Lokakuun lapset 2013 <3 *syyskuussa*

Täällä ollaan!
Yhtenä kappaleena edelleen ja kaikki ok!!

Eipä oo tullu tänne pahemmin kirjoiteltua kun noiden kahden jo olemassa olevan kanssa menee aika tosi ratevasti..

Voisin vähän kertoa kesästä..
Hiukan ennen juhannusta jäinkin töistä saitsulle, pää kyllä olisi mennyt töihin mutku jalat prakas! No, sitä se on kun on tarjoilija ammatiltaan.. Heinäkuu oli kesälomaa ja lääkäri sitten jatkoi vielä tuon Elokuunkin saitsua, nyt sitten äippälomaillaan

Lonkat huutaa "hoosiannaa" ja ovat välillä ihan pirun kipeet! Eipä oo aiemmissa odotuksissa ollu tällaista vaivaa, molemmissa aiemmissa raskauksissa vaivas selkä ja nyt ei oo sen kanssa ollu mitään ongelmia!? Tosin vatsakramppeja senkin edestä.. ovat kuulemma jotenkin kytköksissä toisiinsa.

Muuten odotus on siis sujunut ongelmitta ja vatsa kasvaa.. laskeutuminen on alkanut, et en yhtään ihmettelis jos tää tyyppi päättäis tulla ihan "ajoissa" maailmaan, tosin eipä noi kaksi edellistäkään ole pahemmin odotelleet, ensimmäinen meni 3 päivää yli ja toinen 3 päivää ennen la.
Erittäin liikkuvaista sorttia on tämäkin vipeltäjä, ihan kuin veljensäkin oli ja raskaus onkin muuten ollut hyvin saman tyylinen kuin edellinen.. eli poikaolo on!

Mut tiedossa ei ole et kumpi tulee, kauheesti kaikki kyselee et kumpi ja sitten kun sanotaan että ei tiedä niin ihmettelevät että miksi emme?!? Häh? Se on vissii nykyisin enemmänkin tapa et otetaan selvää kumpi tulee, mulle on AIVAN SAMA! kunhan olisi terve.. Jännityksellä loppuun asti!

Mut joo, kaitpa se on ruokaa alettava taas laittelee ja pyykkiä selvittelee.. Pinniskin saatiin (tai siis minä sain) perjantaina kasaan ja vauvan vaatteita pestyä. En oo osannu pitää mitään kiirettä! Pitäis vissii jo alkaa suunnittelee sitä sairaalakassia ja kaupasta ostaa ekat vaipat ja varamaidot kaappiin.. Nooh, vielä ehtii!

 

Äitiysloma ja rv 35 POKS!

Äitiysloma vaan alkoi vähän huonoissa merkeissä, jouduin eilen akuutisti synnärille tarkkailuun, kun aloin vuotamaan jonkin verran verta aivan yhtäkkiä. Mitään kipuja tms. ei ollut sen kummemmin, verta vaan holahti yhtäkkiä housuun, luulinkin että multa tuli pissat housuun ja vähän nolona pidätyskyvyttömyyteni vuoksi kävin vessassa tarkistamassa, ja siellähän olikin ihan kirkkaan punaista. No, sairaalassa vauvan vointi todettiin vallan mainioksi eikä kohdusta löytynyt muuta poikkeavaa kuin joku verenpurkauman näköinen, josta vuodon nyt epäillään tulevan. Sain vuodonestolääkettä ja olin tarkkailussa yömyöhäälle, ja sitten lääkäri tuli päästämään mut kotiin kun tilanne oli rauhoittunut. Vieläkin vähän vuotelee mutta niukasti, ja olen nyt sitten täysin levossa epämääräisen ajan, en oikein tiedä vielä kauanko tätä lepoa kestää, siihenkö asti että vuoto loppuu, vai loppuun asti. Vähän saan kotona kävellä, käydä vessassa ja suihkussa ja postilaatikolla, mutta mitään ylimääräistä ei saa tehdä, en edes kaupassa käydä. Mies joutuu nyt sitten hoitamaan talouden ja esikoisen kun mulle oli vaihtoehtona levätä kotona tai levätä sairaalassa osastolla. Joten täytyy nyt sit oikeasti yrittää lepäillä vaan vaikka kuinka tuntuisi turhauttavalta.

Vauvakin oli kääntynyt eilen poikkitilaan joten viikon päästä on kontrolli missä katsotaan tarjonta ja varmaan myös tuo vuodon tilanne, ja jos vauva vielä on väärässä asennossa niin käännöstä yritetään. Toivotaan että kääntyisi itsekseen takaisin raivotarjontaan.

Että sellainen äippäloman alku täällä, vähän huolestuttaa mutta niin kauan kuin vauva liikuskelee normaalisti niin kaikki pitäisi olla ok.

Pojaksi myös vahvistui uusi tulokas, oli vehkeet niin selvästi nähtävillä eilen ultrassa että lääkäriäkin nauratti kun niin jalat levällään esitteli kalleuksiaan.

Leijonamama ja Jytä-Jamppa rv 35+0

 

Tsemppiä Leijonamamalle, toivottavasti loppuaika menee ilman huolta! Ja Lunalle myös ikävässä perhetilanteessa. Mullakin on isän kanssa vähän huolta...mutta yritän olla miettimättä liikaa.

Kiitos myös kommenteista tuohon "vanhemmuuden iloon" liittyen! Itsestä on ainakin itsestään selvyys että vauva muuttaa elämää paljon, mutta se onkin mukavaa. Minusta on helpottavaakin päästä hetkeksi jatkuvasta kiireestä ja keskittyä vaan yhteen asiaan. Kyllä niitä omia menoja ehtii sitten taas myöhemmin haalia, kun on enemmän aikaa (jos on ). Odotan innolla meidän alkavaa perhe-elämää! Kyllä elämä jo saakin tässä iässä muuttua, ei haittaa. Rankkaakin saa olla, kyllähän se siitä sitten joskus helpottaa.

