Luovutettu munasoluhoito, vol. 2

Pikalista tämä ei korvaa pidempää listaa, mutta nopeampi päivittää ja hahmottaa..

Odottelee hoitoa/luovuttajaa/pitää taukoa (ikä suluissa)
Cornelius (33) Haaveissa 1
Saaga (39)
EliseT (31) Haaveena ensimmäinen lapsi.
Viinirypäle (33) haaveissa ensimmäinen.
NellaMaija (32) eka
Maijatar (41) ekaa haikaileva
Miimi78,
Iituska (38), haaveissa eka
Jaasminia (xx)
Jonsku-78 (31) haaveissa eka
Marisabel (29) 4 siirtoa tehty, haaveissa eka
Iida-Karoliina (45), eka yhteinen (viides lapsi)
Lidia77 (33), eka haaveissa, 1. lahjasolut odotuksessa
Cava (30+), eka toiveissa, jonossa 1. lahjasoluhoitoon
Typyliini (30) haaveissa pikkukakkonen
Tinulinen (32) eka haaveissa
Marbel (40+) toiveissa iltatähti
amv (34) eka, tarve lahja-alkioille, polyypin poisto tulossa joulukuussa
Älinä ()
OnniUnelma76 (34) haaveissa eka

Hoito lähestyy
Lotta(33) toiveissa eka, 2. lahjasolu ivf, pas vko 45
Sharlin (35) eka haaveissa, siirto vko 46
Olki ( ) toiveissa eka, siirto vko 47
Hillevi (40+) haaveissa eka, pas vko 47

Piinistelijät
Lapseton_87, toiveissa eka, siirto 27.10, testi 10.11.
Utopia(25), haaveissa eka, siirto 28.10., testi 11.11.
Iida-Karoliina (45), eka yhteinen (viides lapsi), siirto 1.11. testi 15.11.
Minni 73 (36) ekasta haaveileva, PAS 3.11. kotitesti 17.11.
plastex (33) eka yrityksessä, 2 alkion siirto 4.11., testi 15.11.

Plussanneet :)heart: = sydämet nähty ultrassa)
Kaipuu, eka haaveissa, plussa 21.11.09, LA 31.7.2010 :heart:
Aliisa08 (26), ensimmäinen haaveissa, LA 27.10.2010. :heart:
Emilia (xx) LA 3.11.2010 :heart: :heart:
Tuuttituulia (39), haaveissa eka, LA 13.11.2010 :heart:
lokakuu, (40+) toka, esikoistyttö kuoli kohtuun rv 26+ LA 26.12. :heart:
Teekuppi ( ) haaveissa eka, PASsiirto 6.5. LA 25.1. :heart:
sela (40) 2. yhteinen (1. kuollut hoitovirheeseen) LA 21.1. :heart:
Lyyra (), 3. lahjasolulapsi haaveissa, siirto 22.6. pp13 hcg 175
Tyyne73(36) haaveissa eka, 2 pakastealkioadoptio pp13 hcg 109 :heart:
Hathor (34), toka, pp14 hcg 381, ultra 18.10. :heart:
Alma (34) eka haaveissa, alkioadoptiosta plussa 7.10 LA 11.6.-10 :heart:

Maaliin päässeet :flower:
Lutuliini, poika 1.6.2008
Bea, esikoinen tyttö 10/2008
Enkelitytön äiti, tyttö 23.1.2009
Watrossi, esikoinen poika 5.2.2009
Suzyanne, esikoinen, poika, 7.5.2009
Pihla, esikoinen tyttö 3/2009
Piri, toinen lapsi, tyttö 6.6.2009
Bardolino(30) eka, tyttö 3.11.2009
Kauniskuu (32) eka, tyttö 8.11.2009
Juuni (48) 2. lapsi tyttö 16.11.2009
Rudy, kaksostytöt 1/2010
Marru (35) esikoiskaksostytöt
Simmis (38) toinen lapsi, tyttö 1/2010
Vekara (45) eka yhteinen, peikkotyttö 2/2010
Pomppaduu (27) kakkonen, tyttö 2/2010
Nennuliini (35) eka lapsi, tyttö 3/2010
Vilhelmiina72 (37) ekat, terveet pojat 24.4.2010
Matilda (30) esikoinen, poika 7/2010
Minni007 (45) poika 12.7.2010
Discovery (40+) tyttö 9/2010

Taustalle siirtyneet
Dream73 (36)
 
Viimeksi muokattu:
Hei kaikille!

Mä oon lueskellu näitä teidän postauksia jo useamman viikon ajan ja miettinyt, että pitäisköhän munki kirjottaa tänne. Nyt sen päätöksen sitten tein. Eli jospa kerron ensin jotain itsestäni...

