LOKAKUUN 2012 ODOTTAJAT

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Emmi
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Eli siis ultrassa käyty, taas. Ja huolimatta pienestä SF mitasta, vauva on täysin keskikokonen ja syntymäpainoarvio edelleen noin 3.4-3.5kiloa.
Mietin sitäkin -että voiko sf mittaan vaikuttaa äidin koko, kun en kuitenkaan vieläkään paina kun sen noin 55kg, jos painaisin vaikka 90kiloo, niin kai se sf mittakin ois isompi, -en tiedä. -Tai voihan kyseessä olla ihan puhdas mittausvirhe. Keski-euroopassahan sf mittaa ei ees enää nykyään oteta, koska se on mittausmenetelmänä on varsin ylimalkainen. Mutta eipä siihen tilalle oikeen muutakaan oo keksitty.

Khaosan, taas :)
 
Mun oli pakko komme toida heti tota Khaosanin juttua... Kun mulla on siis reilusti ylipainoa ja sen myötä myös reilusti vatsanpeitteitä. Edellisessä raskaudessa mulla meni SF-mitta koko ajan noidenkäyrien yläpuolella, tyyliin ->rv22->sf26cm, rv26->sf28cm, rv 30->32cm jne. Eli äitiyskortin mukaan n yhden sellasen ruudun verran sen yläkäyrän ylapuolella. Silloinen terkkari ei ollu millänsäkkän tuosta, vaan sanoi sen juurikin johtuvan niistä vatsanpeitteistä, ja syytä huoleen ei ole, kun se kuitenkin kasvaa niin tasaisesti sen käyrän muodon mukaan kokoajan. Tässä raskaudessa mun painoindeksi on suurinpiirtein sama kun edellisessäkin raskaudessa, eli tilanne periaatteessa sama (Viime raskaudessa paino kyllä nousi enemmän), mutta nyt kun on otettu 3 SF-mittaa, niin tulokset on näin rv22->sf18cm, rv25->sf29(!!!)sm, rv28->sf24cm. Toi keskimmäinen oli lääkärin kiireessä mittaama ja sanoi itsekin, ettei ole luotettava mittaus. Noi kaks muuta mittaa taas on tasaisesti keskikäyrän alapuolella nippanappa... Jos nää olis luotettavia mittauksia ylipäätään, niin mä oisin ehkä jo huolissani vauvan koosta. Mullahan on vielä päälle se raskausdiabetes joten kaikki tietty odottaa makrosomi-vauvaa, eli jättiläistä, etenkin kun se esikoinenkin oli syntyessään 53cm ja 4,020kg. Ei siis pieni hänkään. Unohtamatta perintotekijöitä, lasten isä oli yli 4,5kg syntyessään. Periaatteessa taidan olla sen edellisen terkkarin kanssa samalla kannalla, et kaipa se on pääasia, että se sf-mitta kasvaa tasaisesti, tuijottamatta sitä et kuinka se asettuu sinne käyrälle.

Muutoin täällä kaikki hyvin! :)

Minmie 29+1
 
Khaosan, kiva tietää et kaikki oli hyvin ja normaalisti vaikka sf-mitta onkin pieni. Toivottavasti meillä myös! Kuvittelisin et äidin rakenne voi vaikuttaa asiaan ja vauvan asento kohdussa ja varmaan moni muukin juttu. Pääasia kai se on et se kuitenkin kasvaa..mut ilmoittelen ens viikol kunhan olen lääkäris käyny.

Jenny
 
Heipat vaan! Kiva että täällä on keskustelua taas käyty. Ainakin lemmikeistä on ollut puhetta. Meillä ei ole kuin akvaariokaloja joten ne ovat helppoja sopeutumaan uuteen perheenjäseneen (ainoa ongelma sitten aikanaan on saada taapero pitämään sormensa erossa letkuista ja suodattimien pistokkeista). Olen itsekseni pohtinut tässä raskausaikana että voinko saada akvaariota siivotessani jonkun pöpön, mutta olen yrittänyt huolehtia että käsien iho pysyy kunnossa ja muutenkin käsihygienia kohdillaan.

Mä sairastelin tässä pienen kesäflunssan, ja sain siihen antibiootit ja nyt sitten kuurin jälkiseurauksena hiivan. Onneksi siihen saa lääkkeet kätevästi apteekista ilman reseptiä. Kävin mun peruslääkityksen takia labroissa heinäkuussa ja sain vihdoin soitettua tulokset. Hemoglobiini oli 111 mutta en ole aloittanut rautakuuria kun vointi on ollut ihan hyvä, eikä erityisemmin ole väsyttänyt.

SF mitoista on ollut puhetta. Meilläkin mennään keski ja alakäyrän välissä. rv22+1 SF oli 18, ja rv 26+2 SF oli 22. Ens viikon neuvolassa saa sitten taas uudet lukemat. Itsestä ainakin vaikuttaa että masu on vielä suhteellisen siro eikä haittaa menemistä.

