Luovutettu munasoluhoito, vol. 2

Matildalle tsempi, jaksat piinistellä tosiaan. Piinistely ei muuten onnistu jos testejä on kaapissa ja varsinkin useita. =) Mulla on niitä jäänyt ovistestien (tullut siis niiden mukana) takia kaappiin turhankin monta

Meillä on myös kovassa mietinnässä yksi vai kaksi, tosin tänään sanoivat, että jos alkio priimakuntoinen niin yksi ja jos ns. huonoja niin se voidaan laittaa mukaan. Näköjään riippuu aikapaljon kuka sanoo...

Nyt ON:ää..eilen siis kävin taasen limis ultrassa ja nyt oli 8,5 mm, lekuri oikein ihmetteli että on noin paljon kasvanut melko lyhyessä ajassa, mutta hyvä näin...ja äsken soittivat klinikalta, että tiistaina keräys ja torstaina siirto. Tässä alkaa jo jännittään, viimeyönä jo uniin tuli tämä homma, tää kyllä vie vielä multa yöunet...olen vähän sellainen kun on isoja juttuja tapahtumassa, joten ihan niinkuin normaalia.

Nyt kun tämä alkaa lähestyyn mieleen on hiipunut ajatus, että miten sitä sitten osaakin suhtatua tähän, että en ole geneettinen äiti, miltä raskaus tuntuu, miten kaikki jatkot jne. On kuitenkin niin outoa ajatella että mies on geneettisestkin isä ja minä en...

 

Pikalista tämä ei korvaa pidempää listaa, mutta nopeampi päivittää ja hahmottaa..

Odottelee hoitoa/luovuttajaa/pitää taukoa (ikä suluissa)

Josko (30+) Esikoista toivomassa. Hoito elokuussa.
Minni (45) haaveissa yhteinen, 1 lapsi ennestään, siirto lokakuussa
Marisabel (28) 3 siirtoa tehty, haaveissa eka, elokuu: suunnittelu
Ronyah toinen toiveissa, lokakuussa siirto
Cornelius (33) Haaveissa 1
Typyliini (28) haaveissa pikkusisarus esikolle.
Saaga (39)
Tinulinen (30) eka lapsi haaveissa.
EliseT (31) Haaveena ensimmäinen lapsi.
Papillon (40+)
Dream73 (35) jonossa 5/09 alkaen, esikoinen haaveissa
Viinirypäle (33) haaveissa ensimmäinen.
Hillevi (45), haaveissa eka, pakaste tyhjä> jonoon
NellaMaija (32) eka
Teekuppi ( ) eka
Maijatar (41) ekaa haikaileva
Matsalu (45) eka
Lotta(32) eka haaveissa, endoleikkaukseen

Piinistelijät

Alma (34) eka haaveissa. pas 15.9, testi ?
Iituska (38), haaveissa eka, pas 23.9.
Aliisa (26), testi 15.10
Matilda (30) testi 15.10
Jonsku-78 (31) haaveissa eka


Plussanneet =)

Bardolino(30) eka, "Mariannen" LA marraskuu :heart:
Kauniskuu (32) eka, LA marraskuu :heart:
Juuni (48) 2. lapsi (esikoinen 2 v.) LA 10.12. :heart:
Rudy ja rupsukat, plussa 13.5. ultra 3.6. :heart: :heart:
Marru (35) eka, plussa 18.5. ultra 10.6. :heart: :heart:
Simmis (38) toinen lapsi. ultra 15.6. :heart:
assari77 (32)toinen lapsi, siirto 13.5. ultra 17.6. :heart:
Pomppaduu (27) haaveissa kakkonen, + 5.6. ultra 23.6. :heart:
Vekara (45) Toiveissa 1 yhteinen. lapset: 11v, tuplat 15v. :heart:
Nennuliini (35) Haaveena eka lapsi. siirto 5.6. :heart:
Vilhelmiina (37), eka, 2 alkion siirto, ultra 23.9. :heart: :heart:

Maaliin päässeet :flower:

Lutuliini, poika 1.6.2008
Bea, esikoinen tyttö 10/2008
Enkelitytön äiti, tyttö 23.1.2009
Watrossi, esikoinen poika 5.2.2009
Suzyanne, esikoinen, poika, 7.5.2009
Pihla, esikoinen tyttö 3/2009
Piri, toinen lapsi, tyttö 6.6.2009[/quote]

[/quote]

[/quote]

 

Tytti: meillä takana 6 hoitoa omilla soluilla, ja nyt seitsemäs hoito, eli luovutettu munasoluhoito tärppäsi.. Jos sulla kuitenkin munasoluja tulee, niin varmaan se pari-kolme kertaa kannattaa ainakin yrittää ensin omilla, ihan jo rahallisista syistäkin..
Viisikin munasolua kuulostaa ihan ok määrältä mielestäni..

Teekuppi: meille on aina siirretty 2 alkiota, jos siirrettävää on niin paljon ollut, lähinnä lääkäri on sen päättänyt, ja me siihen suostuneet, joten nyt luovutushoidossa sama juttu, kaksi siirrettiin, ja niinhän ne sitten molemmat kiinnittyivätkin.. Eli kyllä siihen täytyy realistisesti suhtautua, että kaksoset voi tulla.. Alkuraskaus on pelkoja lukuunottamatta mennyt hyvin, katsotaan nyt mitä edessä on..

 

Kiitos kaikille, jotka mulle vastaili. Täytyy varmaan olla tyytyväinen tuohonkin märään vaikka laatu ei päätä huimaa. Seuraava ivf varmaan näyttää paljon enemmän, onko tämä laatu meillä aina ongelma vai saadaanko esim. eri lääkkeillä parempaa tavaraa. Toivon teille kaikilla hirmuisesti plussaonnea ja jo vauvaa odottaville onnitteluhalit!

 

Kiitokset kaikille kannustuksesta! Juu mä todella piinailin viimeseen asti ja näemmä kannatti, koska tulos on plussa! Vieläkin sydän jumputtaa ihan täysillä, tuntuu ettei meinaa jännitys laueta millään

Vielä on sormet ja varpaat ristissä Aliisan puolesta vaikka onneksi teillä on uusi yritys jo kulman takana, jos tässä ei ole tulos muuttunut.

 

Matilda, jes, kerkesin sua ekana onnittelemaan :heart: :heart: :heart: :heart:
Hurjasti onnea sinulle!!!!! Nyt nauti fiiliksestä!!!!!!!!!

 

MATILDALLE ONNEA! :flower: Se on ihana ja välillä uskomaton fiilis. Tsemppiä jatkoon!! Ja ALIISALLE tsemppiä edelleen!!
ALMA, missä te olittekaan hoidossa/jonossa? Hienoo että pääsette pian tositoimiin!!!!

MINNI kuule, mä mietin ja pohdin samoja asioita hoidon aikana. Alussa mä olin niin varma ettei perimällä ole merkitystä, vaan sillä että lapsi kasvaa sisälläni ja minun "rakennusaineista". Sit aika-ajoin tuli sellainen "säikähdys-reaktio".. esim. ultrassa, jossa todettiin että sikiö on vilkas, sanoin että "ihan kuin äitinsäkin". Hetken kävi mielessä et enhän mä sen "oikee" äiti oo.. ja sitten taas samantien että hetkinen, MÄ todellakin olen hänen äitinsä, vaikka minun geenejä hänessä ei olekaan :ashamed: .. Ymmärrät varmaan mitä tarkotan..
Mut siis oikeesti, kaikenlaisia ajatuksia risteilee ajoittain, laidasta laitaan. Ja hei, toivon että en todellakaan loukkaa ketään, odottavaa tai piinistelevää tai pettymysten keskellä eläviä. Tiedän 7v odotuksen takaa miten pahalle tuntuu lukea kun ihmiset pohtii jotain pinnallisia asioita, kuten ulkonäköä jne. Mutta haluaisin silti ottaa esille tällasen aran asia:
Ootteko miettinyt miten teihin vaikuttaa esim. se, jos lapsessa (etenki tyttölapsi) ei ole mitään sinun piirteitä? Etenkin jos luovuttaja on tuttu, alkaako sitä miettiä miten paljon lapsi muistuttaa häntä? Siis anteeksi... en todella tarkoita tätä pinnallisena vaan psykologisena kysymyksenä.. Ja vielä kerran korostan etten halua tällä loukata kenenkään tunteita. Minä ainakin koen välillä ahdistavana kun tutut hehkuttaa, että teille tulee varmaan niin kaunis lapsi jos se perii sulta sitä tai tätä, tai että kun ootte sen ja sen näköisiä.. Tiedän että ne on vaan yleisiä kohteliaisuuksia, mutta silti. Siis silloin haluaisi huutaa, että mitä hemmetin väliä, lapsi on rakas ja haluttu, perii se sitten vaikka isänsä ruttukorvat , hemmetti!!! No, mä ymmärrän, ei ihmiset pahalla sitä tarkoita..

