Lokakuun 2009 Mahanpyöriäiset ******Huhtikuussa 2010******

inka
Juu kyllä mä imetän. Se hiusväri olis sitä uutta mitä ne telkkarissa mainostaa. Se INOA-hiusväri. Kyllä mulle yleensä on juureen tarttunu. Ainaki ku joulukuussa värjäsin ite ennen ristiäisiä niin tarttu... Varmaan se väri vaan ei ollu mun hiuksille semmonen sopiva.
Kampaaja sano että mulla on ehkä vähän lasimaiset hiukset tai jotain...

Uskaltaakohan tuota mikroo käyttää?
Ku leipä sytty siellä tuleen ja nyt se haisee ihan palaneelta koko mikro (kuin myös keittiönkaappi mikron yläpuolelta :headwall: )
Nakkasin sen takapihalle jos haju lähtis tai jotain...

 

Vertailuista - ma vertaan Unnaa teidan vauvoihin, etenkin muutamaa viikkoa vanhempiin vauvoihin lahinna siis niin, etta "ai, tollastakin on luvassa". Musta tuntuu etta vertailisin enempikin jos olis joku live-kaveri jolla olis samanikanen vauva. Mutta te olette mulle (ainakin viela) virtuaalikavereita ja vertailu teidan vauveleihin on jotenkin positiivisemman tuntusta. Jos joku ymmartaa mita taalla sepitan

Sosemaarat on nyt kasvaneet - vaikka ei vihannesta ja hedelmaa kumpaakaan mene kuin yhteensa joku puoli pilttipurkillista per paiva. Ja tanaan sain ekan kerran vastaanottaa sita muovailuvaha kakkaa Voi naas mita mohnaa!! Todellakin nimensa veroista.

Meilla on alkanut tytto valvoa paivat pitkat. Eilen nukkui lahemmas 3 tuntia (kahdessa osassa tosin), koska oltiin liikkeessa, mutta tanaan tillitteli vaunuissa taas ihan onnessaan ja nukahti vain 30 min ennen kotiintuloa. JA KUN VAUNUT TULEVAT KOTIOVESTA SISAAN, TYTTO HERAA (sori, kapsit jai paalle) heti eika enaa nukahda.
Mua alkaa nyt vahan arveluttaa tuo tyton nukkuminen vaunuissa - ma yritin tanaan sen heraamisen jalkeen pistaa tyttoa omaan sankyyn muttei sita sitten enaa vasyta (muka). Ja kauhee huuto ja mekastus alkaa jos uskallan sinne jattaa nukkumaan.
Mitenkohan kay hoitopaikalla, kun pitais nukkua paikkarit hoitopaikan sangyssa...

MItes uniratit/pehmolelut? Ajattelin etta jos sais jotenkin luotua sellasen siteen johonkin rattiin tai leluun jonka tytto vois sitten ottaa hoitoon mukaan ja kokea olevansa turvassa...ehka se unikin tulis paremmin. Onko kokemuksia? Miten/millon olette ne ottaneet "kayttoon" ja miten niista on tullut korvaamattomia?

Ja onnea viela liikkelle lahtijoille!! Meilla on kans yks rajapyykki ylitetty - sitteriin ei enaa voi laittaa kun tuo nojuu itsensa siita viela kumoon. Nostaa itsensa sielta istumaan ja ojentautuu varpaitaan kohti niin etta sitteri on todellaikin vaarassa kaatua...Istuminen on viela liian aikasta joten saa rohnottaa viela jonkun aikaa sellasessa sakkituolin tapasessa kun syotetaan..

