***Lokakuun lutuset heinäkuussa***

Voi p*ska, mulla tuli nyt aamulla semmosta verensekaista limaista vuotoa. Laitoin sitten pikkuhousun suojan, niin nyt parin tunnin aikana ei ole tullut kuin vähän vaalean ruskeeta vuotoa.

Eilen lääkäri ultrasi myös alakautta, niin onko se voinut nyt siitä ärtyä?
 
Jenni-Julia Ihan käsittämättömältä tuntuu, että neuvolalääkärikäynti voidaan kuitata noin, eihän tuolla ihan alkuraskauden käynnillä saisi olla mitään merkitystä. Mun mielestäni pari neuvolalääkärikäyntiä on ihan lakisääteinen juttu kun tällä Vantaalla on kovasti keskusteltu neuvolakäyntien määrästä kun ne on tingitty lakisääteiseen minimiin. Tosin kovin ylimalkainen minullakin tämän raskauden tähän mennessä ainoa neuvolalääkärikäynti raskausviikolla 26 oli. Lääkäriä avustava hoitaja mittasi verenpaineen ja hemoglobiinin (pyynnöstä) ja myös puntarin lukema otettiin ylös. Lääkäri kuunteli vauvan sydänäänet ja teki noin 20 sek kestäneen sisätutkimuksen ja sanoi kaiken olevan ok ja kysyi onko kysyttävää.

Minulla iski eilen ekaa kertaa tässä raskaudessa aivan tuskainen selkäsärky tai voisiko kuitenkin olla iskias vaiva. En tiennyt oikein miten päin olisin ollut töissä. Kotona makasin vain kippurassa kyljellä lattialla. Tänään tilanne parempi kun mieskin suostui eilen hieromaan, yritin venytellä miten nyt keksin, laitoin kylmägeeliä ja nappasin yhden kipulääkkeenkin. Lonkkiakin jomottaa ja en oikein tiedä onko parempi istua, seistä vai kävellä. Vähän jännittää saanko vaivasta päivittäisen kaverin.
 
Heipsis täältä kainuun kaunehista maisemista! :) ollaan mun isovanhempien kans lomalla katinkullassa vuokatissa. Tosi lepposaa ollu tähän saakka, huomenna tehdään retki mun veljen luokse ja mun pieni esikkoni näkee ensimmäisen kerran vuotta vanhempaa serkkuansa. Kääpiö on kovasti nauttinu kun saa olla vaippasillaan, kylpee ulkona auringossa (varjossa), käydä luonnon vesissä uimassa isin kans ja koko ajan on joku antamassa huomiota. Oon iha herkistymässä tässä kun on jotenki nii liikuttavaa kun pikkunen jaksaa ja nauttii täysillä. Melkein tekis mieli jäädä vielä viikoksi. :) itse vähän hemmotuksia itelleni kun oon juur oottelemassa mummoo jalkahoidosta, multa leikattiin tukka uuteen malliin. Ekan kerran elämässä otsis. OUTOOOOOOO ! :D <3

Masukki kasvaa kovasti, viikko sit oli poli käynti (sillo rv 28+2) ja snadilla oli painoa se 1300grqmmaa, nyt 29+3 tuntuu hitosti isommalle. Mutta pääasia että kasvaa ja on elin voimainen. Kuumuudesta ei taida tykkää kun kylkiä kenkii nii paljon et melkeen ittee haittaa vähän jo. :) kylpylään piti mennä mut taidan tyytyy luonnon vesiin ja kylpee niissä. :) muuten kaikki hienpsti vaikka selkä vaivaakin. :)

Addoda ja loma masu snadi :)
 
Tosi ikäviä lääkärikokemuksia osalla. Raskaus on niin herkkää ja tärkeää aikaa, että on kyllä tosi törkeää, ettei saa edes kohtuullista hoitoa. Nyt vaan suut auki ja asiasta valittamaan eteenpäin potilasasiamiehelle.

