~ Lokakuun lapsoset elokuussa ~

Menkkakivuista mulla ei esikoisen (ainoa alatiesynnytys) synnytyksen aikana supparit tulleet sen kummemmiksi kuin voimakkaiksi menkkakivuiksi(sain epiduraalin kolmisen tuntia ennen synnytystä ja se oli päällä vielä synnyttäessä niin etten alapäätä tuntenut kunnolla). Heräilin niin sairaalassa vesien mentyä pitkin yötä ja mietin, että enpähän kaipaa menkkoja lainkaan takaisin. Toista odottaessa meni kanssa vedet, mutta sektio tehtiin siitä parin tunnin päästä, joten menkkakivut eivät edes kerinneet yltymään kunnolla kivuliaiksi. Pitkin raskauksia mulla on ollut menkkamaisia kipuja ja ovat aina tehneet "tuhoaan" kohdunsuulla ja lyhentäneet kanavaa. Eli ottakaa ihmeessä rauhallisesti!!!

Maarit ja Niksu 30+
 
Minnuska:Meidän tyttöjen painoarvio oli 1300g ja 1275g rv 28+6. Koko vastasi viikkoja.

Meilläkin tyttö 2,5v on nyt viikon ollut kuivana päivät ja yöt, vahingoiltakin ollaan vältytty. Kiva, että yksi jättää vaipat, kun tulossa on kuitenkin kaksi vaipan käyttäjää lisää :D

Ja meilläkin eilen varmistu talokaupat. Nyt kun saisi vaan hoidettua muuton ennen synnytystä... saas nähä kuinka käy. No apua kyllä löytyy :)
 
mätky: Mitta on korkea, mutta se on ollut ylärajalla edellisissäkin raskauksissa, ei kylläkään näin valtaisa kuin nyt. Itseä tuo ei niin heilauttanut mihinkään, kun kolmen viikon välein käyn äitipolilla rd:n takia. Vauva on viikkoihin nähden isompi ja on perätilassa, ne nostaa mittaa molemmat :)

RR: Mulla tehtiin viimeinen nosto 2,5vkoa sitten, Protaphan menee 16ky iltaisin (+ne ateriainskat tarvittaessa) ja sen jälkeen on jokainen aamuarvo ollut 5,3 tai alle. Toivottavasti sullakin saatiin annos kohdilleen! Miten usein käyt sairaalassa dm-asioissa? Itsestä tuntuu, että tuo 3 vkoa on tosi tiheästi, vaikka onhan se kiva kurkkia masuun.. Torstaina taas saa arviota vauvan koosta.
 
Pakko avautua......meillä on tilanne nyt niin pahana, että avioero taitaa olla viimeinen vaihtoehto. :'(
On ollu ihan tosi rankkaa viime aikoina ja varsinkin tämä viikonloppu, voi sitä itkun ja raivon määrää. Tämähän on ollut ihan odotettavissa jo kauan, mutta jotenkin en silti uskonut, että raskauden tässä vaiheessa tiet erkanisi.
Mies haluaisi olla täällä kuitenkin vielä mun ja vauvan tukena ainakin syntymään asti, mutta eihän mun pääkoppa sellaista kestä! Pelottaa ihan kauheesti, että mitä tämä kaikki suru tekee pienelle :'( Mutta tosiaan suhteessa oli jo ongelmansa, ja vauva oli ns. vahinko. Pienessä onnenpilvessä siinä ensin tietysti toivoi, että asiat paranisi, mutta sanoisinko että melkeinpä päinvastoin kävi. Jos ei itsekään ole onnellinen, niin kyllä sitä sitten pitäisi löytää vahvuus siihen eroon, jos toinen ei näytä edes hyväksyvän omia vikojaan ja vain syyttele toista osapuolta aivan kaikesta.

En ole oikein syönyt tai nukkunut kunnolla kolmeen päivään ja näytän ihan aaveelta. Yritän väkisin jotain saada mahaan vauvan takia, mutta ei helppoa ole. Varsinkin kun meillä on miehen kanssa niin paljon "siteitä", että hänen poismuuttonsa on jo tosi vaikea asia (huonon työtilanteen takia) ja muutenkin kun hän ei ole kotimaassaan. Äh , mulla on niin katkera ja vihanen olo, mutta ehkä tämä tästä.....:'(

Kenzie 29+3
 
Voima rutistus ja halaus Kenzielle!

Meillä koira sairastelee ja ei pystyis nyt yhtään katsomaan, ku se tuossa kiertää ja ei pysty rauhoittumaan yhtään. Meillä siis sileäkarvainen kettuterrieri reilu 11v. Pari päivää oksennellu ja ei taho pysyä ruoka sisällä, eilen näytti jo paremmalta, mut nyt taas.. Ahdistaa! Meillä toisen koiran(westie) kuoleman ensimmäinen vuosipäivä 17.8. ja kuollessaan oli just saman ikäinen...:'(

Tsemppiä pötköttäjille ja onnea uusille taloille!
 
Koiksa vointeja myös teidän koiralle!! Mun on myös tosi vaikea seurata jos meidän koira sairastaa, se avuttomuuden tunne on ihan hirveä. :| Siinä tuntuu kärsivän itse ihan yhtä paljon kuin sairas koirakin!

Olen tässä guuglettanut vaikka mitä stressin vaikutuksista sikiöön, ja päätin että minähän en jää tuleen makaamaan. Jo nyt on prrrrrkele jos annan meidän typerien aikuisten ongelmien koitua sikiölle haitaksi. Nyt ei muuta kun kaverien tapailua, liikkumista ja muuta mieleistä.....ilman miestä kestän, mutta sitä en kestä jos pikkuiselle tämän takia kävisi jotain!
 
Tosi kurja tilanne teillä Kenzie. Oletteko koskaan kokeilleet minkään sortin pariterapiaa? Me ollaan käyty miehen kanssa sellaisessa nyt nelisen kertaa ja se jatkuu vielä. Erinäisistä syistä meidän parisuhde oli niin kriisiytynyt, että ei enää saatu niitä sotkuja selvitettyä omin avuin. Eihän se terapia niitä ongelmia pois pyyhi, mutta meillä ainakin se on antanut paljon ajattelemisen aihetta lähinnä liittyen omiin toimintatapoihin, siihen miten me riidellään ja molempien taustoihin. Jos ette saa ongelmianne enää ratkaistua ja avioero jää ainoaksi vaihtoehdoksi, niin raskastahan se tulee olemaan, mutta jos pystytte kuitenkin tukemaan vielä toisianne esim. vanhemmuudessa, on tilanne varmaan vähän edes helpompi.
 
Kenzie, mullakin on ollu ihan hirveästi stressiä tämän raskauden aikana.. Itkua, surua, vitutusta ja kaikkea maan ja taivaan väliltä. Eniten huolestuttaa juuri tämän kaiken vaikutus näihin vauvoihin, ja oon myös googlettanu stressin vaikutusta sikiöön ja ei se luettava oo aina mitenkään kivaa ollut :( Mielessäni oon monta kertaa pyytäny maha-asukeilta anteeksi ja oon hieman murheissani myös siitä että en saanu nauttia tästä elämäni ensimmäisestä raskaudesta ihan täysillä. Mutta nyt loppua kohti oon päättäny antaa piutpaut kaikelle sille mikä mun stressin on aiheuttanu ja nauttia tästä loppuajasta. Välillä meinaa epätoivo iskeä mutta kyllä se tästä!

Minnuska 31+0
 
Kenzie Paljon voimia ja jaksamista!