 

Tervetuloa uusille! :flower:

Meillä Pikkunen tänään 6kk :heart: :heart:
Äitihän sitten veti paaaljoon täytekakkua, ihan pienenkin puolesta

Mä vertailin kehitysjuttuja paljon esikoisen kohdalla, mutta tän vauvelin kohdalla en oo vertaillu, jotenkin se tuntuu niin pieneltä etten ees tajua et sen pitäs tehdä ehkä muutakin kun köllöttää. Tänään laitoin pienen sitten ensimmäisen kerran syöttötuoliin ja voi ihana sentään :heart: Valokuvasin kun mielipuoli Ehkä meilläkin sitten joskus lähdetään ihan eteen, eikä taaksepäin. Nyt siis vaan peruutellaan

Meillä on niitä harsoja unirättinä ja niitä sitten rutistellaan oikein antaumuksella, ihana!

Ja täältä sairaalakämppikselle ja pikku-isännälle 6kk Onnittelut :flower:
Ja tietysti kaikille muillekkin saman päiväsille, sekä niille joilla päivä meni tai on kohta jo tulossa!

Rauhallista yötä !

Empsu

 

Huomenta!

Onnea uusille puolivuotiaille
Ja onnea uusista taidoista =)

Varjele, että sain sätkyn aamulla, kun menin hakemaan tyttöä sängystään.

Tyttö siellä iloisesti kujersi ja minä kahvit siinä ennen hakemista keittelin. Sen jälkeen menin hakemaan ja mitä näenkään. Tyttö keikkui pinniksen reunassa kiinni polviseisonnassa yrittäen kammeta siitä ylös :x
Luojan kiitos nostettiin sitä reunaa toissa iltana, muuten olisi voinut käydä huonosti.

Ihan totta, ei tämän mamman järki kestä, jos tämä neitikin nousee kuukauden päästä seisomaan, se on niin hirvittävän näköistä touhua ilman älliä, meinaako nämä minun lapset jotenkin karaista äitiään

No juu, katsotaan mitä tapahtuu, on tuolla se konttauskypärä pahimman varalle =)

 

Huomenta!

Itsellänikin on paha tapa vertailla vauveleita, varsinkin tuo meidän kirpun pieni koko on sellainen, jota vertailen ja ajattelen, että eikö tuo kasva kunnolla... Useimmiten kyllä saan tolkutettua mieleeni, että yksilöitä ovat, mutta ei se aina auta. Meidän kummipoika on 7 vikkoa meidän tytteliä vanhempi ja siitä kyllä huomaa, kuinka yksilöllisiä persoonia nuo ovat jo tässä iässä. Kummipoika on sellainen rauhallinen "filosofi" joka tutkiskelee leluja eikä ole kiire liikkeelle, kun taas meidän neiti on sellainen pieni elohiiri, jonka pitäisi päästä joka paikkaan. Ruokailuissa sama juttu: kummipoika on tarkka syömisistään, eikä oikein soseille lämpene, kun taas meidän tyttö syö kaiken mitä hälle antaa. Niin ovat erilaisia ja ihania omalla tavallaan :heart:

Itun emo: olen havainnut unirievun tosi hyväksi nukkumisen apuvälineeksi. Meillä on sellainen pupu-uniriepu, johon tyttö on kiintynyt parin kuukauden kuluessa tosi paljon. Ei suostu enää nukahtamaan edes mun kainaloon ilman sitä Mutta se auttaa nukahtamaan myös vieraissa paikoissa, mikä helpottaa kyläreissuja ym. tosi paljon. Vaunuissa tuo ei ole pitkään aikaan enää nukkunut kuin sen 45-60 min kerrallaan, vaikka vaunut olisivat liikkeessä ja on aina herännyt sillä sekunnilla, kun tullaan sisälle. Siksi yritänkin venyttää lyhyemmätkin vaunulenkit vähintään siihen 45 minuuttiin, jotta saa nukuttua edes sen verran.