Olo on ollut jotakuinkin vaihteleva. Nähtävästi näille maagisille 36+ viikoille päästyä alkaa nuo ikävämmät kivutkin sitten. Perus kivuttomat supparit nyt on mitä on, mutta lisäksi on tullut aivan kamala poltteleva alaselän särky, joka ei eilenkään meinannut loppua millään. Onkohan tää ihan normaalia? Onneksi ei ole koko ajan. Yöt alkaa jo näiden kaikkien kipujen ja särkyjenkin takia olemaan hankalia. Puhumattakaan muuten vaan unettomuudesta. Ja eilisestä lähtien olo on ollut sellainen, kuin olisi flunssa tulossa. Toivottavasti ei tule nyt! Mitenköhän sitten käy jos on kipeänä vaikka useamman viikon....? Ei kai synnytyskään käynnisty jos kroppa ei ole muuten kuosissa?

Saatiin vihdoin hoitopöytä kasaan ja olen tässä nyt pessyt vaatteita, kestovaippoja, harsoja ja muuta. Lähes kaikki tarpeellinen rintapumppua lukuunottamatta on hankittu. Se rakas vauva vaan puuttuu! Onko muuten rintapumpun suhteen suosituksia? Olen vähän katsellut tuollaista sähköistä....käytettynä tietysti.

T.Yonn + Tyyppi 36+3

 

En ole taas vähään aikaan kirjoitellut, mutta nyt tuli asiaakin, niin päätin sitten kirjoittaa. Onko muilla alkanut tulla limaa? Huomasin äsken vessassa sellaista kirkasta venyvää juttuja ja mietin voiko se olla limatulppaa? Luulin, että se olisi helposti huomattava iso klöntti, mutta googlailin, että voi tulla kirkkaanakin ja osissa eikä siitä tiedä kuinka pitkä aika on synnytykseen, vaikka enteileekin synnytystä. Aloin miettiä, että entä jos tämä syntyykin ajoissa, kuten olen ajatellut ja toivonut. Muutaman viikon haluaisin kuitenkin vielä järjestellä asioita, minullakin on rintapumppu hankkimatta ja muutamia pieniä tarvikkeita.

Onko kellään ollut aikaisemmin käytössä raskauden jälkeistä tukivyötä tai aikomusta hankkia sellainen? Niitä on aika vaikeasti saatavilla, haluaisin kyllä hankkia.

Henkisesti on vähän raskasta. Lapsen isän elämä jatkuu, hänellä on tällä viikolla treffit jonkun kanssa. Itse en pysty edes ajatella uutta suhdetta, vieraat miehet lähinnnä ällöttävät. Kaipaisin kyllä läheisyyttä ja huolenpitoa, mutta sitä olen saanut eksältä, mahtaakohan nyt sitten loppua hänen tai minun toiveestani. Olisi kyllä outoa olla näin paljon tekemisissä, jos hänellä alkaa uusi suhde, mutta toisaalta meidän pitää olla tekemisissä, koska hän haluaa auttaa minua loppuraskaudessa ja sitten vauvan kanssa.

Toivottavasti ei tullut liian masentavaa tekstiä, elämä on välillä sellaista ettei juuri ymmärrä iloita, vaikka vauva olisi hyvä, ellei jopa paras syy siihen. Kuinkahan moni meistä synnyttää syyskuun puolella? Minä voisin mielelläni olla yksi niistä, mutta katsotaan..

ItuH 35+5

 

ItuH vaikea sanoa tuosta lima-asiasta, mutta mulla ainakin on viime viikkoina runsastunut kirkas limainen vuoto, mutta eilen synnärillä paikat oli vielä kiinni, paitsi ulkosuu pehmeä niin että kahdelle sormelle olisi ollut tilaa mutta lääkäri ei viitsinyt runnoa, ja kanavaa jäljellä yli 5 senttiä. Eli ei ainakaan mulla ole ollut mitään valmistelevaa limaa. Toisaalta esikoisen ajoilta muistan että limatulpasta ei sitten enää voinut erehtyä kun sitä alkasi irtoamaan, se oli tosi paksua, sellasta yök-tavaraa, ja ruskeaakin oli. Eli normaaliin vuotoon sitä ei voinut sekoittaa mitenkään.

Mutta eipä tuota voi sanoa millaista se itse kullakin on, kyllä se kirkastakin voi olla kuulemma, mutta käsittääkseni sen pitäisi olla sellasta tosi paksua möhnää.

 

Täällä pamahti kaks viikkoa saikkua ja sitten alkaa mammaloma. Alkoi loppuviikosta supisteleen aika useesti. Jopa 4krt/tunti, vaikka oon ihan rennosti ottanut! Onneksi paikat ei olleet auenneet. 3cm pitkä kohdunkaula, kiinteä ja kiinni, kuten aikaisemminkin. Nyt vaan lepoa ja lepoa, mutta ei liikuntakieltoa ainakaan vielä.

Meinaakos muut alkaa seuraamaan Erilaisia äitejä? Täällä ainakin

Miramei & Sintti 32+6

 

ItuH: Nyt mulla loksahti kyllä leuka auki :O Siis sun ex treffailee jo jotain uutta, vaikka te vasta erositte ja yhteinen vauva tulossa Mulla kyllä alkaa keittää tollanen, hyvähän se on tietenkin että olet perillä tilanteesta, mutta silti olisi kyllä ehkä hiukan voinut odotella ajoituksen kanssa. Voimia ja haleja sinulle hirmuisesti :hug:

Tukivyöstä synnytyksen jälkeen, niin minä olen hankkimassa sellaista Se on varmasti hyvä sektiohaavaa tukemaan, aion tilata netistä. Täytyy toivoa jos vähän nopeuttaisi sitten toipumista, varmasti jää aikamoinen lörppä tohon vatsan seudulle, kuitenkin 4 vauvaa kannettu ja 3 kertaa sitten leikelty : /

Leijonamama, tsemppiä ja toivottavasti ei enää vuotele :hug:

