H
hhh
Vieras
jos on tehty ls-ilmoitus, onko asianomaisella perheellä oikeus tietää ilmoituksen syy? onko tästä joku lakipykälä, linkkiä tms?
?
*
Vieras
V
vieras
Vieras
Milloin on tehtävä lastensuojeluilmoitus?
Ilmoituksen voi tehdä silloin kun havaitsee tai saa tietää sellaisia seikkoja, joiden vuoksi lapsen lastensuojelun tarve on syytä selvittää. Kyseessä on siis henkilön oma arvio tarpeesta selvittää lapsen lastensuojelun tarve.
Ilmoituksen tekemisen ja lastensuojelutarpeen selvittämisen taustalla voi olla hyvin erilaisia seikkoja, jotka liittyvät lapsen hoidon ja huolenpidon tarpeeseen, kehitystä vaarantaviin olosuhteisiin tai lapsen omaan käyttäytymiseen.
Ilmoituksen syynä voi olla esimerkiksi lapsen tarpeiden laiminlyönti, lapsen heitteillejättö, lapsen pahoinpitely tai seksuaalinen hyväksikäyttö tai niiden epäily tai uhka. Ilmoituksen aiheena saattaa olla myös se, että lapsen hoidossa tai huolenpidossa havaitaan muutoin puutteita tai osaamattomuutta, joka vaarantaa lapsen hyvinvointia.
Ilmoituksen syynä voi olla lapsesta huolehtivan aikuisen päihde- tai mielenterveysongelmat, jaksamattomuus tai oman hoidon laiminlyöminen tai myös arjen tukiverkon puuttuminen silloin, kun se saattaa vaarantaa lapsen hyvinvointia.
Lisäksi ilmoituksen aiheena voivat olla lapsen oma päihteiden käyttö, mielenterveyden ongelma, rikoksilla oireilu tai lapsen itsetuhoisuus. Muu lapsen kehitystä vaarantava olosuhde voi olla esimerkiksi lapsen kehitykseen todennäköisesti vaikuttavat vanhemman ja lapsen väliset vakavat vuorovaikutusongelmat, jatkuva koulunkäynnin laiminlyöminen sekä tilanne, jossa lapsi joutuu kantamaan ikätasoonsa nähden suhteetonta vastuuta perheen arjesta esimerkiksi vanhemman sairauden vuoksi.
Joissakin tilanteissa myös perheen erittäin heikko taloudellinen tilanne saattaa vaarantaa lapsen huolenpitoa tai kehitystä, jolloin lapsen tilannetta parannetaan antamalla taloudellista tukea esimerkiksi lastensuojelullisin perustein.
Ilmoitus tulisi tehdä myös havaittaessa edellä lueteltujen lisäksi muita vastaavia syitä, joiden vuoksi lapsen lastensuojelun tarve on syytä selvittää. Jos on epävarma siitä, tulisiko tietyissä tilanteissa tehdä lastensuojeluilmoitus, voi kysyä neuvoa kunnan lastensuojeluviranomaiselta ilmaisematta lapsen henkilöllisyyttä.
Tärkeintä on, että ilmoitus tehdään viipymättä. Sen arviointi johtaako ilmoitus kiireellisiin toimenpiteisiin, kuuluu sosiaalihuollon ammattilaisille. Ilmoitusvelvollisilla ei ole lain mukaan harkintavaltaa, jonka perusteella he olisivat oikeutettuja siirtämään lastensuojeluilmoituksen tekemistä sen vuoksi, että itse arvioivat, ettei ilmoitus todennäköisesti tule johtamaan välittömiin lastensuojelutoimenpiteisiin, esim. kiireelliseen sijoitukseen.
Lastensuojeluilmoituksen tekemistä ei myöskään voi viivästyttää tai jättää tekemättä sillä perusteella, että arvioi jonkun muun tahon jo tehneen samasta asiasta ilmoituksen. Toisen tahon ilmoitusvelvollisuus ei poista omaa ilmoitusvelvollisuutta. Usean tahon kautta saadut tiedot auttavat sosiaalitoimea muodostamaan asiasta kokonaiskuvan. Ilmoitusten kautta sosiaalitoimi saa myös tarvittavat yhteystiedot tietojen mahdollista tarkistamista varten.
