Lokakuun lapset 2013

LiinuSi semmoinen tuli ekana mieleen, että nukutatko myös päiväunilla sängyssä? Meillä meni yöt pipariksi kun kovien pakkasten vuoksi aloin nukuttaa poikaa päiväunilla sisällä omassa sängyssään, alkoi heräilemään öisin ja juttelemaan suureen ääneen. Kun lopetin päiväunet sängyssä niin yöunetkin rauhoittui, toki en nyt satavarma ole onko näillä asioilla yhteyttä, mutta kannattaa kokeilla. :)
 
Meilläkin poika alkoi touhaamaan 3.5kk iässä siihen malliin ettei yöunista tahtonut tulla mitään - ei pojalla eikä vanhemmilla. Aloitin taas nukuttamaan kapalon tapaisessa virityksessä fleecepeitossa, jolloin unet rauhoittuivat selvästi kun enää ei päästy sätkimään ihan miten sattuu.

Kylläpäs tämä aika kuluu. Pikkuäijähän on ihan hetijustkohta jo 4kk vanha. Huhhuh...
 
Meillä neiti 4kk on heilunut alusta asti. Kolmen kuukauden ikään saakka on rauhoittunut vain kainalossa pitämällä. Nyt hän on ottanut kontaktin uniriepuunsa ja sitä riepottelemalla on nukahtanut jo useana iltana peräkkäin. Äiti tai uniriepu, ei oo enää niin justiinsa. Ainoa vaan että välillä meinaa iltasyöttöä häiritä kun pitää kääntyä tarkistamaan onko riepu varmasti käden ulottuvilla.

Onko muilla täysimetetyillä vauvoilla tullu vastaan että olis kasvu hiljentyny? Meillä oli nelikuukautisneuvolassa painoa tullu enää 150g per viikko aiempaan reiluun 200g per viikko tahtiin verrattuna. Lääkäriltä koitin kysyä kun neiti on todella aktiivinen ja jumppaa omia aikojaan pitkät pätkät että kuluttaako jo liikuntaan osan energiasta. Vastaukseksi sain epämääräistä mutinaa ja mietintää että jos oma maito ei riitä enää. Alko pikkasen suututtaa kun maidon tulosta kysellessä selitin kyllä että meillä ei syödä kuin yks tankki kerrallaan ja ei vaan huoli enempää kun on täynnä. Että toinen jää aina seuraavaan kertaan. Syöttövälit on aika tiheitä, 1,5h-2h, yöllä pidempiä. On taas varsinaista imetyksen tukemista... Tiedän kyllä että käsissä on tyytyväinen ja hyväntuulinen lapsi joka ei nälkäänsä oo itkeny mutta että kun nuo valkotakit saakin aina ärsyyntymään noitten keskiarvojensa kanssa.
 
Meillä poika kans heiluu yöllä jos nukkuu peiton alla. Siirsin nukkumaan makuupussiin, ja nyt nukkuu rauhassa. Eli kannattaa ruveta nukuttaan jossain hieman tiiviimässä paketissa, niin saattaa rauhottaa yöunia :)

Pullero85 Rintaruokituilla vauvoilla tuo kasvu hidastuu jonkin verran juuri tässä 4kk kieppeillä. Jostakin sen vasta luin, oisko ollu terveyskirjaston sivut. Meillä pojalla on parhaimmillaan tullu painoa kahessa ja puolessa viikossa 1020g. Oli tuollon noin 1kk ikäinen. Nyt oli painoa tullu viimesen kuukauden aikana enään 490g. Ja ihan normaali kasvu on. Ei sanonu th eikä lääkäri mitään :) Joten sinuna en ois ollenkaan huolissaan! Tuosa on vielä tuo terveyskirjaston linkki Lapsen kasvu :: Terveyskirjasto