Martta ja poitsu 28+5
 
Tänään kävin lääkärissä, jossa tarkastettiin kohdunsuun tilanne runsaiden supistelujen takia. Kaikki oli ihan kunnossa eikä kohdunsuu ollut avautunut tai muutenkaan muuttunut. Lääkäri käski vaan ottaa rauhallisemmin sellaisina päivinä kun oikein paljon supistaa ja jos muuttuu kivuliaaksi niin sitten katsotaan tilannetta uudestaan. Varmuuden vuoksi käyn kuitenkin antaa pari infektionäytettä, ettei supistukset johdu mistään sellasesta.

Sf-mitan lääkäri katsoi mut koska on siinä alakäyrän tuntumassa ja menee sitä pitkin niin ei ole kuulema mitenkään outoa. Ei laittanut jatkotutkimuksiin ja meillä ei ainakaan ole mitään painoarvioita edes vielä tehty.

Mut siis kaiken pitäs olla ihan kunnossa:) Tänään oltiin myös ekassa synnytysvalmennuksessa.

Jenny 30+6
 
Oli tartuttava noihin Jennyn kokemuksiin kun on itellä ollut aika samanlaisia tuntemuksia. Mulla supistelee joka päivä, varsinkin jos kävelee enemmän tai nostaa mitään painavampaa. Kohdun tilannetta ei silti ole tarkistettu sen enempää vaan kätilöt on sanonut että kunhan eivät muutu kivuliaiksi ja loppuvat levossa niin ei ole aihetta huoleen. Rajottaa kyllä elämistä aika paljon kun ei voi oikein edes käydä ostoksilla ilman että alkaa supistella, mutta ei kai se auta kun sinnitellä ja olla tyytyväinen että ei pitäisi olla mistään vakavammasta kysymys. Ovat myös tehneet pari virtsaviljelyä kaiken varalta, mutta mitään infektiota ei ole löytynyt.

Selkä alkaa olla ihan mielettömän kipeä ja senkin takia olisi kiva jos voisi vähän enemmän liikkua, mutta siitäkin kätilö varoitti että kävelemällä selkä tulee vaan kipeämmäksi. Onko kellään hyviä vinkkejä selkäkivun suhteen? Ite sain tutulta fysioterapeutilta ohjeen venytellä jumppapallon kanssa ja se onkin ainoa mikä tuntuu hyvältä. Supistuksille ei kai ole paljon muuta tehtävissä kun levätä, vai kuinka..?

Mä en ole ollut sen Sf-mitan suhteen kovin valveutunut, mutta se on ollut käyrien sisäpuolella molemmilla mittauskerroilla. Mullakin on omaa rasvakerrosta alla, joten lieneekö ihan kauhean luotettava lukema mullakaan. Oli kuitenkin masun asukas kasvanut edellisestä kerrasta (muistaakseni 24cm -->29cm) joten jospa se olisi riittävästi.

Tupsu ja Juniori 29+3
 
ti käyty neuvolassa ja sf mitta oli 31. vauva poikkitilassa ollu nyt 2kk kohta,vähän hirvittää ku ne vissii alkaa 34-36 viikolla kääntää jos ei ittestään käänny,vauva kauheen alhaalla kokoajan,mutta onneks sf mitta kasvaa käyrän mukaan,eli ei tartte olla huolissaan vaikka välillä tuntuu onko lapsi tarpeeksi sopivan kokoinen!2 viikon päästä menen ultraan,saa nähä onko vieläkään pikkuinen kääntyny oikeinpäin.!mulla hb laskenu 117 tuohon 102,jouduin nyt vasta onneksi aloittamaan rauta kuurin (retafer)ja minisun mama missä on kaikki vitamiinit ja hivennäis aineet.tympii vaan ku rauta etoo aamulla ottaa tyhjään mahaan,sit kun syön niin kaikki tulee 10 min päästä ulos,joten pitää vissiin ottaa rauta sit ku on syöny,siitä tunnin päästä.muuten täällä on kaikki menny hyvin ja olen nauttinu joka hetkestä raskauden parissa :) vielä kun jaksaa sitkutella pari kuukautta! <3

tallu & junior rv 30+3
 
Tallu: Mulle neuvottiin että rautatabletit on hyvä ottaa illalla "tyhjään mahaan" eli mä olen kahdeksan maissa syöny iltapalan ja yhdeksältä ottanu tabletit. Mun kätilö sanoi että sillon rauta ehtii imeytyä rauhassa koko yön, ja varsinkin jos kulauttaa tabut alas esim. appelsiinimehun kanssa niin saa sitruunahappoa joka auttaa raudan imeytymisessä. Näin olen tehnyt ja mulle ei oo tullu huono olo, ainoastaan ripulia mutta sitä on joka tapauksessa huolimatta siitä mihin aikaan päivästä lääkkeet popsii.