Mulla alkaa lauantaina äitiys"loma", mitähän sitä tekisi näin kotiäitinä loman kunniaksi Nyt onkin torstaina taas neuvola ja sitten seuraavalla neuvolakäynnillä tehdään se lähtete sairaalaan sektiopäivää sopimaan
Mäkin alan olla jo todella kyllästynyt tähän kömpelöön oloon, ihme hikoilutiloihin ja paineen tunteeseen... Ei kauaa enää, onneksi

kääkkis ja sisu 34+2

 

Täällä vietettiin viime yö valvoen kun alkoi yhtäkkiä kipeät supistukset, jotka sitten olivatkin heti alusta säännöllisiä n. 8 min välein. Päivystyksessä käyrillä piirtyi jonkin sortin supistuksia 3-5min välein, mutta niin ne sitten lopahtivat viiden tunnin päästä itsestään. Olisivat laittaneet Pricanylia, mutta kun kertoivat sen aiheuttavan sydämen rytmihäiriöitä, kieltäydyin koska huomenna on kuitenkin jo rv 35. Ei muutaku takasin kotosalle odottamaan alkavatko uudestaan. Kohdunsuu oli auki 2 cm ja kaulaa edelleen se sentti, joten suht samana kuitenkin pysynyt. Painoarvio poitsulla tällähetkellä lähemmäs 3000g. Kellään aikaisemmin synnyttäneellä kokemuksia tuollaisesta, että tulee useampi tunti säännöllisiä supistuksia, mutta sitten loppuvat? Kun ei oikein tiedä uskaltaako sitä lähteä vielä kotiin 110km päähän, vai pitääkö sitä loppuraskaus olla täällä lähempänä sairaalaa, jos tuleekin sitten nopea lähtö :/ Mutta eipä sitä tietenkään kukaan osaa ennustaa.

 

Leijonamama onneksi selvisit säikähdyksellä! Toivottavasti vuoto pysyy poissa ja saat ottaa rennommin loppuajan. Onneksi viikkoja on nyt niin paljon kasassa että synnytys saisi jo alkaakin mikäli jotain uutta hämminkiä vielä ilmenee.

ItuH kylläpäs sun eksällä on kiire...olis varmaan ollut hänellekin hyvä olla ilman mitään naissuhteita sen aikaa että vauva-arki lähtee sujumaan ja hänen roolinsa isänä selkiytyy. Ikävää kyllä jos hän alottaa nyt seurustelusuhteen, kun apua ja tukea pitäisi herua sinun suuntaansi eikä suinkaan keskittyä uuteen seurustelusuhteeseen... Ja kyllä täytyy myös ihmetellä tätä naista jonka kanssa hän on treffeille menossa. Mikäli itse olisin tämä nainen niin todennäköisesti vain naurahtaisin ja käskisin mennä kotiin keskittymään tärkeämpiin asioihin, esim isäksi tulemiseen. Mutta tovottavasti tämä ei nyt pilaa teidän välejä, vaan pystyisitte tulemaan jatkossakin toimeen keskenänne, voimia sinulle! :hug:

Erillaisten äitien eka jakso oli musta hyvä. Täälläkin on äitejä jotka odottavat vauvaa yksin, varmasti tuo jakso antaa myös heille rohkasua että yksinkin voi selvitä hyvin ja iloita uudesta elämästä äitinä!=)

Limatulppa esikoista odottaessa en koskaan törmännyt limatulppaan. Toista lasta kun odotin, mulla tuli yöllä kipeitä suppareita kun viikkoja oli 40+4. Ajattelin tuolloin että synnytys alko, niin se alko esikoiseltakin ekasta kipeästä supistuksesta. Aamua kohden supistukset vaimenivat, niitä tuli kuitenkin pitkin päivää ja samalla alko tulemaan rusehtavia limakokkareita... Illalla synnytys sitten alko kipeillä supistuksilla. Sairaalaan kun päästiin teki kätilö sisätutkimuksen, kohdunsuun tutkimisen ytheydessä hänelle jäi koko kämmenen kokonen viininpunanen iso limaklöntti kämmenelle, totes vaan että sulla ei tainnu aiemmin limatulppa vielä lähteä..

Täällä ei mitään ihemeellistä. Mielialat heittelee puolelta toiselle. Väliin stressaa kaikki tekemättömät asiat ja väsyttää kamalasti, väliin olen onnellinen raskaudesta kaikkine vaivoineen, sitten taas seuraavassa hetkessä itkettää ilman mitään syytä..ota tästä nyt sitten selvää, toivottavasti olo tasaantuu pian vauvan syntymän jälkeen. Mulla on kyllä aiemmilla kerroilla pieni alakulo jatkunut noin 3 viikkoa synnytyksen jälkeen mutta siitä sitten helpottanut kun on päästy kunnolla vauva-arjen alkuun. Tällä kertaa ollaan myös toivottu perhehuonetta, juurikin tuon mun alakulon ja pienoisen ahdistuneisuuden vuoksi. Mun on ollut synnytyksen jälkeen tosi vaikea olla sairaalassa ja olen ikävöinyt kotia ja miehen tukea tippa linssissä. Nyt sitten mies olis tulossa sairaalaan mukaan jotta voi olla mun tukena heti alusta alkaen. Ja tuo erillaiset äidit-jakso kyllä nosti vauvakuumeen pintaan, onneks mulla on jo sellanen masussa ja pian saapumassa meidän elämää sulostuttamaan :heart:

Aatelkaa, seuraava kuu on "meidän kuu"!!!

dita rv 34+2

 

Täällä eiliset supistelut lopahtivat täysin jossain kohtaa ja olin nukahatanut.

ItuH mulla tuli sama reaktio ku Kääkkiksellä, siis mitvit! Todellakin sa valittaa ja purkaa tuntojaan, sun puolesta pännii oikein olan takaa! Nyt on kuitenkin se aika kun eniten kaipaa sitä tukea ja kaikki muiden aiheuttamat häiriöt pitäis voida tunkea romukoppaan. Onks sulla muuten ihmisiä ympärillä jotka tukis/auttais tos tilanteessa? Mun perhesotkut ei ole mitään tuohon tilanteeseesi verrattuna ja sekin tuntunut todella raskaalta, vaikka on mies tukena. Oot aikamoinen leijonanaaras, eikä aina tarttis...

leijonamama niin huh mikä säikähdys sulla ollut! Ei tollasia enää kenellekään täällä kiitos!

