Lokakuun lapset 2013 <3 *maaliskuussa*

heh.. no ei sentään!! Olin aamulla kirjottanu viestin valmiiksi, mutta olin unohtanu lähettää sen ja kun tulin kotiin neuvolasta nii huomasin aamusen viestin. Laitoin sen sivuille ensin ettei häviä mihinkään.. Heh, ihan noin nopeeta ei meilläkään ole

 

Pottusäkki Kyllähän miehesi voi vaimolleen, omien lasten äidille, ostaa ruusuja ja kiittää, että ylipäänsä olet hänen lasten äiti!! Minä ainakin mielelläni otan vastaavat huomionosoitukset vastaan! Itsekin haluan miehelle isänpäivänä lahjan ostaa, minkä lapset sitten voivat yhdessä antaa. Varsinkin ensimmäiset pari vuotta, kun eivät vielä itse osaa tehdä lahjaa tai osallistua aamiaisen tekoon. Nyt toki mitä parhaimpia on lasten itsensä tekemät yllätykset.. mutta annan kyllä miehellenikin mahdollisuuden muistaa.. meillä mieheni on myös käynyt joka vuosi keräämässä itse valkovuokot minulle, kun lapset ja minä vielä nukumme. Ne on niitä kaikkein ihanimpia yllätyksiä!

 

Ilmaa Sitä löytyy täältäkin roppakaupalla. Illat ovat pahimmat ja olo on välillä tukala sen takia! Kun pääsee kotiin tekee vain mieli repiä housut jalasta että maha saa tilaa turpoa rauhassa .

Pottusäkki Minäkin yritän nauttia raskaudesta täysillä, koska näillä näkymin tämä on viimeinen. Minulle tulossa neljäs sectio ja yritän ajatella että tuskin kohtu kestää enempää etten sitten pety jos lääkäri kieltää hankkimasta enempää vauvoja. Enkä tiedä jaksaisinko enää viidettä raskautta kun sitä ikää tulee jo vastaan - täytän kesällä 35. En siis ole mikään ikäloppu ja jotkut saavat eka lapsensa tässä iässä, mutta tuntuu siltä että tämä taitaa olla viimeinen vauveli meille kun niitä löytyy jo 3 ennestään ja kaikkia pitää jaksaa hoitaakin. Mutta eihän sitä koskaan tiedä miten mieli muuttuu muutaman vuoden päästä taas .

 

Ultrassa käyty. Kaikki oli hyvin ja syke näkyi nyt :heart: Viikot oli siis vähemmän kun luulin eli tänään onkin vasta 6+4 eikä 7+2 niinkuin kuukautisista laskettuna. Ja LA siirtyi 1.11. eli en nyt sitten tiedä että pysynkö tässä pinossa vai siirrynkö marraskuisiin?

 

nouna, ehdotan, että siirry (jos siirryt) vasta np ultran jälkeen.. sieltä saat virallisen LA:n..

 

Nouna Onnittelut hyvistä ultra-kuulumisista!! Minun puolesta voit kyllä hyvin jäädä tänne tuttuun porukkaa, koska eihän sitä koskaan tiedä milloin se vauva syntyy loppujen lopuksi. On täällä varmasti muitakin loppukuusta odottavia jotka synnyttävät kuitenkin marraskuun puolella kun menee yli . Mutta teet tietysti kuten itse haluat! Voithan sä roikkua molemmissa pinoissa jos tuntuu siltä

 

Mielelläni jään tänne kun oon jo pidemmän aikaa kuitenkin tätä pinoa jo seurannut Siksi kysyin kun en tiedä et mikä on yleensä ollut "käytäntönä" tälläsissä tilanteissa (kuulostipas hassulta )

 

Olin varautunut tänään itkemään lääkärissä ja itkeä sai mutta hyvästä syystä. Siellä masuasukilla oli kaik hyvin ja sydän jumputti. Epäsäännöllisestä kierrosta johtuen laskettuaika heitti melkoisesti, melkein kolmella viikolla eteen päin. Ultran mukaan oli 8+6 eli enää kolkyt+jotain jäljellä

 

Pullero: Ihanaa! Odottelinkin että koskas tulet kertomaan hyviä uutisia. Noin ne viikot voi heittää ihan heipparallaa, kun ei se ovis kalenteria todellakaan aina katso.