Koiksa Jaksuja myös sinne koiran vuoksi! Meilläkin tulee ihan kohta 2 vuotta kun koiramme vietiin lopetettavaksi suolisto-ongelmien vuoksi :( Ikävä on vieläkin!

MInnuskalle myös jaksuja, kun stressiä ollut!

Nessu ja pieni 32+3
 
Onnea talokaupat tehneille :flower: !

Kenzielle :hug: Meillä oli myös miehen kanssa todella stressivoittoinen edellinen raskaus, johtuen rakennusprojektista jossa kaikki alkoi mennä sitä enemmän pieleen mitä lähemmäs laskettu aika tuli. Ja suurin stressin aiheuttaja oli oma lähisukulaiseni, jonka piti olla ns. vetovastuussa koko projektista ja alkoi vetää sitten puihin koko hommaa...:( Ajattelin lukemattomia kertoja viimeisinä raskauskuukausina, että mitähän tämä tolkuton stressi ja väsymys tekee sikiölle ja että jos tästä selvitään hengissä niin sitten mistä vaan. Syntyi terve tyttö muuttohässäkän keskelle ja jotenkuten kaikesta selvittiin. Mutta vei kyllä pitkän aikaa toipua, parisuhde oli aika huonolla tolalla kuukausia muuton ja vauvan syntymän jälkeenkin. Lueskelin myös netistä mitä stressihormoni voi vaikuttaa tyttösikiöön, ja huolestuin kun 3-4-vuoden iässä tuo neiti jankutti pitkiä aikoja haluavansa olla poika, totesi että sitten isona hän kasvaa pojaksi ja saa pippelin. Sanoi näin myös neuvolan 4-vuotistarkastuksessa :confused: Mielessä on käynyt useammin kuin kerran, että stressivoittoinen raskausaika on jotenkin vaikuttanut hänen sukupuoli-identiteettinsä kehitykseen, mutta toisaalta lapsillahan on luonnostaankin tuollainen kehitysvaihe, jossa kokeillaan eri rooleja, myös vastakkaisen sukupuolen roolia. Edelleen tyttö on vauhdikas ja poikamainen, urheilullinen ja pitää myös poikien sporttisia vaatteita. Parhaat kaveritkin ovat pääsääntöisesti poikia. Mutta on myös löytänyt barbileikit, aina tykännyt vauvanukkien hoivaamisesta ja pukeutuu nykyisin hameisiinkin, jopa rimpsusellaisiin :)

On huono juttu, jos mies syyttelee puolisoaan kaikesta eikä tunnusta omia virheitään lainkaan. Sellaisessa tilanteessa täytyy miettiä, onko hänestä lopulta vauvan ensikuukausina enemmän hyötyä vaiko haittaa. Omalla kohdallani jouduin, esikoisen ollessa vuoden, pitämään vuoden sapattivapaan miehestä, koska hän ei kertakaikkiaan ollut siinä vaiheessa kypsynyt isäksi ja aikuiseksi mieheksi, vaan kyseenalaisti kaikessa mahdollisessa äitiyteni (verraten omaan "mahtavaan" äitiinsä), jopa esikoisen tartuntatauteina saadut sairaudet johtuivat aina siitä, että minä en ollut muka pukenut lapselle riittävän huolellisesti lämmintä vaatetta päälle. Purkkiruokaa en olisi saanut syöttää vauvalle lainkaan jne. jne. Jatkuvaa ahdistavaa huomauttelemista ja syyllistämistä, vaikka mies oli itse suurimman osan ajasta työssä tai viettämässä omaa vapaa-aikaansa :kieh: :mad: No, meidän tapauksessa karikoista on selvitty, mutta paljon kärsivällisyyttä ja aikaa se on vaatinut. Nyt vasta lähempänä neljääkymppiä mies on kypsynyt isyyteen. Joillekin olisi ollut vastaavissa tilanteissa parempi vaihtoehto erota pysyvästi. Parisuhteita ja tapauksia tarkemmin tuntematta ei pysty kenellekään sanomaan, että näin teidän kannattaa tehdä. Ammattiauttajien puoleen kääntyminen on toki yksi hyvä vaihtoehto. Kaikki miehet eivät vain siihen suostu.

( . ) Minusta sellainen max. 7 kuukauden raskausaika olisi ihan sopiva ;) Samoja tuntemuksia on, kuin monella kanssasisarella. Ei enää kestäisi millään tätä isoa vatsaa, sitä että ei jaksa tehdä mitään sellaista mistä normaalisti suoriutuu vaivatta, huohottaa ja hikoilee kuin iso virtahepo :kieh: Vaan eipä auta muuta kuin mennä päivä ja peruna kerrallaan...

Tsemppiä kaikille uuden viikon alkuun, meilläkin mies aloittaa työt huomenna loman jälkeen ja saadaan olla täällä kotona lasten kanssa pari päivää "rauhassa" ennenkuin koulu ja päivähoitorutiinit alkavat.

kolmenmutsi ja tiitiäinen 30 + 4
 
Viimeksi muokattu:
RR
Aluksi ihan mielettömästi tsemppiä ja voimahaleja kaikille jotka painivat jonkun ikävän asian kanssa :hug:

Dreamer: Mulla menee nyt 24 yksikköä protaphanea iltaisin ja eilen oli 5,4 ja tänään 5,7 aamuarvot. Veikkaan kyllä, että joudutaan nostamaan tuostakin ja saan varmaan jotain muutakin insuliinia tms. Huomenna diabeteshoitaja juttelee sisätautilääkärin kanssa ja soittelee sitten mulle, että miten edetään. Mulla oli eka painoarvio reilut viikko sitten ja silloin varattiin aika kolmen viikon päähän uuteen. Eli n. kolmen viikon välein vähintään ultraavat tästä eteenpäin.

Soitin sittenkin Kelaan perjantaina ja onneksi soitin. Meidän palkanlaskija, joka toimitti ne paperit sinne, on unohtanut siitä jonkun lomakkeen kokonaan ja ne paperit vaan seisoi siellä. Miksei ne voi soittaa perään!! :kieh: Laitoin sitten heti viestiä duuniin, että hoitakaa nyt hemmetti ne paperit kuntoon, kun mun äitiysloma alkaa jo 3,5 viikon kuluttua. Ai, että otti taas pattiin, tuntuu, että mikään ei ota sujuakseen... Lupasivat Kelassa heti käsitellä ne kiireellisenä, kunhan saavat maanantaina tai tiistaina sen puuttuvan lomakkeen sinne.

Kuvasin muuten eilen kännykän videolla mun vatsan aaltoilua ja poukkoilua. Näyttää ihan kuin ihon olla olisi alienit taistelussa :LOL:

RR ja Viljami 31+4 :heart:
 
Moikka taas pitkästä aikaa :)

Täällä rv 30+0.
Painoarviossa kävin pari viikkoa sitten, neidillä oli tuolloin painoa 1,5kg, yläkäyrällä.
Sokereita mittaan edelleen. Aamupaastot vähän heitelly joten voipi tulla iltainsuliini käyttöön. Muut arvot loistavia.
Töissä oon ollu koko ajan (kesäkuu oli lomaa). Muuten jaksanu hyvin mutta maha alkaa olla tiellä :D

Mä lupasin itselleni että uusia vaunuja en hanki. Toisin kävi. Alkuviikosta käyn liikkestä hakemassa tuli terät Brio Sing yhdistelmät, noihin on myös turvakaukalo ja elakka autoon. Mä oon näköjään parantumaton ratashullu :)

Vilinäiti ja Pulla 30+0
 
Kenzie: Kaiken tien päässä näkyy valoa, vaikka se nyt raskaalta tuntuisi. Jos ei ole hyvä olla, niin eipä se siitä kituuttamalla parane. Voimia viimeiseen 10 viikon odotukseen.

