Löytyykö muita jotka ei käy ns. viihteellä?

[J.Ketkupolkka]

olkaa kymmenen vuotta kotona ja puhukaa sitten. Ja olkaa edes silloin rehellisiä: eikö huvita vai pelottaako liikaa. Ylimielisyys paistaa teistä kaikista

Taidat olla vähän katkera meille, jotka ei tarvita baareja. Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää, että ihmiset on erilaisia?

 

[gengu]

eipä baarissa ole tullut käytyä eikä kyllä ole tarvettakaan kun en käytä alkoa.. onhan niissä teininä tullut rymyttyä eikä se meno tuskin niin paljoa ole muuttunut.. Viihteellä kyllä käydaa koko perheen voimia,myyjäisissä,eläinnäyttelyissä,leffassa yms..

 

[HoitoonVaan]

En käy. Ei oo aikaa eikä oikein kiinnostustakaan. Joskus harvoin päästään leffaan tai mennään jollekin keikalle, mut ei sinnekään mennä ryyppäämään vaan kuunteleen bändiä ja näkeen kavereita. Ennen lastensaantia tuli hurviteltua senkin edestä eli on tullut jo se nähtyä ja koettua eikä enää jaksa moisesta innostua Ja on musta vähän säälittävän näkösiäkin yli kolmikymppiset baarikärpäset.

 

["hyasintti"]

ainoa ylimielinen tässäkin ketjussa olet kyllä sinä div, pahoittelut sinulle siitä että itselläsi kävi huono säkä avioliittosi kanssa ja nyt joudut metsästämään uutta riistaa tuolla baareissa. Kaikille viihteily ei vaan maistu, onko se nyt niin vaikea ymmärtää. Ja kyllä, minä olen ollut kotiäitinä vuosikausia, nyt lapseni ovat jo niin isoja (17 ja 15) etteivät ole vuosikausiin estäneet minua käymästä "viihteellä" mutta miksi minun pitäisi kun en tahdo? Meillä on miehen kanssa muitakin harrastuksia, käymme yhdessä kalassa ja metsästämässä, marjastamme tai vain oleilemme mökillä/kotona ja joskus jopa ryyppäämme kun siltä tuntuu mutta ei sitä varten tarvitse baariin kurvata. Ystäviä näemme kun kyläilemme toistemme luona. Ylimielistäkö? Jos kerran niin sanot, minulle kuitenkin ihan normaalia ja parasta elämää mitä tiedän.

 

["vieras"]

Miten te aina luulette, että juuri löytämänne elämäntapa on se lopullinen?? Minäkin elin vaiheen, jolloin ajattelin, että kapakat ei vois vähempää kiinnostaa. Sitä kesti 10 v. Onneksi silloinkaan en ollut koskaan ylimielinen, niinkuin te. Sitten huomasin, että lapset oikeasti kasvaa ja kehittyy ja on normaaleja, vaikka aikuiset kävis jossain. Eron jälkeen alkoi varsinainen baarivaihe. Lapset hoitui ihan hyvin, siitä todisteena kaksi vanhinta jo aikuisia eikä mitään traumoja.
Mutta tuo asenne ärsyttää, että on ihan normaalia, että ihmisiellä kuluu kymmenenkin vuotta perhekeskeisyydessä, sen jälkeen voi vielä alkaa meno maistua. Ja sitten tosiaan, jos ei maistu, niin ei se tee siitä ihmisestä parempaa. Yleensä esim rumat, lihavat, huonon itsetunnon omaavat, köyhät jne. ei tykkää välttämättä käydä missään ihan omien ongelmien takia. Sitten yrittävät naamioida onnettomuutensa muka " kunnon vanhemmuuteen" tms. Ei se niin mene.
Ja tietty ne lukuisat tällekin palstalle kirjoittavat täydellisessä parisuhteessa eläjät eivät välttämättä koskaan halua (=uskalla) kokeilla viehätysvoimaansa ja pysyvät koton. Ihan hyvä juttu! Kunhan eivät tuomitse niitä, jotkia uskaltautuvat kotiseinien ulkopuolelle