Tupsu
 
Keskiviikko tervehdys kaikille.

Mulle ei kanssa rauta sovi yhtään, mut kun HB laski tuonne 104 oli pakko syödä viikko. Perjantaina selviää, oliko mitään vastetta. Ja jos ei niin kai se on vaan vedettävä, ja kärsittävä kaikki G-I oireet.

TUntuu että väsymys ja raskasolo on pikkuhiljaa saapumassa, miten nopeesti sen unohtikaan, että raskaana on oikeesti raskasta :)- Varsinkin sitten kun jättimäisen mahan vaihe viikolla 36 saavutettaan. Mua närästää edelleen ja Renniee menee hyvässä tahdissa. Mutta muuten olo on ihan kohtis. Turvotuksia tai suonenvetoja ei VIELÄ ole ollut. Ja painoakin tullut maltillisesti.

Minkä kokoisiä sun Tallu esikoiset oli ? Mietin vaan kun mun sf -mitta ekaraskaudessa oli suurimmillaan 32.5 -ennen kuin vauva laskeutui -eli joskus siinä viikolla 36 -ja vauva oli ihan hyvän kokoinen 3550g ja 51.5cm. -Semmoinen ei liian pieni, mutta vielä suht helppo synnyttää.
-Oon tietysti tyytyväinen siihen -että maha on pieni ja painoa tulee normaalisti tai maltillisesti, kunhan se ei ole mitenkään vauvalta pois ja hän on keskikokoa ja voi hyvin.

Ensisynnyttäjillä alkavat kohta valmennuksetkin. Ne on tavallaan ihan mukavia tunteja, joskaan ite en koskaan kokenut että siellä olis saanut mitään uutta infoa.

Itselläni on vielä lastenhuoneen osittainen sisustus edessä. Uudet verhot, vauvansänky(meillä esikoinen nukkuu vielä pinnasängyssä), parempi vaipparoskis ja ne tuplarattaan olis ainakin hankinnoista edessä. Millaisia vaunuja ootte ostaneet ?
Me ostetaan nyt Phil &Tedsin explorerit, esikoisella on Briot, joista ei kyllä mitään huonoa sanottavaa ole niistäkään. Matkarattaina meillä on ketterät Maclarenit.
Hoitopöydässä on tosi kätevää, että vauvan vaatteille ja hoitotarvikkeille on laatikot ja hyllyt. Meillä on Ikean Leksvik-hoitopöytä, todella hyvä(ja edullinenkin) ostos. Mut kattelin että tuotetta ei enää ois mallistossa.

No mut hyviä vointeja, nukkukaan paljon, vielä kun on mahdollisuus..

Khaosan 33+1
 
Moikka!

Ihanaa kun syksy vihdoinkin saapuu pikkuhiljaa tännekin etelään, ainakin nyt näyttää siltä:)ihana on ollut kävelyllä käydä kun saa raitista ilmaa!

Mulla sit edellisen ylimääräsen lääkärikäynnin jälkeen labratesteissä löytykin tulehdus emättimestä...:/ Ei kai pitäs mikään vakava olla mut ei voi tietää miten kauan oli jo ollut ja aiheuttiko se sitä tosi tiheää supistelua. Nyt on kuitenkin vika päivä lääkekuurista menossa, ei oo nyt ainakaan ihan niin usein supistellut vaikka edelleekin kyllä useasti päivittäin. Onko kellään ollut vastaavia tulehduksia?

Nyt alkaa huomata et sormia ja varpaita vähän turvottaa, normisormuksia en oo enää pitäny ja varpaita ja sormia myös kutittaa, mikä on tosi ärsyttävää, varsinkin yöaikaan. Onkos kellään tällaisesta kokemusta? Muuten olo täälläkin ihan kohtuullinen, vaikka kyllä maha alkaakin jo vähän rajoittaa tekemisiä :)

Me ostettiin tutuilta käytetyt Briot, ne on ainakin tukevan ja hyvän oloiset mut matkakäyttöön kyllä vähän isot et en tiiä pitääkö sit jossain vaiheessa hommata jotkut muut.

Mä oon ainakin yrittänyt nyt nukkua kun vielä voi:)Päikkärit tulee nukuttua usein ja sit oon alkanu vähän leipoo suolasta ja makeeta pakkaseen et ois sit alkuhäsellyksen ja väsymyksen keskellä jotain omatekemää ottaa aina sulamaan:)

Parissa valmennuksessa on nyt tosiaan käyty, ei siellä hirveesti mitään uutta ja ihmeellistä oo tullu mut eipä tuo haittaa jos käy noissa mitä tarjotaan. Kaveripariskunta oli esikoista odottaessaan käynyt yksityisen puolen järjestämässä valmennuksessa ja siitä oli kuulema ollut paljon enemmän hyötyä, mut tuskinpa tulee sellaselle mentyä. Jotenkin luotan ja toivon et asiat menee omalla painollaan ja toivottavasti ihan hyvin...