Joo.. toiv. ymmärsitte mitä halusin kysyä.
Edelleen onnea plussanneet ja tsemiä piinistelijöille!!!

Halauksin, Kauniskuu 36+6

 

Matildalle onnittelut!!!

Hienoa Alma, että tekin pääsette piakkoin jatkamaan hoitoja.

Terkuin: Jonsku

 

Onnea Matilda :hug: Hienoa, että teitä onnisti ! Kävitkö hcg mittauksessa, oliko minkälainen lukema?

Täällä ei nega plussaksi muuttunut.. enkä siihen edes jaksanut uskoa. Taitaa olla nyt meidän osalta hoidoissa tauko tarpeen. En tiedä jaksanko koko ajan elää elämää vain tämän yhden asian ympärillä. JOs koittaisi vaihteeksi yrittää nauttia elämästä.. No, ehkä tämä on vain tämän päivän fiiilis.. mietiskellään tässä nyt viikko pari ennen kuin tehdään päätöksiä tulevasta..

 

Paljon onnea , Matilda, minunkin puolesta. On varmaan aivan ihana fiilis sulla juuri nyt.

Tuohon yksi vai kaksi kysymykseen taitaa olla yhtä monta vastausta kuin on meitäkin; taidan siis jättää sen mietinnän tässä vaiheessa.

Hyviä unia kaikille, ihan kohta on vkloppu!

 

:flower: Plajon onnea Matilda! :flower: Ihanaa, että saitte plussan. Nyt paljon onnea matkaan maaliin saakka!

Aliisa, voimia teille toipumiseen negasta. Välillä on tosiaan hyvä vähän hengähtää - varsinkin kun ei kellot vielä pärise. Toivottavasti kilpirauhasarvot saadaan pian vakiintumaan hyvälle tasolle. :hug:

Aloitin uudessa työssä tällä viikolla ja olen ihan puhki... ei ehdi palstailemaankaan. Kaikille hyvää viikonloppua.

Munasolun luovuttajaa odotellessa,
Hillevi :wave:

 

MATILDAlle hurjasti ONNEA plussasta :flower:


KAUNISKUU: Mulla samanlaisia tuntemuksia juurikin kuin sulla noiden ulkonäköasioiden ym. suhteen. Just eilen totesin miehelle, että toiv. lapsi olisi kuitenkin enemmän tunnistettavasti hänen näköisensä, niin ehkä ihmiset jättäisivät sitten vertaamisen muhun vähemmälle. Meillä kun luovuttaja on tuttu niin sekin tietty vaikuttaa. Osa sukulaisista tietää tämän ja silti jo ultrakuvista on tullut kommenttia, että sun näköä on....no täytyy vaan varautua ja tosiasiassa ei ole näöllä väliä kunhan olis terve ja kaikki muuten ok. Neuvolantäti sanoi jo heti alkuvaiheessa, että kannattaa varautua vaan noihin ulkonäkövertailuihin henkisest. Suomessa kun sitä tupataan aina ahkerasti tekemään. Ja just noin mullekin on käynyt, että olen verrannut vauvan jotain piirrettä itseeni ja sit todennut, että ai niin eihän ne tule multa....Mut sit todennut, että olen silti hänen äitinsä.

Bartsu ja M 37+1

 

Onnittelut Matildalle!!!