En tiiä tekeekö meillä poika hampaita, vai mikä on. Kovasti maistuu omat kädet, ja äidin kädet. Kuolaakin ihan järkyttävästi. Oon kyllä ikeniä koittanu kattoa, mutta ei ne mun mielestä erityisemmin pullota. Eilen nukkuki vaan yhet 3t päikkärit, ja illalla vasta 23 aikaan nukati. Vähän aikaa nukku ja heräs itkemään niin ettei tosikaan. Vaikka syliin otti niin ei auttanu, liekkö unissaan itki kun ei mikään auttanu ja silmiä piti vaan kiinni. Saatiin sitten rauhottuun ja paineltiin sänkyyn. Sinne poika nukahti viereen melkeinpä heti, mutta puolen tunnin päästä taas sama toistu. Annettiin sitten panadolia ja asettu. Kolmen aikaan taas heräs huutamaan, ja oli pakko tulla alas ettei muut herää. Asettu kyllä sitten taas alle viidessä minuutissa. Ihmetyttää vaan kun ei oo aikasemmin nuin huutanu, että mikä on hätänä : / Itelläkin alko menkat, enkä tykkää yhtään. Ois saanu pysyä pois, mutta näillä kieppeillä ne on aikemminki alkanu.

muoks. Pakko tulla tännekin hehkuttaan. Meillä poika oppi tänään kääntymään mahalleen. Ihan yllättäin tuli, kun ei oo kauheesti aikasemmin etes yrittäny kääntyä. Nyt sitten käännytäänkiin aina kun selälleen laittaa :D

Marlin ja pikku-ukko 4½kk
 
Viimeksi muokattu:
Meillä neiti on kolmas lapsi. Huitoo ja potkii unissaan ja myös hereillä. Laitan hänet iltaimetyksen jälkeen nukkumaan kylelleen, jolloin huitominen vähän laantuu. Makuuhuone on nukkumisaikaan niin hämärä että juuri ja juuri näkee tarvittaessa vaihtaa vaipan. Ja nukkumisaikaan mahdollisimman vähän virikkeitä. Meillä neiti on valitellu iltasin mahaansa ja myös nukkumaan menon jälkeen. Oon tullu siihen tulokseen et maito/kermatuotteet, suklaa ja ruis on pahimpia meillä. Iltasin yöunille nukahtaa tosi huonosti jos on syöny noita.

Meillä neiti täysimetyksellä. Päivisin syö noin 2 tunnin välein ja yöllä n. 3 tunnin välein. Yleensä ei syö ku toisen, et maitoo riittää. Aikaisemmin oli pitempiä syöntivälejä, varsinkin yöllä. Kolmas lapsi täysimetyksellä. Jos painoo ei tule kuukaudessa yhtään ja on useampi huonompi kuukausi painon suhteen, niin sit voi miettii maidon riittävyyttä. Mut jos maitoo tulee ja vielä vissii liikaakin ja lapsi vaikuttaa kylläiseltä, niin ei mitää hätää. Käsitykseni mukaan rintamaito on kaloririkkaampaa kuin korvike. Meillä näillä näkymin odotetaan vielä pari kuukautta ennen kun aloitetaan kiinteät. Varmaan ensin porkkanaa, perunaa, bataattia ja myöhemmin marjoja ja hedelmiä. En kovinkaan innolla oota soseiden tekoa.

Neiti ei vielä käänny mahalleen. Toiselle kylelle kääntyy. Ei mitään kiirettä. Kääntyminen sotkee yöunia lisää. Meillä on alettu vierastaa jo kuukausi sitten. Ei onneks ihan hirveen pahana ole vielä.

Wilhelmiina84 ja neiti huomenna 4kk
 
No niin nyt poika nukkuu makuupussissa saa nähdä miten käy :) kyljellään on nukutettu jo pidemmän aikaa, eikä ongelmaa ole nukkumaan mennessä vaan yöllä kun touhu huitominen alkaa :)
Meillä taas poika niin kova touhuumaan myös päivisin,että selältä vatsalleen kääntyi jo alle 3kk iässä :) poika on toinen lapseni, hänen siskonsa nukkui heti syntymän jälkeen koko yön rauhallisesti syömään heräsi ensimmäisen kerran vasta aamuyöllä :D
 
H&O
Heippa! Täällä 4,5 kk pojan äiti osallistuu keskusteluun. Esikoinen siis syntyi lokakuun alussa. Poika on kasvanut täysimetyksellä todella hyvin. 4kk neuvolassa painoa oli 8,5kg ja pituuttakin jo 66,8 cm. Soseet aloitettiin viikko sitten perunalla. Ensi viikko mennään porkkanalla. Miten isoja "annoksia" ootte antaneet sosetta alkuun? :)

Meillä on selkeä päivärytmi. Päivällä otetaan kahdet päikkärit. Yöunille käydään kymmeneltä illalla ja nukutaan aamuun 8-9. Vaihtelevasti yöllä herätään kerran itkemään tuttia. Meilläkin oli jossain vaiheessa levottomia öitä. Pojalla kun on ollut ihan hurja kasvutahti ja alkoi joulukuusta eteenpäin nukkumaan yöt ilman yösyöntiä, alkoi maidontulo rinnoista vähentyä. Nyt on annettu pari viikkoa korviketta yöksi ja taas meillä nukutaan hyvin.