Ainiin, pitipä kertoa täälläkin, että mulla on kaksi hyvää ystävää (oikeastaan ne parhaimmat) raskaana ja molemmilla on laskettu aika ensi lokakuussa. Ihan hauska muistella omaa raskautta tällä tavalla, kun vuodenajat ja juhlapyhät ym. osuvat samaan aikaan kuin itsellä viime vuonna =) Ja vähänkö sitä tuntee itsensä konkariksi, kun toiset ovat ihan pihalla

 

Paapelo, mulla on yläkerrassa sellain iso muovinen pihapöytä, jossa kaikki taimet on kasvamassa =) Tosin siihen ei kyl tuu kaikki mahtumaan, eli alkaa mullakin toi purkkien levittely joka paikkaan

Mä en enää vertaile Saraa muihin. Vielä muutama kuukausi sitten sitä teinkin, lähinnä kun sitä kääntymistä odottelin. Ja nyt mä lähinnä odotan kauhulla sitä, kun tyty lähtee liikkeelle. Meillä kumminkin tää eläinlauma täällä, ja hirvittää miten noi eläimet ottaa tollaisen mittarimadon joka seuraa ja yrittää repiä silmät päästä Vois viel pari kuukautta mun puolesta vaan köllötellä paikallaan =)

Jaahas, mölinästä päätellen alkais olla puuro aika :heart: :heart: :heart: Miten tuota lasta voikaan rakastaa niin hirveän paljon :heart: Aamut on niin ihania, kun sängystä kuuluu "puhetta" tai iloista kiljahtelua. Ja sitten kun menet sinne, niin neiti hymyilee kuin aurinko siellä. Ei mistään voi tulla parempi mieli heti aamulla :heart:

 

Ihanaa, Niia on oppinut syömään puuroa Tänään söi melkein koko 1dl, minkä laitoin ja ihan hyvällä halulla, avasi suun reippaasti ja pyysi lisää ennen kuin ehdin laittaa lusikkaan seuraavaa satsia. Taidetaan huomenna aloittaa iltapuurotkin niin voi olla että yösyönnit jää pois. Viime yönä kävin kerran kääntämässä ja antamassa tutin ja neljältä syötiin. Maitoa meni 180ml mutta tuntui että olisi pärjännyt ilmankin sitä, ei ollut niin nälkäisen oloinen.

Onnittelut kaikille puolivuotiaille ja uusia taitoja oppineille!

Kyllä minäkin vertailen Niian kehitystä teihin, tosin en ole mistään huolissani, hieman malttamaton vain Joka neuvolan jälkeen vertaan meidän kasvua muihin vauvoihin ja ollaan kyllä tytöissä siellä ihan yläpäässä. Oon muutenkin sellainen ihminen, että tykkään vertailla asioita ja suunnitella ja organisoida. Malttamattomana ootan koska Niia lähtee liikkeelle ja miten sen tekee, myös kaikki uudet taidot mitkä kaikille tuli tuolla aikaisemmin oli kiva lukea täältä ja odottaa koska Niialle ne tulee. Kun on loppukuusta syntynyt niin tiesi hyvin aina mitä on odotettavissa. Nythän tämä kehitys on kaikilla enää vauvakohtaista, ei ole tiettyjä taitoja mitkä tulevat jossain tietyssä iässä.

Ainoa mistä olen huolissani on nuo Niian hampaat... ne on nyt 4vko olleet siellä ikenessä näkyvissä, toinen kai on jo puhjennut, n. viikko sitten, mutta ei vieläkään ole selvästi näkyvissä. Kestääkö se vain toisilla näin pitkään, vai voiko siellä olla jokin vikana... No mitään stressiä en meinaa ottaa vaan kysyn sitten viimeistään seuraavassa neuvolassa asiasta.

 

Täällä taas.