Nouna: Onnea myös hyvistä ultrakuulumisista! Mä mietin itseasiassa ihan samaa (kuuluisinko toiseen ketjuun vaiko ei), mulla on LA tällä hetkellä 19.10 mutta tämäkin lapsonen syntyy sitten sen kolmisen viikkoa etuajassa, eli syyskuun puolella aika varmasti. Tässä ketjussa meinasin kyllä hengata loppuun saakka, sillä tämä on aivan loistava porukka. Ja jospa saisin sinniteltyä vaikka lokakuun ekaan päivään saakka.

Päivittelen tietoja illalla, nyt jatkuu leikit pienten kanssa. Ihanan aurinkoista iltapäivää kaikille!

 

Eilen ja tänään menkkakipuja ja selkäkipuja, valmistauduin jo pahimpaan kunnes tajusin. Nyt on se aika kuusta kun kuukautisten pitäisi alkaa ja järkeilin, että siitä nää kivut johtuu! Eikö? Onko teillä muilla ollut kipuja silloin kun kuukautisten pitäisi alkaa?

7+6

 

Malsa: sama juttu mullakin viime viikolla ja varsinkin viikonloppuna. Oli ihan kunnon jomotusta ja automaattisesti ajattelin, että jahas, menkat alkaa... sitten tuli hitaalla käyvä järki perässä ja totesin, että olen raskaana...

Mulla on ollut menkatkin raskaana ollessa, eka raskaus olikin melkoinen jymy-ylläri. Taisin testailla silloin vasta näillä viikoilla. Kumma tämä naisen kroppa. Tuntuu ettei mikään toimi kuten manuskassa luvataan...

Tuo naurava naama on kyllä jotenkin irvokas...

8+2

 

Eih en kestä tätä onnen tunnetta! Ultrassa käyty ja siellä sykki pikkusydän 171 kertaa minuutissa :heart::heart::heart:

Kävin heti hakemassa paketin jäätelöä ja aion käpertyä ihanan aviomieheni kainaloon ja hukkua tähän onnen tunteeseen =)

Ikionnellinen Lisa Maria ja kääpä 8+2

 

Listaa taas päivitelty.

 

Voi miten ihania uutisia Lisa Maria :heart:

Mulla on ihan järkky olo päivästä toiseen. Iltaa kohden vain pahenee. Keskiviikkona neuvola. Katsotaan mitä kuulumisia sieltä . Viime yönä näin unta, että verenvuoto alkoi. Ei jaksaisi tätä epätietoisuutta : /

 

Heippa! Mäkin nyt voisin uskaltautua jo kirjautumaan tänne, vaikka vieläkin hiukan jännittää, miten tällä kertaa käy.. Minulla oli viime vuonna kohdunulkoinen raskaus, ja se jätti jotenkin sellaisen pelon jälkeensä :/ Vaikka nyt juuri tuon ku:n takia pääsin kunnalliselle varhaisultraan, ja siellä se sydän sykki oikeassa paikassa, niin ei jotenkaan ole samanlainen luottamus kuin ennen tuota kohdunulkoista..
Mutta juu, minä olen siis hedelmöitys-/ovulaatioajankohdan mukaan viikoilla 10+1, mutta neuvolassa kun väkisin laskevat kuukautisten mukaan, niin kai suurinpiirtein viikoilla 11+1. Laskettu aika siis itse laskettuna 6.10. mutta katsotaan nyt, mihin se ultrassa asettuu. Neuvolakortissa siis lukee 29.9., mutta on ehdottomasti myöhemmin.

Eli Nimia / 32v. / 2.lapsi / TYKS / 6.10. Turku
Ja ekassa neuvolassa kävin jo, samoin siellä varhaisultrassa, sokerirasitus pitäisi varata, ultra on 20.3. viikoilla 11+3, samalla otetaan se veriseula. Seuraava neuvola onkin sitten vasta 23.4.

Nyt mies huutelee saunaan. Palaillaan. Kiva liittyä joukkoonne. Jonkun verran olenkin jo seuraillut.

 

Pullero ja Lisa Maria Onnea hyvistä uutisista! Tosi ihanaa että kaikki hyvin masussa!