Kaikenaikaa meillä oltais kanssa istumassa tai jaloillaan hyppäämässä. Paikallaan ei enää pysytä leikkimatolla kun kääntymisen jälkeen on opittu kierimään. Ja pyllykin nousee kovaa tahtia lattiasta. :D Oivoi kyllä aika juoksee hurjaa vauhtia.

Onkos teidän vauvoilla vielä hampaita näkynyt/tulossa? Meillä ikenet kyllä kutiaa mutta ei oo näkynyt vielä ikenissä mitään punoitusta tai turvotusta.
 
Meidän pojalla (4kk) pullottaa yläikenet ja toiselta puolelta on jo yksi piikki tullut läpi. Mielestäni melko aikaisin alkaa hampaita tulla ja vielä ylös!

Onko täällä enää ketään, jonka vauva on edelleen täysimetyksellä? Tuntuu, että suurin osa on jo alkanut antaa soseita. Esikoiselle aloitin aikanaan 5,5kk iässä ja tämän kanssa ajattelin jatkaa täysimetyksellä sinne 6kk:n ikään asti. Maitoa tuntuu riittävän hyvin, poika syö aina toisen tissin kerrallaan. Öisin heräilee 2-3 tunnin välein tankkaamaan ja välillä sitten ihan muuten vaan sähläämään. Aika rikkonaisia on meidän yöt kun siihen vielä lisätään esikoinen, joka puhuu ja välillä itkee unissaan. |O Alkuun nukutin vauvaa kapalossa tuon huitomisen takia ja ajattelinkin, että pitää kokeilla taas, josko yöt rauhoittuisi.
 
LiinuSi: Oliko makuupussista apua? :)

Meillä poika vielä täysin tissimaidolla. 6kk vasta alotetaan sormiruokailu. Hampaita ei tehä, ei ainakaan tosiaan ikenet pullota, vaikka kovasti kuolaa tuleekin. Meillä esikoinen sai kaks alahammasta yhtäaikaa ollessaan 3.5kk :D
 
Kylläpä harmittaa, vauvalla todettiin eilen korvatulehdus jo kolmannen kerran!! :( :( Hän on syönyt jo kaksi antibioottikuuria, eikä nyt tiedetä onko korvat välissä parantuneet vai onko sama tulehdus vain jatkunut ja jatkunut. Toinen korva oli liimakorva... Tämä on ihan uutta mulle, kun esikoisella on ollut vain yksi lievä korvatulehdus ja sekin vasta yli 2 vuotiaana, ja tällä nämä alkoivat jo 2 kk iässä. Huomenna mennään korvalääkärille. Saas nähdä mitä ehdottaa. Inhottaa syöttää noita antibiootteja, kun ei edes tiedä auttaako ne vai ei. Ihmeen tyytyväinen tuo pikkuinen kuitenkin on. Ei oo kertaakaan tarvinnu antaa särkylääkettä korviin, ja öisinkin nukkuu ihan hyvin. Ilmeisesti ei sitten kovin kipeät ole.

Eilen tuli 4 kk täyteen, joten täysimetyksellä mennään. Soseiden maistelu aloitetaan varmaan joskus kuukauden päästä. Poika pysyy rintamaidolla sen verran tyytyväisenä, etten pidä tuon asian kanssa kiirettä.
 
No eipä ollut makuupussistakaan apua.. kapalointi ei onnistu, poika suuttuu heti kun ei pääse liikkeelle :)

Eilen oltiin 4kk neuvolassa ja poika kasvaa hyvin korvikemaidolla, joten sanottiin ettei ole vielä kiire syömään soseita. Ollaan kyllä maisteltu hedelmä-marjasoseita, perunaa ja porkkanaa, mutta ei nämä pojalle oikein maistu, joten maidolla jatketaan :)
Yötuohuamisesta sanottiin, että antaa touhuta ja pojan pitäisi itse antaa touhuta itsensä takaisin sikeään uneen... voi kun pystyisikin itse nukkumaan kun toinen vieressä tuhisee ja huitoo, yms. :D No ehkä tämä menovaihe jossain kohtaa rauhoittuu :)
 
H&O Kiinteitä olen antanut noin pilttipurkillisen verran kerralla, välillä vähemmän. Riippuu miten uppoaa. Tosiaan ihan aluksi vain teelusikallinen ja sen jälkeen pikkuhiljaa lisäillyt määrää. =)

Ikenet ei vielä pullota, mutta ihan varmasti pian tulee hampaita kun niin kovasti ikeniä hinkkaa ja suuhun työntää leluja ja käsiä.
 