Mukavaa loppuviikkkoa kaikille!

Jenny 32+1
 
Moikka vaan!

Täällä asiat rullailee aika tasaseen... Vauva liikkuu paljon, mikä on hyvä, niin ei tarvi olla huolissan siitä. Liitoskivut vaivaa, välillä enemmän ja välillä vähemmän. Jos äityy oikein pahaksi, niin tuntuu, kun toi häpyluu/-liitos ja nivuset ois tulessa ja pikkuhiljaa alkaa selkäkin oireilla. Niitä sokereita mittailen ja edelleen pinetä heittoa niissä paastoarvoissa, ruuan jälkeen otetut arvot aina ihan ok. Saa nähdä, laittaako neuvolasta lähetettä äitipolille niiden takia, kun seuraavan kerran oon menossa näytille syyskuun alussa. Toisaalta ajattelin jopa pyytää sitä lähettä, jos pääsis jonkinlaiseen painoarvioon (siis vauvan),kun vaikka ne heitot niissä sokereissa ei ole isot, niin on kumminkin ja esikoinen oli ilman sokereitakin aika iso (4020g). Ettei tarttis sit alkaa mitään viiden kilon jättiläistä alkaa punkeemaan...

Multa jäi kokonaan noi valmennukset ja synnäreihin tutustumiset väliin silloin ekaa odotellessa. Silloin oli just se Tehyn lakko menossa ja aikataulut meni vaan niin ristiin, et en päässy. Ja hyvin sain synnytettyä sen esikoisen ilman valmennuksiakin.

Meidän piti alkaa tekemään pieni remontti, vaihtaa eteiseen ja keittiöön vanhan ja huokoisen parketin tilalle laattalattia. No eihän se tietenkään menny ihan niin helposti. Parketin alla oli vielä vanhempi muovimatto, josta oli pakko teettää asbestianalyysi, ennenkun uskalsi alkaa poistamaan ja sitten sen liimojen poisto. Ja mies halusi uuden lattian myös kaapien alle, et jos jossain välissä joko me tai joku seuraava asukas haluaa kaappeja vaihtaa, niin ei ainakaan ole lattiasta kiinni ja lattiaremontti levis sitä myöten ainakin keittiön alakaappien uusimiseen. Alkuperäiset kaapienrungot ei sitten kestäneetkään irroitusta ja kaikki siis uusiks. Ja sit ton lattian tasoitus ja hionta... Huhhei. Lisäkuluja aiheutti tietty se, et kun kerrostalossa asutaan ja sen uuden kiinteistölainsäädännön mukaan juuri mitään ei saa tehdä enää itse ja varsinkaan ominpäin, niin maksetaan siis myös sähkömieelle, et irroitti ja tulee sit liittämään lieden takaisin paikalleen ja putkimiehelle samoin hanan irroituksesta ja liitännästä ja siinä samalla putkimies käski ostamaan uuden hanan, kun se vanha oli jo parhaat päivänsä nähnyt.... Kolmatta viikkoa nyt siis kauheen kaaoksen keskellä... Eteisen kamat on siirretty meidän makkariin ja lisäks vielä esikoisen sänky, koska keittiön kamat on nyt siis varastoitu sinne esikoisen huoneeseen, liettä, jääkappia ja astianpesukonetta myöten. Jääkaappi on ainoo, joka on pakko pitää päällä sielläkin... Ruokaa käyn laittamassa äidin luona ja sitä sit lämmitellään mikrossa jakertakäyttöastioilla, kun tiskit on hankala hoitaa pienehkössä vessassa... Eilen illalla mies jo sanoi, et ens viikolla vois päästä laatoittamaan. Jei! Ja kunhan saadaa ne laatat lattiaan, voidaan köäydä ostamassa ne keittiön kaapit. Luojalle kiitos Ikean suunnitteluohjelmista! Meillä on siis valmis lista, mitä tarvitaan. Aika rankkaa tää kyllä on, musta ei paljoa ole apua, masu on jo sen verran iso, et en pysty kumartelemaan lattialle asti. enkä jaksa kauaa kontillaankaan olla- saati, että siirtelisin isoja kaappeja tms huonekaluja miehen apuna. Pa parin viikon loman jälkeen mies on tehnyt sitä remonttia työn ohella... Ja tää viikko mennyt muutenkin vähän heikommin sen kannalta, kun ensin mies oli ke-to työmatkalla ja tänään lähdetään viikonlopuksi häiden viettoon Seinäjoelle....