Kukahan täällä on ylimieleisesti toisia arvostelemassa ja nostamassa itseään jalistalle? Voi herrantähen, että ottaa sisun päälle, että joku pystyy tekemään eri tavalla kuin sinä. Pitäskö meidän nyt kumartaa jotenkin sinua, kun "uskallat" itse eron jälkeen taas mennä? Olet tainnut olla aika pahasti nyrkin ja hellan välissä, jos jatkuva baarissa örveltäminen on ainut itsetuntoasi nostattava toiminto...

 

["hilima"]

En käy baareissa itaisin tai viikonloppuisin koskaan. Mutta osallistun kyllä esim. työpaikan pikkujouluhin, jossa käydään teatterissa ja syömässä ravintolassa, on kait se tämäkin viihteellä käymistä. Kotona pidämme muutaman kerran vuodessa saunailtaa ystäväperheen kesken. Nämä ovat sellasia viihteitä, mihin myös lapset osallistuu ja alkoholilla ei räpistellä.

 

[mielenkiintoista]

No mielestani nailla meidan kotikulmilla on kylla ihan yhta pimeaa talvella kuin Suomessakin, lisaksi yleensa sataa vetta.... Silti tuntuu etta ihmiset ovat montakertaa aktiivisempia ja sosiaalisempia, tuntuu etta Suomessa viihdytaan lahinna kotona.

Ja onko se jollain tavalla väärin, jos viihdytään lähinnä kotona? Mikä vika kotona viihtymisessä?

Miksi aina teet yleistyksiä siitä, miten Suomessa sitä ja Suomessa tätä ja että kylläpä me Suomessa ei osata tai tehdä yhtä hyvin kuin muualla? Yritätkö sillä tavalla nostaa itseäsi vai samaistua uuteen kulttuuriympäristöösi, jossa olet vielä vieras, maahanmuuttaja?

 

[Miuski harmailee]

Ilmoittaudun joukkoon, joka ei viihdy baareissa eikä yökerhoissa. Kesän aikana olen nyt kahdesti käynyt kivalla porukalla (sitä ennen ainakin 2v väliä) enkä rakkaista ystävistä huolimatta oikein viihtynyt. Ajatus vaan oli, että luojan kiitos näissä ei tarvitse joka viikonloppu pyöriä. Siinä mielessä kyllä tekee mieli entistä kovempaa hoitaa parisuhdetta. Olisi minun mielestäni hirveää, jos parisuhdetta täytyisi lähteä baareista etsimään. Ja siis olen kohta 40v nainen ja käymäni paikat ovat Helsingissä ns. kypsemmän väen ns. parempia paikkoja. Ei vaan iske.

Viihdettä on rauhallinen hetki oman kullan kainalossa lasten mentyä nukkumaan tai n. kerran kuukaudessa oman kylän naisten höpöttelyilta jonkun kotona (usein venähtää kyllä vähän pitkäksi ).

 

["hah"]

Miten te aina luulette, että juuri löytämänne elämäntapa on se lopullinen?? Minäkin elin vaiheen, jolloin ajattelin, että kapakat ei vois vähempää kiinnostaa. Sitä kesti 10 v. Onneksi silloinkaan en ollut koskaan ylimielinen, niinkuin te.
Mutta tuo asenne ärsyttää, että on ihan normaalia, että ihmisiellä kuluu kymmenenkin vuotta perhekeskeisyydessä, sen jälkeen voi vielä alkaa meno maistua. Ja sitten tosiaan, jos ei maistu, niin ei se tee siitä ihmisestä parempaa. Yleensä esim rumat, lihavat, huonon itsetunnon omaavat, köyhät jne. ei tykkää välttämättä käydä missään ihan omien ongelmien takia. Sitten yrittävät naamioida onnettomuutensa muka " kunnon vanhemmuuteen" tms. Ei se niin mene.
Ja tietty ne lukuisat tällekin palstalle kirjoittavat täydellisessä parisuhteessa eläjät eivät välttämättä koskaan halua (=uskalla) kokeilla viehätysvoimaansa ja pysyvät koton. Ihan hyvä juttu! Kunhan eivät tuomitse niitä, jotkia uskaltautuvat kotiseinien ulkopuolelle