Ilmoitusvelvollisuutta ei myöskään poista se, että ilmoitusvelvollinen taho tietää varmuudella, että kyseinen lapsi tai perhe on jo lastensuojelun asiakkaana. Ilmoitus ei tällöin käynnistä uuden lastensuojelutarpeen arvion tekemistä, mutta se voi johtaa asiakkaan tilanteen uudelleen arviointiin ja mahdollisesti kiireellisesti toteutettaviin toimenpiteisiin. Sen sijaan tietoja, jotka ovat jo käyneet ilmi yhteisessä verkostopalaverissa tms., ei tarvitse erikseen ilmoittaa lastensuojeluun.
Kuka voi tehdä lastensuojeluilmoituksen ja kenellä on velvollisuus ilmoittaa?
Ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa, jos epäilee, että on tarpeen selvittää, voiko joku lapsi huonosti. Kun lapsi, nuori tai vanhemmat ottavat itse yhteyttä lastensuojeluun, käytetään tästä nimitystä hakemus. Lapsen läheiset tai esimerkiksi naapuri voivat tehdä lastensuojeluilmoituksen. Edellä mainituilla henkilöillä ei kuitenkaan ole velvollisuutta tehdä lastensuojeluilmoitusta. Ilmoituksen voi aina tehdä salassapitosäännöksien estämättä. Ilmoituksen voi tehdä myös lapsi itse, hänen vanhempansa, perheen naapuri tai muu henkilö, jolla on herännyt huoli lapsen hyvinvoinnista.
Henkilö, joka työskentelee lasten kanssa, mutta jolla ei ole työnsä puolesta velvollisuutta tehdä lastensuojeluilmoitusta, voi tehdä ilmoituksen kuten muutkin henkilöt. Tällöin hän voi antaa tarpeellisia tietoja salassapitosäännösten estämättä.
Lastensuojeluilmoituksen tekemisestä säädetään lastensuojelulain 25 §:ssä . Säännös ei velvoita tekemään ilmoitusta raskaana olevasta naisesta. Ilmoitusvelvollisuuden kohteina sen sijaan ovat perheessä olevat muut lapset. Käytännössä lastensuojeluilmoituksia tehdään jo ennen lasten syntymää. Asia voi tulla lastensuojelussa vireille myös siten, että lastensuojelun työntekijä saa muun sosiaalihuollon palvelun yhteydessä tietää syntymässä olevasta lapsesta tai odottava äiti ottaa itse yhteyttä lastensuojeluun saadakseen tarvitsemiaan palveluja. Lastensuojelun on tärkeää saada tietoa mahdollisesta asiakkuudesta riittävän varhain, jotta yhdessä perheen kanssa voidaan sopia hyvissä ajoin riittävistä ja sopivista tukitoimista.
Ilmoitusvelvollisuus koskettaa laajasti eri tahoja, jotka ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat tekijät tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Ilmoitus on tehtävä salassapitosäännösten estämättä. Ilmoitusvelvollisuus siis syrjäyttää säännöksessä mainittujen henkilöiden salassapitovelvollisuuden. Ilmoitusvelvollisuus koskettaa laajasti eri viranomaistahoja .
Ilmoitusvelvollisia ovat:
sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat
muun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottajat
opetuksen tai koulutuksen järjestäjät
terveydenhuollon ammattihenkilöt
koululaisten aamu-/iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön toiminnassa olevat
yksityisellä sektorilla toimivat palveluntuottajat
turvapaikan hakijoiden vastaanottotoiminnan palveluksessa olevat
hätäkeskustoiminnan palveluksessa olevat
Ilmoitusvelvollisuus liittyy tehtävän hoitamisessa saatuihin tietoihin riippumatta siitä, onko tiedot saatu virka- tai työsuhteessa taikka itsenäisenä ammatinharjoittajana. Lisäksi ilmoitusvelvollisuus koskee luottamustointa hoitavia henkilöitä.
Ilmoitusvelvollisuus koskee sitä tietoa, jonka työntekijä on saanut omassa työssään. Kynnys tehdä lastensuojeluilmoitus ei saisi olla liian korkea. Jos työntekijällä on vaikeuksia arvioida, onko lapsesta herännyt huoli riittävää lastensuojeluilmoituksen tekemiseksi, asiasta voi tarvittaessa yleisellä tasolla kysyä lapsen asuinkunnan sosiaaliviranomaisilta. Lapsen henkilöllisyyttä ei tällöin paljasteta.