Kauniskuu: juu ymmärrän mitä tarkoitat, jos tämä tästä nyt onnistuu niiin kyllä se varmaan sitten itsellekin "selkenee" ja ei toivottavasti mieti sitä sitten...

Pahoittelut Aliisalle ja voimia tulevaan. :hug:


Näihän se on, että tämä yksi vai kaksi on ikuisuusaihe täällä ja kun siirron aika lähestyy ja kyllä se alkaa vaan päässä pyöriä....

 

Onnea Matilda ja pitkää pinnaa kakkospiinikseen!!! :flower: :heart:

Ja pahoittelut neganneille. :hug:

Kauniskuu, ajatuksesi ovat täysin luonnollisia ja hyvä että käyt niitä läpi. Itse olen huomannut, että ihmiset löytävät ulkonäön vertailukohdat vaikka mistä. Meillä esikoinen ei ole oikein miehen näköinen (miehen siittiöillä kuitenkin alkunsa saanut), mutta ei myöskään luonnollisesti minunkaan näköiseni. Silti miehen suku on löytävinään koko ajan lapsesta miehen piirteitä ja minun sukuni on taas löytävinään minun isoisäni näköä! Alussa ulkonäkövertailut "hätkähdyttävät", mutta nopeasti niihin tottuu. Tyttölapsien osalta olen taas tottunut siihen, että todella moni tyttö muistuttaa paljon enemmän isäänsä (ja isän äitiä) mitä omaa äitiään. Itse en esim, ole pätkääkään äitini näköinen, vaan täysi kopio isän äidistäni. Saman olen huomannut monen kaverini kohdalla ja heidän (eteenkin) tyttöjensä kohdalla. Lapsi voi siis olla täysin eri näköinen, vaikka olisi kuinka omilla soluilla alkunsa saanut. Nyt sain rakenneultrassa kuulla odottavani tyttöä ja "pinnallisesti" toivon, että hän olisi vahvistus sääntöön ja muistuttaisi mahdollisimman paljon isän äitiä, joka oli todella kaunis nainen. :xmas:

Simmis

 

MATILDALLE onnittelut plussasta :flower: !!

ALIISALLE jaksamista eteenpäin :hug: ja HILDELLE nyt oikein levollista viikonloppua!!!

Tosta ulkonäköasiasta kommentoisin muutaman ajatuksen. Meillä kun tuo alkioadoptio, niin saapi nähdä miten pokka pysyy, kun suku laukoo mielipiteitä keneltä vauva näyttää !! Meillä molemmat luovuttajat ovat tummia ja sini sekä vihreäsilmäisiä kuten mekin olemme. Lisäksi ovat jonkin verran meitä lyhyempiä, mutta eipä tuo mitään haittaa varsinkin kun tyttö näyttää olevan tulossa.

Nyt toivottelen kaikille mukavaa viikonloppua ja pysytäähän langoilla!!

VEKARA

 

Matildalle onnittelut minunkin puolestani :flower:

Aliisalle jaksamista tulevaan.

ON: minulla on sitten aivan sama aikataulu kuin Minnillä eli tiistaina olisi luovuttajan punktio ja torstaina siirto. Keskiviikon limisultra yllätti positiivisesti kun paksuus oli 7 mm. Taitaa tulla tällä kertaa oma ennätys paksuudessa. Hyvä näin. Minulle suostutaan siirtämään vain yksi alkio jos tulee top-alkioita. Aluksi olin pettynyt tähän päätökseen mutta nyt aikani sitä mietittyäni se on varmasti aivan oikea ratkaisu ainakin näin ensimmäisessä luovutushoidossa. Eli hyvillä mielin täällä siirtoa odotellaan!

Viikonloppuja!

 

...se Vekara meinaa meidan pojalle pyorayttaa. Hieno homma! Ja nettikummitatikin on tietysti mielissaan kun tulee kummitytto =) Olemme olleet etela-Ranskassa lomalla ja tulin tanaan ekaa kertaa tsekkaaman palstan kuulumiset. Pistan sulle ens viikolla tulemaan kuvia vauvasta ja muutenkin enemman kuulumisia.

Aliisalle haleja. Lepaile ja sitten aloitat uudella energialla.