Erilaisten äitien eka jakso oli myös musta hyvä. Yllättävän fiksun oloinen nuori nainen siinä muuttui äidiksi, tsemppiä sille! Oli kypsän oloinen likka ja varmasti hoitaa lapsensa hyvin.

Nostan hattua kaikille jotka odottavat vauvaa yksin. Sitä ei voi kun ihailla millaisia voimavaroja ihmisistä voi yllättäen löytyä. Itsestäni tuntuisi maailmanlopulta jos mies tästä lähtisi lätkimään, mutta totuushan on, ettei sitä voi koskaan tietää.

Ylihuomenna on neuvolalääkäri enkä jaksais enää yhtään odottaa! Haluan niin kuulla tekikö eiliset supparit mitään paikoille! Samanaikaisesti mulla on ihme pelko takaraivossa et kaikki ei olis hyvin ja pelkään et joudun komplikaatioiden takia Jorviin käymään. Kai sitä vaan alkaa jännittämään tulevaa ja pelot purkautuvat näin. Jotenkin sellainen olo, että kun kaikki mennyt tähän asti niin hyvin niin nyt jokin viimeistään menee pieleen. Argh.

Tsemppiä kaikille vaivaisille ja vähemmän vaivaisille, tosiaan ens kuussa pitäis alkaa tapahtumaan

Luna85 ja mysteeriotus 36+1 (vartin päästä ois +2)

 

ItuH kovasti tsemppiä raskaaseen tilanteeseen! Kyllä minunkin mielestäni tuo on mieheltä aika törkeää, jotenkin tuli tunne ettei hän arvosta ja kunnioita sinua ja teidän yhteistä lasta tarpeeksi antaakseen sille aikaa, vaan kehittelee elämäänsä ihan muita juttuja. Eiköhän niiden uusien suhteiden aika ole sitten vasta myöhemmin, sitten kun lapsi on maailmassa ja olette saaneet tutustua häneen rauhassa ja miettineet huoltajuuskuvion ja käytännön asiat rauhassa selviksi niin että homma toimii, ilman että siinä on ulkopuolisia tekijöitä/henkilöitä vaikuttamassa.

Pecanpie sulla kuulostaa kyllä jo aika "vakavalta" tuo tilanne, siis että lähtö voi tosiaan tulla varmaan koska vaan. Toisaalta voihan se olla että kestää vielä pitkäänkin, mutta mulla oli esikoisen aikana niin että synnytys teki tuloaan muutaman päivän, kipeitä supistuksia oli säännöllisesti mutta aina lopahtivat. Kunnes sitten yhtenä iltana eivät enää lopahtaneetkaan. Pidän peukkuja sulle!

Erilaisia äitejä en ajatellut katsoa. Sunnuntaina sairaalassa ollessa katsoin ajan kuluksi, olisko se sitten ollut ensimmäinen jakso kun siinä näytettiin viime kauden äitejä, mutta en sitten lämmennyt yhtään. Eikä meillä kyllä kotona muutenkaan katsota telkkaria koskaan, paitsi lastenohjelmia, niin taitaapa jäädä katsomatta tämäkin sarja.

 

Pecanpie: Sulla painoarvio 3000 g, vaikka olet vain viikon edellä raskausviikoissa. :O Mulla oli eilen keskussairaalakäynti ja painoarvio oli 1800 g. Meillä mennään edelleen alakäyrillä siis, mutta kun tasaisesti kasvaa ei mitään hätää. Ensi viikolla on uusi kontrolli. Paineita seurataan ja vauvan vointia.

Leijonamama: Huuurrrrjasti tsemppiä sulle

 

ItuH, voimia :hug: Toivon, että saat tukea tulevina viikkoina ja kuukausina, niin exältäkin ja muilta lähipiiristä. Ja kummasti sitä ihminen vaan selviytyy, päivä kerrallaan.

Limatulppa tuli esikoiselta (kirkasta, veriraitoja), mutta lapsivesi meni heti perään ja siitä homma eteni melko rivakasti Nyt ei ole ollut lainkaan kirkasta limaa, muunlaista kyllä :x Kuopuksen synnytys alkoi säännöllisillä supistuksilla. Mentiin sairaalaan ja supistukset lopahti tyystin. Olin jo kotiin lähtemässä, kun kätilö ehdotti, että jospa syöt vähän aamupalaa ja katsotaan sitten vielä uudestaan. Jonkin ajan kuluttua lääkäri tuli vilkaisemaan ja sanoi, että älä lähde minnekään, etköhän kohta pääse synnyttämään. Kätilö sanoi, että hän on huomannut että toisinaan syöminen edistää asioita: kroppa saa energiaa ja homma saa uutta vauhtia.

Leijonamama, toivottavasti vuoto oli siinä. Ja onneksi ollaan jo aika hyvillä viikoilla kaikki!

(.) Turvotus alkaa vaivata ihan tosissaan. Niveliä särkee ja mikään ei pysy käsissä : / Toinen jalka on kipeytynyt päkiästä, varmaankin tulosta painonnoususta+turvotuksesta+nivelsiteiden löystymisestä. Naamakin on kuin pullataikínaa. On tää tämmöstä. Mutta onneksi parannuskin on tiedossa

Dita, tulikin mieleeni synnytyksen jälkeinen hormonimylläkkä... Kun esikoinen syntyi, niin en ollut ollenkaan varautunut semmoiseen alakuloon ja ahdistukseen. Murehdin, onko omalla vauvalla kaikki hyvin ja samalla kaikkia muitakin maailman vauvoja. Minua oikeasti riivasi ajatus, että Kiinan orpokodeissa on samanlaisia pieniä poikia ja tyttöjä joita kukaan ei pidä sylissä :'( sitäpä sitten itkeskelin... Mutta se alakulo menee ohi, taitanee liittyä siihen että estrogeenin määrä romahtaa synnytyksen jälkeen (jos oikein muistan).

mirjami ja pikkainen 33+6

 

Heippa kaikille!