Tervetuloa joukkoon Nimia!

Aaah, vedin tänään äippähousut jalkaan ja voi sitä vapauden tunnetta kun housut eivät kiristä mahaa! Suosittelen kaikille jotka kärsivät turvotuksesta =). Nyt on niin hyvä olla ja istua kun maha saa turpoa rauhassa. Nämä housut ovat sellaiset jotka eivät enää loppuvaiheessa mahdu mulle, joten en ehdi niihin kyllästyä totaalisesti vaikka otinkin käyttöön jo nyt .
Mulla on kireä paita päällä tänään ja ajattelin että työkaverit saavat sitten spekuloida olenko vain lihava vai kenties raskaana . Tuskin kukaan uskaltaa kysyä kun on sen verran epäselvää kuitenkin. Maha näyttää lähinnä sellaiselta läskirenkaalta kun istun. Pystyasennossa hieman nätimpi .

Muuten ajattelin kysyä voisko joku vinkata joku hyvä Odotusblogi? Seuraan tiettyjä blogeja päivittäin ja nyt olisi mukavaa löytää odotusblogi kans. Saa olla myös ruotsiksi .

 

huomenta.. ei nukuttu yö takana ja nyt tuntuu että ei kyllä tule päivää tästä! Molemmat lapset kuumeessa ja flunssassa.. yskii ja oksentaa vuoron perään yöllä |O No täytyy yrittää jaksaa kuopuksen päikkäreihin, jos sit sais videolla ja keksipaketilla esikoisen rauhottumaan, että pääsis itse vähän hengähtämään..

Olo on ihan hyvä, väsy vaan.. Vitsit miten noi :heart: äänet kyllä saa mielen pirteeksi.. on ihan eri fiilis oikeesti odottaa np-ultraa.. eli te ketä kärvistelette ilman tietoa, niin suosittelen 10+ viikolla menee neuvolaan.. jaksaa kummasti paremmin odottaa

10+2

 

Heissan vaan kaikille lokakuisille odottajille!

Kyllä se avopuolisko alkoi viikonlopun aikana sisäistämään sitä, että minun sisälläni on salamatkustaja. Mökillä istuttiin pilkillä lauantaina monta tuntia ja juteltiin. <3 Mutta taisin siinä samalla vilustuttaa itseni sitten. Nyt on ihan tajuton pään särky, joka ei lähde panadolilla. Nenä on ihan tukossa ja saa olla nokkaa niistämässä koko ajan. Yöllä nousi vähän lämpökin, mut aamulla ei onneksi ollut mitään enää, mutta päätin olla töistä tämän päivän pois. En kyllä kykene lasten kanssa päivää riekkumaan töissä ja saattaahan tämä flunssa heihinkin tarttua. Poskionteloissa tuntuu paineen tunnetta ja oikeesti miksi panadoli ei voi auttaa tähän pää kipuun.. :'( Nyt odottelen sitten terveyskeskuksen tätin soittavan minulle, et milloin pääsen päivystävälle sairaanhoitajalle käy. Toivotaan, että tää olo helpottuis ja pian.

elwwis ja pittuinen 9+6 <3

 

Onnea Lisa Maria ja Nouna ihanista ultra tuloksista!
Miksiköhän mulle ei varhaisultran tehnyt lääkäri kertonut paljonko vauvan syke oli..?

Elwwis musta tuntuu ettei panadol koskaan auta mihinkään, mulla ainakaan.. Buranaa sen pitäs olla. Mutta kun sitä buranaahan ei voi raskaudenaikana käyttää.
Kuullosti ihanalta toi että istuitte pilkillä monta tuntia, oi miten rauhallinen hetki vain olla jutella toisen kanssa. Musta tuntuu että esikoisen (11kk) syntymän jälkeen ei olla kahdestaan kunnolla juteltu ollenkaan, siis silleen ihan rauhassa. Ihan tuntuu ettei oo mitään puhuttavaa paitsi esikoinen ja sen touhut.. Mistä me ennen puhuttiin.. Joskus on ikävä sitä aikaa..: /

Nimia eikö ookkin jännä juttu kun ne väkisin haluaa neuvolassa laittaa sen lasketunajan viimesten menkkojen mukaan! Siis tosi ärsyttävää. Mulle oli tehty varhaisultrakin jossa todettiin että olen viikolla 7+2 mutta ei kun piti laittaa neuvolakorttiin 8+4. Ja sen mukaan sitten piti np-ultraakin varata mutta onneksi kun itse soitin Jorviin ja sanoin että on jo varhaisultrassa todettu että en oo niin pitkällä kun neuvolassa väitetään niin saatiin varattua ultra aika oikeille viikoille.
Miksihän ne ei voi neuvolassa uskoa äitiä kun noista menkoista laskeminen on iha hakuammuntaa..

