Voi prkl sentään: heräsin 4.55 syöttämään ja taas niin pirteänä että. Nukahdin vasta joskus yhden jälkeen, kun en taas saanut unta vaikka poitsu oli unten mailla jo 22.30. Kiukuttaa ja suorastaan v***ttaa, grr. Nyt oon kuitenkin päättänyt, että en jää pyörimään sänkyyn vaan tuun tekemään jotain muuta ja näinhän se on, että ainoa vaihtoehto tähän aikaan on tulla surffaamaan... Jos imuroinnista ei tulis ääntä, niin sen oisin voinu tehdä ja tiskejäkin ois ollut, mutta kai pojan ja miehen täytyy antaa nukkua.
Oikeasti ottaa päähän tämä valvominen ja raivoan täällä yksinäni ihan täpöllä. Ja mulla on sama kuin Vilma-Onnilla, illalla pitäis jaksaa ja jo päivällä lähdetään kylään, joten en saa nukkua päikkäreitäkään. GGRRR.
Ystävyyssuhteista: aika yksinäistä sillä rintamalla on, kun oon kaveripiirin eka joka sai lapsen. Osa on lapsettomia tahtomattaan ja osa ei vielä lapsia haluakaan. Jännä kyllä että onkin osunut sellaisia omanikäisiä kavereiksi niin paljon, joiden mielestä lasten aika ei ole vielä. Tänä vuonna mittariin kertyy kuitenkin jo 29 vuotta, että koskas sitten jos ei nyt...
Mitä nyt niitä oon nähnyt (harvoin, voidaan laskea ihan kahden käden sormin), niin en oikein lapsesta mitään uskalla puhuakaan vaan yritän kuunnella niiden juttuja ja jutella yleisiä asioita. Mutta ei sekään kivalta tunnu: ikäänkuin vaan heillä ois oikeus puhua itseään kiinnostavista asioista ja kun mun kiinnostuksenkohteeni on niin tylsä heidän mielestään, niin siitä ei saa puhua sanaakaan. Hankalaksi siis menee. Tahtomattaan lapsettomien kanssa tilanne taas on se, ettei heitä itseään kiinnosta katsella mun onnea. Kai siinä on sitäkin, kun en mä ikinä lapsista puhunut tai vaahdonnut, sanoin vaan että kiva ois saada yksi kappale sitten joskus, jos sellainen suodaan. Sitten kun sanoinkin muiden mielestä ihan yhtäkkiä, että olen raskaana, niin se oli jotenkin väärin, kun en joutunut odottamaan vuosia kuten he.
Itse taas kritisoisin myös noita kavereita, kun joukkoon mahtuu sellaisiakin, jotka eivät halua tutkia lapsettomuuttaan sen enempää tai tehdä mitään asialle. Jos mä en ois tullut raskaaksi säällisessä ajassa, niin kyllä mä oisin tutkimuksiin hakeutunut: mieluummin niin kuin vuosien epätieto ja yrittäminen. Mut en oikein käsitä, miksei niihin tutkimuksiin haluta mennä, "mä en halua mitään hoitoja" sanoi yksikin. Kaihan asian voi tutkia ja saada varmuuden, että mistä asia johtuu, eihän niihin hoitoihin kukaan pakota.
Kyllä mä ainakin mieluummin ottaisin vastaan tiedon kuin epävarmuuden. No, spekulointiahan se on mulle kun ei ollut mitään ongelmia.
Ai joo, ja tuo on muuten aihe, josta ei saa puhua, eivätkä kyseiset kaverit halua asiasta keskustella, eli siksi mietin vaan itekseni että mikä niissä tutkimuksissa on niin pahaa.
Vaipoista: meillä on käytössä Pampersin tavallinen, koko 5 - 9 kg eli kokoa 3 ilman verkkoa, ja kyllähän se vähän haisee. Pirkkaa on kokeiltu, mutta se on niin paksu ja kovantuntuinen.
Mä en innostunut tuosta kaukalopussista nyt enää, kun kohta kaukalokin on pieni, mut tuo Bumbo alkoi kiinnostamaan!
Ehkä siis seuraavaksi suuntaan nettikauppoihin,vai menisköhän kokeilemaan unta...