Toivottavasti Leijonamama sun vuoto on helpottanut ja kaikki on hyvin! Kovasti tsemppiä sulle ituH! Toivottavasti sulla on lähipiiri tukena ja exäkin tajuaa, että nyt on aika keskittyä sun tukemiseen ja vauvan tuloon! Tsempit myös muille kipujen ja kolotusten kanssa eläville!

Meilläkin katsottiin Erilaiset äidit ja fiksulta nuorelta naiselta vaikutti! Onnea ja voimia myös hänelle!

Sairaalakassi alkaa olla nyt pakattu, mutta pienen pienet lakanat ja peitto on edelleen ompelematta. Kankaat pyykkikoneessa pyörimässä ja ompelukone kaivettu esille, josko sitä tällä viikolla sais ne surautettua. Tosin en oo ompelukoneeseen koskenut moneen vuoteen, joten saapi katsoa, mitä siitä tulee Miten/missä te muut meinaatte nukuttaa vauvaa aluksi? Mun sisko suositteli äitiyspakkauslaatikossa nukuttamista alkuun (vaikka pinniskin on jo valmiina). Äitiyspakkauksessa mukana tullut peitto vaan tuntui niin isolta, että kävin eilen kangaskaupassa ja ajattelin ommella fleecestä pienemmän peiton ja siihen muutamat lakanat. Kun vaan nyt tietäisi, että mikä olisi sopivan kokoinen peitto.. Lisäksi ollaan saamassa myös kehto, johon tarvis pienemmät peitot ja lakanat kuin mitä kaupasta saa..

Neuvolassa ja perhevalmennuksessa käytiin eilen ja kaikki pienellä (kuten mullakin) hyvin. Vielä siis saadaan odottaa synnytystä ja hoitaa viimeisiä valmisteluja rauhassa. Vaikkakin vaunuja joudutaan odottaan vielä ainakin pari viikkoa, vaikka tällä viikolla niiden piti jo Saksasta tulla.. :/ Tosin mietin, et kuinkahan pian kohdunkaulakin sit häviää, kun on hävitäkseen.. Meinas vaan iskeä pieni jännitys itellekin, kun kaveri sai viikonloppuna pojan kaks ja puoli viikkoa etuajassa!

Salmiakki13 ja möyryäjä 36+2

 

LIMATULPASTA En ole kuin kerran semmoisen pongannut. Sekin tuli samana päivänä, kun synnytin. Se oli pieni määrä rusehtavaa limaa.

ENSISÄNKY Äitiyspakkaus on juuri sitä varten tarkoitettu. Meillä äitiyspakkausta on aina käytetty ensisänkynä. Se on ollut pinnasängyssä. Pakkauksen tila tuo sitä turvaa vauvalle, kun ei ole niin avaraa heti kohdusta ulos tultaessa. Sen pakkauksen voi juuri koristella, kun kankaasta tekee siihen suojat. Sillä tavalla siitä saa nätemmän.

Meillä ei vieläkään olla tehty mitään vauvaa varten. Isin pitäisi pinnasänky maalata uusiksi. Jospa sen saa tehtyä ennen synnytystä... Äitiyspakkausta en ole vielä edes avannut. Entisetkin vauvan vaatteet ehkä pitäisi laittaa taas pesuun. Onhan ne ollut käyttämättä 2vuotta. Ens viikolla käyn ostamassa uusia vaatteita. En halua, että kaikki on toisten käyttämiä, vaikka omillahan ne vaan on ollut.

Yllättäin on tullut jatkuva kamala nälkä. Tuntuu, ettei kylläistä oloa saa lainkaan. Hetken saattaa olla tunne, että maha täynnä, mutta ei kauan. Taidan tässä raskaudessa lihoa enemmän kuin muissa, jos ei tämä nälkä lopu. Va'alla en kotona käy lainkaan, koska en halua stressata, koska tiedän syöväni vain nälkään.

 

Jaksamista niille joilla on kipuja,ongelmia yms :hug:

Limatulpasta puhuttu..
Itse olen bongannut moisen vain esikoista oottaessa,tai kun kipeät supparit olit käynnissä.. Sellainen rusehtavan verinen klöntti,yök,sitä ei voinu olla huomaamatta.
kahessa muussa raskaudessa en ole tuollasee törmänny.
Nyt on tosin valkosia limaklönttejä silloin tällöi näkyny,valkovuotoa kenties?!
Tuosta tulikin mieleen; Onko muita,joilla ei ole lapsivedet menneet "itestään"??. Mulla on aina puhkaistu synnärillä kalvot ja siel vasta vedet sit menneet tositoimien alkaessa.

Suppareitten loppuminen lupaavan alun jälkee.. tuosta ei itselle ei ole kokemusta, mut monella kaverilla kyllä... tuntuu joskus erittäin turhauttavalta kun on tunne että nyt pääsis synnyttään,mutta ei sitte.. itellä kun aina alkanut kipeet ykskaks, ovat pysyneet kipeinä ja aina samana päivänä saanu lähtee synnärille.

vauvan ensisänkynä jälleen kerran pidän sitä äippäpakkauksen laatikkoa. Reunapehmusteet siihen,ja pakkauksessa olevat petivaatteet.. On mukavan pieni aluksi, pinnasänky voi tosiaan olla hiukan liian avara pienelle,joka on tottunut pitkän aikaa olemaan ahtaassa kohdussa. Tosin, pinnikseenkin voi tehdä ns.pesän peitoista

Sit lisäksi (.)..
Flunssa on iskenyt tänne Eikä asiaa helpota yhtään se että yöt olleet muuteski hiukan katkonaisia.. Ei tuu enää uni heti uudellee ku vessareissun käy tekemässä; on yhtä pyörimistä, ja nyt kun on tosi tukkonen olo nii viel huonommin..
yösyömisestä.. muita,jotka syöät jotain pientä myös yöllä
harjotussupparit on kyllä tosi napakoita, ja tosi useesti.
Jokunen vko viel lääkärineuvolaan, toivoen tietty että kohdunkaula ois hieman lyhentynyt tai hävinny siit 3sentistä mikä oli aiemmassa tarkastuksessa..

en ole edelleenkää sisäistänyt sitä että tavaroita täytyis alkaa katteleen ja laitteleen paikoilleen. Kun on koko ajan tunne että kyllä viel kerkee hyvinkin, vaikkakin tää voi olla nopeempi kaveri tuleen ulos ku viimesin, ja kun koskaan ei mitää ennakkomerkkejä ei oo ollu... tiiä sitten...