Näin siis täällä.. :)

Minmie 31+1
 
Kuulostaapa rankalta Minmien tämän hetken asumistilanne. Tsemppiä että kohta pääsette rempan kanssa maaliin. Ainakin sit lopputulos palkitsee kun on uutta ja toimivaa vanhan tilalla :)

Jenny kyseli tulehduksista. Mulle tosiaan tuli antibioottikuurin kylkiäisenä hiiva, joka hoidettiin viime viikolla ja nyt eilen kävin otattamassa vielä uuden näytteen. Se oli neuvolatädin mukaan ok, tosin en tiedä tehdäänkö sille vielä se tarkempi viljely, joka kestää muutaman päivän. Mulla toi tulehdus ei onneksi aiheuttanut mitään supisteluja, vain limakalvot oli turvonneet ja kipeät.

Muuten kaikki neuvolassa eilen ok ja mitään ihmeempiä vaivoja ei ole. SF-mitta oli 27 (rv30+1), että kivasti toi masu kasvaa vähän keskikäyrän alapuolella.

Mekin ollaan menossa ensi viikolla ekaan valmennukseen, jossa aiheena synnytys ja kivunlievitys. Avoimin mielin lähden kuuntelemaan. Tokalla kerralla sit puhutaan lapsen hoidosta.

Martta
 
Huhhuh, tsemiä sinne Minmielle ja remonttireiskoille! Toivottavasti saatte pian kämpän kondikseen ettei tarvi asua pidempään kaaoksessa. Ja toivottavasti myös Jennin tulehdus paranee pikaisesti ettei tarvi popsia enempää lääkkeitä ja jospa helpottaisi niiden suppareidenkin kanssa.

Täällä on selkäkipu ollut pahin viimeaikoina ja kävin vihdoin ostamassa sen raskausvyön, joka hiukan tuntuu auttavan sillon kun pitää kävellä tai seistä enemmän. Mikään asento vaan ei enää tunnu kivalta yöllä eikä päivälläkään, ja kaikki muut äidit iloisesti lohduttaa että se vaan pahenee loppua kohti.. No, pitää yrittää jumpata ja istua ryhdikkäästi, ei kai se muukaan auta. Supistukset on ehkä hiukan rauhoittunut kun en ole ollut enää töissä, mutta toisaalta alkaa mennä nuppi sekaisin kun ei ole mitään tekemistä kotona. Siivoamista ja tavaroiden järjestelyäkään kun ei pysty tekemään kovin paljon kerrallaan. Ja kaikki tietysti sanoo että nauti nyt ja lepää, mutta ei auta kun ei millään jaksaisi maata sisällä ja yrittää kuluttaa aikaa siihen asti kun mies tulee kotiin. Paino on noussut nyt siihen mikä ensin piti olla ylärajana mun ylipainon takia, mutta kätilö ei silti ollu huolissaan. Itekin mietin että eka kerta kun kävin neuvolassa niin olin jo ehtinyt kaksi kuukautta oksentaa, ja paino oli tippunut useamman kilon siitä varsinaisesta lähtöpainosta. Eli täytynee antaa itselle anteeksi jos menee muutama kilo yli sen alkuperäisen tavoitteen. Nyt on tullut siis 6 kiloa lisää ja toivon että ei menisi enää kun pari kiloa ylöspäin. Saapi nähdä kuinka käy kun maha kasvaa huimaa vauhtia!! Luin myös raskauskalenterista että liikkeet saattaa näillä viikoilla vähentyä kun tila pienenee kohdussa, mutta kukaan ei kyllä kertonut meidän pikku veijarille joka pitää joinakin päivinä sellasta menoa että huhhuh! Mutta siitä en minäkään kyllä valita, ihana tietää että pikkukaverilla riittää energiaa :-)

Me aloitettiin myös valmennukset. Päästiin viimeisinä toisen kätilön ryhmään kun kesällä ei ollut niin montaa mistä valita ja toisekseen täällä on joku vuosikymmenen vauvabuumi menossa joten ryhmät täyttyy alta aikayksikön. Ainoa mikä ärsytti oli se että kaikki muut äidit on jo kuukauden pidemmällä kun minä, ja kateellisena kuuntelin kun kaikkien muiden lasketut ajat on ihan parin viikon päässä... Hengitysharjoituskerta oli ihan ok, mutta kätilö joka sitä piti oli niin rasittava että ei oikein olisi jaksanut kuunnella. Jäi siitä jotain kuitenkin mieleen, ja nähtäväksi jää miten onnistuu puuskuttelut kun H-hetki koittaa! Onneksi loppukerroilla on eri kätilö, ja on kuunneltu nyt jo kaksi luentoa synnytyksestä, sektiosta, kivunlievityksestä yms. Ollut mielenkiintoista, vaikka ihan uutta asiaa ei ole ollut hirveästi. Hyvä kuitenkin ensisynnyttäjänä saada tietoa että miten se synnytys etenee ja miten TOIVOTTAVASTI osaa pysyä rauhallisena ja kuunnella neuvoja. Mies tykkää yllättävän paljon kuunnella luentoja (paitsi hengitysluentoa sen höttöpää kätilön takia), ja se oli mulle taas kiva yllätys. Ajattelin että kaveri tulee ekalle luennolle ja sanoo sen jälkeen että kerro sitten kotona mitä ne on sanonut, mutta toisin kävi kun vaihtui se luennoitsija :-)