Tuulia kyllä tollanen vuoto voi johtua sisätutkimuksesta, tai sitten se voi olla limatulppaa. Jos vauva liikkuu eikä supistele, en hirveästi huolestuisi. Mullakin alkoineilen irrota limatulppaa, mutta rennosti naistenklinikalla suhtautuivat asiaan, ensi viikolla vasta ultraan. Ja mulla sentään todennäköistä on, että penskat alkaa syntyä hetkellä minä hyvänsä.

Mun mussukat leikataan viimeistään elokuun lopussa. Alkaa olla kyllä hirveä olo. Pystyssä pysyn vain minuutteja kerrallaan, muuten on pakko pötköttää. Lonkat ja alaselkä ovat ihan hajoamispisteessä, samoin kohta mieli.... Esikoisella alkoi juuri sopivasti kunnon uhmaikäkin. Vastaus kaikkeen on "ei" tai "pois" tai "heti".

Onko täällä Sektion kokeneita? Mä pelkään sitä julmetusti. Entäs jos en puudukaan? Entä verenhukka? Jälkikivut? Kertokaa kokemuksianne ja antakaa vinkkejä, jos jaksatte!

Uusiäippä ja jäbät x3. 28+4
 
Kiitos vuotovastauksista. Nyt tosiaan sitä ei ole tullut, joten johtui varmaan siitä tutkimuksesta.

Mulla oli viimeksi sektio, tosin se tehtiin nukutuksessa. Positiivinen kokemus oli. Leikkauksen jälkeen sain ihan kunnon kipulääkkeet, joten kipuja ei ollut. Ainut oli tosi hutera olo eikä jalat meinannu kantaa, ihmettelin tätä hoitajalle, niin hb oli jotain 70, rautakuurille.

Kotona pärjäsin buranalla ja panadolilla. Haava parantui tosi hyvin. Jäihän siitä muistoksi aika ruma pystysuorassa oleva arpi, mutta minua se ei ole haitannut!
 
huh huh hellettä.....
Jenni-Julia kuulostaa aika erikoiselta tollanen lääkärikäynti. Tosi ikävää :(

Kuinkas te pärjäätte näitten lämpimien ilmojen kanssa? Mulla oli eilen todella tukala olo koko päivän. Vatta kovotteli ihan koko ajan jos yritti jotain tehdä ja selkä kipeyty. Ens viikolla täytyy neuvolassa kysyä, että onko ihan normaalia. Tuntuu meinaan, että jos teen vähänkin enemmän niin vatta on ihan kivi kova.

Ite en uskalla kauheesti mennä uimaan kun tuli niitä kauheitasuonenvetoja kun viimeks kävin.
Maha elää ihan omaa elämää ja vauhdikasta sellasta :D Heräättekö kukaan muu öisin jos vatta oikein myllää? Mä oon muutamina öinä heränny kun on ollu melkonen disco mahassa käynnnissä :D.
 
Huh hellettä juurikin, vähän vähempikin voisi riittää... Jalat on kuin elefantilla ja on kuuma olo, ihan erilainen kuin muina kesinä. Onneksi on loma eikä ole pakko tehdä mitään. Onneksi on ihana mies, joka hoitaa koiran lenkitykset ja muut raskaammat hommat.

Uusiäippä78 tsemppiä!

Enää kaksi viikkoa kesälomaa, sitten neljäksi viikoksi töihin ja äippäloma alkaa. Aika uskomatonta! Vauvan liikkeet on pari päivää hyvin selkeästi tuntunut vatsan läpi, pieni jalka tökkii kyljestä. Vauhdikasta menoa ollutkin. Onneksi ei ole öisin pitänyt hereillä.

Hurjia lääkärikokemuksia täällä, todella ikävää :( Kaksi kertaa meillä on ollut neuvolalääkärissä käynti, kolmas kerta tulee loppuraskaudesta. Alkaa neuvolavälitkin kaventua, entisen kuukauden sijaan nyt on jo kolmen viikon päästä.