Koiksa: Jos vanhus oksentelee, syötä keitettyä riisiä ja raejuustoa ja piimää (ei nappulaa tmv.), hae apteekista nutriplus geeliä ja syötä sitä sekä nutrisal (?) jauhetta veteen laitettavaksi. Ellei johdu sydämestä tai muiden elimien pettämisestä, niin noilla pitäisi nopeasti saada energiaa ja auttaa toipumiseen. Jaksamista.

ON: Tosi ikävä flunssa vaivaa, kuumetta heittelehtii öisin ja henki ei meinaa kulkea. Huomenna hakemaan sairaslomaa, vaikka sitä en mielelläni kyllä otakaan, max. 3 pvää. Soitin jo töihin, etten mene. Vihaan vaan yli kaiken sitä aamulla terkkarille soittelemista (työmatka niin pitkä, että yhden lapun hakeminen 2 tunnin ajolla ei paljoa kiinnosta, jonka vuoksi kunnallinen vaihtoehto) ja niiden toteamista, että ei ole aikoja kuin ensi vuonna. Huoh...
Mutta ehkä sitä on joskus ajateltava itseäkin ja levättävä. En muuten pääse tästä ikinä eroon. Eikä näillä 4 tunnin yöunilla töissä välttämättä jaksa olla. Mulla on vaan todella ärsyttävä työmoraali. Varsinkin kun töitä on enää 3 viikkoa.
Masuasukki voi joka tapauksessa hyvin, kovin potkii ja tenuaa niin että koko maha heiluu. Odotan innolla näiden "viimeisten" viikkojen kulumista. Musiikkia tämä maha rakastaa yli kaiken. Saa oikein hepulin :heart: Täällä ei tämä maha ärsytä, ihanaa vaan kun on tuo pallo tuossa.

Oletteko te huomanneet musiikin / äänien vaikuttavan vauvaan?

Carriina ja pallomaha 29 + 3
 
Voimahalit Kenzielle ja koiksalle! :hug: Kurjaa, että tässä vaiheessa tulee tollasia ikäviä juttuja ja stressiä. : /

Onnittelut kaikille talokaupat tehneille! :flower:

Musiikin ja äänien vaikutuksesta en osaa sanoa onko se vaan mun jotain omaa kuvitelmaa, mutta oon aivan varma, että toi meidän pikku-ukko on alkanut heräämään aamuisin isänsä ääneen. :confused: Kun joka aamu heti kun mun mies sanoo sanankin, niin mahassa alkaa järjetön jamboree ja mekastus. Ja isä on ylpee kun mikä. :heart: Ja sitten tietty noi yllättävät ja kovat äänet saa pikkusen säpsähtään. :)

Liikkeistä tuli vaan mieleen, että missä vaiheessa sitä liikelaskentaa tarvis alkaa harrastaan? Meidän pikkunen kun pitää niin tasasesti jotain pientä menoa tuola mahassa, niin en oo jotenkin ees tullut ajatelleeks, että tarvis laskea liikkumista.. :confused: Kai se sitten joskus myöhemmillä viikoilla, ku alkaa tila loppumaan?

pipituuna & pikku-ukko 32+4 :heart:
 
Onpa tullut paljon tekstiä ja mun piti niin monelle kommentoidakin...

Onnea talonostajille! Me ollaan just rakentamassa ja joulun tienoilla olis kai tarkotus muuttaa omaan kotiin. Mies olisi halunnut saada sen valmiiksi enne kuin vauva syntyy mutta niin paljon on vielä tekemistä että otettiin tuo "jouluksi omaan kotiin"-tavoite. Ja kuten Hapsiainen totesi niin kivempi varmasti muuttaa kun vauva on syntynyt ettei tartte ison mahan kanssa viimeisillään muuttaa.

Vuodelepoon joutuneille tsemppiä lepäilyyn. Kun vauva/vauvat syntyy niin sitten ei enää paljon lepäilläkään:D jos jotain positiivista pitää löytää:D

Kenzie: Voimia sinulle! Yritä nyt saada levätyksi ja syötyäkin jotain. Kauankos sulla oli vielä lomaa jäljellä? Et ole helppojen päätösten edessä mutta kuten joku totesikin täällä että jos toinen ei pysty nähdä omia virheitään/syyttelee vain toista niin siitä voi olla vaikea päästä eteenpäin. mäkin sanoisin että ehkä pariterapia vois auttaa siinä että pääsisitte ainakin keskustelemaan ja ehkä joku ulkopuolinen osais ohjata keskustelua rakentavammalle tasolle.

Branwen:Mulla on kans noita menkkakipuja supistusten aikana. Tuntuu sekä alavatsalla että alaselässä. Ja siis mun mielestä noi supistukset on niitä harkkasupistuksia mutta sitten on lisänä noi menkkakivut. ei oo mielestäni samanlaisia supistuksia kuin esikoisen synnytyssupistukset vaikka kipeetä tekeekin. Viimeks lääkärintarkastuksessa ei ollut saanut aikaseksi mitään kodunsuulla.

Omaa napaa: Täällä varmaan jäädään pian sairaslomalle. Lääkärihän olis jo viikko sitten kirjottanu sairaslomaa äitiysloman alkuun asti mutta halusin omasta tahdosta yrittää olla töissä. Perjantaista asti mulla on ollut niin kipee selkä että oon sitä välillä itkeny, jotenki niin uuvuttavaa tuntea kipua koko ajan. Tänä aamuna supisteli heti aamusta ja ajoin 50km työmatkan töihin penkki niin makuuasennossa kuin vain pystyn ajamaan. Luulen että se on just toi työmatka 100km/päivä joka ei oikein tee hyvää, samoin tää henkinen stressi ja kiire töissä. Kuvittelin että nää viimeset viikot sais ottaa rauhassa mutta nyt väki on hoksannut että jään pian äitiyslomalle ja mun niskaan on kaadettu ihan älyttömästi kaikkea mitä pitäis käydä läpi vielä. Haluaisin toisaalta jäädä vaan sairaslomalle mutta pelkään taas että miten siihenkin suhtaudutaan täällä kun koko raskaus on ollut täällä ihmisille nin suuri ongelma. Kohta menen kuitenkin ottamaan vastaan äitiyslomasijaiseni ja saan alkaa häntä perehdyttämään. Nyt tuntuu siltä etten kykyene olemaan tätä viikkoa töissä.

Matilda ja vaavi 29+1....kylläpä aika kuluu, jo 30.viikko:D
 
Menkkakivuista vielä selailin tuossa esikoisen aikana käyttämääni kalenteria, johon on tullut merkittyä jotain raskaudestakin, ja noita menkkakipuja supistusten yhteydessä on ollut silloin viikolta 36 lähtien. Seuraavan viikon lääkärineuvolassa kohdunkaula olikin sitten lyhentynyt sentillä. Täytynee varuksi mainita keskiviikon neuvolassa asiasta… Kun tuntuu osalla jotain tehneen, osalla taas ei. Varsinaiset synnytyssupistukset alkoivat kanssa menkkajomotuksilla, mutta silloin ne kulkivat tuolta alaselästä alakautta alavatsalle, että olivat vielä erilaisia.