Kenelle ja miten ilmoitus tehdään?
Ilmoitus tehdään kunnan sosiaalitoimistoon. Ilmoituksen voi tehdä puhelimitse, kirjallisesti tai käymällä virastossa henkilökohtaisesti. Tietojen arkaluontoisuuden vuoksi ilmoitusta ei pidä tehdä sähköpostitse. Ilmoituksen tekemistä varten on olemassa valmiita lomakkeita, mutta lomakkeen käyttäminen ei ole edellytyksenä ilmoituksen tekemiselle. Lomaketta voi käyttää, jos se helpottaa ilmoituksen tekemistä tai jos haluaa varmistaa, että ilmoitus kirjataan sanatarkasti oikein. Ilmoitukseen on myös mahdollista myöhemmin liittää ilmoitukseen kiinteästi liittyviä asiakirjoja. Tärkeintä on, että ilmoitus tehdään viipymättä ja että ilmoitusvelvolliset tahot antavat ilmoituksen tehdessään yhteystietonsa, jotta tietoja voidaan tarpeen mukaan täydentää. Erityisen nopeasti tieto on välitettävä sellaisissa tapauksissa, joihin liittyy rikos.
Estääkö vaitiolovelvollisuus ilmoituksen tekemisen?
Lastensuojelun ilmoitusvelvollisuus sivuuttaa muussa lainsäädännössä säädetyn salassapidon lukuun ottamatta rippisalaisuutta. Vaikka työntekijä olisi muuten velvollinen pitämään salassa työssään esiin tulleita asioita, on hänen velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, jos lapsen tilanne niin vaatii. Ilmoitusvelvollisuus siis syrjäyttää säännöksessä mainittujen henkilöiden salassapitovelvollisuuden esimerkiksi terveydenhuollossa.
Lastensuojeluilmoitus tulee tehdä, vaikka lapsi tai perhe kieltää sen tekemisen.
Saako perhe tietää ilmoittajan?
Perheellä ja lapsella on pääsääntöisesti oikeus tietää, kuka on tehnyt lastensuojeluilmoituksen. Jos ilmoittaja on viranomainen, on tämä aina kerrottava perheelle. Jos henkilöllä on lain mukaan velvollisuus lastensuojeluilmoituksen tekemiseen, ei hän voi tehdä ilmoitusta ilmoittamatta nimeään. Lastensuojeluilmoituksen tekemistä ei saa viivästyttää delegoimalla ilmoituksen tekemistä esimerkiksi esimiehelle. Ilmoituksen tekemiseen on velvoitettu se henkilö, joka on saanut tietää mahdollisesta lastensuojelun tarpeesta.
Yksittäistapauksissa joudutaan kuitenkin arvioimaan, annetaanko tieto ilmoituksen tekijästä perheelle tai lapselle. Ilmoituksen tekijän henkilöllisyys voidaan suojata julkisuuslain 11§:n 2 momentin mukaan. On tilanteita, joissa henkilöllisyyden paljastaminen olisi lapsen edun tai ilmoituksen tekijän turvallisuuden kannalta vahingollista.
Asianosaisella ei ole oikeutta saada tietoa, jos tiedon antaminen olisi vastoin lapsen etua, muuta erittäin tärkeää yksityistä etua tai erittäin tärkeää yleistä etua. Lapsen edun vaarantumisen perusteena voi olla tilanne, jossa ilmoituksen tekijä on lapselle läheinen henkilö, esimerkiksi isovanhempi, ja tiedon antaminen johtaisi lapsen hyvinvoinnille tärkeän ihmissuhteen katkeamiseen.
Yksityisen edun vaarantuminen voi olla esimerkiksi todennäköinen väkivallan uhka, tai jos on pelättävissä muita vastatoimenpiteitä ilmoittajaa kohtaan. Ilmoittajaa voidaan joutua suojelemaan.
Tiedon antaminen lastensuojeluilmoituksen tekijästä saattaa olla yksittäistapauksessa myös vastoin yleistä etua, jos tiedon antaminen voi vaarantaa lastensuojelun tarkoituksen toteutumisen. Mahdollista on esimerkiksi, että lapsi pyritään viemään pois maasta tai muuten estetään lapsen suojelun tarpeen selvittäminen.