Hanssi ja napero 27+2
 
Täällä myös toivotaan hieman viileämpiä ilmoja. Töissä etenkin tuntuu välillä kovin tukalalta. Olenkin miettinyt, että pystynkö olemaan kun hiki virtaa ja olo on kehno/heikotuttaa ja huimaa :/. Työssäni kun ei ole hirveästi mahdollisuuksia ylimääräisiä taukojakaan pitää ja pää kolmantena jalkana on mentävä. Huoh. Toisaalta haluaisin pystyä olemaan töissä mahdollisimman pitkään mutta olen alkanut pelkäämään etten huomaa jos vauvalle aiheutan töissä räpistelylläni jotain huonoa.
 
Minä myös toivon hiukan viileämpiä ilmoja. Sisällä on 28 astetta lämmintä ja ulkona on kuuuma. Huono omatunto on siitä, kun en jaksa olla kauaa ulkona esikoisen kanssa. Ensi viikolla lähden pojan kanssa mun vanhempirn luokse, siellä on niin ihana olla :)

Masu kasvaa ja vauva liikkuu paljon :) maanantaina on neuvola, nyt saan lähetteen Kysille synnytystapa-arvioon, kun en oikein luota neuvolalääkäriin. Se on jotenkin niin paniikissa kun sinne vyöryy masun kanssa
Uimassa ollaan käyty usein, kun asutaan järven rannalla, mennään yleensä illemmalla, kun mies kotiutuu navetalta. :)

Tänä viikonloppuna tällä kylällä tapahtuu jotain, nimittäin jokavuotiset Reiska mm-jalkapallokisat on nyt, pitää käydä pojan kanssa ihmettelemässä vilinää ja vilskettä, jota tällä kylällä ei ole kuin kerran vuodessä :)

Iita__82 ja Vauveli 29+4
 
Hei vaan kaikille.:)

Tuulia84 Minulla ainakin vuoti verta neuvolalääkärin sisätutkimuksen jälkeen ja alakerta aristi muutenkin samana päivänä ja seuraavana, joten en yhtään ihmettelisi, jos ultra on ärsyttänyt.

Helle käy minuunkin, vaikka kotia saakiin viileämmäksi. Asioiden hoito on hidastunut, kun joko kroppani ärsyyntyy kuumasta ja harkkasuppareita tulee tai sitten esikoinen ärsyyntyy ja on lähdettävä nopeammin kotia kohden. Ainakin muistaa juoda tarpeeksi, kun on tasaisesti liian kuuma!

Neuvolalääkäri totesi, että paikkani ovat kiinni, mutta kohdunkaula on 2cm, joten sen supparit ja tulehdus aiheuttivat. Sf mitta oli 27.5, joten lääkäri halusi, että se kontrolloidaan neuvolassa jo ennen seuraavaa neuvolaa.

Sf-mitta kontrolloitiin sitten tänään. Terkka sai neuvolassa ihan eri lukeman kuin lääkäri, nyt sf-mitta on keskikäyrällä ja vain 25. Uudestaan se tarkistetaan jo viikon päästä normaali neuvolassa, joskin silloinkin mitan ottaa taas eri ihminen, sillä oma terkkani palaa lomalta vasta sitä seuraavaan neuvolaan.