Meilläkin on ollut viimeisen viikon verran yökuiva taapero :D Ilmeisen tehokasta vaipan poisjättöaikaa tämä loppukesä :D

Kenzie kovasti jaksamista ja pidä huoli itsestäsi! Surut on surtava ja asiat käsiteltävä, ei se vauva siitä stressistä hajoa. Minullakin oli esikoisen odotuksen loppuvaiheessa nimenomaan raskauteen liittyvistä syistä johtuen varmaan kolmisen kuukautta tosi kova stressi päällä (verenpaineetkin huitelivat ihan katossa), ja ihan terve tyttö tästä on tullut.

Ääniin vauva reagoi ihan selvästi :heart: aamuisin herää potkimaan monesti vasta, kun esikoinen herää hihkumaan omia juttujaan ja muutenkin kaikki äkilliset kovat äänet saavat aikaan reaktion :)

Liikelaskennasta en muista, millä viikolla sitä pitäisi alkaa tekemään, mutta olen vähitellen aloittanut. Lähinnä on rauhoittanut omaa mieltä, kun tuntuu, että liikkeet tosiaan ovat vähentyneet, kun vauva on kasvanut ja tila vähentynyt. Lisäksi noita hengitysharjoituksia/hikkaa tuntuu olevan niin usein, että ne syövät oman osansa siitä älyttömästä potkimisesta. Olen juonut lasillisen mehua, mennyt vähän pitkälleen ja odottanut, että se kymmenen liikettä tulee täyteen. Tunnissahan se pitäisi tulla, usein kyllä riittää vähempikin aika :)

(.) Mietitään, uskaltaisiko sitä tehdä sellaisen 400 km ajoreissun tuossa parin viikon päästä, vai päästäänkö jonnekin vieraalle paikkakunnalle synnyttämään sellaisella tempauksella. Vauva on selvästi alempana, maha on pudonnut ihan tuohon alas ja pään liikkeet tuntuvat liitoksissa vihlontana. Lisäksi tuntuu sellainen pallo satunnaisesti tuolla nivusissa, ihan kuin päällään painaisi… Sitten kyllä taas välillä nousee ylemmäs, mutta liikkeet tuntuvat korkeimmillaan jossain vähän navan yläpuolella. Ja noita menkkakipuisia supistuksia ja muuta pientä… että voi olla, ettei uskalla enää pitempään lähteä autoon istumaan, vaikka mies ajaisi : /

Branwen ja Sissi 32+4
 
Huomenta :wave: Lueskellu oon koko viikon teijän kirjotuksia mut tuntuu ettei kerkee kirjotella... Kaikenlaista hommaa ollu ja siltiki tuntuu ettei mitään ole saanu aikaseks :D

Helteet taitaa olla tälle kesälle jo ohi? Toisaalta kai nyt kohta alkaaki jo syksy olemaan...
Mä tässä järkytyin ku tajusin et mulla on laskettuaika ens kuussa! :D Vaikka onhan siihen vielä vajaa 7viikkoa, ja yli menee kuitenki niin vois sanoo et 2kk vielä :D

Hassua olla muuten tuossa listan kärkipäässä ku kuitenki on lueskellu muitten kirjotuksia niin en ole niitä jotka ekana nyyttinsä maailmaan saa :whistle:

Omaa napaa tähän alkuun sen verran et maanantaina kävin neuvolassa
Verenpaineet hyvät, pissa puhas. Verensokeria ei sormesta mitannu.
Hb oli 132, joten vieläkään ei tartte lisärautaa! Sama oli ku rv.30+3 viime neuvola käynnillä.
Sf-mitta 29cm, nätisti mene keskikäyrällä.

Musta tuntuu et tää vauva taitaa olla pienempi ku esikoinen.
Esikoisesta oli samoilla viikoilla neuvolan puntarin mukaan tullu 5kg enemmän painoa ku mitä nyt ja sf-mitat oli korkeemmalla. Nyt tosiaan oli painoa kertyny 7,5kg. Nyt oli jopa niin oudosti käyny et oli painoa 100g vähemmän ku mitä viime neuvolassa. Tätä ei esikoista oottaessa käyny koskaan...
Tyhmänä tulee sitten nyt mietittyä välissä että kasvaakohan tää vauva normaalisti ja kaikkee mahollista...

Kävin sokerirasituksessakin viime viikolla. Aiemmin edellisellä viikolla tosiaan kävin ylimääräsessä nla-lääkärissä supistuksien takia (kaikki hyvin, mitään muutoksia ei ollu niinku arvelinkin) mut sillon oli pissassa sokerit ++
Terkkari laitto sitten sokerirasitukseen mut puhtaat paperit sieltä tuli :) Tuntuu olevan tuo täti aika tarkka noista. Miten teillä muilla, kuinka herkästi teillä päin laittavat sokerirasitukseen? Ilman siis et on mitään näitä riskitekijöitä; ikä, bmi, aiemmin todettu rd tms...

Vauvan painoarviota en oo saanu minkäänlaista...
Mulla on ens torstaina viimenen neuvolalääkäri ja sillon kai antavat jonkinlaista painoarviota.
Perjantaina tosin pelkopolille se aika mut en tiiä kattooko ne siellä mitään tommosia...

Sairaalakassia pitäs varmaan jossaki vaiheessa alkaa miettimään...
Esikoisesta alotin pakkamaan rv.35 mut sain sen valmiiks vasta joskus pikkusen ennen laskettuaikaa. Aika hidasta :LOL: Nyt tosin tiiän tarkemmin mitä sinne laitan niin on helpompi pakata :) Vauvalle pakkaan kotiin lähtöä varten samat vaatteet ku mitkä esikoisella oli päällä :heart:
Esikoiselle pitää varmaan kans varalta laittaa varmaan jotakin omaan kassiin. Vaikka ollaan sovittu siskon kanssa, joka siis tulee esikoista hoitamaan kun lähetään synnärille, että se tulee tänne. Helpompi näin ku on kaikki tavarat täällä ja jos yöllä tulee lähtö niin en mä nyt oikein kehtaa poikaa sängystä repiä keskellä yötä...

Hankinnoista...
Turvakaukaloon se lämpöpussi on edelleen hakusessa... :whistle:
Pikkusia vaippoja pitää ostaa vielä mut ne kerkee sitten myöhemminki... Muuten taitaa vissiin sitten vauvaa varten olla kaikki :)

Itelle ajattelin jonkun imetyspaidan varmaan ostaa ja sitten pitää vielä niitä kestoliivinsuojia kans hommata.
Imetysliivejä mulla on esikoisen jäliltä yhet isommat, joita käytin alussa ja sitten toiset vähän pienemmän kokoset, jotka menee sitten ku on tuo tissien koko tasottunu :)
Jostain alesta tilasin nuo isommat hotmilkin liivit. Ne on niin pehmoset ja ihan semmosta pelkkää kangasta että oli alussa hyvät ku ei varmasti painanu mistään kohti :)
Nuo toiset pienemmät ostin lindexiltä.
Nyt taijan noitten päiväkäyttöön tulevien imetysliivien kanssa tehä niin et ostan vasta sitten ku näkee miten nuo tissit tästä tällä kertaa kasvaa. Noilla kaksilla varmaanki pärjään alussa. Lindexiltä varmaanki sitten ostan tai sitten tilaan semmoset Hannah-imetysliivit jotka oon tänne joskus linkittänykki :)

Yöksi pitää vaan vielä parit imetysliivit ostaa... Mistä olittekaan niitä hyviä (ja tukevia! Nyt käytän kokoa dd) imetysliivejä yöksi ostanu ja entä niitä kestoliivinsuojia? :whistle:
Tuhat kertaa varmaan tästä ollu puhetta mut en ikinä ole muistanu laittaa ylös niitä paikkoja... Meillä päin täällä ei kauppoja ole mistä löytys niin jos nettikauppoihin löytys hyviä linkkejä :)

Loput vauvan vaatteet pitäs vielä tuulettaa ja laittaa kaappiin. Ja sitten pinnasänky siirtää meijän makkariin. Ja haluaisin oikeestaan siivota koko asunnon katosta lattiaan, mitä mies ei ymmärrä :LOL: Ja se hoitotaso pitäs edelleenki tehä pesukoneen päälle, mies ei tunnu pitävän kiirettä... Vaikka lähteeki parin viikon päästä muualle töihin ja tulee kotiin vasta suunnilleen la:n aikoihin :O Oliko muita joilla ukot tekee keikkahommaa muualla?

