH oli noussut 0,3 -> 1,6 eli hyvä, että sitä tarkkaillaan kun noinkin paljon noussut. Onneksi vielä normaalin rajoissa. Hemoglobiini taas oli sitten laskenut 145 -> 125. Ei ihme, että hengästyttää portaissa ja väsyttää. Aloitan tänään rautalisän. Sykkeet kuului hienosti ja kaikki hyvin!

Ainiin sanoinko, että istukka on edessä eli liikkeet tuntuu heikommin kuin jos se olis muualla. Eikö @Florie llakin ollut sama tilanne? Selvää möyrintää ja pieniä tönäyksiä kuitenkin havaittavissa. Tänään 22+0.

Kävin lainaamassa nimikirjoja kirjastosta <3

Joo, sama juttu tosiaan täällä. Ja vieläkin (viikolla 33) on päiviä, kun tuntuu hädin tuskin mitään.

Mä sain eilen verikoetulokset, hg 127 ja ferritiini kokonaiset 11, huoh. Ei paljon viime kevään infuusio enää näy. En sitten tiedä, onko tämä jatkuva väsymys ja sydämen tykytys pelkkää raskautta vai myös tuota.

Ja @Kalokairi mulla oli ihan samaa alussa, en kertakaikkiaan saanut syötyä, vaikka yleensä mulla ei ole sitä ongelmaa ikinä.

 

Joo, sama juttu tosiaan täällä. Ja vieläkin (viikolla 33) on päiviä, kun tuntuu hädin tuskin mitään.

Mä sain eilen verikoetulokset, hg 127 ja ferritiini kokonaiset 11, huoh. Ei paljon viime kevään infuusio enää näy. En sitten tiedä, onko tämä jatkuva väsymys ja sydämen tykytys pelkkää raskautta vai myös tuota.

Ja @Kalokairi mulla oli ihan samaa alussa, en kertakaikkiaan saanut syötyä, vaikka yleensä mulla ei ole sitä ongelmaa ikinä.

Väsymys ja hengästyminen liittyy varmasti enemmän nyt tuohon. Mulla sama tilanne, oon ihmetellyt miksi on alkanut esim. portaissa hengästyttämään tosi paljon. Toivottavasti rauta auttaisi tähän.

Mulle iski toissa yönä noro / vatsatauti. Ihan kauheaa on ollut, mutta nyt on onneksi jo alkanut helpottamaan. Tunnen vauvan liikahtelua, eli sillä saralla pitäisi kaiken olla hyvin. Vähän kyllä pelotti, että miten se olotila vaikuttaa pieneen.

 

Mullakin oli sitten hemoglobiini tipahtanut jostain 140:stä > 102. En ollut huomannut itse mitään oireita, eikä tuo lukema kuulemma vielä sikiön kannalta huolestuttavaa ole, mutta alemmas ei saisi laskea. Olin siis pitänyt lisäraudasta taukoa 1kk ja sitä ennenkin käyttänyt rautaa ”vain” 30mg/vrk, joka ilmeisesti ei riitä. Eli aloitan nyt neuvolan ohjeen mukaan rautakuurin 100mg/vrk, katotaan nouseeko sillä.

Vauvan liikkeet on viime viikkoina vahvistuneet huomattavasti ja nykyään aina kun istahdan tai makaan paikallani, alkaa hirveä hulina (joka sekä näkyy että tuntuu). Mulla tosiaan istukka takaseinässä vaikuttanee asiaan.

 

Mullakin oli sitten hemoglobiini tipahtanut jostain 140:stä > 102. En ollut huomannut itse mitään oireita, eikä tuo lukema kuulemma vielä sikiön kannalta huolestuttavaa ole, mutta alemmas ei saisi laskea. Olin siis pitänyt lisäraudasta taukoa 1kk ja sitä ennenkin käyttänyt rautaa ”vain” 30mg/vrk, joka ilmeisesti ei riitä. Eli aloitan nyt neuvolan ohjeen mukaan rautakuurin 100mg/vrk, katotaan nouseeko sillä.

Vauvan liikkeet on viime viikkoina vahvistuneet huomattavasti ja nykyään aina kun istahdan tai makaan paikallani, alkaa hirveä hulina (joka sekä näkyy että tuntuu). Mulla tosiaan istukka takaseinässä vaikuttanee asiaan.