Muruliini82 ja masu-asukki 33+1

 

Mirjami ihan samaa oon minäkin itkeskelly synnytyksen jälkeen kun sinäkin! Vauvasta olen ollut onnellinen, mutta laitoksella mulle on iskenyt ihan hirveä huoli siitä miten tämä lapsi selviää elämästä, esim kiusataanko koulussa, saako kavereita yms. Sitten olen samalla itkenyt kaikki maailman lapset jotka elävät kamalissa oloissa ilman äidinrakkautta... Onhan nuo toki ikäviä asioita, mutta edellisillä kerroilla mun olo on helpottanut muutamien viikkojen jälkeen ja asiat on saaneet oikeat mittasuhteet. Tajuan että en voi sillä märinällä ja ahdistuksella muuttaa apua tarvitsevien lasten elämää, ja alan myös luottaa siihen että uusi vauva myös pärjää oikein hyvin elämässään, ainakin hänellä on rakastavat vanhemmat. Mulle se oli kans kova yllätys kun esikoisen sain että miten nuo hormonit heittää ihan päälaelleen kaiken, kai se on se suojeluvaisto mikä puskee siinä alussa niin voimakkaana pintaan. Toisen lapsen kun sain luin laitoksella ollessa lehteä missä oli sitten surullinen juttu, no siitä se ahdistus sitten alkoikin taas. Tällä kertaa kun lähden synnyttämään otan vain kevyttä lukemista ja muotilehtiä matkaan

Lapsivedet ei ole mulla menneet itsestään vaan molemmilla kerroilla on kalvot puhkaistu.

Vauvan ensisänky minä nukutan vauvan alusta alkaen pinniksessä. Käärin siihen jotain peittoa paksusti reunoille jotta vauvalle muodostuu pieni pesä missä nukkua :heart:

 

Ihanaa kun keskustelu on vilkastunut, vissiin monet on jo kotona niin ehtivät kirjoitella? Mulla ainakin on tylsää kun pitäisi vaan levätä eikä mihinkään saa lähteä eikä saa siivota eikä laittaa paikkoja valmiiksi vauvalle...

Pinniksessä aion minäkin nukuttaa vauvan, kuten esikoisenkin. Sinne teen peitoista pesän ja reunapehmusteet tietysti myös suojaa, niin on turvallisempaa nukkua.

Lapsivedet ei ole menneet esikoisen synnytyksessä itsestään, sain sairaalassa epiduraalin ja vasta sen jälkeen puhkaistiin kalvot että saatiin suppareihin vauhtia. Ensimmäisessä keskenmenossa rv 21 sen sijaan vedet meni kotona, mutta ei kaikki kerralla, vaan sänkyyn tuli yöllä sellainen 10 sentin läiskä ja sitten lapsivettä tihkutteli pari päivää kunnes vauva syntyi. Olisi kiva kokea se lapsivesien meno "luonnollisesti", toisaalta ei se olisi kivaa jos jossain kaupassa menisi vedet yhtäkkiä.

Onko muilla maha pinkeä ja kova? Mulla on niinku jatkuva supistus päällä ja olokin on huono ja vatsa hellänä, mutta toisaalta ei tunnu samalta kuin supistukset. Mutta vatsa on ihan kivikova. Johtuukohan se vauvan asennosta? Sunnuntaina oli siis poikkitilassa ja nyt jotenkin pelkään että olisi kääntynyt kokonaan perätilaan...

 

mulla kun on noit harjotussuppareit tosi tiheään, niin masukin on tosi kova ja pinkee.. painella ei oikein passaa kun hieman sattuu silloin..
Masu-asukki kyllä heiluu aikalailla masussa, mutta mielestäni ei kuiteskaa ole perätilaan,tai poikittain kääntynyt..sen verran painetta tuntuu tuol alhaalla..

heh, tuota minäkin olen "pelännyt" jo esikoista oottaessa, että ne lapsivedet menis kerralla jossai kaupassa,tai muualla julkisella paikalla vois olla aikamoinen kokemus.. Mutta niin ei oo käyny, vielä.. Jännä miten usealla kaikki alkaa vesien menolla ja sen jälkee alkaa vasta supparit. Itel tosiaan puhkastu kalvot vasta salissa,ekana...

 

Heippa pitkästä aikaa! Päivittäin tulee lueskeltua kuulumisia mut harvemmin saa itse aikaseks kirjotella..

ItuH kovasti voimia ja tsemppiä :hug: Raskas tilanne sinulla, loppuraskaus on voimia vievää ilman tuollaisia huoliakin.

Leijonamama hui miten pelottavalta kuulosti tuo vuoto! Onneksi kaikki kuitenkin hyvin ja saat kotona lepäillä.

Yana mikä tilanne siellä? Ei ole pitkään aikaan kuulunut mitään, toivottavasti kaikki ok niin hepatogestoosin kuin kaksostenkin osalta!

Ensisänkynä meillä toimii pinnasänky, johon varmaan käärin muutamat peitot vauvan tilaa rajaamaan. Tai sit vauveli on aina vieressä kun ei jaksa yöllä nostaa takaisin sänkyyn mielenkiintoista päästä näkemään, millanen nukkuja tää tapaus on!