Keinutuoli pitäs kans korjata ennen ku vauva syntyy, siinä olis ihana pikkusen kanssa keinutella :) Ja sitten varmaan vois olla supistuksien tullessa kiva myös...

Bepanthen on kieltolistalla rinnanpäärasvaksi imettävillä äideillä ellei siis pese pois...
Tää tuliki uutena... Onko siinä rasvassa sitten jotain möyhöjä joista on haittaa vauvalle?
Pitääpä perjantaina kysyä ku käyn siellä pelkopolilla että mikä on LKS:n kanta tähän asiaan...

Omista kotiinlähtövaatteista
Branwen tosiaan vinkkaski jo ettei välttämättä voi samoilla vaatteilla kotiin lähteä ku millä on tullu jos vedet menee tms. :whistle:
Ja mä ite kyllä oikeesti suosittelen jättämään ne farkut tai muut tiukat housut kotiin!
Itellä ainaki ku piti eppari leikata niin oli alapää niin kipee ja sitten ku oli se iso rätti housuissa hiostamassa niin ei todellakaan tehny mieli mitään tiukkoja housuja vetää jalkaan... Muutenki ku autossa istuminen oli hankalaa...
Pitäsköhän käyä ostamassa semmonen lasten uimarengas muuten varalta? :D

Vauvan asennosta...
Niin tosiaan neuvolassa sano että raivotarjonnassa on :) Enkä usko et kääntyny olis, varmasti olisin sen huomannu. Potkut tuntuu tuossa ylhäällä ja sitten kyljissä välissä...

Synnärin tutustumiskäynneistä...
Meillä esikoisen syntymän jälkeen on synnäri muuttanu eri kerrokseen.
Meinattiin ukon kanssa käyä eka tutustumassa siellä mut nyt ku mulla onki tuonne pelkopolille meno niin tuumattiin et riittää varmasti ku mä kätilön kanssa käyn kattelemassa paikkoja... :)
Mies ei siellä varmaankaan ole mukana ku ei taija esikoiselle olla hoitajaa... Mut meillä on sen verran pieni synnäri niin mä voin kyllä itekki sitten miehelle näyttää paikkoja ku tositoimia varten sinne mennään...

cinderella
Meillä esikoinen synty lokakuussa ja tuli synnäriltä kotiin just tommosessa henkkamaukan karhupuvussa :) Sitä käytettiin ennen ku siirryttiin sitten toppapukuun :)
Ja tuon saman puvun ajattelin ottaa mukaan tällekki vauvalle kotiin lähtöä varten :)

Ituolle jaksamisia lepäilyyn... :hug: Toivotaan että pikkuset mahassa ainaki vielä sen 2vkoa, mielummin kuukauden päivät vielä :)

Onko teillä muilla ylhäältä maha kipee?
Jos on paljon jalkeilla niin maha menee tuosta ylhäältä kipeeks... Ja se nahkaki on jotenki semmonen arka... Taitaa tuo maha painaa jo sen verran näköjään et nahka on kovilla...
Maha ei muuten näy täällä takaapäin :D

Raskausarpiakaan ei ole vielä ainakaan tullu *koputtaa puuta* :) Yhessä välissä luulin et kaks pientä alkua oli tullu mut olinki vain raapinu mahaa...

Kenzie
:hug: Paljon jaksamisia sinne... Miten tosiaan olisko mahotonta yrittää vielä käydä vaikka jossain pariterapiassa?

Oletteko te huomanneet musiikin / äänien vaikuttavan vauvaan?
En oo kauheesti pistänu merkille mut nyt just viikonloppuna oltiin häissä ja kirkossa ollessa vauva villiinty :D

Liikelaskennasta...
Tää onki jännä juttu. Mulle ei esikoista oottaessa neuvolassa ikinä sanottunakaan koko sanaa! Ite kuitenki oon tuosta tietonen ollu. Sen kummempaa laskentaa en tosin ikinä harrastanu ku poika kyllä liikku sen verran paljon mahassa...

Yöllä pitää monesti kääntyillä ku mahan kanssa on joskus hankala nukkua. Oon ottanu nt imetystyynyn kaveriks sänkyyn :)
Viime yönä heräsin monta kertaa siihen että oikeelle puolelle mahaa kävi kipeetä... Nyt jomotellu mahaa koko aamun... Pitää varmaan nousta täältä sohvalta ja alkaa aamupalan laittoon...

Esikoinen nukkuu vieläkin...Sais kyllä luvan herätä jo... Illalla meni vasta puol11-11 nukkumaan niin ei varmaan ihmekkään että väsyttää...

Pitäs melkein masukuvaa oottaa ja laittaa tännekki taas pitkästä aikaa...

Talvicci ja Torsti rv.33+3 :heart:
 
Viimeksi muokattu:
RR
Heissan taas,

Nyt olen sitten vähintään seuraavat 15kk kotosalla :LOL: Tuntuu jotenkin absurdilta ajatella koko asiaa. Kävin aamulla lääkärillä ja sairauslomallehan se passitti siihen asti, että mammaloma alkaa. Huomenna menen kuitenkin käymään vielä töissä sanomaan kaikille heipat ja haen loput kamat pois.

Musiikista, kävin lauantaina kuuntelemassa Haloo Helsingin keikkaa ja kylläpä alkoi Viltsu masussa jammailemaan, samoin kävi kesäkuussa Bon Jovin keikallakin :D Mies on nyt alkanut soittamaan tälle möykylle Mötley Crüe'ta, joka on miehen lempibändi. Taitaa poika osata kaikki biisit ulkoa heti syntyessään :whistle:

Odotellen tässä kotosalla, että diabeteshoitaja soittaisi, että miten mun RD:n kanssa edetään, tuleeko lisäpiikkejä. Nyt on ollut kolmena aamuna hyvät arvot, 5,4 ja 5,7 ja 5,5 eli huomattavasti paremmat kuin aiemmin.