Uskomatonta ettei sulla oo tuntunut poikkeuksellista hengästymistä tai väsymystä vaikka noinkin matalaksi tipahtanut arvo! Kiva kuulla, että liikkeet tuntuu hyvin

 

Uskomatonta ettei sulla oo tuntunut poikkeuksellista hengästymistä tai väsymystä vaikka noinkin matalaksi tipahtanut arvo! Kiva kuulla, että liikkeet tuntuu hyvin

Hengästyminen&väsymys kuuluu käsittääkseni asiaan raskauden aikana muutenkin (siis vaikka hemoglobiini olisi hyväkin). Mutta vaikea tietysti sanoa, kun mitään omakohtaista vertailukohtaa ei ole. Sen olen kyllä huomannut viimeisen kk aikana, että mulla on ollut tosi huono ruokahalu, jotenkin ei vaan ole mikään maistunut (esim. lihaa en syö muutenkaan, mutta tällä hetkellä se olis ihan viimeinen asia, mitä tekis mieli). Varmaan em. syystä oma paino ei ollut viimeisimmän ja sitä edeltäneen neuvolakäynnin välillä noussut kuin 0,5 kg, toisin kuin vauvalla, joka on alusta lähtien porskuttanut tasaisesti yläkäyrällä (paino rakenneultrassa jo 520g). Sellainen kävi kyllä mielessä, että voisko alhainen hb johtua osaltaan myös runsaasta kalsiumin saannista… olen nimittäin panostanut siihen, koska viime raskaudessa sain lievän raskausosteoporoosin (joka tosin onneksi korjaantui).

 

Hengästyminen&väsymys kuuluu käsittääkseni asiaan raskauden aikana muutenkin (siis vaikka hemoglobiini olisi hyväkin). Mutta vaikea tietysti sanoa, kun mitään omakohtaista vertailukohtaa ei ole. Sen olen kyllä huomannut viimeisen kk aikana, että mulla on ollut tosi huono ruokahalu, jotenkin ei vaan ole mikään maistunut (esim. lihaa en syö muutenkaan, mutta tällä hetkellä se olis ihan viimeinen asia, mitä tekis mieli). Varmaan em. syystä oma paino ei ollut viimeisimmän ja sitä edeltäneen neuvolakäynnin välillä noussut kuin 0,5 kg, toisin kuin vauvalla, joka on alusta lähtien porskuttanut tasaisesti yläkäyrällä (paino rakenneultrassa jo 520g). Sellainen kävi kyllä mielessä, että voisko alhainen hb johtua osaltaan myös runsaasta kalsiumin saannista… olen nimittäin panostanut siihen, koska viime raskaudessa sain lievän raskausosteoporoosin (joka tosin onneksi korjaantui).

Niinpä totta, että kuuluu väsymys raskauteen ja siks en itsekään ollut tajunnut, että arvo vois olla laskenut. Mutta mulla ehti jo alkuraskaudesta helpottamaan hengästyminen ja väsymys kunnes ehkä kk sitten aloin ihmettelemään, että helkutti kun en jaksa nousta yksiä ihan lyhyitä portaita ja piti tyyliin puoliväliin jäädä puuskuttamaan.

Mulla on tavallaan ruokahalua, mutta vatsa ei vedä kuin pieniä määriä. Paino on noussut 1,6 kg lähtölukemista eli ei myöskään kauheasti. Heh ja tää noro on varmaan vienyt siitäkin osan. Teidän vauva on kyllä iso ikäisekseen! Paljonkohan meidän painoi... ehkä 480g ja kaikki viivat oli keskilukemilla.

Mielenkiintoinen pohdinta toi kalsiumin saanti vs. rauta. Ei oo tullut mieleen, että ne korreloisi. Mä syön aina lisättyä kalsiumia mun lapsuuden sairauden takia ja vielä D-vitamiiniakin. Täytyykin kysyä tästä terkkarin tädiltä seuraavassa tapaamisessa! Toisaalta osteoporoosi kuumottaa ja ilmeisesti oon sille alttiimpi kuin muut.

 

Heh, mulla on tullut yli 10kg painoa lisää! En kyllä ihan tiedä, missä se kaikki on, kun ei oo mitään turvotuksia ja sf-mitta keskikäyrällä. Tisseissä varmaan.

En mäkään tajunnut, että ferritiini olisi noin huono. Mulla on kyllä kaikki klassiset oireet, mutta kun ne tosiaan on samoja kuin raskaudessa niin minkäs teet. Tosin se jalkojen hapotus ei kyllä ole normaalia, kävelen kuitenkin joka päivä aika paljon.