Uusiäippä78 kyseli sektiokokemuksista. Olen kokenut kiireellisen sektion, koska synnytys pysähtyi ja oli epäily epäsuhdasta eli neidin mahtumisesta maailmaan alatiesynnytyksellä. Salissa olin jo saanut epiduraalin, joten kun minua kärrättiin leikkaussaliin, sain mahaa neutralisoivan nesteen, joka piti antaa kahdesti, kun en sitä kestänyt. Spinaalin anto meni hyvin, mitä nyt kiukkuinen "nukkumatti" eli anestesialääkäri hoputti muita, se ei tuntunut kivalta. Spinaalin olisi pitänyt tuntua "sähköiskulta", mutten huomannut mitään. Kun pääsin makuuasentoon, simahdin aivan heti. Nukuin siis onnellisen tietämättömänä siitä, kun mieheni tuli huoneeseen ja tapahtumien etenemisestä. Heräsin neidin parkaisuun ja olin aika pihalla väsymyksestä, kun neitiä näytettiin ja annettiin syliin. Muistan pyytäneeni, että joku varmistaa, etten pudota pientä ja kerroin neidille, että tervetuloa maailmaan ja että äiti rakastaa sinua. Kysäisin myös kätilöltä, että kumpi vauvamme onkaan ja sain kuulla, että tyttölupaus piti paikkansa. Kun vauvaa vietiin punnittavaksi, minä torkahdin uudelleen ja heräsin heräämössä siihen, kun kätilöt painelivat kohtuani ja kyselivät vointiani. Kuulin, kun vuoron vaihtoinfossa ikäni sanottiin väärin, niin korjasin sen... Jossakin vaiheessa mieheni tuli käymään ja hän näytti kuvan tyttärestämme vaa'alla. Silloin näin, että pieni painaa 4505g, enkä olisi pelkkää puhetta varmaan uskonutkaan. Pääsin heräämöstä osastolle ja perhehuoneeseen kun leikkauksesta oli kulunut alle 3h. Minulle sektiokokemus ei ollut yhtään hullumpi, sillä olin fyysisesti todella väsynyt, kun tajusin, että neiti ei taidakaan mahtua minusta pihalle ilman sektiota. Olikin helpotus, kun päätös lopulta tehtiin. Olisihan se ollut kivaa olla hereillä koko leikkauksen ajan, mutta meni se noinkin. Sain hyvin kipulääkkeitä osastolla ja toivuin nopeasti ilman komplikaatioita. Meillähän mies toivoo suunniteltua sektiota nyt, kun on hyvin todennäköistä, ettei vauva mahdu nytkään alateitse. Se selvinnee synnytystapa-arviossa rv36+4.

suonenvetoja minullakin on ollut muutama tässä raskaudessa. Yhden epäilen johtuneen siitä, etten muistanut sinä päivänä juoda tarpeeksi, kerran taas jalka oli ilman peittoa. Syön muutenkin magnesium-lisää äitiysvitamiinin ohella, joten lisää en aio ottaa, mutta sen sijaan pidän tarkasti huolta, että peitto pysyy jaloilla.

Rd Sokerirasituksessa paastoarvo oli hyvä, muut kaksi taas sitten kuulma niukasti yli, joten raskausdiabetes napsahti. Itkin, kun kuulin, mutta nyt olo on parempi asian suhteen. Kiva rd-terkka antoi tietoa, verensokerimittarin ja kävimme yhdessä läpi ruokavalioni. Olen nyt viitenä päivänä mittaillut arvojani ja syönyt ohjeiden mukaisesti. Ilokseni perusruokavalioni saa pysyä aika lailla samana, aamiaiseen taas lisäsin ruisleipää, sillä olen vuosia syönyt vain hedelmiä aamulla. Omassa mittailussa arvot ovat olleet koko ajan tavoitearvoja matalemmat, mutta odotan silti mielenkiinnolla jatko-ohjeita. Ne saan huomenna, kun rd-terkka soittaa ja käymme ne lävitse.

Ihanaa viikkoa kaikille! :)

Luckygirl & Vekara 28+0 POKS!:)
 
Moi kaikille, pitkästä aikaa!

Kun tekee työtä tietokoneella, ei meinaa enää illalla olla motivaatiota siirtyä kotikoneen äärelle..