RR ja Viljami 31+5 :heart:
 
Kiitos kaikille tsempityksistä! Mulla on lomaa vielä tämä viikko, sitten 4 vkoa töitä (jos ei mitään erikoista tule). Onneksi!
Me ollaan n. vuosi sitten käyty kerran parisuhdeterapiassa, mutta se terapeutti oli ihan hirveä (molempien mielestä) ja se homma jäi siihen. Mies ei mielellään lähtisi varmaan enää terapiaan, mä kyllä menisin jos olisi varaa ja tietäisi jonkun hyvän terapeutin. Tuo edellinen otti täysin miehen puolen asioissa,mikä tuntui ihan epäammattimaiselta, ja ei osannut mitenkään auttaa meitä. Olen kyllä kuullut että hyvästä terapiasta monesti on apua!
Olosuhteiden pakosta me joudutaan tässä nyt asumaan yhdessä vauvan syntymään asti. Mies on periaatteessa työtön, perhe & suku ulkomailla eli ei ole paikkaa mihin mennä. Ja toisaalta mä tarvin apua monen käytännön asian kanssa, koska mullakaan ei ole perhettä (eikä autoa) tässä lähellä käytetävissä.
Päätettiin yrittää sietää toisiamme, ja vauvan takia tehdä tästä ajasta mahdollisimman ok. Avioeroa ei muutenkaan voida laittaa alulle kun vasta vauvan synnyttyä kaksoiskansalaisuus-asian takia, koska meidän ollessa naimisissa tuo asia hoituu ymmärtääkseni paljon helpommin.
Ihmeitä tapahtuu, mutta tässä tapauksessa en enää jätä niiden varaan. Tosiaan jos syyttelyt on yksipuolisia ja toinen ei näe itsessään mitään vikaa, on siitä hirveän vaikea työstää tilannetta eteenpäin! Mutta kyllä tämä tästä, tosiaan turha sitä on kärsiä sen kauempaa jos suhde vaan pysyy huonona!

vauvan liikkeistä kovasti touhuaa pikkuinen ja se kyllä rauhoittaa mieltä kivasti! Musiikkia en ole pahemmin nyt kuunnellut joten en osaa sanoa reagoisiko siihen mitenkään.

nimi alkaa olla selvillä molemmille....ainakin tytölle =) Kenties myös pojalle, mikäli minä annan periksi kun miehellä on niin vahva suosikki ja itsellänikään ei oikein mitään hyvää vaihtoehtoa ole. Toisista nimistä vielä keskustellaan enemmän....mutta tytölle myös siihen jo vahva suosikki.

Mä olen mittaillut nyt makkarin ja suunnitellut "uuden" järjestyksen niin että pinnasänky mahtuu. Ainut ongelma on se että mihin laittaa vauvan vaatteet, jos saisin meidän vaatekaappiin järjestettyä niille tilaa niin sitten ei olisi ongelmaa. Hoitopöytä olisi sellainen taso sängyn päälle, mutta toisaalta sittenkään mulla ei ole mitään paikkaa rasvoille, vaipoille ym. mitä pitäisi olla kädenulottuvilla. Höh. Haluaisin kyllä jonkun hyllyn vielä mahduttaa makkariin mutta mihin...argh!!!

Noh, keskiviikkona taas neuvola, saa nähä miltä mitkäkin lukemat tällä kertaa näyttää.=)

Kenzie 29+4
 
Heippa taasen :wave:

Kenzie: Suuri :hug: sinne. Toivottavasti kaikki muuttuu paremmaksi, suuntaan tai toiseen... Ei se vauva stressistä rikki mene, mutta muistahan pitää itsestäsi huoli, niin vauvakin voi hyvin!

Musiikin ja äänten vaikutuksesta: Vaikuttaa ainakin meillä. Esikoisen kovaääniset leikit ja lörpöttelyt ja musiikin kuuntelu pistää tosiaan kaverin villiintymään. Esikoisen odotuksen aikaan meillä isäntä kuunteli hirveästi Eläkeläisiä, ja kun esikoinen syntyi niin hänet sai monesti rauhotettua pelkästään sillä että soitti Eläkeläisten biisejä koneelta :D Nyt ei mitään erikoista olla kuunneltu, paisi esikoinen Rölliä, että katotaan rauhottuisko tämä tuleva kaveri sitten sillä...

Talvicci: Minulla menee myös ylävatsa kipeäksi pitkästä seisoskelusta. Tosin se saattaa olla kipeä muulloinkin. Lääkäriltä sitä kyselin, niin minulla ainakin tuo ylävatsan kipeys viittaa raskausmyrkytykseen, jota nyt seuraillaan kun noita muitakin oireita on... Toivottavasti tuo kipuilu sinulla olisi kuitenkin täysin harmitonta!

( . ) Kävin sitten tänään siivoamassa töissä pöydän, viemässä sairaslomalapun ja sanomassa työkavereille heipat. Täällä sitten vain "lomaillaan" ainakin ens vuoden elokuun puoleen väliin saakka. Hurjaa! :D Tämän päivän ajattelin vielä ottaa lunkisti, mutta jos huomenna alkaisi lajitella ja pestä noita vauvan vaatteita. Ajattelin myös kasata hoitopöydän. Pinnis tuodaan vasta vauvan syntymän jälkeen tänne, koska kaveri nukkuu ensimmäiset kuukaudet siinä äitiyspakkauksen laatikossa. Vaunut on valmiina varastossa odottamassa, turvakaukalo haetaan maalta varmaan viikonloppuna. Täällä ois myöskin hakusessa lämpöpussi turvakaukaloon, joten jos joku omaa jo jonkun jota voisi suositella, niin kertokaahan!

Hemmi ja kaveri 32+4
 
Tsemppiä sairaslomalaisille! Nyt koittakaa levätä =)

Täällä käyty aamulla neuvolassa. Meinasi tulla kiire sinne, kun mies meni tänään töihin loman jälkeen ja minä olin ekaa päivää kotona kaksistaan neidin kanssa. Hyvä että ehdittiin linja-autoon :D Mutta neuvolakuulumisia: paino +215g/vko, alusta tullut nyt 3,4kg yhteensä; turvotusta hieman jaloissa, RR 106/80, pissa ok, Hb 128 laskenut hieman, SF 27,5 cm, Rt ja sykkeet 157. Sf mitta oli noussut vain 1cm edellisestä kahden viikon takaisesta, mutta terkan mielestä vauva jo lantiossa vähän alempana ja pää ei hirveästi enää liikkunut :O Sille on kyllä tuntunut että porautuu tuonne alemmas jo ja särkee kävellessä lantiota ja häpyluuta. Tänäänkin teki kipeää koko reissun ajan, vaikka otin esikoiselle rattaat ja en antanut nyt hänen itse kävellä ja säntäillä joka paikkaan. Ei esikoinen vielä tässä vaiheessa ollut noin alhaalla. Ei pidä alkaa toivoa että syntyisi nyt vähän ennen laskettua, kunhan vaan hankalammaksi menee olotila ja liikkuminen kun on näin ajoissa jo lähtökuopissa :D. Sitä kai ne menkkakivutkin on sitten olleet, kun painaa jo tuolla alhaalla.