Viimeksi muokattu:
LiinuSi No, jokainen vauva on erilainen. Joten eihän se mikä toiselle auttaa, välttämättä auta toisella. Mutta toivotaan että teillä yöt rauhottuu tavalla tai toisella :)

Marni80 Voi ei, toivottavasti tulehus saahaan paranemaan.
 
Jospa minäkin liittyisin mukaan ketjuun. Odotusaikana olin marraskuisissa ja lapsen synnyttyä olen tätä palstaa seurannut. Minulla siis esikoistyttö syntyi 27.10.2013, mitoin 2970g ja 48cm. Itselläni ikää 26v. 3kk iässä tyttö oli 57cm ja 4930g. Siro on neiti, mutta kuulemma kasvaa riittävästi.

Täällä vauva-arki alkaa helpottaa, kun koliikki kesti onneksi (vain) sen kolme kuukautta. Tytöllä on herkkä vatsa ja yliherkkyyttä maitoproteiinille. Onko jollakin kokemusta vauvan yliherkkyydestä lehmän maidolle? Milloin alkoi helpottaa vai kestääkö vieläkään maitoa?

LiinuSi, meidän tyttö myös ollut kova huitomaan alusta lähtien. Jalat ja kädet ovat vispanneet päivin ja öin :) Alkuun ainoa vaihtoehto öisin oli kapalo ja rauhoittui siihen. Nykyään nukkuu unipussissa, kun viuhtominen vähentynyt huomattavasti. Meillä tuo raajojen heiluttelu väheni, kun tyttö oppi kääntymään vatsalleen ja muutenkin liikkeille alkoi olla jokin tarkoitus. Voipi siis olla, että rauhoittuu vastaa ajan myötä.
 
  • Tykkää
Reactions: Miramei
Tervetuloa mukaan kaikille uusille keskustelijoille! :)

Marnin pikkuiselle pikaista paranemista, toivottavasti korvatulehdukset saadaan kuriin. Meillä oli esikoisella korvatulehduksia taaperona aika usein ja kyllä sen huomaa jos ne korvat on oikeasti kipeät, meillä ainakin esikoinen huusi suoraa huutoa selkä kaarella kun korviin sattui. Nyt isompana hänellä on melko hyvä kipukynnys eikä turhia valittele mutta kyllä tulee isolle pojallekin vielä itku jos korvaa joskus särkee. Että jos teidän pikkuinen ei korvia itke, niin tosiaan ei ne sitten onneksi varmaan kauhean kovasti kipeät ole, luulisin.

Meillä oli tänään 4 kk neuvola. Pituutta oli herralla 68 senttiä ja painoa 8,4 kg. Meillä mennään rintamaidon ja korvikkeen yhdistelmällä ja siihen sivuun on otettu bataattia ja vähän luumusosetta vatsan toimintaa ylläpitämään. Mitään kiirettä siirtyä isoihin määriin ei ole, kunhan maistellaan ja tutustutaan ruokiin ja lusikalla syömiseen.

Hampaita ei meillä vielä näy mutta kovasti kuulostaa samalta kuin muilta, kädet on suussa jatkuvasti ja kuola valuu ihan järkyttävästi. :) Ei ikenet mielestäni edes kauheasti pullota vielä joten en usko että hampaita hetkeen tulee. Eipä ole kiirettäkään..