Oih ja voih tätä pahaa oloa.. pläääää lopu jo!

Tänään meinaan mennä ostamaan uusia äitiys legginsejä, h&m:ssä on hyviä ja halpoja. Niissä on sitten kiva venyä ja paukkua.

Emskis 9+3

 

Tervetuloa Nimialle =)

Emskis Kiitos kysymästä, juu, sain 3 päivää sairaslomaa mutta tänään yllätykseksi onkin ollut ihan hyvä olo tai sitten pahoinvointi alkaa myöhemmin. Pistin taas Sea Bandit ranteeseen ja eilisen olin jo oksentamatta! Mites siellä, onko pahoivointi helpottanut yhtään. Mulla oli eilen niin kamala kaasupallo tuo paha, että tuntui kuin joka paitakin olisi ahdistanut ja painanut, istuin sitten sohvalla koko pömppömaha esillä koko illan

LuKlulle paljon jaksamisia sinne ja lapsille pikaista paranemista, samoin Elwwikselle toivottavasti flunssa ei pahenisi!

Misu78 mä sain mun ystävältä kans hänen vanhat odotusfarkut, mutta vielä en ole uskaltanut kokeilla niitä jalkaan. Nyt kun on tullut oltua oikeastaan vain kotona ja liikuttua vain kaupassa ja koirien kanssa, niin on tullut mentyä isot toppahousut jalassa, että tuo ilmapallo, jota mahaksikin kutsutaan niin rauhassa ilman kiristäviä vaatteita.

Ja tuosta raskaudesta nauttimisesta. Muistan elävästi kun oksensin ensimmäisen kerran, niin itkin ONNESTA pöntöllä ja huusin miehelleni miten ihanaa on kun tämä on vihdoin totta (meillä ollut siis pitkä yritys takana). Ja samalla nauroin ja oksensin. Mutta kun tuota etomista ja oksentamista nyt on sen 3-viikkoa jatkunut (onneksi välillä parempia päiviä) niin alkaa tästä nyt kyllä se suurin onnentunne katoamaan ja kun kokoajan pelkään. Mutta kyllä mä sitten kuitenkin mietin aina tätä onnea, joka ollaan saatu. Pahimman surun keskellä, pelkäsin joskus ettei voida koskaan saada lasta / lapsia, joten turha varmaan kertoa miten hyvältä tämä on tuntunut. Nuo fyysiset pahoinvoinninoireet vain kuluttaa niin paljon...

Tää on ehkä vähän henk.koht aihe, mutta kysynpä kuitenkin jos joku uskaltautuisi vastaamaan ja saisin vähän vertaistukea... Mutta miten teillä muilla on tässä alkuraskaudessa tehnyt mieli tai heiluteltu peittoja? Mun kun ei ole tehnyt YHTÄÄN mieli, jo pelkkä ajatuskin vähän pelottaa (johtuu varmaan siitä kun silloin 2viikkoa sitten, kun heiluteltiin peittoja ekan kerran raskautumisen jälkeen ja jouduin silloin yöllä sairaalaan niiden rajujen supistusten vuoksi). Harmittaa miehen puolesta todella kovaa, hänellä kun ne halut on ihan kohdallaan, ellei jopa hieman kasvaneet (on niin innoissaan mm. kasvaneesta rintavarustuksesta, haha) Minkäänlaista painostamista ei kuitenkaan ole eikä mieheni ole sanonut että asia häntä vaivaisi, mutta tietäähän sen. Meillä aika aktiivinen elämä ennen raskautta kuitenkin oli! Muuta hellyyttä olen sitten yrittänyt antaa, mutta nyt sekin on jäänyt kun pelkkä pussaaminen saa mut melkein oksentamaan kun on ollut tuo etominen viimepäivinä niin rajua.