Mä olen siis 31v. enkä ole koskaan ollut raskaana - enkä oikeastaan edes haaveillut siitä. Mulla on aina ollut jonkinlainen aavistus siitä, että en ole sitä hedelmällisintä tyyppiä ja nythän se muutama kuukausi sitten vahvistettiin mulle. Omia lapsia en tule koskaan saamaan (FSH-arvot on niiiiiiin korkeat, että mitään ei ole tehtävissä). Olen sinut sen asian kanssa. MUTTA haluaisin kuitenkin äidiksi. Ja koska nykyinen poikaystäväni haluaa omia lapsia, niin tämä munasolujen korvaushoito on tullut ns. tapeetille. Raskautuminen pitäisi ainakin teoriassa olla mahdollista - kohtu on siis normaali.

Olen tiedustellut hoidoista sähköpostitse lähes jokaiselta klinikalta Suomesta sekä myös muutamalta ulkomaalaiselta. Mutta meidän mahdollisuudet on tällä hetkellä niin rajalliset, että en oikein tiedä mitä pitäisi tehdä. Asumme siis tällä hetkellä Saksassa (jossa munasolunkorvaushoidot on lainsäädännöllä estetty) ja suunnittelemme muuttoa valtameren toiselle puolelle ensi vuoden puolella. Aikaa siis Suomessa tehtäviin hoitoihin ei oikein ole ja varaa valtameren toisella puolella tehtäviin hoitoihin ei ole (todellista bisnestä siellä). Ahdistaa "jonkin" verran. En haluaisi jättää asiaa siihen asti kunnes palaamme takaisin Eurooppaan, koska siihen saattaa mennä vuosi poikasineen ja minä en tästä enää nuorene.

Tällä hetkellä siis paras mahdollisuutemme olisi mennä Avaan Riikaan, koska siellä ei jonoja munasoluille oikeastaan ole. Onko teistä kenelläkään konkreettisia kokemuksia Riikan Avasta? Entä tiedättekö muita ulkomaisia klinikoita (mielellään omakohtaisesti), joissa jonot munasoluihin on lyhyemmät kuin Suomessa?

Entä onko kenelläkään kokemusta siitä miten hyvin hoidot onnistuvat etukäteen varastoidulla spermalla? Meillä nimittäin suurin ongelma Suomessa tehtävien hoitojen suhteen on, että mies ei välttämättä pääse matkustamaan Suomeen juuri oikealla hetkellä (siis sieltä valtamerten toiselta puolelta), joten olemme miettineet vaihtoehtoa, jossa hän pakastaisi siittiöitään etukäteen H-hetkeä varten. Minulle aikatauluilla ei sinänsä ole väliä ja voisin tulla koska tahansa Suomeen hoitoihin. Tämä vaihtoehto myös mahdollistaisi meille omaluovuttajan käytön, joka olisi minusta ainakin tällä hetkellä mieluisin vaihtoehto (meidän mahdollinen omaluovuttaja imettää siis vielä reilun puoli vuotta, joten hoitoihin ei voi alkaa heti).

Ja omaluovuttajista puheenollen haluaisinkin tiedustella teidän kokemuksista omaluovuttajien kanssa. Onko ollut hyviä kokemuksia? Vai onko tullut ristiriitaisia ajatuksia? Itselläni tuli heti sen jälkeen, kun olin sähköpostilla asiaa tiedustellut tunne, että tämä oli todella huono idea - enhän minä voi synnyttää ystäväni lasta, kyllä sen täytyisi olla tuntemattoman munasolu. Mutta sitten, kun pääsin lomalle Suomeen ja keskustelemaan asiasta oikein kunnolla mieleni muuttui. Nyt ottaisin oikein mielelläni ystävältäni munasoluja. Hän suhtautui asiaan niin täydellisen asiallisesti ja oli selkeästi itsekin miettinyt asiaa kaikilta näkökulmilta. Mutta sitten taas kaikki muut ystävät tuntuvat varoittelevan minua omaluovuttajan käytöstä ja suosittelevat tuntematonta luovuttajaa. Mikä teidän "ammattilaisten" mielipide on? Onko omaluovuttajan käyttö hyvä vai huono idea? Olen tuntenut mahdollisen omaluovuttajani koko ikäni. Olemme myös kaukaista sukua (meidän mummot oli serkuksia), mikä tarkoittaisi että mahdollinen lapsi saisi myös minun geenejäni (sekä lisäksi tietäisin lapsen geneettisestä taustasta enemmän). Emme näe toisiamme enää niin usein, mutta olemme silti edelleen toistemme parhaimpia ystäviä. Meidän välillämme on voimakas yhteys - melkein kuin sisaruus.

Lisäksi haluaisin tiedustella mahdollisuuksistä mennä hoitoihin Suomessa julkiselle puolelle. Tiedän, että Suomessa hoitoja lahjoitetuilla munasoluilla ei tehdä julkisella puolella, koska julkisella puolelella ei ole resursseja etsiä luovuttajia. Mutta entä jos meillä olisi se omaluovuttaja? Vai pitäisikö meidän molempien olla Suomen kansalaisia (poikaystäväni on siis saksalainen)? Tätä kysyn tietenkin ihan taloudellisista syistä. Julkisen puolen hoidot olisivat kukkarolle huomattavasti kevyempää.

