Loppuuko kaikkien äitien elämä kun menee töihin?

Missähän vuorotyössä aamu alkaa klo 8? Ennemminki klo 6.

Enkä itse haluaisi olla näillä helteillä töissä minimaalisella yöunella, ilmeisesti mies oli kuitenkin lastenvahtina heti aamusta?

Ei aavistustakaan, sillä sitä aikaisin lähtöä ainakin seliteltiin että kahdeksalta pitää jo olla töissä. Jo??? Sehän on aika myöhäinen aika mennä töihin.

Eihän se tosiaan ole kovin myöhäinen aika mennä töihin. Jos mä menen töihin klo 8 tarkoittaa se sitä, että lähden kotoa klo 7.15 ja herään klo 6.30. Mä en myöskään voi olla töissä ihan supervähän nukkuneena, koska ajatus ei silloin ole selkeä.

 

Ei ollut minun häät, ihmettelen vaan miksi elämästä pitää tehdä niin hirveän vaikeaa jos on äiti ja käy töissä. En itse aio elää elämääni niin eikä kannattais muidenkaan, nauttimaan tänne ollaan tultu

No mä en olisi ihan vaan jo potilasturvallisuuden takia mennyt kirurgiselle osastolle töihin parin tunnin yöunilla.

Sama syy mullakin. Lisäksi myös se, että vähillä yöunilla mä oon kuin perseeseen ammuttua karhu. Silloin mulla ei oikein huumori riitä työntekoon.:ashamed:

 

Jep, onhan se aika sitovaa kun on perhe ja vaativa työ. Kyllä siihen muutaman vuoden aika lailla energia voi mennä, ihan hirveästi ei siinä välttämättä jaksa/ehdi/tarvi muuta harrastaa. Oishan se kiva, mutta toisaalta sitä voi olla onnellinen perheestään ja työstään ja hyväksyä sen, että nyt tää on muutama vuosi tätä ja sitten jää taas enemmän aikaa omille harrastuksille ja juhlille sun muulle.

 

Jep, onhan se aika sitovaa kun on perhe ja vaativa työ. Kyllä siihen muutaman vuoden aika lailla energia voi mennä, ihan hirveästi ei siinä välttämättä jaksa/ehdi/tarvi muuta harrastaa. Oishan se kiva, mutta toisaalta sitä voi olla onnellinen perheestään ja työstään ja hyväksyä sen, että nyt tää on muutama vuosi tätä ja sitten jää taas enemmän aikaa omille harrastuksille ja juhlille sun muulle.

Tääkin on ihan totta. Miks pitää koko ajan tehdä kauheasti jotain, suorittaa vapaa-ajallakin?

 

Mulla ei ole energiaa/ halua töissä ollessani käydä monena arki-iltana harrastuksissa, kaverien luona tms. Eikä ole lapsillakaan. Mieluummin rauhoitetaan suurin osa arki-illoista ihan kotona olemiseen ja me nautitaan siitä. Lapsille hoidossaolo on kuitenkin tarpeeksi virikettä, aktiviteettia, ystäviä ja "harrastusta". Kyläl me ystäviäkin nähdään, mutta enemmän viikonloppuisin ja lomilla.

 

Ei ollut minun häät, ihmettelen vaan miksi elämästä pitää tehdä niin hirveän vaikeaa jos on äiti ja käy töissä. En itse aio elää elämääni niin eikä kannattais muidenkaan, nauttimaan tänne ollaan tultu

No mä en olisi ihan vaan jo potilasturvallisuuden takia mennyt kirurgiselle osastolle töihin parin tunnin yöunilla.

Tätä meinasin just kirjoitaa että mieluummin nukun kunnon yöunet ja menen skarppina töihin kun hoitoalalla olen.

Toisakseen miksi se niin kovasti häiritsee miten muut elämäänsä elävät?