Bossi lomalla - erittäin mukava neljäviikkonen ollut töissä! Palaa maanantaina, saa nähdä palaako myös äärimmäinen ketutus..

Ollut todella kuumat säät! Meidän asunto on aivan järkyttävä kestosauna! Täytyy olla onnellinen ettei nyt ole alkuraskaus rajuimpine pahoinvointeineen käsillä, voisi muuten kuivuminen olla melko lähellä. Jäätelöä ja juomia on sitten mennytkin "kaksin käsin".. Viime viikonloppuna olimme mökillä, oli mukava istuskella järvessä.

Maha on kasvanut hurjaa vauhtia, ei meinaa vaatteita löytää.. Liikkeitä ollut joka päivä. Etenkin eilen oli todella kova tahti pikkuisella. Valitettavasti myös alavatsan vihlova kipu on alkanut olemaan päivittäistä. Se helpottaa jonkun ajan päästä jos pääsee kontalleen (ilmeisesti rentouttaa?). Ja mitä enemmän liikkuu (pahinta jos juoksee), sitä varmemmin noita vihlovia kipuja erityisesti vasemmalla alavatsalla on. Terkkarin mukaan nämä kuulostivat normaaleilta, joten en alkanut hötkytä lääkäriaikaa. Tukivyön sen sijaan ostin, mutta en tiedä onko siitä tuohon avuksi?

Pienelle olemme tehneet muutamia hankintoja. Yhdistelmävaunut (merkistä ei muistikuvaa) ja turvakaukalo löytyivät torista. Olikin melkoinen etsiminen että saatiin hissiin mahtuvat vaunut! Onneksi löytyi :) Äitini kyseli viikonloppuna varovasti että tarvitsemmeko pientä lapasta ja sukkaa, jos hän neuloisi.. Oli helppo sanoa, että saa neuloa :)

Hyviä helteitä jokaiselle!
 
Uusiäippä78 Tsemppiä!

Tuo mahan kasvu on hauska ja ihmisiä kovasti kiinnostava asia. Esikoisesta maha oli niin pieni, että sitä ihmeteltiin ja nyt iso mahani aiheutti viikonlopun juhlissa kovasti kysymyksiä siitä onko vauva oikeasti tulossa vasta 3 kk päästä :)Olen myös saanut mahan muodon perusteella kovasti tyttöveikkauksia, saa nähdä ovatko oikeassa.
 
Uusiäippä kyseli sektio kokemuksia. Mulle tehtiin kiireellinen sektio kun esikoisen synnytys ei edennyt enää ponnistuksiin saakka. Vauvalla oli kaikki hyvin mahassa, sykkeet ja olot oli hyvät koko ajan. Minä sen sijaan olin niin kuutamolla kaikista puudutuksista ja lääkkeistä etten tienny mitään mistään kun poitsuu näytettiin mulle ja olisin saanu syliin. Sen verran tajusin sanoa etten uskalla ottaa kun oli niin pöllähtäny olo. Lääkäri ja sen kätyrit oli mukavia, suunnilleen varmaan mun kans saman ikäsiä. Anestesia lääkäri rupatteli samalla kun laitto puudutusta epiduraalin kautta. Sen tiijän et mua ei oo ikinä koskaan pelottanu niin paljon silloin. Mua ei siis oo koskaan leikattu mistään kohtaan niin siksi kokemus oli hurja ja pelottava. Haava parani täysin kahessa kuukaudessa, niin että pystyin tekemään asioita täysin normaalisti. Lääkitys pidettiin vahvana koko sairaala ajan että sain olla kivuista rauhassa ja keskittyy vauvaan. Kävelin jo vuorokausi leikkauksesta, huonosti mutta kävelin silti. Nyt oon toivonu suunniteltua sektiota ja vakavasti on otettu ja kirjattu äippäpolin tietoihin että toivon saavani sektion. Pääsen pelkopolille kun soittaisivat ajasta mutta elokuun aikana pitäisi olla. Saan keskustella edellisestä synnytyksestä ja tulevasta lisää tietoja sektioon liittyen. Mä sanoisin et kokemuksena sektio on tosi pelottava varsinki ekalla kerralla. Ei se kyllä silti tarkota etteikö toinenki pelottais, mua ainaki pelottaa niin paljon et itkettää välillä vaan sen takia.. Ihmiset ei ymmärrä miks mua pelottaa kun eihän siinä mitään ihmeellistä oo... Eipä joo. Onha se ihan normaalia että vedetään nahka auki ja sieltä kaivellaan lapsukainen tai lapsukaiset maailmaan ja sit vaa luukku kii.. Yep! :D mulle sektio tehtiin alavatsalle vaakasuoraan vedettiin siis haava. Paikkana tosi kiva mut siitä jäi sit muistoksi maha makkara.. Luulen et siitä eroon pääseminen on ison työn takana..