Rahahan se on mikä meitä estää heti ilmoittautumasta Riikan Avalle. 6500 € on iso summa, kun mitään takeita ei ole. Ehkä luovuttajalta ei edes tule montaa munasolua, ehkä ne ei kaikki hedelmöity, ehkä mikään ei kiinnity... Onko lainan ottaminen munasolunkorvaushoitoihin yleistä? Voisimme kyllä rahoittaa ensimmäisen hoidon säästöillämmekin, mutta siihenhän ne sitten menisivät melkein kaikki... :) Ja se muutto sinne valtameren toiselle puolellekaan ei taida olla ihan ilmainen. Saati sitten minun sairausvakuutukseni siellä(etenkin jos sattuisin tulemaan raskaaksi ja synnyttäisin siellä!). Itse olen ajatellut, että lainan ottaminen voisi olla paras vaihtoehto kuitenkin.

Äh, kertokaahan mulle viisaita ajatuksianne! Olisin enemmän kuin kiitollinen kommenteista!
 
Tervetuloa keksusteluun mukaan Punapaprika!
Vastailen joihinkin kysymyksiisi... Jotkut pinostamme ovat käyneet Riikan Avalla. Toinen paikka on Viron Tartossa, clinic Elite, josta oikein hyviä kokemuksia ja siellä hoito on selvästi halvempi kuin Avalla. Eräs kävi Tsekeissä Brnossa, myös hyviä kokemuksia.

Meille tehtiin yksi hoito pakastetulla spermalla ja sen hoidon tuoresiirrostakaan ei tullut plussaa. Lääkäri ehdotti seuraavaksi kerraksi tuoresperman käyttöä. Mutta kyllä onnistuminen on mahdollista pakastetulla, varsinkin jos on hyvälaatuista spermaa alunperin.
Luulen, että Suomessa julkiselle on vaikea päästä, jos ei asu Suomessa. Kansalaisuutta ei varmaankaan kysytä. En tiedä tarvitaanko suomalainen sotu molemmilta julkisella asioitaessa. Tsemppiä teille!

Täällä viimein menkat tulossa ja sitten pääsee pas alkamaan.

Voimia syksyyn kaikille ja H-hetkeä lähestyville Aliisalle, Tuttituulialle ja Emilialle erikoistsempit!
Hillevi :wave:
 
Sateista torstaita.
Punapaprika tervetuloa mukaan minunkin puolestani. Kysymyksissäsi minusta ei juurikaan apua ole,koska olen käynyt lahjasoluhoidossa vain Suomessa, Tre:n Avalla. Aikamoisia pohdintoja joudut läpikäymään sinäkin.

Hilleville onnea alkavaan hoitoon, nyt on pakko jo sinunkin onnistua =)

On: Mulla tehtiin siis eilen meidän viimeinen pas. 2 siirrettiin, toinen 4 soluinen ja toinen ehkä 7 soluinen. Oli lähtenyt jo ns.tiivistymään eli soluja oli vaikea erottaa toisistaan. Itse siirto oli tähän astisista vaikein; rakko oli jopa liian täysi, joka tietysti aiheutti "melko" tukalan olon jo sinällään. Lääkäri joutui vaihtamaan 3 kertaa sitä "värkkiä" jolla saadaan kohdun kaula auki. Limis oli todela hyvä, 15 mm. Eli hyvä pesä olis pikkuisilla siellä köllötellä ja tarrautua kiinni. En uskalla oikein mitään toivoa. Sen verran kotiin ajellessa jo ajatus lensi, että mahdollinen laskettu aika sattuis meidän 3v hääpäivän tienoille. Kummallista miten joka kerta pitää joku yhteensattuma jollekin hoidon vaiheelle saada aikaiseksi. Nyt siirto oli lähellä syntymäpäivääni. Testaupäivä pissasta on 17.11

Cavalle kiitos ja :hug: myös sinne.

Mites muut piinailijat jakselee?

Terveisin Minni (pp1)
 
Kovasti plussatuulia Minnille, toivotaan että onni olisi suopea :) Erinomainen limakalvon paksuus ainakin. Ja onneksi se siirron tekninen suoritus ei sentään lopputulokseen vaikuta, vaikka keljulta tuntuukin. :x

Cavalle onnittelut luovuttajan löytymisestä :flower: Onneksi niitä ihania, hyväntahtoisia ihmisiä vielä jostain löytyy :)

).( Täällä kohta ohitse pp7 ja ajatukset laukkaa edes takas. Toivoo parasta ja pelkää pahinta, sitähän tämä taitaa tiivistetysti olla. Elimistön reaktioita tulee kovastikin kuunneltua, mutta ne taitaa olla pitkälti niitä lääkkeiden aiheuttamia oireita. Viikko vielä ja sitten tiedetään, miten kävi. Aiemmin en aio testailla. Huoh, luulin että olisin osannut ottaa tämän rennosti, mutta toisin taisi käydä.

Mites Iida-Karoliinan piinailu etenee?

Utopia, pp7 (aika on niin julma, se matelee, juuri silloin kun se saisi kiiruhtaa...)
 