Tekstin on laatinut:
verkkotoimitus
Ilmoituksen voi tehdä silloin kun havaitsee tai saa tietää sellaisia seikkoja, joiden vuoksi lapsen lastensuojelun tarve on syytä selvittää. Kyseessä on siis henkilön oma arvio tarpeesta selvittää lapsen lastensuojelun tarve.
Ilmoituksen tekemisen ja lastensuojelutarpeen selvittämisen taustalla voi olla hyvin erilaisia seikkoja, jotka liittyvät lapsen hoidon ja huolenpidon tarpeeseen, kehitystä vaarantaviin olosuhteisiin tai lapsen omaan käyttäytymiseen.
Ilmoituksen syynä voi olla esimerkiksi lapsen tarpeiden laiminlyönti, lapsen heitteillejättö, lapsen pahoinpitely tai seksuaalinen hyväksikäyttö tai niiden epäily tai uhka. Ilmoituksen aiheena saattaa olla myös se, että lapsen hoidossa tai huolenpidossa havaitaan muutoin puutteita tai osaamattomuutta, joka vaarantaa lapsen hyvinvointia.
Ilmoituksen syynä voi olla lapsesta huolehtivan aikuisen päihde- tai mielenterveysongelmat, jaksamattomuus tai oman hoidon laiminlyöminen tai myös arjen tukiverkon puuttuminen silloin, kun se saattaa vaarantaa lapsen hyvinvointia.
Lisäksi ilmoituksen aiheena voivat olla lapsen oma päihteiden käyttö, mielenterveyden ongelma, rikoksilla oireilu tai lapsen itsetuhoisuus. Muu lapsen kehitystä vaarantava olosuhde voi olla esimerkiksi lapsen kehitykseen todennäköisesti vaikuttavat vanhemman ja lapsen väliset vakavat vuorovaikutusongelmat, jatkuva koulunkäynnin laiminlyöminen sekä tilanne, jossa lapsi joutuu kantamaan ikätasoonsa nähden suhteetonta vastuuta perheen arjesta esimerkiksi vanhemman sairauden vuoksi.
Joissakin tilanteissa myös perheen erittäin heikko taloudellinen tilanne saattaa vaarantaa lapsen huolenpitoa tai kehitystä, jolloin lapsen tilannetta parannetaan antamalla taloudellista tukea esimerkiksi lastensuojelullisin perustein.
Ilmoitus tulisi tehdä myös havaittaessa edellä lueteltujen lisäksi muita vastaavia syitä, joiden vuoksi lapsen lastensuojelun tarve on syytä selvittää. Jos on epävarma siitä, tulisiko tietyissä tilanteissa tehdä lastensuojeluilmoitus, voi kysyä neuvoa kunnan lastensuojeluviranomaiselta ilmaisematta lapsen henkilöllisyyttä.
Tärkeintä on, että ilmoitus tehdään viipymättä. Sen arviointi johtaako ilmoitus kiireellisiin toimenpiteisiin, kuuluu sosiaalihuollon ammattilaisille. Ilmoitusvelvollisilla ei ole lain mukaan harkintavaltaa, jonka perusteella he olisivat oikeutettuja siirtämään lastensuojeluilmoituksen tekemistä sen vuoksi, että itse arvioivat, ettei ilmoitus todennäköisesti tule johtamaan välittömiin lastensuojelutoimenpiteisiin, esim. kiireelliseen sijoitukseen.
Lastensuojeluilmoituksen tekemistä ei myöskään voi viivästyttää tai jättää tekemättä sillä perusteella, että arvioi jonkun muun tahon jo tehneen samasta asiasta ilmoituksen. Toisen tahon ilmoitusvelvollisuus ei poista omaa ilmoitusvelvollisuutta. Usean tahon kautta saadut tiedot auttavat sosiaalitoimea muodostamaan asiasta kokonaiskuvan. Ilmoitusten kautta sosiaalitoimi saa myös tarvittavat yhteystiedot tietojen mahdollista tarkistamista varten.
Ilmoitusvelvollisuutta ei myöskään poista se, että ilmoitusvelvollinen taho tietää varmuudella, että kyseinen lapsi tai perhe on jo lastensuojelun asiakkaana. Ilmoitus ei tällöin käynnistä uuden lastensuojelutarpeen arvion tekemistä, mutta se voi johtaa asiakkaan tilanteen uudelleen arviointiin ja mahdollisesti kiireellisesti toteutettaviin toimenpiteisiin. Sen sijaan tietoja, jotka ovat jo käyneet ilmi yhteisessä verkostopalaverissa tms., ei tarvitse erikseen ilmoittaa lastensuojeluun.