Kokemus oli pelottava mutta hyvä ja turvallisin mielin oon menossa synnyttämään tätä toista. :)

Omaan napaan ei siis mitään ihmeitä. Kainuusta kotiin päin tänään ja hyvä niin... Saan kiukutella ihan rauhassa ilman et sitä ihmettelee joka toinen naama. Ja kanssa asujat veettuilee koko ajan jostain... Oli tosi "kiva" viikko..

Huomen poks 30+0 !! Yks etappi saavutettu taas! :)

Addo & snadi
 
Heipähei kaikki!

Uusiäipälle kovasti voimia vikoille viikoille! Aika hurjaa, että melko pian saadaan tämän pinon ensimmäiset vauvelit <3

Helteet ottaa kyllä voimille. Oon aivan poikki. Mies yleensä päivät töissä ja minä koitan pitää esikoisen tyytyväisenä, kodin siistinä ja tehdä ruokaa. Aivan liian ylivoimaista, ja mieskin on ollut ymmärtäväinen ja auttanut paljon kotitöissä ja iltaisin lähtenyt käymään taaperon kanssa jossakin, jotta saisin rauhassa levätä :)

Harjoitussupistuksia tulee rasituksen seurauksena, mutta ei ole kivuliaita, joten en ole niistä ollut huolissani. Tää kuumuus tietysti vielä lisää niitä.

Maha on jo aika iso (ainakin omasta mielestä) ja tuntuu olevan tiellä koko ajan :D myös kovasti tuntuu liikkeet. Olen kylläkään osaa ite arvioida miten päin poikanen mahtaa tällä hetkellä olla. Viimeksi rv24 ainakin oli vielä perätilassa. Näillä viikoilla esikoinenkin kääntyi ympäri ja pysyikin raivotarjonnassa loppuun saakka.

Onko kellään kokemusta imukuppisynnytyksestä? Mulla oli toi eka synnytys sellanen, ja mietin, että käydäänköhän sen jälkeen synnytystapa-arviossa, kun kumminkin vauva on mahtunut alakautta, eikä lantion luut ollut sinällään tiellä? Mua on alkanut vähän pelottamaan, että jos vauva onkin isompi kuin esikoinen (4,4kg), niin miten mahdan sellaisen pusertaa ulos? Imukuppiin en haluaisi enää turvautua, sen verran ilkeät repeämät viimeksikin jäi :/ vaikka tietysti pääasia on että vauva saadaan turvallisesti ulos.

