Täällä sitä valvotaan |O . Kuten monella muullakin, minullakin näitä uniongelmia. Ei tosin sentään joka yö. Melkein tunnin jos olen sängyssä hereillä pyörinyt, nousen sitten ylös ainakin tunniksi jotakin tekemään. Toisaalta ihana rauha näin yöllä itsekseen
.
Vilma-Onni, harmi, kun jouduit insuliinille, toivotaan, että tuo ruokapiikki auttaa. Ei kuitenkaan kovin hurjilta kuulostaneet nuo sinun arvosi? Tosin en osaa sanoa, miten pieni heilahtelu on jo kuinka vaikuttavaa... Itse selvisin kuin selvisinkin sokerirasituksesta puhtain paperein. Arvot oli 4.6, 8.1 ja 4.7. Joskus aiemmin joku kirjoitti paastoarvon rajasta. Täällä se oli 4.8. Helpotti mukavasti, kun kaikki olikin ok. Olen silti yrittänyt pitää ruokavaliota, tosin en ihan niin tarkkana :snotty: .
Omaan napaan ei kummempia. Viime aikoina olen ajatellut, että asukki on tainnut hiukan rauhoittua. Liekö jo tilaa vähemmän vai mitä. Jotenkin olen pitänyt tätä rauhoittumista positiivisena merkkinä
, jos vielä olisikin toivetta, ettei ihan rasavilli tulisi
. Kivoja masuja täällä ihmisillä ja olipa hieno nähdä noita 4Dkuvia! Olisi ihana omata noin tarkat kuvat omastakin :heart: .
Toisilla miehet kuuntelee sydänääniä, taskulamppuleikkejäkin on ja muuta. Tulee huono-omatunto. Tämä raskaus jotenkin etenee tässä niin sivussa, että mies ei ole tainnut vielä edes vatsan liikkeitä katsoa :ashamed: . Johtuu omastakin aloitteen puutteestani. Saati sitten että olisin vatsalle laulellut, tai sen enempiä silitellytkään. Soittorasiaakin tulee soiteltua harvakseltaan. Joo-o, on huono-omatunto, kun alkaa oikein ajattelemaan. Mutta miksi kaikesta pitää ottaa huono-omatunto? Toisaalta, ehkä tämä vauva tottuu jo vatsassa siihen, mitä on varmaan kotonakin sitten luvassa... Hoidetaan hyvin, mutta siinä kaiken muun arjen keskellä. Onko tuo nyt sitten hyvä juttu, enpä tiedä, mutta luulen, että tosiasia kuitenkin.
Ärtymyksestä, minulla välillä kanssa hermo piukalla. Että se on inhottava tunne :headwall: ! Toiset, yleensä lapset ja mieskin kyllä, joutuvat kärsimään. Mutta eniten se tunne taitaa jyllätä onneksi? vain oman pään sisällä. Se on jännä miten päivät ovat erilaisia. Toisina olen elämäni kunnossa melkeinpä ja toisina onkin sitten yllättävän väsynyt ja hermoheikko.
Jaaha, taidan täällä vielä muuten hiukan surffata ja sitten yrittämään takaisin Nukkumatin luo! Keäsisiä elokuun päiviä kaikille, minä olen muuten nauttinut näistä keleistä B) . Auringossa en jaksa olla, mutta muuten on ihanaa, kun on lämmin ja kunnolla kesäistä. Lämpimät illat on parhaita.