Suzyanne, makin olen jo miettinyt seuraavalle kierrokselle lahtoa. Meillahan ei ole yhtaan huurunenaa pakkasessa, joten tama tarkottaisi kokonaan uuden hoitokierroksen alkua. Ma olisin ihan tyytyvainen yhden lapsen kanssa, mutta mieheni (joka tulee isosta perheesta) haluaisi kovasti sisaruksen pojalle. Olen ajatellut pyytaa Riikasta samaa luovuttajaa. Paneudun asiaan joulun jalkeen.

Ulkonaosta sen verran, etta vauva on vaalea kuten minakin ja isansa taas tumma, ja ilmeisesti taman takia ihmisten mielesta on enemman minun nakoinen

Bartsu, ihanaa etta sa olet jo niin lahella h-hetkea. Sulla on alkamassa mahtava seikkailu.

Hyvaa viikonloppua koko meidan upealle ja urhealle jengille

Watrossi

 

Kiitos kaikille hanit.

Lähinnä aattelin sitä, että en jaksaisi elää koko ajan näiden hoitojen ja huonon olon ympäröimänä. Tänäään selvisi, että vajaatoimintahan siellä on tuloillaan.. lääkitys alkaa ensi viikolla ja lääkäri meinasi että parissa viikossa voi jo olo huomattavasti parantua.. joten sitä odotellessa.. Kyllä me hoitoja siis jatketaan, mutta ensin haluan tämän inhottavan tunteen pois itsestäni ja olla terve... katsellaan sitten mitä tapahtuu ja missä hoitojen suhteen

Mukavaa viikonloppua kaikille!

 

Valtavan isot kiitokset kaikille! :heart: Olo on epätodellinen ja kun yhdestä piinistelystä pääsee niin jo alkoi toinen, huh.

Aliisalle pahoittelut :hug: Ehdottomasti kilpirauhanen ensin kuntoon ja sitten uudet tuulet. Mä myös mietin silloin ihan aluksi, kun sain tietää, etten voi saada biologisia lapsia, etten halua, että koko elämä alkaa pyörimään hoitojen ympärillä, mutta ei sille oikein mitään mahda. Onneksi aina voi kuitenkin pieniä välietappeja kehitellä. Ja onneks on sentä perjantai Hyvää viikonloppua kaikille!

 

.. onnittelut plussasta! :heart: Ihanaa!

 

Anteeksi, taas on niin pitkä väli, kun olen täällä käynyt, etten millään muista kaikkia henkilökohtaisesti. :ashamed: Työkiireitä ollut, joten pikaisesti aina välillä käynyt lukemassa kuulumiset, mutta kommentointiin ei ole (muka) ollut aikaa.

Negan saaneille :hug: ! Jospa tuleva marraskuu olisi taas parempi aikaa plussille. Jaksamista hoitoihin odottaville ja piinailijoille tsemppiä, mutta heitä ei taida tällä hetkellä ollakaan.

Aliisa, hyvä että kilpirauhasjuttusi selviää. Toivottaavsti lääkityksestä on apua näihinkin hoitoihin.

Vekara, onko sinun laskettu aikasi myös 26.2.?

ON: masu on kasvanut jonkin verran, ettei sitä vaatteilla enää peitellä. Eikä tietysti ole tarvekaan. Sikainfluenssa-rokotetta olen miettinyt. Otatteko te kaikki raskaana olevat sen? Minä varmaan otan, mutta harmittaa, kun tuo tauti juuri raskausaikaan sattui ja sitten miettii rokotteen sivuvaikutuksia, joita toivottavasti ei ole.