 

Kävin tänään sokerirasituksessa eikä ole raskausdiabetesta!!! Jalkojen krampit on vähentyneet ja tuntuu, että rautakuuri alkaisi jo toimimaan. Mitäs muille kuuluu? @Florie sulla jo h-hetki lähestyy! Millainen olo on ollut? Onko kaikki vauvatarvikkeet hankittu?

 

Kävin tänään sokerirasituksessa eikä ole raskausdiabetesta!!! Jalkojen krampit on vähentyneet ja tuntuu, että rautakuuri alkaisi jo toimimaan. Mitäs muille kuuluu? @Florie sulla jo h-hetki lähestyy! Millainen olo on ollut? Onko kaikki vauvatarvikkeet hankittu?

Hienoa, että ei ollut radia!! Toivottavasti muutenkin siellä kaikki hyvin?
Mulla on ollut ihan ok olo, kiitos kysymästä! Aika tarkkaan kuukausi olisi laskettuun aikaan, tuntuu ihan hullulta... Mulla on ensi viikolla synnytystapa-arvio, jännittää vähän, mitä siellä tulee vastaan/saanko pidettyä pintani käynnistyksen suhteen. Liitoskipuja on vähän ja muuta satunnaista jomottelua, mutta olen kyllä päässyt paljon vähemmällä kuin odotin. Vaunut ja turvakaukalo tuli viime viikolla, sänky pitäisi vielä hankkia ja jotain tilpehööriä.

 

Hienoa, että ei ollut radia!! Toivottavasti muutenkin siellä kaikki hyvin?
Mulla on ollut ihan ok olo, kiitos kysymästä! Aika tarkkaan kuukausi olisi laskettuun aikaan, tuntuu ihan hullulta... Mulla on ensi viikolla synnytystapa-arvio, jännittää vähän, mitä siellä tulee vastaan/saanko pidettyä pintani käynnistyksen suhteen. Liitoskipuja on vähän ja muuta satunnaista jomottelua, mutta olen kyllä päässyt paljon vähemmällä kuin odotin. Vaunut ja turvakaukalo tuli viime viikolla, sänky pitäisi vielä hankkia ja jotain tilpehööriä.

Täällä kaikki hyvin! Vielä hengästyttää ja näännyttää poikkeuksellisen paljon pienissäkin nousuissa tosin. Tää varmaan kestää nyt sit loppuun saakka. Meille tuli eilen äitiyspakkaus. Aika jännää ja konkretisoivaa! Mulla ei kyllä oo oikeastaan mitään tietoa mitä muuta kamaa pitäis hommata perusjuttujen (sänky, auton istuin jne) lisäksi. Täytyy kysellä lapsellisilta kavereilta. Ajattelin, että sellainen sängyn "sivuvaunu" / sidecrib täytyy hommata ettei tarttisi ekojen kuukausien aikana koko ajan nousta sängystä ruokkimaan pientä yöllä.

Siis pakko sanoa, että välillä vieläkin tulee sellaisia pelkotiloja, että entä jos nyt käykin vielä jotain kamalaa. Tiedän kuinka epätodennäköistä se on kyllä. Pari päivää sitten kävelin yhden pellon ohi ja mietin, että sitten kun ton pellon sato korjataan niin vauva on täällä. Silloin jotenkin oikeesti tajusi hetken verran, että tää on tapahtumassa ja tuli ekaa kertaa jopa jännitystä synnytykseen liittyen.

 

Kiva kuulla että teillä on kaikki hyvin @Pompelis ja @Florie
Täällä myös, eli loppuraskauden vaivat ei ole ainakaan vielä iskeneet. Raskaana oleminen on oikeastaan just nyt tosi kivaa. Rakastan sitä miten hyvässä kunnossa iho&hiukset on ja miten mielenkiintoisia unia näen öisin. Mutta eipä niistä sen enempää…
Mitään hankintoja ei olla vielä tehty (on ollut niin paljon reissuja ym. tässä ettei olla ehditty), mutta onhan tässä vielä hyvin aikaa.