Lapsiveden meno olis kyllä ihan kiva päästä kokemaan luonnollisesti, mulla kun esikoisen synnytys käynnistettiin kalvojen puhkaisulla. Jännittäis kyllä toki, jos ne meneeki jollain julkisella paikalla

Mulla kans maha jatkuvasti pinkeä, ahdistava olla. Vauva mulla ihan raivotarjonnassa joten en usko että liittyy asentoon. Esikoisesta muistan kans että monesti oli tällainen olo muttei ainakaan kipeästi supistanut. Tosin mulle sanottiin, että on supistusherkkä kohtu, joten liittyiskö tää kuitenkin siihen.. Tiedä häntä, mutta tukalaa on.

Sitten (.)
Hepatoosiseurannassa käyn edelleen viikoittain, labrojen otto alkaa taas sattua tosissaan kun niin usein pistellään, vaikka tarjoankin aina eri kättä. Eilen tsekattiin kohdunsuun tilanne, lääkäri totesi että on melko kypsä tilanne mutten sen tarkempia mittoja saanut kuin "väljästi kahdelle sormelle auki". Mutta jos omaan oloon on yhtään luottaminen niin kyllä tuolla alakerrassa jotakin tapahtuu.. Toiveajattelua varmaan

Käynnistystä suunnitellaan luultavasti "lähelle laskettua aikaa" jos arvot pysyy suht kurissa. Toivon yli kaiken että tää tenava päättäis lähteä itse tulemaan jossain vaiheessa.. kaikki ässätki käytössä Ilmoittaudun siis mielelläni porukkaan, joka aikoo synnyttää tän kuun puolella!

Tsemppiä kaikille, ei ole odottelua enää paljoa jäljellä! Jännä nähdä koska täällä alkaa tapahtua

taco + pikkunen 36+6 (huomenna täysiaikainen, JEE!)

 

Voi Tacolla onkin jo hyvät viikot! Ihan uskomatonta että tosiaan aletaan kaikki olemaan jo näin hyvillä viikoilla!

Jännää ettei meidän ketjuun ole vielä syntynyt yhtään. Marraskuisissakin oli jo joku syntynyt elokuussa. Yleensä joka ketjussa on aina joku joka ottaa varaslähdön, mitä nyt on tullut muita ketjuja seurattua, esim. elo- ja syyskuiset, ja marraskuiset tietenkin. Siis hyvähän se on ettei kenellekään ole syntynyt liian aikaisin, mutta nyt vaan jännitys tiivistyy entisestään, että kohta varmasti on jo jonkun vuoro.

 

Kiitos kaikille voimaannuttavista sanoista! Kiva kun reagoitte, tiedän etten siis turhaan ole surullinen ja pettynyt eksään. Toivoin tietysti, että vasta vauvan synnyttyä ja asioiden asetuttua uomiinsa voisin odottaa tälläistä ilmoitusta. Nyt toivon, etteivät asiat ehdi kovasti muuttua ennen vauvan syntymää. Ja tosiaan, tämä uusi tyttö ei vielä tiedä eksäni tilanteesta, joten toivon, että siitä kuultuaan hän on niin reilu tyyppi, että tajuaa jäädä sivummalle edes joksikin aikaa. Jollain tapaa tämä loppuraskaus kuitenkin suojelee minua ylimääräiseltä tuskalta, koska ajatukseni ovat enemmän tulevassa synnytyksessä ja vauvassa kuin suhdejutuissa.

Eilinen Erilaiset äidit jakso oli todella kannustava. Oli ihanaa nähdä miten äiti sopeutui tilanteeseensa todella hyvin ja nautti äitiydestä.

Minäkin ajattelin laittaa vauavlle ensisängyksi äitiyspakkauksen laatikon, vaikka uutta pakkausta en ottanutkaan, mutta olen saanut parikin vanhaa laatikkoa. Lapsen toinen mummi tekee siihen kivasta kankaasta reunukset. Toivottavasti ehtivät valmiiksi ennen kuin vauva syntyy..

Tänään olen siivoillut ja järjestellyt varmaan vähän liikaa, koska maha on ihan kipeä ja pinkeä, niin kuin joku kuvailikin. Jalkoja myös särkee ikävästi. Pitää varmaan osata rauhoittua ja hyväksyä, ettei enää saa vaatia itseltä kuin vähän päivässä.

ItuH 35+6

 

Ituh: Tsemppiä. Toivottavasti tilanne selviää kaikkien kannalta hyvin.

Leijonamama: Olipa varmasti säikäyttävä äippäloman alku. Toivottavasti kaikki on jatkossa sitten hyvin loppuun asti.

Lapsivedet: Toivoisin, että mulla alkaisi synnytys niin, koska esikoisesta en niitä suppareita niin kovin tuntenut. Sairaalaan on kuitenkin se reilu puolen tunnin matka, niin en voi jäädä odottelemaan kotiin, että koska en enää pärjää täällä. Jos nimittäin olisin esikoisesta jäänyt odottamaan, niin kotiin olisi syntynyt. Onneksi olin silloin jo valmiiksi sairaalassa, niin tajusivat viedä saliin

Ensisänky: Tulee meilläkin olemaan äippälaatikko. Joka on jo pedattu valmiiksi. Ja sijoitettu jo valmiiksi pedattuun pinnikseen

Erilaiset äidit: Aion alkaa katsomaan, mutta ekan jakson otin boksille, ja katson ajan kanssa varmaan loppuviikosta. Ollaan oltu pari päivää reissussa, niin en päässyt livenä seuraamaan.

ON: Tänään kävin siellä äippäpolilla kokoarviossa. Tällä hetkellä koko olisi 2853 g (mikä on parikymmentä grammaa enemmän kuin esikoisen syntymäpaino, vaikka esikoinen syntyi 42+0) ja jos syntyy (vasta) laskettuna aikana, painanee jotain 3,4 kg. Lääkäri ei tehnyt sisätutkimusta, joten en tiedä onko supparit aiheuttanut muutoksia parin viikon takaiseen. Olisin kyllä halunnut tietää...

Ilmeisesti sen verran taas kuitenkin paineli mahaa, että tutkimuksen jälkeen on ollut taas kipeitä suppareita koko iltapäivän/illan. Tulevat vaan niin harmittavat harvoin, että ei näistä säännöllisiä saa kuvittelemallakaan. Toivottavasti säännöllistyisivät yön aikana, mä olisi ihan valmis synnyttämään syyskuun aikana (vaikka heti jos vain saisin).