Muuten elo ja olo on aika tasaisenpaksua. Pikkumies on melko aurinkoinen tapaus, väsyneenä vaan kiukkuaa ja lattialla ollessaan hermoilee kun ei pääse liikkeelle. Muuten nukkuu aika hyvin, syö hyvin ja nauraa valloittavasti. :heart:
 
Meillä oli 4kk neuvolalääkäri. Oli kasvanu hyvin 7860g (synt. paino 3920) ja 64,3cm (53cm). Kasvaa rintamaidolla eikä ole saanut muuta. Ei edelleenkään syö kaikkea maitoa. Päivisin tankkaa 2 tunnin välein. Yöllä klo 19-7:30 syö 3-4 kertaa. Vielä viikko sitten söi 3 tunnin välein yöllä. Lääkäri kysy että onko vauva varmasti päivällä nälkäinen kun alan syöttää sitä. Ei tuo kyllä ilman ruokaa rauhotu. Eilen kokeilin pitempiä ruokavälejä päivällä. Tuloksena meillä sitten syötiin yöllä useammin. Milloin sitä ihminen oppisi luottamaan omaan vaistoonsa?

Meillä neiti kääntyy edelleen kylelleen mut ei mahalleen. Eikä kääntyminen niin kauheasti vielä taida kiinnostaa. Hyvin viihtyy selällään ja mahallaan lattialla.

Wilhelmiina84 ja tyttö 4kk
 
Meillä 4kk neuvolassa 7960g ja 65cm. Lääkärin diagnoosina ihana tyttö! Samana iltana tyttö alkoi pitämään sellasta ärsyttävää ähinää ja ähisee edelleen joka päivä. Hieman tuo ihmetyttää, mut voikohan olla esim. Uus tapa rentouttaa itseään tai uus taito tms? Muuten voi ihan hyvin ja lopettaa ähinän kun alkaa leikittämään. Nyrkkiä tunkee kovasti suuhun ja kuolaa vaihtelevasti, ehkä ne hampaatkin tulevat sitten joskus. Kiinteitä aloitellaan varmaan 5-6kk iässä, kasvaa råintamaidolla hyvin joten ei tarvetta vielä niille.

wilhelmiina meillä ainakin lapsi syö just niinkun syö, ja jos ei päivällä syö usein niin yöllä sitten. Ja kyllä, voi kun me nuoret äidit osaisimme luottaa omiin vaistoihimme, me kuitenkin tunnemme lapsemme ja heidän tarpeensa parhaiten. Luontoäiti on hoitanut asiat niin, että hommat menee just niinkun pitääkin.

Avauduin pari kk sitten siitä, kuinka parisuhteessa meni huonosti. Nyt on päinvastainen tilanne, olen ihan umpirakastunut mieheeni! Ollaan seitsemättä vuotta yhdessä että on tässä ennenkin huonoa ja hyvää aikaa ollut, mutta tuo mikä oli joulun tienoilla oli kyllä kamalinta ikinä. Noh, nyt on onneksi hyvä fiilis sen suhteen. Se miehen mummo on kyllä sellainen vanha kalkkuna että voisi puolestani kadota johonkin siperiaan. Olen käynyt sen urpon luona n. 3viikon välein hammasta purren, se on vaan niin perhanan urpo. Möläyttelee ihan mitä sattuu, valittaa kun olemme tarkkoja käsihygienasta jos haluaa lastamme pidellä, ei usko kun hänelle on sanottu, että älä ostele lapsellemme mitään kun ostaa sellaisia tavaroita mitkä tulisi käyttöön joskus 5 vuoden päästä eikä meillä ole tilaa säilyttää. Ja pelkkä sen naaman näkeminen vituttaa ihan suunnattomasti. Noh, mummeli kun ihmetteli miksi käyn sillä niin harvoin, niin mieheni päätti sitten kertoa, että olen herkistynyt hänen typeryyksiinsä. Mummo oli alkanut haukkumaan minua miehelleni ja sanonut että mies on tossun alla ja minusta pitäisi hankkiutua eroon jne. Aikani puhistuani päätin nousta tilanteen yläpuolelle ja kävimme eilen sen kalkkunan luona. Nyt sitten olin taas niin mukava ja kiva ihminen kalkkunan puheissa. Pidin itse turpani kiinni enkä puhunut juuri mitään, enkä aio enää hänelle juuri mitään puhuakaan ikinä. En varmasti myöskään käy hänen luonaan yhtään useammib kun ennen, käyn harvemmin jos vaan onnistun. Saatanan lehmä, ettäs kehtaa. Ja varmasti näkee tytärtäni niin vähän kuin vain mahdollista ja jos ikinä puhuu minulle rumasti lapseni edessä, ei näe lastani enää ollenkaan. En jaksa kaikkia juttuja kertoa mitä hän on tehnyt mutta niitä on todella pitkä lista. Mutta raivostuttavaa että tilanne on mennyt tähän. Itse olen sellainen luonteeltani, että minua ei määräile kukaan ulkopuolinen, ei erityisesti mieheni mummo joka elää jotain aikaa sata vuotta sitten. Heh, oli muuten käskenyt mieheni laittaa minut kuriin, ettei nainen hypi silmille. Wtf? Mummo, nyt eletään 2000-lukua ja naiset eivät ole enää nyrkin ja hellan välissä. Mutta hän nyt onkin älykkyydeltään jollain hiiren tasolla. Hassuinta tässä on, että kunnioituksena miestäni kohtaan olen aina käyttäytynyt hyvin tuon kalkkunan seurassa, pauhannut sitten jälkikäteen mitä möläytyksiä siltä tuli. Se ei vaan kestä kuulla että jonkun mielestä hän ei ole täydellinen. Tulipas taas avauduttua sekavasti.