Ei se kovasti häiritsekään, ehkä vähän säälittää tuollaisen perheen lapset ja mies kun jäävät kaikesta kivasta paitsi kun kotijustiina päättää milloin hänen pitää mennä kotiin ja silloin lähtee muutkin. Minusta tuntuu että äidit vaan laiskistuu kun ovat sen äitiysloman kotona, koska miehet yleensä käyvät jatkuvasti töissä niin eivät pääse edes tottumaan siihen että maailma pyörii heidän tahdissa.

 

Jep, onhan se aika sitovaa kun on perhe ja vaativa työ. Kyllä siihen muutaman vuoden aika lailla energia voi mennä, ihan hirveästi ei siinä välttämättä jaksa/ehdi/tarvi muuta harrastaa. Oishan se kiva, mutta toisaalta sitä voi olla onnellinen perheestään ja työstään ja hyväksyä sen, että nyt tää on muutama vuosi tätä ja sitten jää taas enemmän aikaa omille harrastuksille ja juhlille sun muulle.

Tääkin on ihan totta. Miks pitää koko ajan tehdä kauheasti jotain, suorittaa vapaa-ajallakin?

Peesi!

 

Ei loppunut, mulla ainakaan. Päinvastoin, työ on tuonut paljon lisää sisältöä elämään. Muttamutta, eikö tuossa ap:n kertomassa tapauksessa pääasia ollut se, että perhe tuli paikalle? Ja jos perhe haluaa äidin työvuoron vuoksi lähteä kotiin jo klo 8, niin so?

Ei perhe halunnut, kun äiti

Olivatko autolla liikkeellä? Olisiko muun perheen ollut helppoa esim. mennä kotiin julkisilla/olisiko taksi maksanut tosi paljon? Oliko käytännön syistä pakko mennä yhdessä?

 

Ei ollut minun häät, ihmettelen vaan miksi elämästä pitää tehdä niin hirveän vaikeaa jos on äiti ja käy töissä. En itse aio elää elämääni niin eikä kannattais muidenkaan, nauttimaan tänne ollaan tultu

No mä en olisi ihan vaan jo potilasturvallisuuden takia mennyt kirurgiselle osastolle töihin parin tunnin yöunilla.

Tätä meinasin just kirjoitaa että mieluummin nukun kunnon yöunet ja menen skarppina töihin kun hoitoalalla olen.

Toisakseen miksi se niin kovasti häiritsee miten muut elämäänsä elävät?

Ei se kovasti häiritsekään, ehkä vähän säälittää tuollaisen perheen lapset ja mies kun jäävät kaikesta kivasta paitsi kun kotijustiina päättää milloin hänen pitää mennä kotiin ja silloin lähtee muutkin. Minusta tuntuu että äidit vaan laiskistuu kun ovat sen äitiysloman kotona, koska miehet yleensä käyvät jatkuvasti töissä niin eivät pääse edes tottumaan siihen että maailma pyörii heidän tahdissa.

Mistä hauskasta mies ja lapset jäivät paitsi klo 20 jälkeen häissä?
... saati sitten, että kaikesta kivasta

 

Ei loppunut, mulla ainakaan. Päinvastoin, työ on tuonut paljon lisää sisältöä elämään. Muttamutta, eikö tuossa ap:n kertomassa tapauksessa pääasia ollut se, että perhe tuli paikalle? Ja jos perhe haluaa äidin työvuoron vuoksi lähteä kotiin jo klo 8, niin so?

Ei perhe halunnut, kun äiti

Olivatko autolla liikkeellä? Olisiko muun perheen ollut helppoa esim. mennä kotiin julkisilla/olisiko taksi maksanut tosi paljon? Oliko käytännön syistä pakko mennä yhdessä?

Niin ja miten pitkä kotimatka tai työmatka?

Oliko ne lapset ja mies nyt sitten niin pettyneitä? Ehkä lapsiakin jo väsytti, kahdeksan on aika myöhään kuitenkin leikki-ikäisellekin.