Ja toinen asia joka mua on vaivannut, on eräänlainen "epäsosiaalistuminen". Siis mun ei oo tehnyt 3-viikkoon mieli yhtään käydä missään, tai nähdä ketään?! Ja me ollaan normaalisti tosi aktiivisia liikkujia ja kun meillä on tosi suuri ystäväpiiri niin ennen tuli melkein joka toinen ilta nähtyä ystäviä ja käytyä kylässä jne. Nyt oon jopa vähän huijannut omia ystäviä, että oon kipeänä tms. ettei kukaan tulisi kylään kun ei vain jaksa nähdä ketään. Ja tämä on TÄYSIN vieras asia mun luonteelle. Mä oon normaalisti jopa ylisosiaalinen, heh. Voiko se johtua hormooneista, vai onko mulle iskemässä joku masennus, joka kuulostaa kyllä hyvin omituiselle, raskaushan oli pitkään toivottu ja meidän suurin toive? Ja rehellisesti, niin kyllä tää "turha" lihoaminenkin mua taitaa kaikesta huolimatta hieman painaa ja vetää mieltä alaspäin. "Luokittelen" tämän turhaksi lihoamiseksi, kun vauva ym:t ei vielä painoa nostata, vaan syy on ihan pelkkä tuo oma ruokailun muutos. Siis kun on ollut pakko napostella kokoajan, että pysyy pahaolo poissa ja vaikka olen napostellut ns. terveellisesti (en siis herkkuja) niin painoa on tullut jo 3.5 kiloa lisää. Hävettää :headwall:

Huih, noh, tulihan nyt purettua tuntoja... Kiitos jos joku jaksoi lukea ja sai kiinni mun ajatuksista Tänään ehkä vähän alakuloinen päivä, johtuen puoliksi valvotusta viimeyöstä.

Ainiin, huomenna on sitten se eka neuvola, jännittää :heart:
Marjaana / 28 / ensimmäinen / 8+4

 

Marjaana Tuo epäsosiaalisuus on ihan normaalia. Se johtuu hormooneista ja ehkä myös sun pahasta olosta. Ei sitä pahemmin huvita seurustella jos on huono olo koko ajan. Naiset monesti kääntyvät sisimpäänsä raskauden alussa, kuuntelee omaa kroppaa ja viihtyy omissa ajatuksissa. Myöhemmin kun olo paranee ja hormoonitaso tasaantuu uskon kyllä että kavereiden seura alkaa kiinnostamaan taas . Olen itsekin huomannut ettei mua oikein huvita lähteä mihinkään kyläilemään tällä hetkellä kun on koko ajan jotekin niin väsynyt ja vetämätön olo. Riittää kun käy päivisin töissä.

Muakaan ei seksi pahemmin kiinnosta tällä hetkellä. Ei siten että pelkäisin vauvan puolesta, ei vaan kiinnosta yhtään. Mutta keskivaiheella se into taas nousee ja sitten tekeekin mieli joka päivä . Joten älä huolehdi jos tuntuu siltä että seksihalut ovat nollassa. Selitä myös miehellesi että se on tämä alkupuolisko tällaista, mutta että meno paranee muutaman viikon päästä .

Sinuna en ottaisi stressiä tuosta painonnoususta! Pääasia että saat syötyä jotakin. Kyllä se paino siitä sitten tasoittuu kun tulee parempi olo. Mulla tuli ekassa raskaudessa huikeat 20 kg ja sekin oli ihan ok neuvolan mukaan, ei kukaan paasannut niistä kiloista ikään!

Panadolista Jos mulle tulee ihan kunnon päänsärky panadol ei auta vaikka lykkäisin kaksi tabua naamaan samaan aikaan. On se vaan jotekin tehoton lääke :|

 

Täällä ollaan, taustalla tosin aika paljon kun nuo kaksi marakattia pitää kyllä huolen siitä ettei äitillä käy aika pitkäksi!