Kuka voi tehdä lastensuojeluilmoituksen ja kenellä on velvollisuus ilmoittaa?
Ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa, jos epäilee, että on tarpeen selvittää, voiko joku lapsi huonosti. Kun lapsi, nuori tai vanhemmat ottavat itse yhteyttä lastensuojeluun, käytetään tästä nimitystä hakemus. Lapsen läheiset tai esimerkiksi naapuri voivat tehdä lastensuojeluilmoituksen. Edellä mainituilla henkilöillä ei kuitenkaan ole velvollisuutta tehdä lastensuojeluilmoitusta. Ilmoituksen voi aina tehdä salassapitosäännöksien estämättä. Ilmoituksen voi tehdä myös lapsi itse, hänen vanhempansa, perheen naapuri tai muu henkilö, jolla on herännyt huoli lapsen hyvinvoinnista.
Henkilö, joka työskentelee lasten kanssa, mutta jolla ei ole työnsä puolesta velvollisuutta tehdä lastensuojeluilmoitusta, voi tehdä ilmoituksen kuten muutkin henkilöt. Tällöin hän voi antaa tarpeellisia tietoja salassapitosäännösten estämättä.
Lastensuojeluilmoituksen tekemisestä säädetään lastensuojelulain 25 §:ssä . Säännös ei velvoita tekemään ilmoitusta raskaana olevasta naisesta. Ilmoitusvelvollisuuden kohteina sen sijaan ovat perheessä olevat muut lapset. Käytännössä lastensuojeluilmoituksia tehdään jo ennen lasten syntymää. Asia voi tulla lastensuojelussa vireille myös siten, että lastensuojelun työntekijä saa muun sosiaalihuollon palvelun yhteydessä tietää syntymässä olevasta lapsesta tai odottava äiti ottaa itse yhteyttä lastensuojeluun saadakseen tarvitsemiaan palveluja. Lastensuojelun on tärkeää saada tietoa mahdollisesta asiakkuudesta riittävän varhain, jotta yhdessä perheen kanssa voidaan sopia hyvissä ajoin riittävistä ja sopivista tukitoimista.
Ilmoitusvelvollisuus koskettaa laajasti eri tahoja, jotka ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat tekijät tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Ilmoitus on tehtävä salassapitosäännösten estämättä. Ilmoitusvelvollisuus siis syrjäyttää säännöksessä mainittujen henkilöiden salassapitovelvollisuuden. Ilmoitusvelvollisuus koskettaa laajasti eri viranomaistahoja .
Ilmoitusvelvollisia ovat:
sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat
muun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottajat
opetuksen tai koulutuksen järjestäjät
terveydenhuollon ammattihenkilöt
koululaisten aamu-/iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön toiminnassa olevat
yksityisellä sektorilla toimivat palveluntuottajat
turvapaikan hakijoiden vastaanottotoiminnan palveluksessa olevat
hätäkeskustoiminnan palveluksessa olevat
Ilmoitusvelvollisuus liittyy tehtävän hoitamisessa saatuihin tietoihin riippumatta siitä, onko tiedot saatu virka- tai työsuhteessa taikka itsenäisenä ammatinharjoittajana. Lisäksi ilmoitusvelvollisuus koskee luottamustointa hoitavia henkilöitä.
Ilmoitusvelvollisuus koskee sitä tietoa, jonka työntekijä on saanut omassa työssään. Kynnys tehdä lastensuojeluilmoitus ei saisi olla liian korkea. Jos työntekijällä on vaikeuksia arvioida, onko lapsesta herännyt huoli riittävää lastensuojeluilmoituksen tekemiseksi, asiasta voi tarvittaessa yleisellä tasolla kysyä lapsen asuinkunnan sosiaaliviranomaisilta. Lapsen henkilöllisyyttä ei tällöin paljasteta.
Kenelle ja miten ilmoitus tehdään?