Nyt telkun ääreen ja odottamaan isäntää iltavuorosta.
Mukavaa, talvista viikonloppua kaikille! :wave:
Nennuliini

 

Ihanaa kun löysin tämän ketjun!! En tiedä millä hakusanoilla olen aikaisemmin etsinyt kun nyt vasta löytyi! :headwall: Olen nyt lueskellut kirjoituksianne muutaman kuukauden takaa
En tiedä kuulunko vielä tänne, mutta ajattelin nyt varoittaa että ehkä Miimi pian liittyy teidän joukkoon! Taustaa sen verran, että omilla soluilla tehty 4 ICSI hoitoa. Ekalla kerralla ei päästy siirtoon, kaikki raakoja. Tokalla kerralla 7 munasolua hedelmöittyi, mutta vain kaksi siirtokelpoista muut fragmentoituneet. Yksi siirrettiin ( luokkaa 4 ) josta raskauduin, mutta meni kesken rv 10. Pakkaseen mennyt oli luokkaa 5 eikä kestänyt sulatusta. Kolmannella kerralla taas kaikissa fragmentaatiota, kuitenkin yksi siirrettiin vaikka oli tosi huono josta sitten nega eikä mitään pakkaseen. Neljäs kerta oli elokuussa - taas kaikissa fragmentaatiota. Kaksi kuitenkin siirrettin vaikka olivat molemmat luokkaa 5, tuloksena nega. Kaikki hoidot tehty Tampereen Ava klinikalla ja lääkäri sanoi jo edellisessä siirrossa että munasoluissa vikaa. Nyt hän haluaa meidät sinne suunnittelukäynnille.. puhui jo puhelimessa mahdollisesta munasoluhoidosta. Meillä on aika tälle suunnittelukäynnille ensi viikon perjantaille. Sanoi kuitenkin viimeksi että ei he varmasti voi sanoa ettei omilla voi onnistua.. tulinhan kuitenkin jo kerran raskaaksi. Tarvitaan vaan se yksi kerta jolloin saadaan se pikkasen parempaa laatua oleva alkio niin raskaus voi alkaa. MUTTA, mihin vetää raja milloin on aika ajatella muita vaihtoehtoja??!!! On kuulemma tapauksia kun vasta 9 ICSI omilla soluilla päätynyt raskauteen. Rahatilanne tulee vastaan ja kun ei ole sitä varmuutta siitä että joskus vielä tärppää.. Aluksi ajattelimme mieheni kanssa ettei luovutetut munasoluhoidot ole mitään meille ( kun vielä luulimme että onnistumme omilla ), mutta nyt kun olen asiaa enemmän ajatellut olen avoin näille hoidoille. Luulen myös että mieheni on lämmennyt ajatukselle kun tietää että minäkin olen. Noh, ensi perjantaina saadan lääkärin kanssa käydä läpi kaikki vaihtoehdot.. toivottavasti olemme sen jälkeen viisaampia.

Mites teillä muilla? Onko ollut vaikeaa ottaa päätös luovutetuista munasoluhoidoista? Lueskelin että aika moni kuitekin on käynyt läpi monta hoitoa omilla soluilla ennen näitä hoitoja. Katsoin Avan kotisivuilta että sieltä pitäisi löytyä munasolulahoittaja 4-5 kuukauden odotusajalla. Mielestäni ei kovin pitkä... varmaan hyvä käydä asioita kuitenkin läpi ennen hoitoon menoa.

Syysterkuin, Miimi

 

Kiitos kaikille ajatuksista. Ihana huomata etten ole jotenki omituinen kun mietin tuollaisia asioita. Joo, ja onhan niitä variaatioita niin monenlaisia, toiset lapset ovat kopioita vanhemmasta toiset taas ei muistuta juuri ollenkaan edes toista vanhempaa. Itellä vaan tuttujen lapset niin älyttömän selkeitä "kopiota" vanhemmistaan, ei ehkä vauvana, mutta vähän vanhempana. Mut kuitenkin, aivan se ja sama, vaikka kuinka kulunut fraasi olkoonkin, niin pääasia että kaikki on hyvin ja pieni saadaan kotiin turvallisesti.