Neuvolassa kävin viime viikolla ja ens viikolla ois np-ultra, olot heittelee kyllä ihan häränpyllyä! Perjantaina oli pakko hakea saikkua kun olotila oli mitä kauhein! Nyt taas ihan ok, mut ei kuitenkaan sieltä parhaimmasta päästä.. Samanlaista oli tuon meidän herran odottaminen sen ekat 3-4 kk:tta, et ihan tuttua. Painokaan ei ollu vielä noussu tippaakaan, et kait se näistä oloista johtunee.

Mul oli tossa muutaman viikon ajan hurjia palelukohtauksia, pelkäsin että meneekö kesken, kun sellaisesta olen joskus lukenut, mut ainakin vielä kaikki ok.

Varmaan ens viikolla tulen kertomaan ultrauutiset! :heart:

 

Emskis: saitko ultrasta printtejä mukaan? Olisiko yhdessä niistä sydämen sykekäyrät? Jos on, katsoppas onko siellä joku luku ja perässä bpm. Mun ultraprinteissä tuo on ollut aina.

 

Olipas ihana herätä aamuun, kun mieli on rauhoittunut eilisen ultran jälkeen. Ultrassa näkyi vielä hematooma, joka saatta kasvaa raskauden myötä ja pahimmassa tapauksessa aikaistaa synnytystä. Toki keskenmenon riski on edelleen olemassa, mutta lääkärin mukaan kaikki näytti hyvältä ja lopetin myös Lugesteronin käytönkin. Kuulemma turhaa käyttää... En kyllä osaa sanoa Emskis miksi sinulle ei kerrottu sykettä. Olen käynyt kolmesti kahden viikon aikana ultrassa ja kahdella kertaa kerrottiin syke. Tosin minulle mainittiin, että Oulun Gynekon paras laite on Järvelän Ilkalla ja juuri hän kertoi sykkeen tarkalleen toinen lääkäri ei. Kerrassaan muuten asiantunteva ja sympaattinen lääkäri, näin oululaisille tiedoksi Olisko laitteista kiinni, tai vaan lääkäristä jos se ei ole hoksannut kertoa. Hmm..

Minä en ole farkkuja saattanut pukea päälle ollenkaan. Liputan legginssien puolesta. Minun turvonnut maha saa olla luvan kanssa turbo löllöhousuissa

Marjaana84 Seksi on ollut minulle suhteessamme hyvin tärkeä osa, ja ainakaan nyt alkuraskaudessa ei ole sinänsä haluihin vaikuttanut. Verenvuodon takia oli yhdyntäkielto, mutta sitten hoidettiin juttuja vähän erillälailla Itse tykkään huomioida miehen tarpeet jotenkin muuten kuin yhdynnän kautta jos ei itsellä haluta touhuta ollenkaan. Meillä ei tosiaan ole lapsia ennestään joten, en tiedä miten raskaus pidemmällä tulee vaikuttamaan, puhumattakaan kun pieni lapsi on elämässämme sitten mukana. Monella tutulla on seksin kanssa tullut paljon paussia lapsen saannin jälkeen, joten en kyllä tiedä kohtaako sama asia sitten meitä. Olemme olleet kohta 9 vuotta yhdessä ja tykkäämään molemmat läheisyydestä ja koskettelusta. En voisi esimerkiksi kuvitella päivää ilman pusuja ja haleja, ovat tärkeitä asioita ja yritän kovasti hormooniheittojen lomassa huomioida miestä. Vaikeaahan se on itseään pakottaa toista haluamaan ja touhuamaan Marjaana84, jos oma olotila ei sitä salli. Uskon, että miehesi taatusti ymmärtää. Annat huomiota sitten vaikka pieninä annoksina, kun ei äklötä. Ja jos se itse yhdyntä pelottaa niiden supistelujen takia, niin hyväilyä sitten muuten ilman penetraatiota

Minulla on kovin epäsosiaalinen olo myös. Sitten kun tekee vielä kotona töitä, niin tänne ihan unohtuu. Pari ystävää tietää raskaudesta, koska tykkään kuitenkin puhua avoimesti edes jollekin, ja purkaa tuntoja. Mutta mihinkään ei haluta lähteä ja se ärsyttää. Aloitin vesijumppailut juuri ennen plussatestiä ja verenvuoto sitten esti sen, niin pitäisi nyt mennä vaikka hallille niin ei ihan mökkihöperöidy

Wentti Minulla on tullut vajaan kuukauden ajan vilukohtauksia sykleinä pitkin päivää. Sain lahjaksi lämpöpeiton, josta on tullut ihan paras ystävä Olen ajatellut että palelu kuuluu alkuraskauteen.