Ilmoitus tehdään kunnan sosiaalitoimistoon. Ilmoituksen voi tehdä puhelimitse, kirjallisesti tai käymällä virastossa henkilökohtaisesti. Tietojen arkaluontoisuuden vuoksi ilmoitusta ei pidä tehdä sähköpostitse. Ilmoituksen tekemistä varten on olemassa valmiita lomakkeita, mutta lomakkeen käyttäminen ei ole edellytyksenä ilmoituksen tekemiselle. Lomaketta voi käyttää, jos se helpottaa ilmoituksen tekemistä tai jos haluaa varmistaa, että ilmoitus kirjataan sanatarkasti oikein. Ilmoitukseen on myös mahdollista myöhemmin liittää ilmoitukseen kiinteästi liittyviä asiakirjoja. Tärkeintä on, että ilmoitus tehdään viipymättä ja että ilmoitusvelvolliset tahot antavat ilmoituksen tehdessään yhteystietonsa, jotta tietoja voidaan tarpeen mukaan täydentää. Erityisen nopeasti tieto on välitettävä sellaisissa tapauksissa, joihin liittyy rikos.
Estääkö vaitiolovelvollisuus ilmoituksen tekemisen?
Lastensuojelun ilmoitusvelvollisuus sivuuttaa muussa lainsäädännössä säädetyn salassapidon lukuun ottamatta rippisalaisuutta. Vaikka työntekijä olisi muuten velvollinen pitämään salassa työssään esiin tulleita asioita, on hänen velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, jos lapsen tilanne niin vaatii. Ilmoitusvelvollisuus siis syrjäyttää säännöksessä mainittujen henkilöiden salassapitovelvollisuuden esimerkiksi terveydenhuollossa.
Lastensuojeluilmoitus tulee tehdä, vaikka lapsi tai perhe kieltää sen tekemisen.
Saako perhe tietää ilmoittajan?
Perheellä ja lapsella on pääsääntöisesti oikeus tietää, kuka on tehnyt lastensuojeluilmoituksen. Jos ilmoittaja on viranomainen, on tämä aina kerrottava perheelle. Jos henkilöllä on lain mukaan velvollisuus lastensuojeluilmoituksen tekemiseen, ei hän voi tehdä ilmoitusta ilmoittamatta nimeään. Lastensuojeluilmoituksen tekemistä ei saa viivästyttää delegoimalla ilmoituksen tekemistä esimerkiksi esimiehelle. Ilmoituksen tekemiseen on velvoitettu se henkilö, joka on saanut tietää mahdollisesta lastensuojelun tarpeesta.
Yksittäistapauksissa joudutaan kuitenkin arvioimaan, annetaanko tieto ilmoituksen tekijästä perheelle tai lapselle. Ilmoituksen tekijän henkilöllisyys voidaan suojata julkisuuslain 11§:n 2 momentin mukaan. On tilanteita, joissa henkilöllisyyden paljastaminen olisi lapsen edun tai ilmoituksen tekijän turvallisuuden kannalta vahingollista.
Asianosaisella ei ole oikeutta saada tietoa, jos tiedon antaminen olisi vastoin lapsen etua, muuta erittäin tärkeää yksityistä etua tai erittäin tärkeää yleistä etua. Lapsen edun vaarantumisen perusteena voi olla tilanne, jossa ilmoituksen tekijä on lapselle läheinen henkilö, esimerkiksi isovanhempi, ja tiedon antaminen johtaisi lapsen hyvinvoinnille tärkeän ihmissuhteen katkeamiseen.
Yksityisen edun vaarantuminen voi olla esimerkiksi todennäköinen väkivallan uhka, tai jos on pelättävissä muita vastatoimenpiteitä ilmoittajaa kohtaan. Ilmoittajaa voidaan joutua suojelemaan.
Tiedon antaminen lastensuojeluilmoituksen tekijästä saattaa olla yksittäistapauksessa myös vastoin yleistä etua, jos tiedon antaminen voi vaarantaa lastensuojelun tarkoituksen toteutumisen. Mahdollista on esimerkiksi, että lapsi pyritään viemään pois maasta tai muuten estetään lapsen suojelun tarpeen selvittäminen.
Tekstin on laatinut:
verkkotoimitus
A
ap
Vieras
V
vieras
Vieras
A
ap
Vieras
Mutta siis saadaanko tietää se varsinainen tarkka syy ja perustelut, miksi koulu päätynyt tällaisen tekemään??? esim. nähdä lausunto tai paperi asiasta?