Kaikki tarpeellinen on nyt melkein ostettu, vaunut käytettynä (pari vuotta vanha Teutonian kolmipyöräinen), samoin vuoden vanha Brion autoistuin, vaipanvaihtoalusta (meille ei ainakaan toistaiseksi mahdu isoa hoitopöytää, joten aiotaan tehdä sängyn päälle levy johon vaihtoalusta sopii), syöttötuolikin ostettiin käytettynä ja siihen sellanen Newborn lisäosa jossa voi pitää vauvaa n.9kk:n ikäiseksi, ja sitten läjä vaatteita kirpparilta ja joitain uusiakin. Mummit on se sijaan ostanut tahoillaan kasoittain vaatteita, joten ei varmaan kovin paljon enempää just nyt tarvitakaan. Vielä pitää tietysti ostaa se sänky ja mulle imetystavaraa yms. mutta muiden tavaroiden kanssa aiotaan odottaa sinne asti että nähdään itse mitä tarvitaan ja halutaan hankkia.

Että semmosta tällä kertaa :-)

Tupsu ja juniori 30+4
 
Joo, kuulostaa tää oma tuplarattaiden hommaus ja verhojen osto melko pieniltä hankkeilta Minmien remppahommiin verrattuna, toivottavasti saatte kaiken valmiiksi niin, että sitten vauvan synnyttyä ei enää tartte elää kaaoksen keskellä !

Jenny, mulla oli ekassa raskaudessa turvotusta ja siihen liittyvää ikävää, mutta sinänsä vaaratonta kutinaa. Painoa tuli silloin nopeemmin ja osa tosiaan oli ihan sitä turvotusta, joka sitten lähtee kun vauva syntyy muutamissa viikoissa.

Kävin tänään neuvolassa. Hb oli edelleen matalahko 105, mutta terveydenhoitaja oli sitä mieltä -että jos -ja kun rauta aiheuttaa ripulia on yhtä tyhjän kanssa syödä sitä sitten ollenkaan. Sf mitta oli mukavasti noussut keskikäyrille, tänään 29. Painoa oli tullut 300g. Sykkeet hyvät ja kaikki ok. Ruokailuita vois lisätä ja kiinittää raudansaantiin huomiota. Tulee kyllä syötyä aika iltavoittoisesti, kun ipana vie kaiken huomion ja tarmon aamuissa ja päivissä, niin vähänhän se semmoista kiireistä kahvinjuontia on.

Khaosan 33+3
 
Khaosan mulla oli esikoinen syntyessään 2560g ja 46 cm pitkä,syystä että minulla oli aika paha raskausmyrkytys jonka vuoksi jouduin kiireelliseen sektioon rv 36+1.onneksi kaikki kuitenkin meni hyvin...toinen lapsi syntyi rv 40+1 hänet käynnistettiin kun itse halusin,painoa pojalla oli syntyessään 3180g ja 49 cm pitkä,eli ihan sopivia :) nyt jännittää itteä kolmannen kohdalla että mitenkähän kaikki sujuu kun H- hetki tulee... :)

Tallu & Junior rv 31+3
 
Tervehdys kaikille! Ajattelin pitkästä aikaa tulla päivittämään kuulumisia tänne. Minä jäin viime viikolla sairaslomalle loppuajaksi, joten nyt sitten on aikaa levätä. Mulla oli hb laskenut 106:een ja sen kyllä huomaa, hereillä pysyminen on tosi vaikeaa. Mulle iski sitten vielä viikonloppuna flunssa ja angiina, joten nyt on voimat olleet aivan poissa. Onneksi antibiotti tuntuu purevan. Perjantaina on sitten neuvola, katsotaan mihin suuntaan hb on mennyt, jos edelleen laskenut niin rautaa lisätään ja saas nähdä miten vatsa siihen reagoi.

Meillä hankittuna kaikki tarvikkeet sänky, hoitopöytä, vaunut yms. Vaatteita ajattelin alkaa pesemään hiljakseen, kunhan ensin paranen.

Nasu 30+2
 
Täällä ollaan kanssa koko perhe kipeenä, ensin tuli pikkupoika flunssaan, sit mies ja nyt oon ite. Lisäks oon penisilliinikuurilla hammasprobleeman takia, josta yllätys yllätys tuli myös ripuli. Eli kuumeessa, ripulissa ja raskaana viikolla 34 hoidellaan kipeetä 1.4 vuotiasta nuhapakkausta, -just niitä elämän tähtihetkiä !
-Mä koin vauvavuotenakin ylivoimasesti raskaimpana omat flunssani ja kuumeeni, kun on lapsia äiti ei enää saa ikinä sairastaessaan levätä.