Itsekkin vertaan painoja ja pituuksia. En tosin huolissani ole, mutta niitä on vain kiva verrata. Poikahan oli aika jätti 6kk ja tyttö on tuommoinen pieni ja siro =)

alley:
Toisilla voi kestää hampaiden puhkeaminen ja se ns. ylösnousemus pidempään. Pojalla kun tuli ne ekat alahampaat läpi, oli ne jo parin viikon päästä ihan näkösällä kun poika ilmeili. Ystävän tytöllä taasen hampaiden puhkeaminen ja esiin kasvaminen kesti paljon kauemmin, mutta sieltä ne on tulleet kuitenkin.
Mutta jos askarruttaa kovasti tämä asia, niin ainakin meidän neuvolassa saa ajan hammaslääkärin pakeille tarkastukseen tälläisissä asioissa.

tytöllä ei ole mitään riepua tai nallea. Tyttö kuitenkin tahtoo peiton lähelle kasvojaan ja sitä vasten hieroo nenäänsä =)
Pojalla oli harso vauvana ja se piti lähestulkoon laittaa kasvoille, että poika oli tyytyväinen ja alkoi nukkumaan. Nykyään hänen unilelunaan on vauvasta saakka käytössä ollut tyyny. Ilman sitä ei nukkumaan mennä ja aamuisin se kulkee mukana täällä kotona joka paikassa, paitsi ruokapöytään sitä ei kyllä oteta =)

 

paapelo: hampaiden ylosnousemus Ihana suomenkielemme! No, silta se ainakin tuntuu!

Ma olen yrittanyt tuoda mukaan syottohetkiin sellasta riepua, muttei tytto ole ihan hokannut sita tai sen tarpeellisuutta. Ajattelin vaan etta ehka tekis sitten siirtymavaiheita helpommiksi, mutta voihan olla ettei tuo mitaan tarvikaan. Tuli vaan mieleen kun tapasin kaveriani jonka viisivuotias halus aikansa leikittyaan ja vasyn iskettya tutin ja riepunsa kasiinsa..Toisaalta, onhan siinakin se vierottamisensa...

 

Me otettiin uniriepu käyttöön siten, että ensin hajustin sen itseni hajuiseksi pitämällä sitä yhden yön paitani alla. Sen jälkeen aloin sitkeästi antaa tytölle riepua aina nukahtaessa ja nukahtamisen jälkeen vielä laitoin sen poskea vasten. Pikkuhiljaa tyttö assosioi rievun nukahtamiseen ja nyt se on jo tosi tärkeä

 

Atte on ollut pari päivää todella itkuinen, joten varasin ajan lääkärille, edelleen on siis yskä, muttei lämpöä ole ollut lauantain jälkeen..

Atella on nalleuniriepu, melko pienestä asti annoin sen Atelle aina yöunille mentäessä. Nykyään uniriepu on Atelle tärkeä, se pitää saada kaikille unille rutisteltavaksi.
Yleensä vetää sen hieman kasvojen päälle ja nukahtaakin hyvin nopeasti, myös kylässä jos ollaan niin riepu on unia varten mukana.

Jahas taas on mentävä, ei juurikaan viihdy yksin lattialla eikä sitterissä.. Toivottavasti tuo itkuisuus menisi pian ohi, tokihan se saattaa johtua hampaistakin, nyrkkiä jyystetään todella paljon..

 

Vauvojen vertailemisesta sen verran, että tulee sitä kyllä tehtyä, siis omaani vertaan toisten vauvoihin. Lähinnä niitä taitoja, kun ne kiinnostaa. Huolissaan ei oo tarvinut vielä olla. Mut jotenkin sitä kokee jännästi että muut olis aina edellä, vaikka ei oikeesti oliskaan!

Siitä en tykkää kun ulkopuoliset vertailee toisten lapsia keskenään! Sellanen pitäis melkein kieltää lailla Niinkun jotkut isovanhemmat tms.

Sit se on kanssa hassua kun jotkut vanhemmat pitää omaa lastaan isompana kuin onkaan. Mieheni sanoi siitä viime viikolla aika osuvasti (kun olin ihmetellyt yhden tuttuni juttuja kuinka tämä istuttaa ihan pientä rattaissa, vaik ei oo vielä kunnolla aloittanut kääntyilyäkään...) että onko se joku kilpailu että kenen vauva osaa eniten lyhyemmässä ajassa, kun välillä tuntuu että joillekin on tosi noloo jos vauva kehittyy normaalisti, että aina pitäis olla edellä aikaansa!