Luna ja tyttö 4kk1vko
 
Täällä on käyty 4kk neuvolassa. Mitat oli 61,5cm/5780g. Painoa kuulemma tullut hyvin, mutta pituutta seurataan! Siis onko 61,5cm todellakin niin vähän, että pitää erityisesti seurata. Neiti oli syntyissään 48cm/3100g. Muuta moitetta ei tullut. Kovin on jäntevä, tarkkaavainen ja seurallinen.
Ajateltiin myös aloittaa maisteleen soseita. Neito nykyään herättelee 2-6 tunnin välein, kun 2kk ikäisenä saattoi nukkua jopa 7,5h putkeen! Jospa sitten pitenisi myös yöunet.
 
Heh, mähän vaikutan ihan hullulta, pakko siis kertoa muutama esimerkki tuon kalkkunan sanoista jotta vähän aukeaa muillekin tämä tilanne. Mieheni äiti on siis kuollut 20 v sitten. Annoimme lapsemme kolmanneksi nimeksi miehen äidin nimen. Noh, mummo kutsuu lastamme välillä tällä nimellä ja ristiäisten jälkeen hän totesi tämän nimen olevan lapsemme kutsumanimi, koska etunimi on kuulemma liian pitkä (6kirjainta). Ristiäisiin hän olisi halunnut, että kutsumm mieheni alkoholisoituneen tädin ja selitimme mummolle ainakin neljä kertaa että emme kutsu. Mummeli pakotti miestäni lähettämään vauvamme kuvia erinäisille sukulaisille (joita en ole ikinä tavannut koska mieheni ei ole tekemisissä heidän kanssaan). Mummo jankkasi vauvamme painosta ja kuinka sitä on liikaa ja ei saisi syöttää niin paljoa. Tästä asiasta jauhettiin varmaan 20 kertaa ja siis kerroimme että olemme neuvolan seurannassa ja siellä sanottu kaiken olevan hyvin. Noh, kun mieheni sitten joutui sanomaan todella tiukasti asiasta mummolleen, ni akka alkoi itkemään ja haukkumaan minua. Mummeli siis soitti miehelle lukuisia kertoja ilmaistakseen huolta vauvamme painosta. Noh, sitten pari päivää ennen kun lähdin sinne etelään vauvan kanssa, niin mummo soitti. Kauhisteli kuinka saatan lentää noin pienen kanssa kun lentokoneessa vetääkin niin paljon. Tou. Mä olen niin kypsä siihen naiseen. Ja noista möläytyksistä, niin tuli tuijottamaan rintaani kun imetin lasta ja kommentoi jotain aarrejuttuja siitä. Kun piteli lastani sylissään niin höpötti samalla omista tyhjistä riipputiseistään. Mua oikeasti oksettaa noi sen jutut.
 
