Paiju Pari kertaa on ollut raivareita edellisen kirjoituksen jälkeen, mutta lievempiä kun ensimmäinen. Ne kyllä tuntuu tosi ikäviltä, kun toinen vaan huutaa vaikka mitä tekisit :'( Meilläkin tosiaan puklaillaan välillä aika paljonkin, mutta sitten välillä taas vähemmän. Cuplatonit on mekin aloitettu ja taitaapa olla jo vaikutusta tai sitten pojan masu on tottunut d-tippoihin. Kakan väri alkaa taas olla keltaisempi. Välillä oli ihan vihreää ja se kuulemma voi olla yksi oire mahavaivoista. Ryynimäisyyttä kakassa onneksi on. Se on neuvolan mukaan merkki siitä, että saa hyvin takamaitoa. On tosiaan välillä ongelmallista tää syömäpuoli! Toivottavasti meillä kaikilla se helpottaa mahd pian! Ei olla uskallettu nyt reiluun viikkoon antaa rintamaitoa pullosta, kun noita raivareita on ollut. Pakkaseen olen laittanut, jos on tullut ylimääräistä maitoa. Onpa sitten pahanpäivän varalle...
Voi p.... noita sun rintatulehduksia On kyllä epäreilua, että sulle niitä tulee noin helposti! Ymmärrän kyllä, että mielessä käy siirtyä kokonaan korvikkeisiin. Uskon, että itsekin sitä miettisin sun tilanteessa. Kaverin sisko oli joutunut lopettamaan esikoisensa imetyksen juuri toistuvien rintatulehdusten takia. Mutta terve ja hyvinvoiva lapsi on hänestäkin tullut! Jotenkin itsestäkin tuntuu, että "maailman luonnollisin" asia imetys pitäisi olla luonnollista ja helppoa, mutta eipä se sitä todellakaan ole. Mutta jospa se helpommaksi muuttuisi.
Nyt on 3 yötä mennyt tosi hyvin nukkumisen suhteen Eihän tää tietenkään pysyvää ole, mutta olen saanut univajetta paikattua. Poika on syönyt illalla moneen otteeseen pitkään ja hartaasti ja nukahtanut sitten 24-1 välillä ja herännyt seuraavan kerran syömään 5-7 tunnin päästä Välillä on unissaan kitissyt, mutta on rauhoittunut nukkumaan sitten hyssyttelyn ja / tai tutin avulla. Eli nälkä ei ole ilmeisesti ollut. Aamulla on sitten syönyt taas halukkaasti. Illalla poika vaikuttaa tankkaavan myös läheisyyttä yötä varten. On imetystyynyllä pitkiä pätkiä, syö välillä ja sitten taas torkkuu. Luin toiselta palstalta, että muutkin olivat huomanneet tämän läheisyyden tankkaamisen ilta-aikaan.
On tosiaan mukava huomata, että meilläkin aletaan olla kiinnostuneempia ympäristöstä Katselee kovasti nevuvolasta saatua hymynaamaa ja meitä katsellaan tosi kiinnostuneena. Välillä poika on myös kopassa tai sitterissä (melkein makuuasennossa) ja katselee ympärilleen. Nyrkillään hän on huitonut myös kopan reunasta roikkuvaa tuttia. Aluksi oli ihan vahinkoja, mutta sitten tutti alkoi heilua useammin ja selvästi poika halusikin osua siihen.
Nimenantojuttuja on mietitty kovasti. Nimi on vielä mietinnässä... Yksi aika vahva vaihtoehto on, mutta se vaatii vielä kypsyttelyä. Mitenkähän tarkkaa se 2kk aikaraja ristiäisissä on?
Laskis nuo pakkaset täälläkin kunnolla, että päästäis ulos
Voi p.... noita sun rintatulehduksia On kyllä epäreilua, että sulle niitä tulee noin helposti! Ymmärrän kyllä, että mielessä käy siirtyä kokonaan korvikkeisiin. Uskon, että itsekin sitä miettisin sun tilanteessa. Kaverin sisko oli joutunut lopettamaan esikoisensa imetyksen juuri toistuvien rintatulehdusten takia. Mutta terve ja hyvinvoiva lapsi on hänestäkin tullut! Jotenkin itsestäkin tuntuu, että "maailman luonnollisin" asia imetys pitäisi olla luonnollista ja helppoa, mutta eipä se sitä todellakaan ole. Mutta jospa se helpommaksi muuttuisi.
Nyt on 3 yötä mennyt tosi hyvin nukkumisen suhteen Eihän tää tietenkään pysyvää ole, mutta olen saanut univajetta paikattua. Poika on syönyt illalla moneen otteeseen pitkään ja hartaasti ja nukahtanut sitten 24-1 välillä ja herännyt seuraavan kerran syömään 5-7 tunnin päästä Välillä on unissaan kitissyt, mutta on rauhoittunut nukkumaan sitten hyssyttelyn ja / tai tutin avulla. Eli nälkä ei ole ilmeisesti ollut. Aamulla on sitten syönyt taas halukkaasti. Illalla poika vaikuttaa tankkaavan myös läheisyyttä yötä varten. On imetystyynyllä pitkiä pätkiä, syö välillä ja sitten taas torkkuu. Luin toiselta palstalta, että muutkin olivat huomanneet tämän läheisyyden tankkaamisen ilta-aikaan.
On tosiaan mukava huomata, että meilläkin aletaan olla kiinnostuneempia ympäristöstä Katselee kovasti nevuvolasta saatua hymynaamaa ja meitä katsellaan tosi kiinnostuneena. Välillä poika on myös kopassa tai sitterissä (melkein makuuasennossa) ja katselee ympärilleen. Nyrkillään hän on huitonut myös kopan reunasta roikkuvaa tuttia. Aluksi oli ihan vahinkoja, mutta sitten tutti alkoi heilua useammin ja selvästi poika halusikin osua siihen.
Nimenantojuttuja on mietitty kovasti. Nimi on vielä mietinnässä... Yksi aika vahva vaihtoehto on, mutta se vaatii vielä kypsyttelyä. Mitenkähän tarkkaa se 2kk aikaraja ristiäisissä on?
Laskis nuo pakkaset täälläkin kunnolla, että päästäis ulos