Se on kyl ihme juttu. Itekin myönnän ilahtuvani ihan törkeästi jos Hilma tekee jotain uutta! Ja tottakai siitä on sitten ylpeä, ja haluaisi kertoa siitä kaikille. Ihmeellinen on ihmismieli.

 

Ja unirievusta vielä, meillä siis tällä vauvalla se riepu niinkun tossa mainitsin, mutta esikoisella ei koskaan ollu mitään. Nyt vasta lähempänä paria vuotta on alkanu raahaamaan kahta tiettyä pehmolelua mukanaan, mutta vaikka niitä ei olis se ei kyllä oo mikään maailman loppu. Hetken vaan kyselee että missä rotta, koia? Tälle pienemmälle halusin jonkun koska tää ei kyllä suostu oikein olemaan ees isänsä sylissä vaan äitin ja itkee kauheesti perää, jos se maidon ja äitin tuoksunen riepu auttaa. Sen kans onkin nyt suostunu nukahtamaan päiväunille isin kainaloon

Ja kylläpä paapelolla oli purkkeja! Ihanaa kun joku osaa olla kukkien kanssa. Mulla on kymmeniä viherkasveja, mutta nut täytyy tunnustaa etten edes tiedä niiden nimiä :ashamed:

Mukavaa päivää! Toivottavasti olis jossain aurinkoisempaa kun tääl! =)

Empsu ja tytöt

 

Unikavereista: meillä on tytöllä aina harso mukana kun menee sisällä nukkumaan, usein räpeltää sitä myös tissillä ollessaan. Isommillakin on ollu aina joku unikaveri, on helpottanut vieraissa paikoissa nukkumista ja tutin pois jättämistä kun on vielä unikaveri ollut. Pojalla oli alkuun nalle, ja nyt sitten pitää olla leijonapehmo, välillä haluaa jonkun muunkin pehmon.

Mies kävi tytön kanssa neuvolassa. Oli ollu terkkari positiivisesti yllättynyt kun isä oli lasta käyttämässä. Paino oli 6570 g, pituus 65,4 cm ja pipo 42,8, ikää nyt 5,5 kk. Painoa oli tullut taas vähän vähänlaisesti mutta pituutta taas hyvin. Kirppu tuo neiti on mutta minkäs sille teet.

Oon nyt parina päivänä pitänyt tyttöä puoli-istuvassa asennossa rattaissa, pakko kun on hakea poikaa kerhosta tiettyyn aikaa vaikka tyttöä ei nukuttaisi. Sylissä ollaan istutettu mutta lattialla ei vielä, itse ei tyttö vielä istuvilleen nouse. Ylöspäin yrittää kyllä jo, onneksi ei vielä jalat kunnolla toimi niin jää vielä usein yritykseksi. Poika nousi seisomaan tukea vasten puolivuotiaana joten kovasti pelkään että neiti on yhtä kiireinen. Täytyy vaan toivoa että on sitten myös yhtä rauhallinen ja taitava ettei tule kolhuja, pojalle niitä ei tullut vaikka aikasin olikin liikkeellä.

Jaahas, meen jatkaan pojan kanssa legoilla rakentamista kun "täystuho" on unilla eikä sotke leikkejä.