PUNAPAPRIKA: meillä oli omaluovuttaja hoidoissa ja nyt siis lapsi on yksivuotias. Juteltiin asiasta kauan ennen varsinaisia hoitoja ja hoitopäätöstä. Kaikki on sujunut hyvin. Mulle ei ole missään vaiheessa tullut tunnetta, että lapsi ei olisi minun omani. Ja ystäväni on suhtautunut asiaan varmaan niin hyvin kuin vain ylipäänsä se on mahdollista. Tsemppiä tulevaan koitokseen.

Bardolino
 
punapaprika69 Me kävimme Riikan Avalla. Olin s-postitse ensin yhteydessä Tampereen Avaan. Halusimme Riikaan koska siellä hinta edullesempi kuin suomessa. Suomessa 7000 luokkaa.
Maksoimme 6300e Riikassa..Joka siis luovutussolu hoidon hinta. Lisäksi maksoimme perman pakstamisesta. Suomessa tehdyt 2 ultra maksua 100+65 e sekä lääkkeet hoidon aikana joista tuli noin 250e. Tampereella kävimme psygologin haastattelussa joka maksoi n100e. Lennot tietenkin täältä meiltä maksoi n 700 (kaksi lentoa) ensimmäinen tutustumis ja hoidon suunnittelu käynti ja toinen tämä jossa siirto tehtiin.
Munasoluja saatiin 17. Joista hedelmöittyi/hedelmöitettiin 13 ICSI menetelmällä( käytettiin miehen spermaa, joka siis ekalla käynnilla pakastettiin).Hyvin jakautumaan lähteviä soluja jäi siitä 8, joista 2 on nyt siirretty ja loput 6 on pakastettu. Meiltä kysyttiin halutaanko 1 vai 2 solua ja halusimme sen 2. Onnistumis mahdollisuus on näin parempi, että se yksi edes kiinnittyisi.
Jos munasoluja olisi saatu vain yksi olisi se siirretty ja meiltä olisi peritty 3000e hinta tästä..kaikki muut kustannukset siihen tietysti tulee.
Suosittelevat kyllä tuore sperman käyttöä se on parempaa, mutta eivät edes pakasta jos laatu on huono. Meillä miehen sperma oli hyvä laatuista ja toivomme että pakastetulla onnistutaan.
Meillä kävi niin että luovuttajalla oli niin hyvä vaste hoidolle että punktioon hän pääsi jo aoemmin kun olimme osaanneet varautua. joten emme päässeet lähtemään niin nopeasti matkaan vaan oli pakko käyttää pakastettu sperma ja icsi.
Minun kohdun limis on ollut normaalisti 7,5mm luokkaa joka on ihan hyvä..Progynon lääkityksellä limis oli normaalia paksumpi..suomessa tehdyssä ultrassa yli 10mm mutta Riikassa 9,9..joten joko laitteista tai mittaajasta johtuen oli heittoa noin 0,5mm ei varmaan ole kovin oleellenin ero kuitenkaan tuo.
Limakalvoa kasvatellaan lääkkeillä joten älä siitä ole huolissasi.
Minulla kohtu normaali ja kaikki otetut arvot ovat olleet kohdillaan, ja lääkäri määritteli viimeeksi että meillä ei löydy syytä lapsettomuuteemme. Itse olen sitä mieltä että syy onkin minun ikä..minulla on aiemmasta liitosta 4 lasta. jotka ovat saaneet alkunsa aivan helposti.

Kiitos onnen toivotuksista. Onnea myös sinun tuleviin hoitoihin, päädyt sitten tuntemattomaan tai ystäväsi luovuttamilla soluilla tehtyy hoitoon.
 
utopia kirjottelin pitkät pätkät ja sit kaikki haihtui taivaan tuuliin..
Kuluu aika madellen myös täällä. Olen töissä ja se tietysti vähän auttaa että joutuu muutakin miettimään. Riikasta sain ohjeen että ei saisi nostaa yli 10-15 painoisia taakkoja, miten sitä voi noudattaa kun työ on aika pitkälti nostelua, olen nyt yrittänyt vältellä kuitenkin sitä.
Mittasin lämpöni tänään ja oli 37.3, voiko lämpö näin nousta vaikka en ole ovuloinut?
Hiukan on tänään ollut huonoa oloa, vaan ei vielä voi johtua kun lugeista, tosi aloitin luget jo viime viikolla eli 4 päivää ennen siirtoa eikä silloin antanut mitään oireita.

Onnea piinailuusi ja sitä plussaa r-testiin myös, toivon sitä koko sydämmestäni sinulle.
 
Minni, hienoa että sait kyytiläiset mukaan! hermoja piinistelyyn! limis oli tosi hyvä. samoin tsemppiä iida-karoliinalle ja utopialle!

meille siirrettiin eilen 2 alkiota tartossa. alkiot olivat hyvälaatuisia, 5 ja 8-soluisia. siirto meni hyvin. täyden rakon pitäminen siinä jännityksessäkin onnistui jotenkin..... testipäivä olisi jo 15.11. tuntuu vähän aikaiselta...? ehkä siirrän parilla päivällä.

mikä lotan tilanne?

plastex + tuplat (pp 1)

PS: en osannut päivittää listaa, lisääkö joku mut piinistelijöihin!
 