 

Ei kai kyse ole elämän loppumisesta, vaan enemmänkin valinnoista. Valintoja tosin joutuu tekemään riippumatta siitä onko kotona vai töissä

 

Suurin osa äideistä näyttää o levan koomassa, kunnes päsevät töihin. Työssäolo tietysti rajoittaa muita tekemisiä luonnollisestikin. Niitä kotiäitejä en ymmärrä, joiden koti on aina paskainen, siivoton, suttuinen, sekaisin ja seli seli....

 

Ei ollut minun häät, ihmettelen vaan miksi elämästä pitää tehdä niin hirveän vaikeaa jos on äiti ja käy töissä. En itse aio elää elämääni niin eikä kannattais muidenkaan, nauttimaan tänne ollaan tultu

No mä en olisi ihan vaan jo potilasturvallisuuden takia mennyt kirurgiselle osastolle töihin parin tunnin yöunilla.

Tätä meinasin just kirjoitaa että mieluummin nukun kunnon yöunet ja menen skarppina töihin kun hoitoalalla olen.

Toisakseen miksi se niin kovasti häiritsee miten muut elämäänsä elävät?

Ei se kovasti häiritsekään, ehkä vähän säälittää tuollaisen perheen lapset ja mies kun jäävät kaikesta kivasta paitsi kun kotijustiina päättää milloin hänen pitää mennä kotiin ja silloin lähtee muutkin. Minusta tuntuu että äidit vaan laiskistuu kun ovat sen äitiysloman kotona, koska miehet yleensä käyvät jatkuvasti töissä niin eivät pääse edes tottumaan siihen että maailma pyörii heidän tahdissa.

Mä en ainakaan pysty tinkimään yöunista ja Meille hauskempaa ja kivempaa on pitää vapaa-ajan kalenteri suht tyhjänä eikä olla koko ajan suorittamassa jotain hubaa. Mies saa vapaasti käydä harrastuksissaan ja tavata kavereitaan kuten minäkin välillä käyn. Ei kukaan ole rajoittamassa kenenkään tekemisiä, vaan me tykätään tästä kaikki. On rennompaa ja kivempaa näin kuin mennä viipottaa sinne tänne koko ajan. Musta on fiksua mitoittaa voimavaransa sopivasti, koska kyllä työelämä niitä kuluttaa väkisinkin.

 

Vuorotyössä univelkoja kertyy muutenkin, minä en tahdo pilata uniani silloin kun saan nukkua. Töitten jälkeen mulla on kiire kauppaan, ruokaa laittamaan, keittiötä siivoamaan, pyykkiä pesemään ja viikkaamaan, läksyjä tarkistamaan, iltapalaa laittamaan, iltapesuja, iltasatuja ja muita kotihommia loputtomiin... Mitä kummallista siinä on?

 

Itse ratkaisin asian siten, etta teen neljapaivaista viikkoa ja siivooja/vaatteiden silittaja kay kerran viikossa.

Talla tapaa vapaa-aikaakin riittaa eika vasyta.

 

Yleensä nimenomaan miehet tottuvat äitiysloman aikana siihen, että maailma pyörii heidän tahdissaan...

 

Ei ole loppunut elämä, muttei myöskään unentarve. Saatan kaikota juhlista vastaavalla tekosyyllä, jos pippalot eivät innosta.

 

Suurin osa äideistä näyttää o levan koomassa, kunnes päsevät töihin. Työssäolo tietysti rajoittaa muita tekemisiä luonnollisestikin. Niitä kotiäitejä en ymmärrä, joiden koti on aina paskainen, siivoton, suttuinen, sekaisin ja seli seli....

Näin se on, että työssäkäynti kyllä pitää mielen virkeänä enkä sillä tavoin valita. Se tuo mielenkiintoista sisältöä elämään, kivoja sosiaalisia suhteita jne. Mutta vaikken olisi edes väsynyt töisä, en vain halua buukata iltoja täyteen, koska töissä kalenteri on riittävän täynnä. Haluan, että on sellaista aikaa "vain olla".