MIIMI Itellä kokeiltiin öö...4 kertaa IVF hoitoa omilla, mutta kun hormoneilla ei muodostu ku pari munasolua ja nekin herkästi viallisia, niin päätös luovutettuihin ei ollut kovinkaan "vaikea". Tai siis siinä mielessä oli, että itelle ainakin oli alkuun hankala myöntyä siihen, että en saa biologista lasta koskaan. Ehkei kaikki, mutta uskoisin että aika moni, toivoo alunalkaen että lapsessa yhtyisi omat ja rakkaan perimät. Että lapsi olisi meidän kahden tulo, näkisin hänessä ehkä jotain itsestäni ja miehestäni. Minä ainakin mielikuvittelin joskus minkä näköinen lapsi meistä "syntyisi". Mutta loppujen lopuksi kun asiaa miettii, tuon merkitys kutistuu mitättömäksi.. On vaan soluja ja perimää, lapsi on paljon muutakin. Hän kasvaa sinun "aineksista", kuulee kohdussa sinun äänen, sinun sydämen sykkeen, hänelle sinä olet ainoa ja kaikki mitä maailmassa on. Ja kasvaessa hän oppii ilmeitä, eleitä ja tapoja juuri teiltä. Loppujen lopuksi se solu, minkä sait ihanalta luovuttajalta määrää ehkä vain korvan muodon tai tukan värin, ehkä jotain pientä persoonassa, mutta sinä äitinä ja miehesi hänen isänä "tekee" hänestä sellaisen kuin hänestä kasvaa. Teidän lapsen.
Näin ainakin minä olen tämän ajatellut.

Ite ainakin lopetin sen tuulta vastaan tappelun loputtomien pettymysten ja vuosien odotuksen jälkeen. EIkä päätös toki päivässä kypsynyt. Pitää tietää mihin on valmis, ja mihin toinen osapuoli on valmis. Toiset miehet haluaa perimänsä lapseen, kokevat sen tosi tärkeänä. Ehkä siksi ettei he tule isäksi saman tien kautta kuin me äidiksi. Lapsi ei ole niin konkreettinen sitä 9kk aikaa. Toiset taas haluaa ennemmin, että alkio on kokonaan "vierasta" perimää. Tottakai kestää aikansa ajatella kaikki tuo asia, pureskella se mielessään. Eikä kaikki silti pysty ajattelemaan luovutusasiaa vaihtoehtona. Joten hyvä että mietit noita, kannattaa ehdottomasti miettiä asiat ennen hoitoja. Koska vaikka kuinka olis ne miettiny, niin hoitojen aikana, raskauden aikana jne. nuo kaikki voi nousta mieleen..itellä ainakin. Vaikka miten oli miettiny ja varma kaikesta, niin kaippa nää hormonit tekee sen että käy läpi kaikenlaisia mietteitä, kuten varmaan huomasit aiemmista jutuista

Joten tsemppiä ja halit, kyllä kaikki hyvin menee :hug: :heart:

NENNULIINI kyllä mä ajattelin ottaa rokotteen, lähinnä miehen työn takia.. En mä usko että sitä tautia jostain Prismasta tarttuu kovinkaan helposti, mutta sairaalamaailmasta kylläkin.. Jotenki itekin alalla olevana luotan kyllä lääketieteeseen, kuten rokotteen turvallisuuteen jne.

Jeejee.. pullanteko jatkukoon!!
Ihanaa lauantaita!
Kauniskuu 37+1 (jee, täysaika paukkui ),PS. Bartsu, onnea täysiaikaisuudelle!!!

 

Hei!
Saako liittyä seuraanne?
Taustasta lyhyesti, että yritystä 4v. takana. 2 inseminaatiota, yksi ivf ja ISCI. Hoidoissa tullut aina munasoluja, ivf:ssä ja ISCI:ssä 19, mutta siirtoon ei olla päästy, koska hedelmöitystä ei ole tapahtunut. Biologin mukaan munasolut ovat kummallisia ja ruskeita. Meillä lokakuun lopussa lääkäriaika jolloin keskustellaan jatkosta, mutta uskon, että luovutetut ovat seuraava vaihtoehto. Onko kenelläkään muulla käynyt niin, ettei siirtoon ole päästy, vaikka munasoluja on tullut? Minulla fsh ollut 10-16 eli korkea.
Kahden vuoden odous tuntuu nyt liian pitkältä ajalta eli vaihtoehtoja mietiskelen.
Ihanaa huomata, että täällä on onnellisiakin tarinoita!
Tsemppiä kaikille tarvitseville.

 

Niin ja ikää 35v ja ykköstä yrittämässä..