Kävin sitten samalla kaupungissa ollessa ostamassa esikoiselle isompia housuja ja ei maltettu olla ostamatta vauvalla vielä yhtä vaatekertaa kokoa 56 :xmas: Kysyin neidinkin mielipidettä ja tuumasi, että "on hienot" :LOL: Meillä oli muuten esikoiselle tuollainen vastaava karhupuku, kuin mitä Cinderella linkitti, ja meinasin sen nyt ottaa aluksi käyttöön ennen toppapukua. Varmaan se on otettava kotiinlähtöpuvuksi, vaikka muuta vaatetusta en ole vielä miettinyt sen kummemmin, body ja potkari-linjalla mennään. Suosittelen myös että itselleen kannattaa tosiaan ottaa jotkin löysät vaatteet kotiutumisvaatteeksi. Viimeksi onneksi älysin pyytää mieheltä että tuo verkkarit ja trikoopaidan, en pystynyt farkkuja pitämään ensimmäisten viikkojen aikana. Taisin pitää ekat viikot jopa mammahousuja vielä, jos oli kauppaan tai neuvolaan meno :D

Kai se ne viimeiset hoitotarvikkeet, vaipat, rasvat yms täytynee ostaa jo valmiiksi. Ja ne imetysliivit täytyisi jostain löytää! Mutta mulla on ongelma löytää niitä suuren kuppikoon vuoksi, täytyisi löytyä kokoa 75H ainakin :ashamed: Toivottavasti ei tuon suurempia tarvitse ostaa, mähän olen yhtä tissiä vaan kun maha häviää :D Tämä aika kun tuntuu menevän niin vauhdilla. Mietin vielä, että kun ensi viikolla menen esikoisen kanssa vanhempien luona vierailemaan ja näen vanhoja kavereita toivottavasti, niin en tiiä uskaltaako enää syyskuun alussa lähteä kauemmas kotoa? Kun matkaa tulee entiselle kotipaikkakunnalle, en tiedä jaksaako enää istua autossa...

Nessu ja pieni 32+4
 
Viimeksi muokattu:
Kenzielle ja Koiksalle jaksamista! :hug: Samoin sairaslomalaisille. Carriina olikin laittanut hyviä vinkkejä koiruuden hoitoon. Sen verran tuli mieleen, kun meidän ronkeli ei tuota riisiä sellaisenaan popsinut, niin laitoin siihen myös kanaa joukkoon. Sitten apteekista saa myös Attapekt (?) -nimistä valmistetta ruoansulatushäiriöihin. Tuo helpotti oloa ainakin meidän jo edesmenneellä koiravanhuksella.

Suonenvetoa ruvennut ilmestymään täälläkin. Pari päivää olen nyt magnesiumia popsinut, toivottavasti ei tulis enää. Inhottava vaiva.

:flower: Onnea kaikille yökuivien taaperon äideille! Varmasti ihanaa, että vaipparumba toisesta päästä helpottaa, ennen kuin uusi sinappikone saapuu maailmaan.

Imetysliivit tuottaa täällä ongelmia. Olen yrittänyt metsästää, mutta huonoin tuloksin. Mun ongelma on se, että kun muuten olen pienirintainen ja nyt kuppikoko on jo sentään B :), niin en mistään löydä liivejä, kun mulla on kuitenkin isot keuhkot. Ympärysmitta 85 on tosi tiukka, 90 pitäis olla. Tuota isoa ympärysmittaa on kyllä isolla kuppikoolla varustettuna, mutta ei pienellä. Paikallisesta Lindexistä metsästin sellaista jatkopalaa tuon ympärysmitan lisäämiseksi, mutta arvatkaapas sopivatko heidän imetysliiviensä hakasten välit noihin. Jos jollain hyviä vinkkejä, niin kiitollisena otan vastaan...

Hankintoja on pikkuhiljaa lopultakin tullut aloiteltua. Viime viikolla ostin hoitoalustan ja hain muovitettua froteeta kangaskaupasta. Kestovaippojakin suunnittelin ompelevani, mutta eipä tuolla paikallisessa kangaskaupassa ollut sellaista kangasta, mitä jotkut suosittelevat tuohon uloimpaan kerrokseen käytettäväksi, ettei märkä tuu ihan niin helposti läpi.

Kovasti tuo pieni tuolla mahassa touhuaa, joten ainakaan vielä mulla ei oo tullu edes mieleen liikkeitä ruveta laskemaan. Ehkä tosiaan sitten, kun alkaa tuolla olemaan niin ahdasta, että hyörintä vähenee. Jännää nähdä, miten tuo maha reagoi, kun huomenna alkaa taas työt pitkän kesätauon jälkeen ja keskiviikkona tulevat oppilaat. Muksut koulussa jo keväällä kovin yrittivät silitellä ja tunnustella mahaa liikkeiden toivossa, mutta ehkä he nyt sitten saavat asukilta jo vastauksiakin ;) Saa nähdä joutuuko jo innokkaimpia toppuuttelemaan.

Mutta nyt mustikkametsään kokeilemaan, josko sais piirakkamarjat aikaiseksi. (Sen enempää ei taida tän mahan kanssa kannattaa yrittääkään.) Voikaas hyvin ja paksusti :wave:

Joanmi + matkustaja 30+0 ja IIIIIIISO POKS!!
 
Oletteko te huomanneet musiikin / äänien vaikuttavan vauvaan? Jo keväästä olen huomannut lasten äänien saavan vauvaan liikettä. Lapset tulevat aamupalalle hyvin hiljaa ja itse voisin hyvin jatkaa unia, mutta vauva ei tahdo. Kovasti alkaa liikkumaan ja sisarruksiaan innokkasti tervehtiikin tökkäsemällä takaisin niiden taputellessa mahaani. Etenkin keskimmäinen lapsemme tuntuu olevan suuressa suosiossa ja saa vauvan heräämäänkin pienellä tökinnällään ja innokkaita potkuja tunteakseen.

Yöt ovat pitkiä... onneksi on kovalevytallennin täynnä ohjelmaa mitä katsella. Nukuttua saan 2-4 t jaksossa ja sitten pari tuntia hereillä oloa ja sitten pienet aamu-unet vielä saan otetuksi. Onneksi voin päiväunilla tarvittaessa paikkailla.

Uimarengas tuli aikoinaan tarpeeseen. On edelleenkin olemassa ja nythän on hyvä aika ostaa, kun vielä aleista saa. Lokakuussa niitä ei varmaan enää kaupan hyllyiltä löydy.

Liikelaskenta Eilen oli aika hiljainen päivä ja rupesin jo huolestumaan. Olen huomannut, että parin riehakkaan päivän jälkeen tule 1 hiljaisempi päivä väliin ja sitten taas meno jatkuu. Eilen tosin en saanut 10 liikettä/tunnissa täyteen, mutta yöllä sitten pienen karkkin avittamana sain telkkaa katsellessa kunnon myörinnät.

Kenzie varmistathan taloudellisen asemasi jo tässä vaiheessa? Tehkää sopimukset valmiiksi, niin et ole niin heikoilla kuin mitä synnytyksen jälkeen väsyneenä olet! Toisekseen vauvan elatuksestakin voitte varmaan jo ruveta sopimaan sekä tapaamisista yms. Pidä itsekkäästi kiinni kaikista eduistasi, sillä aika harva mies on muutaman kk päästä erosta enää "myötämielinen". Sinun vastuullesi kuitenkin jää lapsenkin elättäminen ja hoito. Selvittäisin sinuna myös miten sinun ja vauvan asemaan vaikuttaa miehesi kansalaisuus ja miettisin päätökset sen mukaisesti. Ikäväkseni olen työni puolesta nähnyt aika paljon naisia, jotka jääneet hyvää hyvyyttään taloudelliseen ahdinkoon sekä myös henkiseen miehestä erotessaan eli siksi tsemppaan sinua kovasti pitämään huolta omistaja ja lapsesi oikeuksista! Oikeusaputoimistosta saat neuvoja ja neuvolastakin voit kysyä. Kirkolla on parisuhdeterapiaa tarjolla kuten monella kunnalla perheneuvolan kautta(sossun alainen). Ota ihmeessä yhteyttä ja tiedustele asiaa.
Vauvan rasvat yms. voisit kokeilla ensi alkuun laittaa pinnasängyn reunasta roikkuvaan koriin (Ikeassa kivoja muovisia, joissa valmiina koukku). Vauvan kasvaessa joudut tietty sijoittamaan ne uudelleen, mutta siihen mennessä tiedät jo mitä tarvitset.