Mun ajatukset pyörii tällä hetkellä aika paljon vauvan syntymän jälkeisessä ajassa. Mieleen on alkanut elävästi palailla vanhat muistot yöheräilyn ja imetyksen karmeudesta ja välillä ahdistaa todella paljon, kun mietin että pian se on taas edessä. Saa mut toivomaan, ettei raskaus loppuisi vielä piiiiitkään aikaan. Esikoiseni oli superhelppo vauva (nukkui, söi ja kasvoi hyvin, oli tosi terve, ei kärsinyt vatsavaivoista, ihottumista jne.) mutta ekat 12kk oli silti mielestäni ihan hirveää. Yritän siis henkisesti varautua siihen, että edessäni voi olla tähänastisen elämäni kovin koitos. Itse synnytystä ja siitä toipumista en jännitä, koska mulle on jo synnytyssairaalasta kerrottu, että sektiolle on lääketieteellinen peruste ja että tulen sen saamaan. Leikkauspäivä vahvistunee tässä lähiviikkoina.

 

Kiva kuulla että teillä on kaikki hyvin @Pompelis ja @Florie
Täällä myös, eli loppuraskauden vaivat ei ole ainakaan vielä iskeneet. Raskaana oleminen on oikeastaan just nyt tosi kivaa. Rakastan sitä miten hyvässä kunnossa iho&hiukset on ja miten mielenkiintoisia unia näen öisin. Mutta eipä niistä sen enempää…
Mitään hankintoja ei olla vielä tehty (on ollut niin paljon reissuja ym. tässä ettei olla ehditty), mutta onhan tässä vielä hyvin aikaa.

Mun ajatukset pyörii tällä hetkellä aika paljon vauvan syntymän jälkeisessä ajassa. Mieleen on alkanut elävästi palailla vanhat muistot yöheräilyn ja imetyksen karmeudesta ja välillä ahdistaa todella paljon, kun mietin että pian se on taas edessä. Saa mut toivomaan, ettei raskaus loppuisi vielä piiiiitkään aikaan. Esikoiseni oli superhelppo vauva (nukkui, söi ja kasvoi hyvin, oli tosi terve, ei kärsinyt vatsavaivoista, ihottumista jne.) mutta ekat 12kk oli silti mielestäni ihan hirveää. Yritän siis henkisesti varautua siihen, että edessäni voi olla tähänastisen elämäni kovin koitos. Itse synnytystä ja siitä toipumista en jännitä, koska mulle on jo synnytyssairaalasta kerrottu, että sektiolle on lääketieteellinen peruste ja että tulen sen saamaan. Leikkauspäivä vahvistunee tässä lähiviikkoina.

Kiva kuulla, että sielläkin on edelleen kaikki hyvin! Mä luulen, että jos niitä kahta keskenmenoa ei olis tullut, niin olisin itsekin ihan levollisin mielin tässä vaiheessa. Olin ihan varma sen ekan siirron ja positiivisen testin jälkeen, että tämä vauva syntyy eikä mitään ongelmia tule... Onneksi liikkeitä tuntee nykyään enemmän ja enemmän koko ajan ja se rauhoittaa mieltä.

Mua on vähän myös mietityttänyt oman ajan loppuminen / vähentyminen. Ei kai sitä väsymystä voi ymmärtää etukäteen. Täytyy toivoa, että tulee hyvin nukkuva vauva. Ens viikolla on taas neuvola, mitähän siellä tapahtuu tällä kertaa, en muista yhtään.

Onko sulla muuten @Adelieamanda jo iso maha? Mulla ei mikään erityisen iso. Sekin on aiheuttanut huolta vaikka viimeksi neuvolassa masu taisi kyllä olla ihan siellä keskimitoilla. Yksi harrastuskaveri oli kysynyt mun kaverilta, että ollaanko adoptoimassa kun kuuli, että meille on tulossa perheenlisäystä... Käytän niin löysiä vaatteita siellä muutenkin, ettei oo vatsan suurentunut koko paljastunut.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

 

Kiva kuulla, että sielläkin on edelleen kaikki hyvin! Mä luulen, että jos niitä kahta keskenmenoa ei olis tullut, niin olisin itsekin ihan levollisin mielin tässä vaiheessa. Olin ihan varma sen ekan siirron ja positiivisen testin jälkeen, että tämä vauva syntyy eikä mitään ongelmia tule... Onneksi liikkeitä tuntee nykyään enemmän ja enemmän koko ajan ja se rauhoittaa mieltä.