Muille terveempää keskiviikkopäivää.

Khaosan 34+1
 
Pikaista paranemista Khaosanin perheelle, ei tod. kuulosta kyllä herkulta tuo.. Meillä neuvolareissu taas takana ja kaikki samalla mallilla: hyvä syke ja sf-mitta, mun paino ei niin hyvä kun nyt on tullu sitten pari kiloa lisää ihan hujauksessa. Täytyy ruveta laskemaan tarkemmin syömisiänsä taasen.. Hb sinnittelee siellä 110 paikkeilla edelleen joten rautakuuri jatkuu. Jännä muuten kun joku täällä taisi sanoa että terkkari olisi neuvonut siellä ettei rautatabletit toimi jos on ripulia, mutta mulla on ainakin kuuria jatkettu ripulista huolimatta. Nyt on onneksi ollut kyllä ripuli hiukan rauhoittumaan päin, että jospa sieltä jotain imeytyisi kuitenkin..

No eipä muuta tällä kertaa :-)

Tupsu & Juniori 31+3
 
Heippa kaikille!

Mitäs teille kuuluu? Tänne kuuluu ihan hyvää, ei mitään kovin erikoista. Viikko sitten kävin neuvolassa ja siellä näytti kaikki olevan ihan hyvin. Painoa oli tullut vähän reilummin muutaman viikon aikana...Sf-mitta oli meilläkin nyt kasvanut sinne keskikäyrän tuntumaan ja sykkeet oli hyvät.

Olen tässä vaan vähän ihmetellyt kun vauva on jo pitkään viihtynyt pää alaspäin aika samassa asennossa ja nyt on pari kertaa pyörähtänyt ihan toisinpäin. Ensin viikko sitten just ennen neuvolaa, oli kyllä siellä taas normiasennossaan, ja nyt sit viime yönä tuntu taas kääntyvän ihan tosin päin, nytkään en tiiä miten siellä on kun tuntuu vähän oudolta. Mut ei kai tässä vaiheessa mitenkään epätavallista oo et viel kääntyilee vai mitä kokemuksia teillä muilla on?

Toivottavasti Khaosanin perhe on parantunut, uskon kyllä et ei oo herkkua sairastaa porukalla ja yrittään huolehtia siinä sit vielä lapsesta.

Kävin eilen eka kertaa mammajoogassa, oli ihan mukavaa ja rentouttavaa. Saa nähä montako kertaa ehtii käydä ennen kuin vauva päättää syntyä. Tuntuu aika uskomattomalta et ei oo enää hirveen monta viikkoo laskettuun aikaan..:)

Jenny 33+6
 
Moikka, edelleen täältä remontin keskeltä... Osa lattiaa on jo saanut laatat, saumat vaan puuttuu ja se toinen puolisko kaipaa vielä niitä laattojakin... Toi laatoittettu alua antaa kyllä kivan toivon tunteen... :)

Täällä vaihtelevaa olotilaa. Huomenna olis neuvola, sit ollaankin taas ehkä viisaampia. Mulla oli tossa pari päivää sellasta rauhallisempaa eloa tuolla masussa, et piti olla hetkittäin hiukan huolissaankin ja miettiä, et pitääkö alkaa soitella jonnekin tai lähteä näytille tms. Sen verran kuitenkin oli liikettä, et päätin vielä katsoa. Parin päivän jälkeen alkoi taas normi mesoaminen ja sehän aiheutti sen, et aamusta jomotteli menkkamaisesti muutamia tunteja. Se meni sitten oi itekseen ja illalla tunnin suiku auttoi aika ilkeisiin supistuksiin. Nyt otan taas levon kannaltam ei ton ihan vielä tartteis tuolta alkaa tullakaan...

Ne verensokerit vaan tuntuu heittelevän pikkusen, huolimatta siitä, mitä syön... Viime viikolla kun mittailin niitä paastoarvoja aamuisin, niin yhtenä aamuna arvo oli aivan loistavissa lukemissa ja päätin samana iltana syödä samoin kun edellisenä iltana, et ois seuraavanakin aamuna se sokeriarvo hyvä, mut hupsista vaan, vaikka söin täsmällisesti samanlaisen iltapalan, niin se arvo oli seuraavana aamuna huonoimpia mitäoon tässä nyt mittaillut... Ota noista nyt sit selvää...