Luna no huhhuh! Itse koittaisin karttaa jos tuomonen mummo olis. Täällä taas menee hermot anoppiin. Hän on ammatiltaan terveydenhoitaja ja aina kun hän tulee on yhtä suurta terveystarkastusta. Menee hermot (miehelläkin)! Halusi testailla heijasteita ja sitten sanoi, että kyllä kannattais alkaa jo syöttämään muutakin kun tyttö on niin hoikka. Lääkärin mielestä taas hyvin on tullut painoa. Juu ja sitten julkesi toissailtana sanoa (oli meillä viikonlopun kylässä) että kuuleekohan vauva, kun ei käännä katsetta tämän suuntaan kun sitä puhuttelee (vauva oli niin väsynyt, että silmät loppasi kiinni). Aloin jo itsekkin miettiä, että onkohan, mutta sitten sanoin, että jos vauva kerran pelästyy ääniä ja rauhoittuu lauluun ja innostuu sanoista, joissa paljon r-kirjaimia niin tuskimpa. Mieskin sanoi, että mitä sitten jos olisikin. Yhtä rakas on silti.
Lisäksi tyttö vierastaa anoppia niin silti on kokoajan ottamassa syliin ja sitten tyttö huutaa. Todella raskasta kun silti on pakko saada vauvaa sylitellä (koko viikonlopun ois halunu olla vauva sylissä).. vauva huutaa ja heti kun saan hiljaiseksi niin samantien haluamassa syliin sitä taas. Eikä meinaaa rauhoittua ees päiväunille ko on niin ressissä.
Kaiken huipuksi haluais tulla vauvaa meille hoitamaan osa-aikasesti kun menen töihin, mutta en taida haluta. En halua sitä meille asumaan. Hoidan kyllä itse lapseni, kiitos vaan :D
Niin ja sitten vielä alkoi suunnitella kuinka sisustamme vierashuoneemme kun olemme juuri muuttaneet uuteen taloon. ARRGH.

Tulipa sekava teksti, mutta meinaa vaan pinna palaa !!
 
no jopas on aika vierähtänyt... en oo täl palstal käynytkää sitte aikoihin...
Mutta nyt jotain kuulumisia täältä suunnaltakin :)

Meidän neidille tulee ens vkolla ikää 4kk. Miten nopeeta tää aika meneekään...

3kk neuvolassa painoa oli 6,6kg ja pituutta 64cm (syntymämitathan oli 4,550kg/54cm). Rota rokotteet kahesti jo saatu ja yks yhdistemärokote. kummastakaan ei mitää oireita tullut.

Yöt menee edelleenkin ihan hyvin: yhtäjatkoista unta on noin 6tuntia,sitten hieman tankkaa rinnalla ja jatkaa unta: yö unia tulee yhteensä kuiteskin "vain" 9-10t.
Vain muutama yö on ollut sellaisia levottomia,jolloin unet jäi tosi vähiin..

Päivällä nukutaan edelleenkin niitä 5-6tunnin unia putkeen (siis siitä asti nukkunut tollasia päikkäreitä kun vaunuissa alotettiin nukkuun!). Meillä nukuttiin myös kovimmilla pakkasilla vaunuissa,lasitetulla parvekkeella ja hyvin puettuna, nukkui sillojnkin hyvin.

Valveilla ollaan useampia tunteja peräkkäin, suurimmalti osalta ihan hyvän tuulisena.
Rinnalla oloa on itse vähentänyt tosi paljon,mutta kyllä välillä sitä tarjoan, ja kyllä neiti sitä syö. Pullomaito aterioita on noin 5-6 päivässä ja lisäksi kiinteät alotettiin neuvola luvalla jo viime viikolla, jottei korvikkeen määrää tarvitsisi enää lisäillä... Vasta kahta hedelmää maisteltu mutta hyvin maistuu :) ja hyvin on masu kestänyt.

Masu on toiminut hyvin, tuossa oli välillä cuplaton käytössä masuvaivoihin muttei sitä pitkään tarvinnu käyttää. vaippaa saa muutenin vaihdella tosi usein pvän aikaan...
Kuolaa tulee hirveesti, alaikeneet on turvoksissa ja sieltä jo ikeneen alta loistais hampaan alku.. kai siitä jonkinmoine kiukku sit tulee ..

Kuukauden päivät on neiti kääntyillyt masulleen. Viikon ajan on kovati koittanu eteenpäin lähtee, mut kiukkuhan siinä tulee ku ei pääse mihkää :eek: , kädet, jalat ja takapuoli kuiteski lupaavasti heiluu :D Pakkivaihde on kuitenkin löytynyt ja masullaan pyöritään ympyrää,niin kuin myös selällään... jos yhteen paikkaan laittaa niin hetken päästä neidin voi löytää jostain muualta :D.
Sitterissä kovasti koittaa pyrkiä istumaan, joten vöitähän on pitänyt alkaa käyttään siinä.
Leikkii kovasti leluillaan. Kaikki mitä käsiinsä saa, nii menee suuhun... Leluja saakin pestä usein,milloin ne on märkiä ja kissan/pupun karvoissa tai pulautetussa maidossa,yök.. Pari kertaa napannut kissastakin kii, nii voi sitä karvan määrää märässä nyrkissä :eek: ...