Mua on vähän myös mietityttänyt oman ajan loppuminen / vähentyminen. Ei kai sitä väsymystä voi ymmärtää etukäteen. Täytyy toivoa, että tulee hyvin nukkuva vauva. Ens viikolla on taas neuvola, mitähän siellä tapahtuu tällä kertaa, en muista yhtään.

Onko sulla muuten @Adelieamanda jo iso maha? Mulla ei mikään erityisen iso. Sekin on aiheuttanut huolta vaikka viimeksi neuvolassa masu taisi kyllä olla ihan siellä keskimitoilla. Yksi harrastuskaveri oli kysynyt mun kaverilta, että ollaanko adoptoimassa kun kuuli, että meille on tulossa perheenlisäystä... Käytän niin löysiä vaatteita siellä muutenkin, ettei oo vatsan suurentunut koko paljastunut.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Siihen väsymykseen tottuu kun on pieni vauva kyseessä. Vaikka öisin joutuu heräilemään niin yleensä nukahtaa saman tien. Jolloin tulee nukuttua tarpeeksi. Vauvan ollessa pieni sitä omaa aikaa ei edes kaipaa. Minulle itselleni riittää ihan se että käyn yksin kaupassa tai lenkillä. Saa mieli levätä kun nauttii ulkoilmasta.

 

Hienoa @Adelieamanda ja @Pompelis että teillä on sujunut hyvin!

Mulla oli viime viikolla tosiaan synnytystapa-arvio. Lääkäri syynäsi samalla istukan, virtaukset yms ja kaikki oli just niin kuin pitääkin. Silti pieni pelko on koko ajan jossain takaraivossa. Lupasi kuitenkin onneksi, että la:n tienoilla käynnistetään, jos ei tule ennen sitä itsekseen.

Kyllä muakin mietityttää valvominen ja se kaikki, mitä vauva-aika tuo tullessaan. Eniten ehkä just valvominen, vaikka onneksi monet tutut ovat sanoneet, että silloin voi myös olla hyvinkin helppo saada nukuttua ja että se voi myös olla "helppoa". Olen kyllä tyytyväinen että vauva syntyy kesällä, koska itselleni talvet ja niiden pimeys ovat joskus henkisesti aika vaikeita.

 

Kiva kuulla, että sielläkin on edelleen kaikki hyvin! Mä luulen, että jos niitä kahta keskenmenoa ei olis tullut, niin olisin itsekin ihan levollisin mielin tässä vaiheessa. Olin ihan varma sen ekan siirron ja positiivisen testin jälkeen, että tämä vauva syntyy eikä mitään ongelmia tule... Onneksi liikkeitä tuntee nykyään enemmän ja enemmän koko ajan ja se rauhoittaa mieltä.

Mua on vähän myös mietityttänyt oman ajan loppuminen / vähentyminen. Ei kai sitä väsymystä voi ymmärtää etukäteen. Täytyy toivoa, että tulee hyvin nukkuva vauva. Ens viikolla on taas neuvola, mitähän siellä tapahtuu tällä kertaa, en muista yhtään.

Onko sulla muuten @Adelieamanda jo iso maha? Mulla ei mikään erityisen iso. Sekin on aiheuttanut huolta vaikka viimeksi neuvolassa masu taisi kyllä olla ihan siellä keskimitoilla. Yksi harrastuskaveri oli kysynyt mun kaverilta, että ollaanko adoptoimassa kun kuuli, että meille on tulossa perheenlisäystä... Käytän niin löysiä vaatteita siellä muutenkin, ettei oo vatsan suurentunut koko paljastunut.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Mä en sinuna olisi yhtään huolissani vatsan koosta @Pompelis. En osaa omalla kohdalla sanoa, onko mahani iso vai pieni, suhteessa lähtötilanteeseeni ja kokooni se on varmaan ihan normaali (ja neuvolassa sf-mittauksessa olikin). Äitiysvaatteita ei ole tarvinnut ostaa, vaan on riittänyt siirtyminen XS-koosta S- ja M-koon vaatteisiin, eli siinä mielessä maha on varmaan ”pieni.” Mun mies sanoi just, että jos kulkisin ”jossain tosi väljissä kaavuissa,” niin tuntematon ei välttämättä edes huomaisi mun olevan raskaaana ja puolituttu ehkä aattelisi mullakin olevan nykyään ”perus siiderimaha.” (anteeksi mieheni huono huumori!)