 

Kyllä klo: 20 on mun mielestä hyvä aika lähteä kotiin varsinkin jos lapset ovat pieniä. Ja voihan olla matkaa sinne kotiin juhlapaikalta. Sitten kotona iltatoimet pesuineen ja kello voikin olla jo aika paljon. Ei siinä ole kenelläkään juhlissa hauskaa jos väsyneet lapset kitisevät.

Eikä myöskään ole sopiva paikka lapsille jos alkoholia alkaa vähitellen juhlissa maistua. Senkin takia tuo klo:20 on hyvä aika.

Itse ainakin haluan nukkua kunnon yöunet, että jaksan töissä. Käytössä ei ole kuin yksi auto, julkiset ei kulje pahemmin ja taksi voi maksaa paljonkin joten kaikki kuljetaan yhdessä.

 

täytyy muistaa,ettei kaikki jaksa niinpaljoa kun sinä. joillain voi lapset valvoo öisin joka luonnollisesti vähentää äidin yöunia. ei töissä ole kiva olla väsyneenä.
mun töihin paluu ei ny mun vapaa-aikaa juuri oo rajoittanu,tietty kun vkonloput on yleensä myös töitä ei aina pääse kavereidenmukaan ja vaikka vkonloppu oiskin vapaa,haluan sen kyllä viettää perheenikanssa.

 

meillä yleensä lasten yöunet ovat levottomampia tapahtumarikkaan illan jälkeen, jo nukahtaminen on vaikeaa vaikka on väsynyt. yöllä heräillää ja herätetään äiti. ja äiti ei saa heti unta herättyään.

viikonloppu aamuvuorossa tämä äiti tietää olevansa kovilla, vain yksi työntekijä töissä. kun työaika alkaa 6:45 ja heti aloittaa pystyy yleensä pitämään ENSIMMÄISEN kerran taukoa klo 13. aina ei käy niin hyvä tuuri, viimeksi kun olin viikonloppuna töissä niin eka mahdollisuus pitää taukoa oli 14:30. mikä oli tietysti ihan mukavaa koska työajan olisi pitänyt päättyä 14:15.... siinä sitten yritin juoda kahvia ja kirjata käyntejä koneelle...
ja koska asiakkaiden on saatava ne lääkkeensä ja insuliininsa ajallaan ei sitä taukoa voi pitää ennenkuin hommat on tehty.

ai niin. meillä ei muuten lapset nuku aamulla tavallista pitempään vaikka nukkumaan mentäis normaalia myöhemmin. elil siitäkin syystä lähden mielummin ajoissa kotiin. herääminen 5:30 on paljon mukavampaa jos lapset on nukkunut 8 tuntia kuin vaikka 5...

 

Jospa äiti tiesi että miehen juhlinta saattaa lipsahtaa liiankin kosteaksi eikä pysty aamulla lapsiaan hoitaan?? Ehkä sen takia halusi jo kotiin koko perheen, tai syitä voi olla monia joita ap ei tiedä. Vai olisko ap.n mielestä äidin pitäny jäädä sairaslomalle että mies ja lapset pystyy juhliin, vaikka lasten paikka ei kyllä ole kovin myöhään juhlapaikalla jos sielä viinavirtaa ainakaan jos lapset on pieniä.

Olihan se perheeltä kohteliasta että tulivat paikalle ja varmasti kerkesivät olemaan jo useamman tunnin juhlissa.

Tyhmää haukkua toisia marttyyreiksi kun takuulla lähdölle oli hyvä syy.

 

No häh Mistä sä tiedät ettei muu perhe halunnut lähteä? Jos ne ei halunnu jäädä sinne keskenään

Oot muutenkin ap antanu itestäs (muissakin) keskusteluissa vähän yksinkertaisen kuvan sori...

 

Ei elämä lopu työhön paluun jälkeen, mutta kaikille se elämä ei tarkoita juhlimista. Elämää on myös viettää aikaa perheen kanssa ja olla vain kotona.

 

Mulla taas vastaavasti alkoi elämä kun menin töihin. On rahaa tehdä muutakin kuin vaan olla kotona. =)