Peppi ja tyttö

 

meillä on poitsulla unikaverina semmonen ikeasta ostettu sammakkoriepu,ja sitä aina hinkkaa kasvoja vasten ja näplää käsillään kun nukkumaan menee ja usein nukahtaakin tuo riepu naamallaan :heart: ostettiin tuo jo odotusaikana kun meiän 1½-vuotiaalla neidillä on tommonen samanlainen mutta pupuhahmona , ja siitä on tullut tytölle niin rakas ja tärkeä että mihinkään ei voi mennä ilman sitä ja kun väsyy niin rupee aina hieromaan silmiään sen pupun korvilla ja kerran kun pupuriepu oli pesukoneessa niin meinas neiti olla jo hätää kärsimässä ja istui ja itki lohduttomasti pesukoneen edessä kun pupu pyöri koneessa.salaa oon välillä saanut pestyä sitä kun se haisee välillä jo niin kauheelle kun neiti lussuttaa suussaan sitä aattelinkin ostaa seuraavalla ikea reissulla kaappiin jemmaan toiset samanlaiset sille varalle että häviäävät tai hajoovat , ei sitten tule suru puseroon =)

käytiin poitsun kanssa tänään 6kk neuvolassa ja kaikki oli ok , pituuttakin oli kasvanut 2 cm =) mennään kuiteskin 7kk vielä mitattavaksi vaikka muuten ei täällä siinä iässä normi käyntiä ole,haluaa varmistaa jatkuuko pituuskasvu hyvin , onhan tuo tommonen ihana vanttera miehen alku :heart:

talviccille taas päivitettävää =)

uudet mitat on:

paino...........8310g
pituus..........66cm
pipo.............45cm

kaurisäiti ja pikku-isäntä 6kk 1pvä :heart:

 

Hanikka:

Tuo ilmiö on aika laaja, tai tässä meidän lapsipiireissä sitä huomaa tosi usein, että varsinkin tietyt vanhemmat melkein yrittää väkisin saada lapsen vaikkapa kävelemään taaperokärryn kanssa, vaikka lapsi ei sen varaan uskalla treenaustaan laittaa :/

Mutta itse olen sitä mieltä, että varsinkin näin vauva-aikana saa ja pitäisikin olla tosi ylpeä näistä virstan pylväistä, joita vauva saavuttaa. Ne kun opitaan vain kerran ja ne on tärkeitä taitoja oikeastaan lopun ikää. =)

Kukkasia:

Olen siis täysin fanaattinen jopa näiden siemenien ja taimien kanssa. En oikeasti tiedä miten mahdutan kaikki, mutta sopu tilaa antaa.
Minun enolta lienee perua tämä multasormisuus, muistan kun pienenä seurasin hänen esimerkkiään kaikkien kukkien kanssa, kun opasti äitiä hoitamaan oikein kotikukkiaan. Siemenistä kasvattamisen ihanuuden löysin vasta 4v sitten =)

Ja äsken tulikin viestiä, että postissa on haettavissa taimi lähetys. Sieltä tulee Mustabambua ja Kellosusannaa Viherpeukuista

 

Missah: Minustakin on maailman ihanin hetki, kun poika on heräillyt sängyssä ja hymy nousee korviin asti, kun äiti tulee sanomaan huomenta!

Meillä on lehmä-uniriepu tullut tosi tärkeäksi. Aina maidon jälkeen vaihdetaan tutti suuhun ja riepu kasvoille ja heti alkaa naaman hierominen siihen ja uni tulee pääosin tosi helposti. Selvästi poikakin yhdistää sen nukkumiseen! Käytössä se on ollut meillä ihan alusta asti, kun saatiin se ystäviltä vauvalahjaksi.

Nyt touhuilemaan.

 

Meillä ei ole uniriepuja eikä leluja vielä. Näyttää melkein kaikilla muilla olevan

Käytiin esikoiselle ostamassa uusi pyörä tänään Nyt hän ylpeänä ajelee sillä... Miehelle on tarkkaa että pitää olla kunnon pyörä, eli esim. bilteman yms. "halppis" pyörä ei kelpaa. Noh, jääväthän ne hyväkuntoisina sitten Jerelle Itsellenikin löysin kivan, Madison Onni merkkisen pyörän. Pitää miettiä vielä että ostaako vai ei kun siinä ei ole vaihteita ja asutaan ison mäen päällä, jaksanko polkea mäen ylös ilman vaihteita... Ja sitten Jere takatarikalla vielä...