Liikkeistä: Vauva on jo monta viikkoa vetänyt kunnon jumppaa niin, että liikkeet näkyy ulospäin. Esikoisen kohdalla näin ei koskaan käynyt, vaan liikkeet oli selvästi hennompia ja niitä oli vähemmän. Toisaalta esikoinen on tyttö ja mulla oli häntä odottaessa istukka kohdun etuseinässä, eli ihan päinvastoin kuin nyt.

 

Mä en sinuna olisi yhtään huolissani vatsan koosta @Pompelis. En osaa omalla kohdalla sanoa, onko mahani iso vai pieni, suhteessa lähtötilanteeseeni ja kokooni se on varmaan ihan normaali (ja neuvolassa sf-mittauksessa olikin). Äitiysvaatteita ei ole tarvinnut ostaa, vaan on riittänyt siirtyminen XS-koosta S- ja M-koon vaatteisiin, eli siinä mielessä maha on varmaan ”pieni.” Mun mies sanoi just, että jos kulkisin ”jossain tosi väljissä kaavuissa,” niin tuntematon ei välttämättä edes huomaisi mun olevan raskaaana ja puolituttu ehkä aattelisi mullakin olevan nykyään ”perus siiderimaha.” (anteeksi mieheni huono huumori!)

Liikkeistä: Vauva on jo monta viikkoa vetänyt kunnon jumppaa niin, että liikkeet näkyy ulospäin. Esikoisen kohdalla näin ei koskaan käynyt, vaan liikkeet oli selvästi hennompia ja niitä oli vähemmän. Toisaalta esikoinen on tyttö ja mulla oli häntä odottaessa istukka kohdun etuseinässä, eli ihan päinvastoin kuin nyt.

Tuo mahan koon arviointi ulkopuolelta on jotenkin niin hassua. Mä olen myös kuullut moneen kertaan että omani olisi jotenkin erityisen "pieni", vaikka on se jo pitkään erottunut ihan selvästi. Sf-mitta on mullakin keskikäyrällä, vaateongelman on pitkälti aiheuttanut rintojen kasvu. Vasta ihan nyt alkaa olla sellainen tilanne, että päälle meneviä vaatteita on tosi vähän. Mutta siis mä en ikinä tiedä, mitä noihin kommentteihin pitäisi vastata! Olen pitkä ja sikäli onnekas, ettei ihmeempiä turvotuksia ja muita ole tullut ja olen pystynyt koko ajan liikkumaan. Siinäpä se selitys kai on.

 

Mä en sinuna olisi yhtään huolissani vatsan koosta @Pompelis. En osaa omalla kohdalla sanoa, onko mahani iso vai pieni, suhteessa lähtötilanteeseeni ja kokooni se on varmaan ihan normaali (ja neuvolassa sf-mittauksessa olikin). Äitiysvaatteita ei ole tarvinnut ostaa, vaan on riittänyt siirtyminen XS-koosta S- ja M-koon vaatteisiin, eli siinä mielessä maha on varmaan ”pieni.” Mun mies sanoi just, että jos kulkisin ”jossain tosi väljissä kaavuissa,” niin tuntematon ei välttämättä edes huomaisi mun olevan raskaaana ja puolituttu ehkä aattelisi mullakin olevan nykyään ”perus siiderimaha.” (anteeksi mieheni huono huumori!)

Liikkeistä: Vauva on jo monta viikkoa vetänyt kunnon jumppaa niin, että liikkeet näkyy ulospäin. Esikoisen kohdalla näin ei koskaan käynyt, vaan liikkeet oli selvästi hennompia ja niitä oli vähemmän. Toisaalta esikoinen on tyttö ja mulla oli häntä odottaessa istukka kohdun etuseinässä, eli ihan päinvastoin kuin nyt.

Sulla oli siis edellisessä raskaudessa sama tilanne kuin mulla nyt. Välillä on päiviä, että tosi vähän tuntuu mitään ja välillä taas huojentavasti pikku potkuja. Ja liikkeet kohdistuu selkeästi vähän sivummalle eli eiköhän se istukka siinä edessä niitä demppaa.

Olin pari päivää sitten neuvolassa. Huoh, paino on noussut lähtölukemista 0,5kg. Viimeksi se oli noussut enemmän. Oon ihan varma, että sillä muutama viikko sitten sairastetulla norolla on asian kanssa tekemistä. Eikä tietty auta, että pystyn edelleen syömään niin vähän kerrallaan. Aivan kuin olisi käynyt vatsalaukun pienennysleikkauksessa. Tuli siis lisäkäynti punnitukseen terkkarille.