Viimeksi muokattu:
Punapaprika, minäkin olen ymmärtänyt että mitään tämän tyyppistä julkisen sektorin terveydenhuoltoa ei voi saada jos ei asu vakituisesti täällä (ja maksa veroja Suomeen). Mutta yksityisklinikathan ovat hyvä mahdollisuus, tosin kannattaa huomioida että välttämättä ette saa kelakorvausta, toisaalta munasolunluovutushoidoissa se korvaus on aika minimaalinen. Ainakin meidän klinikalla (Väestöliitto) sanottiin että kaiken laatuista spermaa voi kyllä pakastaa hoitoja varten (eri asia on miten hyvin ne pakasteesta selviävät, mutta sitä voi myös testata jo etukäteen).

Tarton klinikka kuulostaa minustakin hyvältä, ja hinnat on halvemmat kuin Riikassa.

Teidän omaluovuttaja kuulostaa tosi hyvältä, mutta hänen kanssaan hoito pitäisi varmaan tehdä Suomessa (vaatii niin monta lääkärikäyntiä luovuttajalle). Varmasti omaluovuttaja toimii hyvin jos molemmat osapuolet ovat huolella miettineet koko jutun loppuun saakka (esim se miten asiasta lapselle kerrotaan, ja miten lapsi mahtaa isompana suhtautua "geeniäitiinsä" joka ehkä on vakituisesti perheen elämässä mukana). Suosittelisin kyllä psykologikäyntiä vielä lisäksi, ainakin isojen klinikoiden psykologit osaavat kertoa paljon asioita jotka kannattaa ottaa huomioon, se varmasti helpottaisi henkistä puolta tuossa päätöksenteossa muutenkin. Meilläkin olisi ehkä omaluovuttaja tiedossa, mutta olemme silti todennäköisesti kallistumassa tuntemattoman soluihin, tai valmiisiin alkioihin. Olethan muuten tietoinen ristiinluovutusmahdollisuudesta, jolloin teidän ei tarvitse jonottaa mutta saatte silti tuntemattoman luovuttajan?

Iida-Karoliina, tuosta hinta-laskelmastasi: ymmärsinkö oikein että kaikkiaan hinnaksi Riikassa tuli (ilman psykologia) 6300+165+250+700e eli noin 7300e? Vai sisälsikö tuo 6300e jo kaiken?
 
Hei Kaikille! Saisinkohan liittyä joukkoon? Olemme 35 v/36v aviopari, ja olleet lapsettomuushoidoissa kohta 2 vuotta. Syynä erittäin huonot siittiöt. Meille on tehty 3 ICSI hoitoa joissa on päästy siirtoon, mutta viimeisen ICSI:n PAS:ssa tehtiin pitkä viljely, ja todettiin se mitä ollaan jo pitkään arvailtu, alkiot ei kehity oikein. Näin ollen olemme päättäneet suunnata luovutettuihin siittiöihin, ja olemme erittäin kiinnostuneita Viron suunnasta.

Käyn läpi tätä ketjua, mutta jos joku haluaisi auttaa ja laittaa yksärillä tietoa erityisesti Tarton Elitestä, niin otan mielelläni vastaan! Miten ottaa yhteyttä, miten on toiminut jne? Kiitos tuhannesti! Onnea kaikille hoitoihin ja toisille jo läheneviin synnytyksiin! Voi jospa meillekin joskus se onni suotaisiin.. :heart:
 
Moi pitkästä aikaa! Tänne on tunnetusti vaikea hypätä kyytiin tauon jälkeen kun on niin vilkas palsta. Kaikille tutuille kovasti halauksia. On tullut onnellisia uutisia, niistä valtavat onnittelut jokaiselle. Ikävä kyllä myös ikäviä uutisia ja niistä extrahalaukset :hug:

Lapseton, Utopia, Iida-Karoliina, plastex ja Minni, toivon hurjasti plussaonnea ihan jokaikiselle.

Hillevi, Sharlin, Olki ja Lotta, teille onnea lähestyviin hoitoihin.

Halusin tulla vastailemaan susulle ja punapaprikalle. Minulla on kokemusta ystävän luovuttamista soluista ja lisäksi Tarton hoidoista. Molemmista hyviä ja onnistumisiin johtaneita kokemuksia.