X
xy
Vieras
Meistä tehtiin ls-ilmoitus ja sain tietää, mitä oli sanottu eli minkä perusteella "tutkimus" alkoi. Sossu jututti minua, isää ja tuli kotikäynnille, jonka jälkeen todettiin, että perusteita ei jatkotoimenpiteille ole. Oli muuten elämäni nöyryyttävin kokemus, koska kyseessä oli kiusalla tehty ilmoitus, joka oli viranomaisten kuitenkin pakko tutkia.
V
vieras
Vieras
Ilmoitusvelvollisuus
Ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia julkisia ja yksityisiä sosiaali- ja terveyspalvelujen tai opetus- ja koulutustoiminnan tuottajia tai heidän palveluksessaan olevia. Samoin se koskee koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan työntekijöitä ja ostopalvelusopimuksen perusteella kunnalle toimintaa harjoittavan yleishyödyllisen yhteisön palveluksessa tai toiminnassa mukana olevia henkilöitä.
Ilmoitusvelvollisuuden noudattamista eivät estä salassapitosäännökset, luottamuksellinen asiakassuhde tai asiakkaan kielto.
lmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle on jätetty kirkkolain mukaisesti ripissä tai muussa sielunhoidossa saadut tiedot.
Myös muun kuin laissa tarkoitetun henkilön tulisi tehdä ilmoitus häntä mahdollisesti koskevien salassapitosäännösten estämättä.
Oikeus lastensuojeluilmoituksen tekoon on yksityisillä tahoilla kuten naapureilla.
Muita tahoja, joilla ei ole ehdotonta velvollisuutta tehdä lastensuojeluilmoitusta, mutta joilla kuitenkin on oikeus sen tekemiseen, ovat eläkelaitokset ja Kansaneläkelaitos.
Lastensuojeluilmoitus on tehtävä viipymättä. Lastensuojeluilmoitus voidaan tehdä kirjallisesti tai suullisesti.
Internetissä löytyy ilmoituksen tekemiseen lomake:
» Lastensuojeluilmoitus
Sosiaaliportti.fi -verkkopalvelussa oleva lomake, jolla viranomainen tai kuntalainen voi tehdä lastensuojeluilmoituksen
https://www.sosiaaliportti.fi/Page/d25fe0f1-dbf6-4314-b747-84f7a6b51ded.asp x
Perheellä ja lapsella on pääsääntöisesti oikeus tietää lastensuojeluilmoituksen tekijä. Jos ilmoittaja on viranomainen, tämä on kysyttäessä kerrottava perheelle.
Jos asia on kiireellinen tai lain säännökset estävät, voi lastensuojeluilmoituksen tekijän jättää asiakkaalle kertomatta. Yksittäistapauksissa ilmoittamatta jättämistä on mahdollista harkita.
Yksityiset henkilöt, kuten naapurit voivat tehdä lastensuojeluilmoituksen nimettömänä.
Yksityishenkilön henkilöllisyys voidaan suojata, jos lapsen etu tai muu erittäin tärkeä yksityinen tai yleinen etu niin vaatii. Ilmoituksen tekijän henkilöllisyys voidaan salata, jos ilmoittajan turvallisuus tai etu vaarantuu. (JulkL. 11 §, 2 mom 1 ja 7 kohta.)
Ilmoittajan on syytä tuoda esille ilmoitusta tehdessään ne perusteet, joiden vuoksi ilmoittajasta ei pitäisi kertoa.
Lapsen etu voisi vaarantua tilanteessa, jossa ilmoituksen tekijä on lapselle läheinen henkilö ja tiedon antaminen johtaisi lapsen hyvinvoinnille tärkeän ihmissuhteen katkeamiseen. Yksityisen edun vaarantuminen voi olla esimerkiksi todennäköinen väkivallan uhka, tai jos on pelättävissä muita vastatoimenpiteitä ilmoittajaa kohtaan.
Lapsen muuttaessa lastensuojelutarpeen selvityksen aikana tai ollessaan muutoin lastensuojelun asiakkaana, sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on ilmoitettava muutosta lapsen uudelle
asuinkunnalle. Lapsen uuden asuinkunnan on jatkettava selvityksen tekemistä tai muita lastensuojelutoimenpiteitä.
Uusi vuoden 2008 alusta voimaan tullut lastensuojelulaki (13.4.2007/417) laajensi lastensuojelun ilmoitusvelvollisuutta koskevien piiriä.