En edes mistä kaikesta olette keskustelleet. Raskausdementia iskee päälle ;) Hyviä vointeja ja jaksamista kaikille! :)

Willarose & Poikanen 28+1
 
Viimeksi muokattu:
Täällä oltiin helteisessä Pärnussa alkuviikkoa ja nyt taas kotona. Suonikohjut paukkuu mutta helle ei haittaa kun saa lomailla!
Insuliinia ei vieläkään aloitettu ja Jorvista tänään soitettiin että jos arvot pysyy yhtä hyvinä niin ei varmaan alotetakkaan. Nyt on sitten aikoja Lohjalle ja Jorviin ja kukaan ei tunnu vieläkään tietävän missä synnytän. Sain jo ajan Jorviin viikolle 36 mutta se peruttiin kun Lohjalle on aika viikolla 30. Lohjan sype peruttiin ja sain uuden ajan Jorviin, mutta nyt sitten Jorvin kätilön mielestä se kannattaisi tejdä Lohjalla.. Tää lapsi syntyy ennen kun nää saa pätettyä!
 
Senya se meidän saamamme reppu on Graco-merkkinen. :)

Helteet ottavat tosiaan voimille. Töissäkin on viime viikkoina ollut kuin saunassa, hiki valuu päätä pitkin.. Vettä koitan juoda koko ajan ja vessassakin pitää sit rampata jatkuvasti.
Esimies on kehunut kuinka hyvin oon töissä jaksanut, päivääkään en oo poissa ollut. En tosin varmaankaan kauaa jaksa enää raskaassa työssä..

Kuinka moni täällä on jo joutunut jäämään sairaslomalle töistä ja mikä oli syynä?


Äitiyspakkauksen ja rahan hakemisen yhteydessä hain myös lapsilisää, mutta päätöstä siitä en ole saanut, vaikka muut olenkin jo viikkoja sitten. Ootteko te saanut päätöksen lapsilisästä?

Pipa ja papu 28+0
 
Viimeksi muokattu:
^ jos oikein muistan, niin lapsilisäpäätös tulee vasta sitten, kun lapsi on syntynyt.

Täällä ollaan nautittu helteistä ja mikä parempaa, kun saa olla vielä lomalla. Sisällä ei ole kuuma, kun ilmalämpöpumppu viilentää. Vettä vaan pitäisi muistaa juoda enempi!

Tuulia84 & rv 28+0
 
Uusiäippä, sektiokokemuksia kyselit, joten päätinpä minäkin tulla vastaamaan :) kuuluin tähän ryhmään, kunnes maaliskuussa todettiin kkm. Meidän tyttö siis on syntynyt suunnitellulla sektiolla. Minäkin pelkäsin ihan älyttömästi! Oli ensimmäinen leikkaus, mihin jouduin. Mulle sektio oli positiivinen kokemus. Spinaalipuudutus toimi just niinkuin pitikin. Koko leikkaukseen meni puolisen tuntia, eikä mitään kipua tuntunut missään vaiheessa. Toki se vatsan kaivelu tuntui, mutta lähinnä se tuntui siltä kuin joku olisi hieronut vatsaa kovakouraisemmin :D pahoinvointiakaan ei ollut. Kamalinta oli ihan hirveä jano! Vettä sai juoda vasta heräämössä. Tytön sain hetkeksi syliin jo leikkauspöydällä ja myöhemmin vielä heräämöön. Sektion lopuksi lääkäri kysyi multa, että oliko se nyt niin kauheaa ja muistan vastanneeni, että ei ollenkaan :) osastolle pääsin 1,5 tunnin heräämössä olon jälkeen. Heti, kun jalat liikkui. Kipujen ja liikkumisen kannalta seuraava päivä oli pahin. Kipuja oli vain, kun lähdin liikkeelle. Lääkkeitä kuitenkin sai aina kun halusi. 2vrk sektiosta kipittelin jo pitkin osastoa ja 3vrk sektiosta pääsin kotiin. En kokenut olevani erityisen kipeä missään vaiheessa ja toivuin tosi nopeasti. Arpi on tosi huomaamaton. Jos meille joskus toinen lapsi suodaan, niin aion pyytää sektiota silloinkin. Varmasti jännitän silloin ihan yhtä paljon kuin ekalla kerralla, mutta mitään traumoja ei jäänyt :) vinkkinä kerron, että ÄLÄ googlaa :D sieltä löytyy ne kauhutarinat. Mulla verenhukkaa ei ole kirjattu edes ylös, kun meidän sairaalassa kirjataan vain, jos menee yli 500ml. Heikommassa hapessa olin keskenmenon, kuin sektion jälkeen. Hyvin se sullakin menee :)
 