Kaksi lastani ovat ystävän luovuttamista soluista. Sitä voin jopa suositella, kun ystävä on oikeanlainen eli suhtautuu asiaan järkevästi. Kuten Bardolinolla, myös minulla on vain hyvää sanottavaa siitä järjestelystä. Pystyimme ystävän kanssa asiasta avoimesti puhumaan eikä ollut mitään asiaa jota ei olisi voinut sanoa ääneen. Etukäteen pelkäsin toki vaikeita tunteita mutta ei niitä juuri tullut. Lapsellekin toki on omat etunsa siitä, että tietää mistä on "rakennettu". Ehkä alkuun tuntui, että olen suunnattomassa kiitollisuudenvelassa ystävälleni, mutta sekin tasaantui vähän ajan kanssa ja suhde muuttui taas tasavertaiseksi. Toki hänellä on aina ihan erityinen paikka sydämessäni :heart:

Tarttoon otin yhteyttä sähköpostitse ja sain vastaukset aina nopeasti. Ensimmäisestä yhteydenotosta meni korkeintaan se pari kuukautta kun oltiin jo siirrossa. Valitsimme itse luovuttajan n. 30 luovuttajan listasta ja teimme reissun Eliteen. Saimme 13 alkiota, joista siirrettiin 1. Tulos oli nega. Matkustimme taas kuukauden kuluttua kahden alkion siirtoon ja siitä plussasin. En tiedä hintoja kun käytetään luovutettuja siittiöitä, mutta hinnaston saat varmaan ensimmäisessä meilissä jonka Elitestä saat.

Klinikka toimi hyvin ja tuloksia tuntuu tulevan, myös tällä palstalla on siellä plussaneita.

Itse olen jo ylittänyt raskauden puolivälin ja rakenneultrakin jo oli. Siellä onneksi kaikki näytti hyvältä.

Lyyra
 
Iida-Karoliina: ihmettelen ohjeiden vaihtelevuutta... yhdelle neuvotaan alkionsiirron jälkeen yhtä ja toiselle toista : / Väestöliiton lääkäri ei kieltänyt muuta kuin syvänmeren sukelluksen :) Sinänsä nostelemisen kieltäminen tuntuu hassulta, koska eihän sen sinällään ajattelisi kohdun seutuun vaikuttavan, mikäli nostot tekee oikein. Ja siihen lämmönnousuun en kyllä osaa sanoa mitään. Pidetään peukkuja, että olisi hyvä merkki :)

Täällä on eilisestä alkaen huolettanut alavatsan keskikohtaan sijoittuva kramppailu, joka on ajoittain sen verran kovaa, että joutuu ihan pysähtymään. Panadolista ei juuri apua. On alkanut mieli kääntyä jo siihen, että ensiviikolla saan negatiivisen testituloksen - eihän sellaisessa kramppailussa mikään voi pysyä kyydissä. Onko muilla ollut piinailuaikana vastaavaa? Ja erityisesti plussanneiden kokemukset kiinnostaisi erittäin kovasti.

Utopia, pp9
 
Hei pitkästä aikaa!

Ihan ensimmäiseksi pidän peukkuja ensi viikolle Lapseton87 ja Utopia sekä sitä seuraavalle viikolle Iida-Karoliina, Minni ja Plastex! Minulla homma etenee niin, että keskiviikkona on alkionsiirto, jos sulatuksessa kaikki menee hyvin. Kävin limisultrassa keskiviikkona, jolloin limis oli 7cm. Tuosta mittauksessa on viikko aikaa siirtoon, joten ehkä lopullinen tulos olisi paksumpi, toivottavasti. Lääkäri oli sitä mieltä, että limis oli muuten hyvän oloinen eikä paksuudella ole niin suurta merkitystä. Silti olen ymmärtänyt, että minulla kyllä vähän tavallista hitaammin tuo limis kasvaa.. Meillä on kaksi alkiota pakkasessa, ja tarkoituksena on sulattaa yksi kerrallaan. Saa nähdä, toivon että pääsemme yhteen PASsiin mutta kahta PASsia en uskalla edes toivoa. Nämä kaksi ovat 5 päivän ikäisiä blastoja ja olen jostain lukenut niiden ehkä vähän heikommin kestävän pakastusta.

Utopia: Pidän peukkuja, että nuo olisivat merkkejä kiinnittymisestä! Plussanneiden teksteistä juuri jotain tuon tyyppistä olen lukenut. Samaten Iida-Karoliinalle peukuttelen, että lämmön nousut olisivat hyvä merkki.

Susu: Tervetuloa! Täällä palstailevat ne, joilla on kyseessä lahjoitettu munasolu, mutta jos tämä ei sinua haittaa, niin tervetuloa vain mukaan.

Plastex: Hienoa, että Tarton reissu onnistui mainiosti ja kaksi kyytiläistä on nyt matkassa. Testipäivä kuulostaa aikaiselta, ja ehkä minäkin tuossa tilanteessa jatkaisin lääkkeitä siihen asti, että on kaksi viikkoa siirrosta. Minulla on ollut Fertinovassa ohjeena testi kaksi viikkoa siirrosta riippumatta onko siirretty 2pv ja 5 pv alkioita. Julkisella puolella testipäivä oli vähän aiemmin eli tuoresiirrossa kaksi viikkoa punktiosta. Keskiviikkoa odotellessa sitten vain, niin pääsen piinistelyn vauhtiin mukaan..:)

Minni73: Hienoa, että kaksi kyytiläistä on matkassa ja limis huippuhyvä. Hyvältä kuulostaa tuokin, että alkiossa näkyi jatkuvaa kehitystä ja solujen tiivistymistä. Joo, kokemusta on minullakin sekä liian täydestä että tyhjästä rakosta siirrossa. Tuota on aika vaikea speksata kohdalleen, kun joskus pissattaa ja jokus ei, vaikka mitä tekisi :whistle: Kaikenlaisia yhteensattumia tulee mietittyä itselläkin. Ehkä niiden avulla pystyy luomaan sentään vähän toivoa tällä pitkällä taipaleella.