Hui kun kello on paljon, tämä täti lähtee kynsihuoltoon

 

Heippa mammat,

Kevät tekee vauhdilla tuloaan, kävin tänään kuopsuttamassa jo vähän kukkapenkkiäkin!

Meillä on pikkumies ollut kovassa köhässä, välillä tuntuu olevan jo ihan terve ja sitten seuraavana päivänä taas yskii kuin vanha mies. Tahtia tuo yskä ei kyllä haittaa, konttaamista harjoitellaan hampaat (tai siis se yksi hammas) irvessä.

Vauvojen vertailu: Mä en oikeastaan ole liiemmin vertaillut, ehkä ihan tietoisesti oon yrittänyt olla vertailematta, kun osaan helposti huolestuttaa itseni ja ihan turhaan. Kaikki kun kehittyvät yksilöllisesti ja oman aikataulunsa mukaan. Tosin poika on oppinut ensimmäiset taidot melko aikaisin, ryömiminen 4,5kk iässä ja nyt harjoitellaan konttaamista. Saa kyllä jo pepun konttausasentoon, mutta naama on lattiassa ja sekös suututtaa!

alley: Meilläkin on hammas ollut näkyvissä jo pitkään, muttei ole tullut yhtään enempää esiin. Neuvolassa mulle sanottiin, että voi kestää muutamankin viikon, ennen kuin alkaa valkoinen enemmän pilkottamaan.

 

Huomenta!

Neiti päätti sitten että klo 5 on hyvä aika herätä. Mä olisin kyllä nukkunut pitempään mutta minkäs teet. Onneksi huomenna on lauantai ja saa mies nousta aamulla tytön kanssa. Yllättävän hyvin meni yö vaikka eilen rokote saatiinkin, annoin kyllä panadolia ennen nukkumaan menoa kun oli jo lämpöä nostanut.

Hanikka: kyselit soseiden pakastamisesta. Mä oon aatellu niin että ne soseet sulaa niin vähän pinnasta kun irrottaa jääpalamuotista ettei sillä ole mitään merkitystä säilyvyyen kannalta. Kastan siis jääpalamuotin kuumassa vedessä ja kippaa palat suoraan pakasterasiaan. Jos ovat jääneet toisiinsa kiinni niin vähän veistä apuna käyttäen irtoavat kyllä.

Tyttö on hoksannut että paperi on kivaa, kauhealla vauhdilla menee hetui jos näkee jossain paperia. Ja kaikki muut tavarat on myös kiinnostavampia kuin omat lelut. Pojan huoneeseen ei voi jättää ollenkaan vahtimatta, siellä kun on vaikka mitä pikkutavaraa joka kiinnostais kovasti.

Peppi ja tyttö 5,5 kk

 

Huomenta!

Vertailusta sen verran, että tuleehan sitä kaikkien varmasti tehtyä, mutta tekeekö sen kilpailumielessä vai muutoin on sitten eri asia. Minun esikoiseni oli tosi hidas liikunnallisen kehityksen kanssa, ja tulihan sitä vertailtua mutta huolta en kantanut, koska kyllä sen lapsesta näkee että mitään ns. vikaa ei ole, kunhan ei ole kiireinen tapaus.
Ihana on huomata miten tytykin kasvaa ja kehittyy koko ajan, vaikka samalla on sydämessä pieni haikeus - enää ei meille vauvoja tule, pitääkö tytyn kasvaa noin nopeasti?

Meilläkin aloitetaan kohta soseet! Huh huijakkaa, mitenkähän homma tällä kertaa etenee =)

Uskalsitko Talvicci ottaa sen mikron käyttöön? Miten se leipä siellä onnistui tuleen syttymään, aika hurjalta kuulostaa kyllä!

Jepulis, ulkoilukohan olisi seuraavana ohjelmassa.