Isommat lapset eivät ole mustasukkaisia olleet edelleenkään. kilpaa meinaavat hoitaa pienintä ja hyvinä kavereina ovat kyllä :) samoin kissat ja pupu on ollut tosi kiltteinä niin pientä kohtaan kuin muutenkin , ei voi olla kuin tyytyväinen tuosta tilanteesta!! :)

Tämä äippä on jaksanu hyvin.
Nyt vasta alotan omat harrastukset,tai siis maltan lähtee omiin juttuihin säännöllisemmin.
kahen keskistä aikaa kaipaa kovasti miehen kanssa, joten täs ollaa kk:den päähän järkkäilty jotain kivaa yhteistä tekemistä/menemistä jne... Mies on ollu kyl yksin muutaman kerran menossa, itse en ole viel halunnu yksin lähtee rientoihin...

Painonpudotushaaste on otettu vastaan, joten...
nyt hikilenkille ja salille :)

Muruliini82 ja neiti pian 4kk
 
Viimeksi muokattu:
Eilen illalla sain poikani nukkumaan kapaloon ja voi kun olikin rauhallinen yö, kerran söi, eikä mitään turhia huitomisia tms. :) Oli nukkunut niin sikeästi ettei edes vaippa ollut aamulla märkä :)

Meillä 4kk neuvolassa mitat oli 7690g ja 64,3cm,(syntyessä 3695g ja 52,5cm) kasvaa normaalisti :)
Joskus vaan pistää korvaan neuvolatätien jutut että onpa iso poika yms. mutta ensimmäisen lapsen kohdalla jo totuin siihen että luotan omaan vaistooni, ja jätän heidän ohjeistukset omaan arvoon...tytär oli syntyessään 46cm ja 2780g, (4kk iässä 6190g ja 62cm)ja tästä sai aina kuulla kuinka pitäisi syöttää enemmän ja herättää syömään ja yms. nyt hän on jo 7v ja kasvanut ihan "normaalin" kokoiseksi. Luottakaa naiset tosiaan itseenne te tunnette omat lapsenne paljon paremmin uin nuo "ammattilaiset" :D

Ja mitä tulee mummoihin ja anoppeihin yrittäkää kestää, pysykää vahvoina. Heiltä voi tulla mitä tahansa neuvoja ja varmoja tietoja, itsellänikin kokemusta neuvovasta ja tietävästä anopista. Toisesta korvasta sisään toisesta ulos, muutama hermostuminen ja kaikki muuttui, kerroin vaan tuntevani lapseni ja tietäväni mikä hänellä on, en tarvitse neuvoja :D
 
  • Tykkää
Reactions: Miramei
miramei tsemppiä sulle anoppis kanssa. Ja eikös niin kaikki, että me olemme sitten aikanaan fiksumpeja anoppeja kuin mitä meillä on?

painonpudotuksesta, niin mulla jäljellä 4kg, pudotettu sellanen 25 kg :D siis tää paino vaan katoaa multa itsekseen... Syön just mitä tykkään, tosin käyn karavaanin kanssa about tunnin lenkin joka päivä. Mut siinäpä se. Uskomatonta kyllä mutta kiitollinen olen. Ilmeisesti hyvistä geeneistä!

Itse olen myös huono lähtemään omiin menoihin, en jaksa pumppailla maitoa ja stressaa koko ajatus. Sillälailla olen käynyt esim. Salilla muuta,an kerran, että syötän ja lähden heti ja olen vajaa pari tuntia poissa. Tehnyt kyllä hyvää nuo pienet omat menot. Nautin ihan jo siitä että saan olla autossa yksin ja kuunnella musiikkia lujalla :)
 
  • Tykkää
Reactions: Miramei
Tuosta anopin pelottelusta tuli mieleen kysyä: osaako vauvasi kääntää katseen äänen suuntaan ja jos osaa niin milloin (ikä) taito on opittu? Riittääkö pian 4kk vauvalle, että reagoi ääniin, esim. säikähtämällä tai rauhoittumalla lauluun/äidin tyynnyttelyyn "ei ole mitään hätää"?
 

Yhteistyössä