Hienoa Cava, että luovuttaja on löytynyt. Pidän peukkuja, että kaikki etenee nyt huippusujuvasti! Toivottavasti mitään vuodon pitkittymistä ei tapahdu, mutta jos näin olisi, niin zumeja voidaan jatkaa siihen asti, että vuoto loppuu ja alkionsiirto voidaan tehdä (minulla on näin kerran käynyt, mutta sitten PASsiin kuitenkin ajan kanssa päästiin..)

Amv: Jaksamista polyypin poiston odotteluun ja tähän lyhyeen hoitotaukoon. Tiedän tunteen, kun PAS ei ajatuksena enää sykähdytä niin kuin joskus aiemmin. Ei minuakaan, valitettavasti.. Mutta jos kuitenkin meillä kummallakin vielä tämä hyvin kääntyisi.

Alma: Vähän jälkijunassa onnittelen, mutta silti!! Huippuonnittelut sykkeestä ja hyvistä ultrakuulumisista!

Erityistsempit kaikille, joilla loppumetrit lähestyvät!

Kyllä on jännä vaihe täällä palstalla, kun yhteensä yhdeksän meistä piinistelee tai pian aloittaa piinistelyn. Toivon plussalistan pitenevän nyt huimasti!
 
Kyllä on jännää aikaa täällä palstalla..

Plastex onnea piinistelyyn! Annettinko ohjeeksi käydä veritestissä vai vaan tikuttaa? Eikö siellä ollutkin Andreilla joku outo asento siirrossa, oliko se vatsallaan ja pää alaspäin.. ?:) Tiedän sitten itsekkin varautua..

Erityistsemit myös Lapseton, Iida-Karoliina ja Minni! Utopia, kyllä varmaan aika monella on tuota kramppailua ja sehän voi olla hyvä merkkikin.. puhaltelen täältä plussatullia..:whistle:

Lotta toivotaan kovasti, että pikkuiset huurut selviää ja pääsette siirtoon! Mulla on kans lääkäri sanonut samaa limiksestä, 6,5mm on kai se minimi mitä siirtoon vaaditaan.

Punapaprika ja Susu :wave: tervetuloa!

Vauvauutisia myös täällä odotetaan..
 
Sharlin, andrei kehotti nimenomaan veritestiin silloin 15.11. ma luultavasti menen keskiviikkona ja tuloksen saa seuraavana päivänä. tietysti tuloksen näkisi tikullakin, mutta veritesti kertonee kiinnittymisyritykset paremmin. ja selällään siellä saa kyllä köllötellä! :p mutta aika jyrkässä kulmassa pää alaspäin siinä ollaan. helppo rasti, kaiken kaikkiaan. jos osaa pelata rakkonsa kanssa oikein. :) tsempit lähestyvään hoitoon sinulle, ja lotalle myös!
 
Heippa pitkästä aikaa!!

Enpä tosiaan ole pitkään aikaan kirjoitellut, välillä aina lukenut kuulumisianne. Pahoittelut ja halit negan saaneille ja onnittelut plussanneille. Tuuttituulialle ja Aliisalle jaksut loppumetreille, kyllä aika on mennyt nopeasti ja tekin saatte nyytin kohta syliin. Minäkin epäilin kovasti että menee yliaikaseksi (eka meni 3 viikkoa) eikä ollut mitään ns. oireita mutta toisinpa kävi ja tasan laskettuna päivänä syntyi.

Täällä vauva-arki sujuu hyvin, ensiviikolla poika täyttää jo neljä kuukautta ja olen niin onnellinen hänestä. Toki satunnaiset rutuiset illat tai päivät joskus hankalia ja omista pitkistä yöunista ei tietoakaan koska sellaiset saisi seuraavan kerran nukuttua :D mutta nämä kuuluvat vauva-arkeen :heart:

Jaksuja kaikille ja kiva että tulee uusia vauvoja pinoon.

Minni007
 
Kiitokset tsemppauksista ja myötäelämisestä kaikille asianomaisille :) Selvisi se syykin siihen pp 8-9 kramppailuun, nimittäin eilen illalla (pp9) tuli sitten pikkuhousunsuojaan alle teelusikallinen ruskeaa vuotoa. Siihen paikkaan loppui myös kramppailu. Sen jälkeen ei ole mitään ylimääräistä enää tullut ja olo on hyvä. Hämmentävää. Onneksi piina loppuu 4 päivän päästä, kävi miten kävi...

Onnea Lotalle ensi viikon siirtoon ja hirmuisesti plussaonnea! Samaten kaikille kanssapiinailijoille toivotan jaksamista ja onnenkantamoisia :)

Utopia, pp10
 
Mulla siirto venyy luovuttajan lääkityksen takia - eli meillä tuttu luovuttaja. Mulla oli joku harjotus kierto zumenoneilla ja luget sitten puolesta välistä. Kontrolli ultrassa tarkastettiin, että oma kierto hiljentynyt taka-alalle ja limakalvo kasvanut oikein. No perjantaina otin sitten vikat zumet ja luget ja nyt odotan menkkoja. Katsotaan päästäänkö me siirtoon vielä tämän vuoden puolella.

