Hei!
Kyllä on ihanat ilmat pääsiäisenä, ihan mahdotonta olla sisällä kuin aurinko hellii. Hieman kyllä mietityttää
maksaläiskät, jotka sain esikoisen helteisenä odotuskesänä. Mä en oikeastaan koskaan pala Suomen auringossa ja etelässäkin pärjään hyvin alta 10 suojakertoimilla, mutta ykkösen raskausaikana sain karseat maksaläiskäviikset ja loppupuolella myös poskiin läiskät. Poskista tietty hävisivät vauvan syntymän myötä, mutta noi "viikset" onkin sitten sen raskauden jälkeen tulleet vaaleampana takaisin joka kesä. Ei kiva.
Carriina Onnea kihlauksesta!
Hoitopöytä pitää hankkia. Esikoisen kanssa meillä oli hoitoalusta kylpyhuoneen pöytätasolla, meillä oli edellisessa asunnossa apukeittiömäinen kodinhoitohuone-kylppäri-yhdistelmä. Vauvan vaatteet oli sitten kaapeissa yläpuolella, lavuaari ja ammekin vieressä. Nyt meillä onkin sitten kaksi kerrosta ja kummassakaan kylpyhuoneessa ei ole mitään tasoa, jolla vaipat voisi vaihtaa.
Pahinta on oikeastaan, että meille on tulossa kylppäriremppa loppukesästä/alkusyksystä.
Sen piti ensin alkaa heti kesän alussa, mutta aikataulu on vain siirtynyt myöhemmäksi. Meidän tuurilla se on sitten just vauvan syntymän aikaan.
Marianne Hyviä uutisia, ihanaa!
Mä olen jotenkin alavireessä keväästä ja kauniista ilmasta huolimatta, koska mua vaivaa niin valtavasti
työkuviot. Mun työsopimus loppuu 31.7. ja nyt pitäisi hakea vuoden määräaikaisuuksia jos niitä hakee. Äitiysloma on alkamassa 30.8-22.9 välisenä aikana, riippuen siitä kuinka aikaisin sen haluan aloittaa.
Mä en yhtään haluaisi hakea vuoden pestejä, jos ja kun ehdin olla töissä onnettomat pari viikkoa, koska varsinaisesti työt alkaisi vasta elokuun puolessavälissä. (ja kukaan ei edellenkään arvaa mitä mä teen työkseni...
) Loppuraskaus ja uusi työpaikka, ei kiitos. Mutta mitäs jos tässä vielä käy jotain ja vauva jääkin vain haaveeksi...?
Yhtään ei helpota, että työmarkkinatilanteessa ei ole hurraamista ja mä olen nyt joulun jälkeen istunut vielä työpäivän jälkeen iltaisin yliopistolla luennoilla. Siitä kamalasta pahoinvoinnistakin huolimatta. Eniten mua pelottaa jäädä äitiyslomalle ja mahdolliselle hoitovapaalle "tyhjän päälle" ja jos työtilanne on huono nyt, mitä se on sitten 1-2 vuoden päästä kun olisin palaamassa töihin?
Mä olen alustavasti ajatellut
kotonaolon pituudeksi vajaata kahta vuotta, sen verran hoidin esikoistakin, tosin silloin hoitovapaalla suoritin opintojakin. Mitenkähän mä osaan nauttia edes kotonaolosta tämän vauvan kanssa jos olen jo odotusaikana ylistressaantunut siitä, miten työllistyn sen jälkeen?
Uusille tervetuloa mukaan!
Maha sai uudet kokoa 42 olevat stretch-farkut viime, nyt näytän taas ainakin hetken siltä, etten ole raskaana.
Kai. Äitiysvaatteet on vielä aivan liian isoja, mutta mun normi 38-40 vaatteet paljastaa armottomasti vauvamahan. Toiveena olisi, ettei raskaus paljastuisi vielä seuraavaan 4-5 viikkoon. Mä en nyt vain jaksa selitellä nykyisessä työpaikassani enää yhtään mitään, mulle riitti jo se, että ihan toinen ihminen sai vakituisen paikan mun tilalta kun työnkuvaa muutettiin.
Kvilla ja muru 13+4