Tervehdys taas täältäkin. Loma kun on, jää netti vähemmälle. Lukenut olen vähän väliä kyllä kuulumiset.
Täällä on nautittu lomasta ja raskaudesta. Esikon kanssa kun energia meni pelkäämisen puolelle, niin tää on ollut uusi ja aivan ihana kokemus <3
Pienet kolotukset, suonenvedot ja muut ei ole paljoo haitanneet. Kuumuudenkin kanssa pärjätty kivasti.
Masu on todella kasvanut mutta näyttää ihan hauskalta kun on nahka saanut väriä pintaan :)
Liikkeet tuntuu ja näkyy todella selvästi. On vilkas kaveri masussa :) Kiloja edelleen +6-7 lähdöstä.
Vaunut haettiin tänään, ekat vaatteet (kokoa 56-62) hankittu (en ottanut äitiyspakkausta).
Huone vielä puolivalmis mutta onhan tässä aikaa.
Netistä tilasin ihanan kattoon ripustettavan kiikun tulevaisuuteen. Oli niin hurjan söpö että oli pakko ostaa vaikka käyttöön tulee varmaan vasta vuoden päästä.
Yritän hiljailla vauhtia hankintojen suhteen kun esikolla oli kaikkea ja liikaa, puolet tarvikkeista ja vaatteista jäi käyttämättä.
Tässä vielä muutamat hellemasukuvat kuluvalta viikolta :)



Ihanaa ja aurinkoista kesän jatkoa ja kuullaan taas :)
ChocolateBox ja Hippunen 29+2
 
Viimeksi muokattu:
Katsottiin miehen kanssa leffaa ja kun lähdin hakemaan juotavaa ihmettelin miksi on hankala kävellä, tajusin että mun jalkapöydät on liki kaksinkertaiset! Nilkat on suht normaalit, mutta nää jalat! Kamalan näköset ja tuntuu inhottavalle! Onko muilla ollu turvotuksia?
 
Ninni12345: täällä sulle taas kohtalotoveri turvotukseen. Ollaan Turkissa ja lämpötila 40c. Vähän väliä käyn uimassa ja se helpottaa, mutta...meidän 1.5v:lle nousi yhtäkkiä kuume ja vaikka lääkittiin, illalla poika sai kuumekouristuksen ja meni tajuttomaksi, ambulanssilla paikalliseen sairaalaan. Siellä maatessa seuraavan vuorokauden kuumassa huoneessa turvotus paheni eikä varvassandaalitkaan meinanneet mennä jalkaan. Tänään kotiin ja suomalaisen terveydenhuollon pariin, luojan kiitos!! Sairaalassa oli yksi ihminen joka osasi englantia ja koko ajan vaan mietin, että mitä jos jotain nyt käy mulle vauvan kanssa ja joudun sinne. Hoito oli ihan kamalaa!!!
 
Mä jouduin myös Alanyassa sairaalaan mutta mä olin jossain kansainvälisellä osastolla ja tulkki oli kyllä saatavilla ma-la ja hoidossa ei kyllä ollut moittimista, taas sai kiittää onnea että on vakuutukset kunnossa. Onneksi pääsette Suomeen!
 
Tuo sairaala oli Sidessä, kun ambulanssi vei lähimpään. Nyt myös keskimmäinen kuumeessa ja valittaa kurkku kipua ja esikoinen huonoa oloa. Kiva lentomatka tiedossa, mutta suunta onneksi suomalaisen terveyden huollon piiriin, jee! Mehiläiseen varattu jo ajat huomiseksi :)
 

Yhteistyössä