 

Seksistä niin mulla halut lähtökohtaisesti tosi pienet, mut se itse bylsiminen tuntuu tosi hyvältä!! Mulla mies kanssa innoissaan kasvaneesta rintavarukstuksesta vaikka on muuten vannoutunut peppumies

Otteita Lunan hankalista raskausajan tutkimuksista: kävin äsken labrassa antamassa verta ja sen kusinäytteen mitä en voinut sillon 1. neuvolassa antaa ku oli tulehduksesta niin vähän aikaa. Noh, menin labraan ja otin vuoronumeron: vaihtoehtoina oli verikoe, kusitesti ja joku muu ja luki, että saa vain yhden numeron ottaa. Numerokseni valikoitui kusitesti. Vartin odottelun jälkeen tulee mun numero ja meen labratädille. Täti sanoo et tästä saa vaan niitä purkkeja, olis pitäny verikoe numero ottaa et saa kaikki testit. Toteen et aha, et en tiennyt ja valkkasin nyt vaan sen yhden niistä kun ei useampia saanut. Täti totee et ok, hän ottaa multa kaikki kun tajus et tarkoituksena ei ollut kiilata tms. Kysy sitä lappua minkä sain neuvolasta ja minulla hyvin olikin se mukana. Rakas neuvolantätini oli täyttänyt lomakkeeseen että annan suostumukseni kysymättä asiaa minulta, ja ilmoitin labratädille että minä en suostumustani anna siihen, että THL saa säilyttää vertani. Puolestani THL voi imeä parsaa. Sitten täti kysyy olenko ollut 4 tuntia kusematta. Totean että en, koska kun neuvolassa kysyin rakkaalta neuvolatädiltä että tarvitseeko minun valmistautua labrakäyntiin jotenkin, niin rakas neuvolantäti sanoi etttä ei tarvitse mitenkään valmistautua. Labratäti totesi, että otetaan se pissanäyte nyt sitten. Huomasi nimittäin että mulla alkoi kiehua. Noh, sitten koittaa se ihana hetki, kun laitetaan se kiristysremmi käden ympäri ja yhtäkkiä huomaan että putkiloita on kuusi kappaletta telineessä. Kysyn täytetäänkö noi kaikki mihin labratäti että joo. Se oli sitte viimeinen silaus, sain ihan hirveän hermoromahduksen ja aloin itkemään ja sätkimään ja olin aivan täydellisen paniikin vallassa. Pyörin siinä aikani ja yritin hätäpäissäni lähteä menemään mut täti yritti rauhoitella jne. Tulee toinen labratäti paikalle ja halaa mua kun itken hulluna ja kiroan neuvolan alimpaan helvettiin testeineen. Labratäti toteaa että olet siis raskaana? Mihin sanon että joo olen 10. viikolla. Hyvä etteivät alkaneet nauramaan kun lohduttivat että omituinen käytös raskauden aikana on ihan normaalia ja ymmärsivät mistä oli kyse. Olin itse koko tilanteesta ihan ällikällä lyöty, sillä mulla ei ole ikinä aiemmin ollut mitään ongelmia verikokeiden kanssa ja koko paniikki tuli ihan puskista. Lopputulema oli, että toinen labratäti piti kiinni mun kädestä kun toinen otti verta ja molemmat rauhoitteli samalla. Vieläkin itkettää vaikka sain kaikki näytteet annettua. On tää raskaana olevan pää aika sekaisin. Nyt aloin jo hätäilemään sitä sokerirasitusta mikä on joskus sadan vuoden päästä ja harkitsen, että kieltäydyn koko hommasta ton pistelyosion takia. Mulla on niin paskanmaku suussa tosta neuvolatouhusta, että oon päässäni julistanut sodan sitä vastaan. Aion kyllä käydä siellä, mutta miestä en kiusallanikaan ota sinne mukaan kyylättäväks ja puhun siella ainoastaan pakolliset. Tiedän et kuulostaa vähän pimeeltä touhulta, mutta erityisesti raskaana olevaa minua ei kannata ärsyttää!:kieh:

Luna 9+1