Vaavin kehitys ja koko tarkastetaan ensi viikolla lisäultrassa myös onneksi. Mulla on myooma istukan alla ja se voi joskus harvoin vaikuttaa vauvan kokoon.

 

Sulla oli siis edellisessä raskaudessa sama tilanne kuin mulla nyt. Välillä on päiviä, että tosi vähän tuntuu mitään ja välillä taas huojentavasti pikku potkuja. Ja liikkeet kohdistuu selkeästi vähän sivummalle eli eiköhän se istukka siinä edessä niitä demppaa.

Olin pari päivää sitten neuvolassa. Huoh, paino on noussut lähtölukemista 0,5kg. Viimeksi se oli noussut enemmän. Oon ihan varma, että sillä muutama viikko sitten sairastetulla norolla on asian kanssa tekemistä. Eikä tietty auta, että pystyn edelleen syömään niin vähän kerrallaan. Aivan kuin olisi käynyt vatsalaukun pienennysleikkauksessa. Tuli siis lisäkäynti punnitukseen terkkarille.

Vaavin kehitys ja koko tarkastetaan ensi viikolla lisäultrassa myös onneksi. Mulla on myooma istukan alla ja se voi joskus harvoin vaikuttaa vauvan kokoon.

Siis miksi sulle tuli lisäkäynti punnitukseen? Eikö painonnousu just tässä loppuvaiheessa pitäisi muutenkin tasaantua? Ei mullakaan ollut paino noussut kahden viimeisimmän neuvolakäynnin välillä, mutta sf-mitta oli kasvanut niinkuin pitääkin, joten neuvolantäti ei ollut huolissaan. Mulle ei ole kukaan sanonut missään vaiheessa mitään painosta muutenkaan. Siltä varalta että tarkemmat lukemat kiinnostaa: Mun lähtöpaino raskaaksi tullessa oli jotain 51-52kg, nyt se on pysytellyt useamman viikon 60-61 kg:ssa (olen siis 162cm pitkä), mutta oon varautunut henkisesti siihen, että lähempänä 70kg mennään, kun lapsi syntyy.

 

Siis miksi sulle tuli lisäkäynti punnitukseen? Eikö painonnousu just tässä loppuvaiheessa pitäisi muutenkin tasaantua? Ei mullakaan ollut paino noussut kahden viimeisimmän neuvolakäynnin välillä, mutta sf-mitta oli kasvanut niinkuin pitääkin, joten neuvolantäti ei ollut huolissaan. Mulle ei ole kukaan sanonut missään vaiheessa mitään painosta muutenkaan. Siltä varalta että tarkemmat lukemat kiinnostaa: Mun lähtöpaino raskaaksi tullessa oli jotain 51-52kg, nyt se on pysytellyt useamman viikon 60-61 kg:ssa (olen siis 162cm pitkä), mutta oon varautunut henkisesti siihen, että lähempänä 70kg mennään, kun lapsi syntyy.

Nooh, mun paino on noussut tosi vähän, 0,5kg. Oli noussut enemmän viime kerralla ja nyt laskenut siitä. En nyt oo huolissani tästä, koska vatsa on käyrällä normaalin kokoinen, tunnen vahvoja liikkeitä ja oli se helvetin noro. Lisäksi pystyn syömään tosi pieniä annoksia kerrallaan kun tulee melkein heti ähky olo. Tosi moni ystävä ja läheinen on sanonut, että näytän laihtuneen. Lähtöpaino oli 60kg ja nyt 60,5kg (158cm pitkä)...

 

Nooh, mun paino on noussut tosi vähän, 0,5kg. Oli noussut enemmän viime kerralla ja nyt laskenut siitä. En nyt oo huolissani tästä, koska vatsa on käyrällä normaalin kokoinen, tunnen vahvoja liikkeitä ja oli se helvetin noro. Lisäksi pystyn syömään tosi pieniä annoksia kerrallaan kun tulee melkein heti ähky olo. Tosi moni ystävä ja läheinen on sanonut, että näytän laihtuneen. Lähtöpaino oli 60kg ja nyt 60,5kg (158cm pitkä)...