Huomenna olisi vielä neuvola-aika, kun multa puuttuu yhden verikokeen lähete.

clearbrook 36+4

 

Leijonamama Hui mimmonen alotus äippälomalle. Onneks oli kuitenkin vaaratonta vuotoa, ja toivotaan että vuotelu loppus pian kokonaan.

ituH Aika ikävästi eksältäsi tehty : / Ois nyt etes sen aikaa oottanu treffeille menoa, kunnes vauva syntyy ja arki lähtee rullaamaan.

Ensivuoteena meillä on äitiyspakkauksen laatikko pinniksessä. Esikoiselle en sitä sillon jaksanu laittaa, mutta toiselle sitten laitoin, ja tälle tulokkaalle sen tosiaan kans laitan. Pitäs vaan keksii jotkin pehmikkeet sinne pakkauksen sisäpuolelle, kun en kuitenkaan haluais ulkopuolelta laatikkoa peittää kun niin tykkään tuosta uudesta laatikosta.

En oo varma oonko limatulppaa nähny. Tai no esikoisesta sitä en nähny, kun se tipahti pönttöön. Kuulu vaan plumps Tunti siitä meni veet, joten oletan että se oli limatulppa. Toista lasta kun ootin, niin aika lähellä laskettua suihkussa ollessa käteen jäi ainaki ruokalusikallisen verran kirkasta limaa :x Mutta eipä mulla ainakaan se mitään enteilly.

Lapsiveet mulla meni esikoisesta itestään. Synnytys käynnistettiin, ja yöllä tuli tunne että pitää mennä vessaan kun kohta tulee jotain housuun. Pääsin vessaan asti ja sinne lorahti. Ei sitä paljo kyllä tullu, mutta lattialle asti kuitenki. Toinen lapsi synty sektiolla 42+0 ja synnytyskertomukseen on merkattu että kalvot puhjenneet muutama minuutti leikkauksen alkamisen jälkeen. Ja jos oikein oon ymmärtäny, niin sitä ei erikseen synnytyskertomukseen merkata, ellei kalvot puhkia spontaanisti.

Erilaisia äitejä aijon seurata. Katoin sen edellisenkin tuotantokauden, ja tätä uutta oon odottanu ku kuuta nousevaa

Vauva painaa jo ihan kiitettävästi kun oon jalkeilla. Vessassa saa rampata ihan jatkuvasti. Kotoa lähtiissä saa käydä vessassa, ja esim kauppaan jos mennään, niin heti saa juosta sielläkin vessaan. Aika ärsyttävää kun ei pysty mihinkään semmoseen paikkaan enään menemään, missä ei vessaan pääse. Yöt kyllä saan nukkua rauhassa nuilta vessareissuilta, mikä on aika ihme. Mutta kohta sekin ralli alkaa.

Synnytys on alkanu pyöriin nyt enempi mielessä. Mulla kun on kolme konkreettista vaihtoehtoa sille, joko käynnistys, sektio tai sitten spontaanisti alkava. Tohon viimeseen en kyllä jotenkin usko, joten jäljelle jää käynnistys tai sektio. Haluaisin synnyttää alakautta, ja kovasti harmittaa jos joudun taas sektioon. Esikoinen tuli alakautta, mutta nuorempi sitten sektiolla koska esikoiselle diagnosoitiin jostain syystä erbin pareesi, vaikka hällä loppujen lopuksi meni vaan solisluu poikki. Sektiopäätös tuli ihan puskista ya kontrollissa, eikä koko raskausaikana puhuttu sanallakaan siitä, että sektio vois olla mahollinen. Ja oikeesti mun ois pitäny päästä jo ennen laskettua kokoarvioon sen takia, vaan enpä päässy. Nyt kuitenkin onneks pääsen sinne neljän viikon päästä, ja aijon kyllä sanoa sille lääkärille että haluan ehottomasti synnyttää alakautta. Onneks ultraava lääkäri on tosi mukava, ja erittäin asiantunteva, niin tiedän että hän kuuntelee mua.

Vauva liikkuu kovasti pitkin päivää, ja varsinki iltasin alottaa kunnon jumpat. Välillä oikein puskee peppua toiseen kylkeen, ja liekkö päällä painaa samaan aikaan vastakkaiseen lonkkaan. Välillä tulee kunnon potkujakin, niin että ihan kipeää käy ja säikähän. Mutta en valita. Kohta tää raskausaika on taas ohi. Mää voisin olla aina raskaana, on tää vaan niin ihanaa :heart:

Marlin ja Vimma 33+5

 

LAPSIVEDESTÄ Yhen kerran lapsivedet luonnollisesti ulos. Sekin tapahtui niin, että neuvolassa terveydenhoitaja ja soittaessa synnärille, mulle hoettiin vain että pissi lorisee. Heh. Se ei siis tullut kerralla vaan lorisi pitkin päivää. Mentiin kuitenkin sairaalaan siinä vaiheessa, kun se alkoi olemaan vaaleanpunaista, vaikka sairaalasta sanottiin, että tulkaa jos supistukset alkavat. Supistuksia ei kuitenkaan kuulunut.

Neuvolalääkäri Tänään siis 34+1 kohdunsuu kiinni ja kiinteä. Jos saisi tämä vauva syntyä sponttaanisti, syntyisi varmaan vasta rv 42

Yösyömisestä En syö, vaikka sairas nälkä öisin, kun herään vessaan. Tänään oli ihan tarpeeksi järkytystä päivittäisen syömisen aiheuttamasta lihoamisesta. Kaksi viikkoa ollut niin mieletön nälkä, että on tullut syötyä liikaa. Ja se kyllä näkyikin vaakassa kahdessa viikossa 2kg lisää. Onneksi tullut kaikkiaan vasta 4kg. Mutta jos sama jatkuu, kerkee tulla vielä ainakin 5kg...Apua...