Lain 25 § mukaan: "Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt sekä muun sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa tai hätäkeskustoimintaa taikka koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevat henkilöt ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Edellä olevan säännöksen estämättä on voimassa, mitä rippiin tai muuhun sielunhoitoon liittyvästä salassapitovelvollisuudesta säädetään tai määrätään."
Ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia julkisia ja yksityisiä sosiaali- ja terveyspalvelujen tai opetus- ja koulutustoiminnan tuottajia tai heidän palveluksessaan olevia. Samoin se koskee koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan työntekijöitä ja ostopalvelusopimuksen perusteella kunnalle toimintaa harjoittavan yleishyödyllisen yhteisön palveluksessa tai toiminnassa mukana olevia henkilöitä.
Ilmoitusvelvollisuuden noudattamista eivät estä salassapitosäännökset, luottamuksellinen asiakassuhde tai asiakkaan kielto.
lmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle on jätetty kirkkolain mukaisesti ripissä tai muussa sielunhoidossa saadut tiedot.
Myös muun kuin laissa tarkoitetun henkilön tulisi tehdä ilmoitus häntä mahdollisesti koskevien salassapitosäännösten estämättä.
Oikeus lastensuojeluilmoituksen tekoon on yksityisillä tahoilla kuten naapureilla.
Muita tahoja, joilla ei ole ehdotonta velvollisuutta tehdä lastensuojeluilmoitusta, mutta joilla kuitenkin on oikeus sen tekemiseen, ovat eläkelaitokset ja Kansaneläkelaitos.
Lastensuojeluilmoitus on tehtävä viipymättä. Lastensuojeluilmoitus voidaan tehdä kirjallisesti tai suullisesti.
Internetissä löytyy ilmoituksen tekemiseen lomake:
» Lastensuojeluilmoitus
Sosiaaliportti.fi -verkkopalvelussa oleva lomake, jolla viranomainen tai kuntalainen voi tehdä lastensuojeluilmoituksen
https://www.sosiaaliportti.fi/Page/d25fe0f1-dbf6-4314-b747-84f7a6b51ded.asp x
Perheellä ja lapsella on pääsääntöisesti oikeus tietää lastensuojeluilmoituksen tekijä. Jos ilmoittaja on viranomainen, tämä on kysyttäessä kerrottava perheelle.
Jos asia on kiireellinen tai lain säännökset estävät, voi lastensuojeluilmoituksen tekijän jättää asiakkaalle kertomatta. Yksittäistapauksissa ilmoittamatta jättämistä on mahdollista harkita.
Yksityiset henkilöt, kuten naapurit voivat tehdä lastensuojeluilmoituksen nimettömänä.
Yksityishenkilön henkilöllisyys voidaan suojata, jos lapsen etu tai muu erittäin tärkeä yksityinen tai yleinen etu niin vaatii. Ilmoituksen tekijän henkilöllisyys voidaan salata, jos ilmoittajan turvallisuus tai etu vaarantuu. (JulkL. 11 §, 2 mom 1 ja 7 kohta.)
Ilmoittajan on syytä tuoda esille ilmoitusta tehdessään ne perusteet, joiden vuoksi ilmoittajasta ei pitäisi kertoa.
Lapsen etu voisi vaarantua tilanteessa, jossa ilmoituksen tekijä on lapselle läheinen henkilö ja tiedon antaminen johtaisi lapsen hyvinvoinnille tärkeän ihmissuhteen katkeamiseen. Yksityisen edun vaarantuminen voi olla esimerkiksi todennäköinen väkivallan uhka, tai jos on pelättävissä muita vastatoimenpiteitä ilmoittajaa kohtaan.
Lapsen muuttaessa lastensuojelutarpeen selvityksen aikana tai ollessaan muutoin lastensuojelun asiakkaana, sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on ilmoitettava muutosta lapsen uudelle
asuinkunnalle. Lapsen uuden asuinkunnan on jatkettava selvityksen tekemistä tai muita lastensuojelutoimenpiteitä.
Uusi vuoden 2008 alusta voimaan tullut lastensuojelulaki (13.4.2007/417) laajensi lastensuojelun ilmoitusvelvollisuutta koskevien piiriä.
Lain 25 § mukaan: "Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt sekä muun sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa tai hätäkeskustoimintaa taikka koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevat henkilöt ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Edellä olevan säännöksen estämättä on voimassa, mitä rippiin tai muuhun sielunhoitoon liittyvästä salassapitovelvollisuudesta säädetään tai määrätään."