Ahaa… Sulla ei siis ole paino noussut koko raskauden aikana lainkaan? Sitten ymmärrän kyllä neuvolan huolen (käsittääkseni painon pitäisi nousta jonkin verran jopa silloin, kun äiti on ylipainoinen, mitä sä @Pompelis et siis edes ole). Mun paino nousi edellisessä raskaudessa ihan samaa tahtia kuin nytkin ja tippui alle lähtöpainon (silloinkin 50kg) todella nopeasti, eli en ole kilojen kertymisestä yhtään huolissani. Kuulemma paino saakin nousta sitä enemmän, mitä alhaisempi lähtöpaino on. Oliko teidän vauvan mitat rakenneultrassa kuitenkin täysin normaalit? Ja oliko sulla miten paljon pahoinvointia alkuvaiheessa? @Pompelis Mulla ei ole ollut pahoinvointia, noroa, erityisiä mielitekoja tms. eli olen syönyt ihan normaalisti (tai jos tarkkoja ollaan, niin ehkä vähän enemmän&terveellisemmin). Hemoglobiinin oon saanut nostettua Sideralilla toukokuun alun 102:sta äsken mitattuun 130:een, eli infuusioon ei tarvitse mennä. Viime viikolla kävin sokerirasituskokeessa > ei mitään radiin viittavaa, minkä kyllä jo etukäteen tiesinkin. Verenpaineet on olleet tosi matalat (luokkaa 60/100), minkä olen huomannut kevyenä huimauksena aamuisin. Mitään turvotuksia tai närästyksiä ei ole onneksi ollut. Uskomatonta miten nopeasti aika kuluu, enää vajaa 3kk h-hetkeen.

 

Ahaa… Sulla ei siis ole paino noussut koko raskauden aikana lainkaan? Sitten ymmärrän kyllä neuvolan huolen (käsittääkseni painon pitäisi nousta jonkin verran jopa silloin, kun äiti on ylipainoinen, mitä sä @Pompelis et siis edes ole). Mun paino nousi edellisessä raskaudessa ihan samaa tahtia kuin nytkin ja tippui alle lähtöpainon (silloinkin 50kg) todella nopeasti, eli en ole kilojen kertymisestä yhtään huolissani. Kuulemma paino saakin nousta sitä enemmän, mitä alhaisempi lähtöpaino on. Oliko teidän vauvan mitat rakenneultrassa kuitenkin täysin normaalit? Ja oliko sulla miten paljon pahoinvointia alkuvaiheessa? @Pompelis Mulla ei ole ollut pahoinvointia, noroa, erityisiä mielitekoja tms. eli olen syönyt ihan normaalisti (tai jos tarkkoja ollaan, niin ehkä vähän enemmän&terveellisemmin). Hemoglobiinin oon saanut nostettua Sideralilla toukokuun alun 102:sta äsken mitattuun 130:een, eli infuusioon ei tarvitse mennä. Viime viikolla kävin sokerirasituskokeessa > ei mitään radiin viittavaa, minkä kyllä jo etukäteen tiesinkin. Verenpaineet on olleet tosi matalat (luokkaa 60/100), minkä olen huomannut kevyenä huimauksena aamuisin. Mitään turvotuksia tai närästyksiä ei ole onneksi ollut. Uskomatonta miten nopeasti aika kuluu, enää vajaa 3kk h-hetkeen.

Joo hyvä, että tutkitaan ja mieluummin enemmän kuin vähemmän. Mulla on tunne, että tää johtuu siitä, että oon koko ajan pystynyt syömään selkeästi vähemmän kuin yleensä. Muuten oon syönyt ihan samoja ruokia. En oo mikään karkkihiiri eli sellaisiakaan ei tuu naposteltua, mitkä vois siis kerryttää ns. ylimääräistä painoa. Lisäksi lihaksista on varmaan lähtenyt, kun oon pitkään ollut raihnainen hengästyjä ja harrastuksia jäänyt tauolle. Ja loppuhuipentumana noro suoraan helvetistä eli täys tyhjennys ja muutaman päivän mehupaasto. Mitään hirveetä pahoinvointia (heh, noroa lukuunottamatta) ei oo ollut, mutta alussa kyllä tuli oksenneltua silloin tällöin.

Onneksi torstaina on se ylimääräinen ultra, missä juurikin katsotaan onko vaavi kasvanut normaalisti. Kyllähän se vähän jännittää. Oon varmasti jokaiselle neuvola- ja ultrakäynnille mennyt enemmän tai vähemmän hermostuneena.

Just mietin eilen, että huh, n. 2,5 kk enää. En voi uskoa! Mulle tää on vieläkin niin älytön juttu.