Jenny, mätuun viikoissa viikon verran sun jäljessä, mutta mulla ainakin vielä vetää tuo pieni tuolla vielä miten sattuu. En pysty ees sanomaan, onko se ollutkaan koskaan "oikein" päin -raivotarjonnassa- kun eivät oo ees neuvolassa vielä sitä arvioineet. Viime viikolla ainakin yks päivä oli ian poikittain tuolla masussa. Pää tuntui ihan tuolla vasemmassa kyljessä ja potkut kaikkialla. Ja se asento tuntui tosi epämukavalta. Luulen siis, et pieni köllötteli selällään tuolla masun pohjalla...

Kunhan ei joutuis mihkään kääntöyrityksiin, kuulemma ne on aika inhottavia toimenpiteitä...

Minmie 32+6
 
Mulla vauva oli jo laskeutunut raivotarjonnassa pari viikkoo sitten -eli ei pitäis enää päästä kääntyyn, -ja viikkojakin on sen verran -että ei niittenkään puolesta. Just viikon 35 jälkeen vauva ei usein enää kääntyile ja jos on joskus 36-37 viikolla vielä perätilassa yritetään sitä käsin kääntämistä. Mutta aikas pieni osuus perätilaan jää ja viimesetkin siinä viikolla 35 kääntyy pää alaspäin.

Me ollaan tervehdytty, onneks !

Khaosan 35+1
 
No niin, neuvolassa käyty.

Verenpaineet ja paino nousussa, ei paljoo, mut kuitenkin. Hemppaa ei ees katottu, kun viimeks oli niin hyvä (132). Sykkeet vauvalla äitiyskorttiin 150-165, kävi kuitenkin siinä kuunnellessa siellä 180ssa, kun oli niin liikekannalla, ettei ensin meinannu saad koko sydänääniä kuuluviin, kun karkas alta pois kaiken aikaa... Eli siis ei todellakaan ole laskeutunu saati kiinnittyny. Itseasiassa terkka ei saanut tuntumaa vauvan päästä, joten tarjontaa ei tiedetä edelleenkään... Pissa oli puhdas ja SF yläkayrällä 32cm. Sain pyytämättä lähetteen äitipolille, diapeteshoitajalle, kun ei ne arvot tahdo pysyä kurissa. Ei ne edelleenkään paljoa oo koholla, mutta silloin tällöin kuitenkin vähän. Ja synnytystapa-arvioon. Kun mainitsin siitä, et esikoinenkin oli nelikiloinen syntyessään ilman sokeriongelmia, ettei tästä tulis mitään jättiläistä...

En pelkää synnytyksessä sitä osuutta, joka mulle itelleni lankeaa, vaan sitä, kun esikoinen kärsi kuitenkin hapenpuutteesta ja hypoglygemiasta (alhainen verensokeri -> viikko sokeritiputuksessa), et jos tän kanssa vältyttäis tollasilta seikoilta...

Laskettuun aikaan varattu neuvolat ja odotellaan nyt aikaa sinne äippäpolille. Ei oo enää pitkä aika! <3

Minmie 33+0
 
Heippa kaikille pitkästä pitkästä aikaa!
Keskusteluja on tullut seurattua, mutta (olevinaan) ei ole ollut aikaa istuutua kunnolla ja kirjoittaa. Tosin meillä on ollut tässä muuttoa ja kaikenlaista muuta, niin olotilakin on ollut todella väsynyt. Täällä vaan sitä pyöristytään hyvää vauhtia! :D Painoa on tullut 7 kiloa ja olo on jo todella täyteläinen vaikka pitäs vielä jaksaa. Viikkoja 32+6. Neuvolassa on käyty monta kertaa tällä välillä ja kaikki arvot kunnossa. Hiukan alavatsakipuja ja tietynlaista supistelua (luultavasti?) on ollut. Ens viikolla olis taas normi neuvola ja sitten oliskin lääkärineuvola. Kaikki isommat hankinnat vauvan varalle on jo tehty, vielä pitäs varmaan joitain vaatteita käydä ostelemassa. Onneksi minun ja miehen vanhemmilla oli vielä joitain tavaroita ja vaatteita säästössä niin ei tarvitse kaikkea ostaa uutena. Äitiyspakkauskin oli minusta todella hyvä ja siinä oli kyllä kattavasti kaikkea hyödyllistä. :) 18. päivä olis meillä synnytysvalmennus. Hirveesti ei kyllä jännitä itse tuleva synnytyskään, vaikka hiukan oon siitä jo unia nähnyt. Mielentila on sellanen et kaikki menee kyllä sitten omalla painollaan.. :) Normaalit arkiaskareet alkavat kyllä ottaa jo kropan päälle, masu tulee nopeasti kipeäksi ja no selkä ja nivuset on koko ajan kipeenä. :D Onneksi vaavi sentään liikkuu tomerasti joka päivä niin tietää et siellä ollaan kunnossa. :) Eikun hyvää syksyn jatkoa kaikille, mukavaa odotusta ja kuulumisiin!! Ketään ei olla täällä unohdettu! :))
 

Yhteistyössä