Ei täällä mielestäni kukaan ole ollut ylimielinen vaan on vain kertonut, miten itse kokee asian omalla kohdallaan. Jos joku toinen kokee sellaisen ylimielisyytenä tai itsensä korottamisena, voiko olla, että silloin ei ole sinut oman viihteellä käymisen suhteen syystä tai toisesta?

Ja eihän tuossa ole mitään ihmeellistä, että aloit ravata baareissa eron jälkeen. Niinhän naiset tekevät, kun haluavat löytää uuden elättäjän itselleen.

 

[Gloria]

Olen aikanaan käynyt, mutta enää en käy.
Ei huvita, en jaksa, ahdistaa ajatuskin.

 

["vieras"]

Eipä juuri tule käytyä. Olenko 5v aikana pari kertaa käynyt baarissa ja kolmisen kertaa laivalla. En mä vaan jaksa yömyöhään könytö, katsella ja kuunnella niitä hieman liikaa ottaneita. Juu ei, mieluummin otan sen yhden sidukan miehen kainalossa sohvalla. Kavereitakin näen mieluummin selvinpäin ja kahvin merkeissä kun alkoholin.

 

["Vieras"]

Miten te aina luulette, että juuri löytämänne elämäntapa on se lopullinen?? Minäkin elin vaiheen, jolloin ajattelin, että kapakat ei vois vähempää kiinnostaa. Sitä kesti 10 v. Onneksi silloinkaan en ollut koskaan ylimielinen, niinkuin te. Sitten huomasin, että lapset oikeasti kasvaa ja kehittyy ja on normaaleja, vaikka aikuiset kävis jossain. Eron jälkeen alkoi varsinainen baarivaihe. Lapset hoitui ihan hyvin, siitä todisteena kaksi vanhinta jo aikuisia eikä mitään traumoja.
Mutta tuo asenne ärsyttää, että on ihan normaalia, että ihmisiellä kuluu kymmenenkin vuotta perhekeskeisyydessä, sen jälkeen voi vielä alkaa meno maistua. Ja sitten tosiaan, jos ei maistu, niin ei se tee siitä ihmisestä parempaa. Yleensä esim rumat, lihavat, huonon itsetunnon omaavat, köyhät jne. ei tykkää välttämättä käydä missään ihan omien ongelmien takia. Sitten yrittävät naamioida onnettomuutensa muka " kunnon vanhemmuuteen" tms. Ei se niin mene.
Ja tietty ne lukuisat tällekin palstalle kirjoittavat täydellisessä parisuhteessa eläjät eivät välttämättä koskaan halua (=uskalla) kokeilla viehätysvoimaansa ja pysyvät koton. Ihan hyvä juttu! Kunhan eivät tuomitse niitä, jotkia uskaltautuvat kotiseinien ulkopuolelle

Miksi ihmeessä pitäisi kokeilla viehätysvoimaa - tai kuten sä laitoit, uskaltaa kokeilla? Ei mun itsetuntoni kaipaa tuollaista pönkittämistä. Mun on ihan hyvä olla näin. Riittää oman miehen ihailu, eikä siinä ole kyse mistään uskaltautumisesta kotiseinien ulkopuolelle .