Mulla elämässä tapahtuu paljon. Käymme tuota Pride kurssia - se onkin ihanaa. Isäni on vakavasti sairas. Vaihdoin vakkarityöstä uuteen toiseen vakkari työpaikkaan. Oli suuri kynnys ryhtyä vaihtamaan työpaikkaa, jos saammekin lahjalapsen tai oman lapsen joskus. Teen myös gradua työn ohessa. Ja sit tää lapsettomuus tietenkin.

Tänä aamuna anoppipuoli aloitti aamupalan puhumalla ystävänsä lapsen kastemekosta.. Sitten tulin reissusta kotiin ja kotitiellämme käveli naapurin lapsi ensi askeliaan - on saman ikäinen kun meidän lapsi olisi ollut. Lähdin kävelylle ja vastaan tuli kaikki kylän miehet (ja myös tuo lapsi), kyselin, että lähdettekö kaikki mun kanssa kävelylle, vai onko joku kokous. No olivat päättäneet pitää tiekokouksen extempporee. No minä katselin sitä lasta ja samalla yksi mies päätti avautua mulle miten tie on huonossa kunnossa meidän kohdalta. No siihen sanoin, että en ole tieinsinööri ja jos on jotain mitä pitää parantaa niin voi ihan kauniisti tulla kahden siitä juttelemaan. No hänestä oli oikein siinä avautua kaikkien kuullen - ja minä rupesin itkemään ja lähdin pois.

No jäin miettimään, että onkohan lääkkeillä jotain tekemistä, että käyttäydyn näin kummallisesti, etten kestä yhtä ärjyvää miestä. Tai sitten on jo liikaa :)

Onnea kaikille plussanneille ja vauvaa odottaville. Tsemppiä ja ymmärrystä kaikille edelleen lapsettomille. Onnea kaikille tuleviin hoitoihin.
 
Iltaa!

Yritän muistella, mistä kaikesta palstalla on ollut puhetta ja kommentoida. Ensiksikin tsemppiä kaikille piinisteljöille ja hoidon odottajille!

Pieni kramppailu piinispäivinä saattaa olla hyvä merkki eikä pienestä veritipasta kannata huolestua. Mulla käänteli vähän samaan malliin kuin menkat olisi alkamassa piinispäivien loppupuolella. Lääkäri ei kieltänyt minulta mitään sen enempää piinisaikana kuin sen jälkeenkään. Normaalia elämää vain. En tosin harrasta zumbaa kummempaa. Oman olon mukaan käski mennä.

Testaamisesta sen verran, että minulla testipäivä oli kahden viikon ja kahden päivän päästä. Kuinka ollakaan, siihen asti venytin testaamista. Odotin niin negaa, etten hätiköinyt. Kaikkina aiempina siirtoina olen ollut tosi tarkka lääkkeiden ja syömiesten (ja juomisten) suhteen, mutta nyt onnistuneessa siirrossa olen ollut kummallisen huoleton. Unohtaisin varmaan, että olen raskaana, jos ei tukilääkitys vielä jatkuisi. Kaiken lisäksi kun voi erinomaisen hyvin, tuntuu epätodelliselta koko raskaus.

Huomenna on ensimmäinen neuvola. Ei ole ennen ollut paikkaan mitään asiaa, joten jouduin soittaessani kysymään, missä se on :confused: Jännä, miten aina toivoin vain, että testitikkuun tulisi kaksi viivaa. Sitten kun tuli, olen ollut ihan pihalla, miten homma tästä etenee.

Pientä pohdintaa meillä on aiheuttanut se, että ehdimme aloittaa adoptioneuvonnan. Ja olemme käyneet pride-valmennuksen sijaisvanhemmiksi. Mitä ihmettä teemme adoptioneuvonnan suhteen? En uskaltaisi jättää sitä kun se kerran on aloitettu.
 
Pikavastaus Almalle:käykää neuvonta loppuun olisi mun neuvoni-olen ollut vähän samankaltaisessa tilanteessa.Et voi tietää(ikävä kyllä) eteneekö raskaus normaalisti,ja valmiiksi käyty neuvonta on kumminkin sitten "voimassa",vaikkette heti eteenpäin adoptiossa siirtyisikään!
Parhainta vointia sinulle!
 
Alma Meilläkään ei suometa tuommosia ohjeita annettu vaan sanottiin että aivan normaalia elämää saa viettää.
Vaan nyt saatin tämmöset ohjeet Riikasta. Saunaa kin kannataa kuulema välttä ekat 4 päivää siirron jälkeen. Olen hieman koittanut nostoissa lintsata ja vähentää jos vaan ei ole pakko nostella.
Kiva kun on näin monta meitä nyt täällä piinailemassa samaan aikaan.
 

Yhteistyössä