Maarit ja Niksu 30+
 
Heij!!

Kenzielle iso :hug: koitahan jaksaa, muista pitää itsestäsi huoli, vaikka vaikeeta olisikin :)

koiksalle myös voimia koirulin kanssa :hug: mites se nyt jaksaa?

matilda täällä kans yksi selkäkipunen! Eilen loppui loma tänään hain saikkua. Koitahan kestää.. Tiedän tunteen, kun ei ole mukavaa, kun vain makuuasento tuntuu hyvältä ja sekään ei aina :(

omaa Mulla alkaa loppua usko noihin TK-lääkäreihin. :/ meinasi lääkäri tänään, että selviän 3 pvään saikulla, vaikka itkin sille, että en meinaa saada edes housuja ylös omin avuin. Säälistä sitten kirjotti jopa perjantaihin saakka. Käski syömään panadolia, vaikka kerroin, että sitä menee jo enemmän kun karkkia.. :/ Niin ja kylmägeeliä pitäs hieroa selkään, vaikkka selkeästi sanoin sille, että tämä ei ole lihaskipua vaan kipu tuntuu selkärangassa. :headwall: Pelkään, että tuolla on nyt joku hermo jumissa tai jossain nikamassa vika, mulla meinaa nimittäin vasen käsi välillä puutua.. :/ Useamman kerran päivässä kyllä pääsee itku, kun en voi tehdä yhtään mitään.. :(

liikkeet Eilen illalla oli ihan pelko perseessä, kun jossain vaiheessa tajusin, että poju ei ole liikkunut koko päivänä ollenkaan!! Mutta sitten kun kävin nukkumaan, niin tuolla mahassa alkoi sellaiset bileet, että huhhuh. Kiitos siis pienen rakkaan poikani, en viime yönä ole nukkunut tuntiakaan! (osa syyllisenä pidän erästä känni-ääliötä, joka tunki puoli viisi! aamulla viereeni nukkumaan) :kieh: mutta joo.. sen jälkeen poju onkin riehunut tähän hetkeen saakka melkein taukoamatta.
 
Kenzie :hug: Hirmuisesti jaksamisia!!

Myös vuodelepoon joutuneille tsemppiä ja jaksuja pötköttelyyn. Myöskin kovasti kipuileville tsempit kipujen kanssa!!

Liikelaskentaa en ole edes ajatellut vielä, sen verran mukavasti tuo pikkanen tuolla vielä muljuaa ja potkuttelee, mutta varmasti sekin aika tosiaan vielä koittaa kun saa olla huolissaan liikkeistä ja laskeskella.

Sairaalakassia en myöskään ole vielä ajatellut laisinkaan, oikeastaan ei ollut käynyt mielessäkään ennen kun täältä keskustelua siitä luin. Voishan sitä kai jo sen verran uhrata ja kattella jotan matkakokoa shamppoosta jne, tai sitten etsiä jostain pienet purkit. Varmaan vois uuden hammasharjankin ostaa siihen kassiin, niin ei sitten tarvi sitä lähtiessä muistaa. Muuta niihin en paljoa ole pakannutkaan kun niitä romppeita mies voi sitten tuoda tullessaan ja namit yms. on aina hoituneet vierailioiden toimesta =) Vaatteetkin kotiintuloa varten on sitten tullu miehen tuomana myöhemmin perästä. Vauvan jutut on ollu sitten omassa kassissaan ja niitä en todella taida vielä katsella. Mistä siirrytäänkin aiheeseen...

Vauvaa varten en edelleenkään ole tehnyt hankintoja :ashamed: syy on oikeastaan ihan se, että tässä kotona on sellainen remontin vaihe meneillään että tilat on toooooosi vähissä ja meidän vaatteetkin tällähetkellä pahvilaatikoissa joten ei oo hirveesti tehnyt mitään mieli vauvalle katsella kun täälä on niin räjähtänyttä joka paikassa. Kohta se on ajallisesti jo sitten pakko, mutta koitan mahdollisimman pitkään venyttää niin ei sitten vaatteetkaan keräis pölyä uudelleen, eli pesuun vasta mahdollisimman lähellä laskettua. Samoin kaikki vaipat yms hankinnat jää kyllä siihen kun saadaan taas tiloja paremmin käyttöön. Meillä nimittäin tällähetkellä n 180 neliöstä käytössä vain 60 joten ahdasta meinaa olla kun on tottunut tilavampaan... :headwall: No ei tää onneks kauaa kestä enään.

Äitiyspakkaus tuli viimeviikolla ja täytyy sanoa että se on kaikista söpöin pakkaus mitä meidän perheeseen on koskaan tullut, olen siis ottanut jokaiselle lapselle oman pakkauksen.

Yöt on vielä sujunut aika hyvin nukkuessa, enään ei ole muita asentoja nukkumiseen kun jompikumpi kylki, joskus havahdun selältä hereille ja se on merkki kaiketi juuri siitä että ei se selällään nukkuminen ole enään hyväksi. Ja aina kylkeä vaihtaessa havahdun hereille mutta muuten on nukkuminen sujunut vielä hyvin. Lapsetkaan ei nyt ole juuri valvottaneet. Vauvan liikkeisiin havahdun muutaman kerran yössä ja sitten sitä huomaa silittelevänsä massua :heart:

Suonenvetoa täälläkin, mutta aloitin lisämagnesiumin niin on taas pysyneet poissa.

Painoarvion vauvalle saan varmastikkin keskiviikkona kun on normi seurantaultra äippäpolilla mun raskaudenaikaisen verenohennuslääkityksen takia. Oletettavasti korvaa myös normaalin loppuraskauden neuvolalääkärikäynnin jossa myöskin olisi saanut painoarvion.

Ääniin vauva reagoi vaihtelevasti, riippuu paljon äänestä siis. Naperoiden meteliin reagoi useesti, mutta muuten pitää sitä omaa tasaista melskettään vaan.

( . ) Vielä on olo onneksi hyvä, vielä kävin viikonloppuna mustikassa ja keräilin viinimarjoja. Ei tullut kolotuksia, muutamia harkkasuppareita vaan. Uunin pesu ei ollut kovinkaan herkkua, mutta ilman kolotuksia siitäkin selvisin. Mökillä on vielä viikonloput vietetty ja varmaan ainakin pari viikonloppua tullaan vielä viettämään, sitten alkaa varmaan olla paras pysytellä kotosalla jo senkin puolesta että alkaa tuo metsätiellä ajelu tuntumaan melko ilkeelle.
Vatsa kasvaa ja välillä tuntuu että jos ei ole tarpeeksi löysästi päällä, tulee huono olo. Tai jos lapset tai mies tunkee liian lähelle mun vatsaa tulee öllö olo :|
Keskiviikkona tosiaan äippäpolille meno tuon klexane lääkityksen takia. Toivotaan että mitään häikkää virtauksissa ei ole ja vauva on kehittynyt ja kasvanut normaalisti. Tää käynti korvaakin myös normaalin neuvolakäynnin ja tosiaan varmaan sen loppuraskauden lääkärikäynninkin.

Mulle voi muuten päivittää iäksi 27 vuotta, viikonloppuna moinen tuli täyteen : /

Pohjaton ja Nappi 32+0 :heart:
 

Yhteistyössä