Me matkustellaan miehen ja lasten kanssa, käydään ulkona syömässä perheenä ja joskus ihan vaan miehen kanssa. Baariin ei tartte lähteä viehätysvoimaansa testaamaan kummankaan. Onko se niin vaikea ymmärtää, ettei siihen tartte olla ruma, lihava tai köyhä. Eikä meillä ole mitään ongelmia eikä olla onnettomia, vaan päinvastoin, ollaan hyvinkin onnellisia

Ikääkin on jo 47-vuotta ja kotona, ilman tuota baareilua, on viihdytty reippaasti yli 10 vuotta. Ei taida se menokenkä enää alkaa vipattamaan. Ei kaikkien elämä mene kuten sulla. Ei kaikki eroa ja ala laukkoa baareissa. Osa elää ihan onnellisena ilman uutta juoksukautta.

 

[Ken guru]

Kummallista etta Suomessa ei muka yli 30 v. ihmiset kay baareissa? Taalla Keski-Euroopassa kaydaan iasta valittamatta, ikahan on vain numero . Tuntuu etta suomalaiset ihan tahallaan vanhenevat nopeasti, siis ajatusmaailmaltaan.

Mulle nuo eivät ole synonyymeja. Oikeastaan päin vastoin, nuorekkaampana ja raikkaampana säilyy kun ei käy baareissa.

 

["hömötintti"]

Nooh, .. Aika harvoin tulee käytyä "viihteellä". Baarissa/ kuppilassa kävin joskus .. Hmm.. neljä, viis vuotta sitten viimeksi.
Alkoholia juon niinkin paljon, kun ~ 3 pulloo kaljaa vuodessa. Joskus en sitäkään.
Teatterissa / leffassa käyn ehkä kerran vuodessa.

Siinä on mun moninaiset viihteellä käymiset Viihdyn kotona ja perheeni kanssa. Kyllä me kyläilemässä käydään ja meillä käy kyläilijöitä, mutta mistään kaljankittaamisesta en tykkää.

 

[Ken guru]

[QUOTE="Vieras";24834044]Mä asun Tanskassa. Ei me täälläkään baareissa roikuta. Kylästellään kyllä enemmän kuin Suomessa - ja vastaavasti meillä käy vieraita enemmän, mutta baareissa roikkuu kyllä harvat meidän ystäväpiiristä. Kyllä se on nuorempien heiniä - tai sitten sinkkujen ja perheettömien.

Muutenkin voi olla aktiivinen ja sosiaalinen . Ei siihen baareja tarvita. Syömässä on kiva käydä ulkona, mutta usein silloinkin mennään koko perhe. Ei tuollainen viihteellä käynti ole mun mielestäni mitenkään tavallista perheelliselle. Kyllä se täällä on usein merkki siitä, että perheessä on jotain ongelmia.[/QUOTE]

En nyt viitsi toistella kun täällä on jo tullut näkökulmat esille, jotka itsekin toisin. Tässä siis samoilla ajatuksilla.

 

["eee"]

En käy. Ei oo aikaa eikä oikein kiinnostustakaan. Joskus harvoin päästään leffaan tai mennään jollekin keikalle, mut ei sinnekään mennä ryyppäämään vaan kuunteleen bändiä ja näkeen kavereita. Ennen lastensaantia tuli hurviteltua senkin edestä eli on tullut jo se nähtyä ja koettua eikä enää jaksa moisesta innostua Ja on musta vähän säälittävän näkösiäkin yli kolmikymppiset baarikärpäset.

Jaa että kukaan tässä ketjussa ei ole ollut ylimielinen...

 

[Wc Ankka]

Vanhuus kai iskenyt, mutta ei ole edes kaipuuta moiseen.

 

[kakaks]

En käy viihteellä, riittävästi

Tykkäisin kyllä käydä viihteellä useamminkin, tykkään tanssia,diskoa humppaa ihan mitä vain- Ja siin on vielä se hyvä puoli, ettei perhe-eämä kärsi, kun lähden kun mies ja lapset on jo nukkumassa ysin jälkeen ja olen itse yökukkuja. Kaikki zumbat sun muut on täälläpäin aikaan, joilloin mieluummin olen lasten kanssa. Alkuillasta on vähemmän porukkaa ja selvempää, joten pystyy hyvin tanssiin. Joskus kotiin aikaisemmin, toisinaan sitten, kun kännisimmät uskaltautuvat tanssilattialle. Saatan juoda limua tai ehkä yhden, lkuitenkin niin, et pääsen autolla kotiin.

 

[mmmmm]

Minä käyn.Miehen kanssa baarissa yleensä lauantaisin parilla. Ja katsomassa pelejä, seurataan englanninliigaa, siis jos pelit viikonloppuisin. Ja punk keikoilla myöskin, jos on hyviä bändejä ja riittävän halvat liput. Tytär siis jo iso. Itse tykkään elää näin, toisinaan mökkeillään ja reissataan vielä näiden lisäksi. En silti halveksu niitäkään, jotka erilaisista asioista nauttivat. Ja olen alle 40vee.

 

[neil]

En käy. Nuorempana joskus kävin, mutta en enää vuosiin ole käynyt, eikä mieskään käy. Ei siellä ole mitään meitä varten. Rakastan perhe-elämää ja normaali arki riittää meille todella hyvin. Käymme mieheni kanssa yhdessä syömässä, elokuvissa, kaupungilla ostoksilla yms.

 

[ulkonainen]

[QUOTE="Vieras";24834044]Mä asun Tanskassa. Ei me täälläkään baareissa roikuta. Kylästellään kyllä enemmän kuin Suomessa - ja vastaavasti meillä käy vieraita enemmän, mutta baareissa roikkuu kyllä harvat meidän ystäväpiiristä. Kyllä se on nuorempien heiniä - tai sitten sinkkujen ja perheettömien.

Muutenkin voi olla aktiivinen ja sosiaalinen . Ei siihen baareja tarvita. Syömässä on kiva käydä ulkona, mutta usein silloinkin mennään koko perhe. Ei tuollainen viihteellä käynti ole mun mielestäni mitenkään tavallista perheelliselle. Kyllä se täällä on usein merkki siitä, että perheessä on jotain ongelmia.[/QUOTE]

Tanskassa lienee hyvin pohjoismaalainen meininki, kylla taalla Hollannissa perheelliset kayvat baareissa ja yokerhoissa. Kaikki tuntemani ainakin ja ei heilla mitaan ongelmia ole .

 

[Orion-]

Juu en käy. Toisinaan tekis kyllä mieli lähteä (sittenkään en kyllä haluais vetää päätä ihan sekaisin), mut ei oo kaveria siihe.

 

[ulkonainen]

Mulle nuo eivät ole synonyymeja. Oikeastaan päin vastoin, nuorekkaampana ja raikkaampana säilyy kun ei käy baareissa.

Minusta nuorekkaana pysyy siten etta ottaa nuorekkaan asenteen. Ja minusta nuorekas asenne ei tarkoita mokkiytymista kotiseinien sisalle. Eihan se baareissa kayminen tarkoita kannaamista.

 

[Maira]

Muksujen saaminen verottaa, kun saa vapaata, mielummin löhöö kotona tms.. Viihteellä oon käyny vain jos on ollut joku ns. syy, eli jotkut kekkerit jossain tms..

 

[Ken guru]

Minusta nuorekkaana pysyy siten etta ottaa nuorekkaan asenteen. Ja minusta nuorekas asenne ei tarkoita mokkiytymista kotiseinien sisalle. Eihan se baareissa kayminen tarkoita kannaamista.

Aika monelle tarkoittaa. Mutta kukin tyylillään tässäkin asiassa. Tärkeintähän on että tekee omasta elämästään sellaisen että itse viihtyy siinä. Ei mulla ole mitään kenenkään baarireissuja vastaan, tai niitä teilläpäin vietettäviä "illan istujaisiakaan".