~Tiila ja tyty n. 5,5kk

 

Huomenta!!
Onpa ihanaa kun aamuisinkin jo plussan puolella reilusti. Niiiin masentava oli se pitkä miinus mittarissa kun heräsi. Kevät tulee =)

Oma kirjoittelu on jäänyt tosi huonolle tolalle :ashamed: Ja ikäväkseni on todettava, että tuleva kuukausi menee samoin. Me nimittäin saatiin se unelmiemme talo, tiistaina laitettiin nimet paperiin!!!!! Joten muuttoa muuttoa tiedossa.

Unirievuista olitte jutellut. Meillä on harso, ja sen pitää olla just eikä melkein oikein herralla puoliksi kainalossa, pikku kätösten väliin ja siitä suun eteen, mutta nenään ei saa osua

Puuro ei maistu. Jostain syystä työntää pois suustaan. Eli ruoka sosetta sitten illallakin, ja voi hyvä ihme että sitä menee!! Vaan kyllä tuo mies kasvaakin vauhdilla.

Vertailusta. Ainoa miten vertailen, niin muistellaan isännän kanssa että miten nuo isommat sisarukset kehittyivät. Ja siinä kyllä huomaa miten yksilöllistä se on. Eli suurinpiirtein mietitään että mitä odotettavissa milläkin aikavälillä.

Jahas, kohta 6kk neuvolaan. Palailen sitten kun ehdin kirjoittamaan Talvicille uudet tiedot.

 

Onnea marsupilamille talosta!

Mä luulen että tää neiti saattais jopa skipata ryömimisen. Pääsee nimittäin konttausasentoon (hetkeksi kerrallaan vasta) mutta ei vielä eteenpäin. Sen sijaan tällä hetkellä peruuttaa jo melkoisella vauhdilla pitkiä matkoja Saas nähdä millä konstilla lopulta liikutaan. Kuulemma mun veli oppi ensi istumaan ja sitten jotenkin liikkui istualtaan laahaten pyllyään, ei ryöminyt eikä kontannut. Tyyli on tosiaan vapaa

Jee, ens viikolla on hullut päivät! En tiedä edes onko siellä mitään kivaa mutta se on jo niin perinne. Voisin yrittää katsoa Nellalle juhlavaatteita kaverin häihin mallikappaleiden joukosta.

 

Onnea Marsupilami unelmien talosta :flower: :flower:
Sitten urakan jälkeen on sinulla varmasti paljon kerrottavaa, niin kodista kuin lapsista =)

Tiilapa sen sanoikin, että varmasti jollain tasolla tulee jokaisen tehtyä vertailua, mutta jos sen tekee ns.hymyssä suin, on se vain harmitonta.
Itse tosiaan noita painoja tykkään verrata. On niin hauskaa seurata, miten joidenkin vauvat on jo niin isoja, kun tämä meidän neiti on tämmöinen siro sissi. Mukavaa vaihtelua tämä tytön sirous, kun poika oli sellainen jässikkä saman ikäisenä, että haba kasvoi aika rytinällä.
Asuttiin silloin vielä hissittömässä talossakin ja ylimässä kerroksessa ja joka päivä sai kantaa kauppakassit JA pojan ylös...huhhuh

 

Meillä pojalla on harso unirättinä. Ollu jo aika pienestä pitäen. Silloin se laitettiin kasvojen päälle jo yleensä sit viimeistään rauhoittui nukkumaan. Nyt se nyhrää sen kans ja samantien alkaa silmät luppaseen kun saa tutin suuhun ja harson käsiinsä millä nyhrätä kasvoja. Aika suloista

Meillä harjoitellaan soseiden syöntiä. 2 viikkoa on nyt saanu kasviksia ja paria makua hedelmää. en ole vielä pakkaseen tehny soseita. Te ketkä olette tehneet niin säilyykö rakenne hyvänä? Lähinnä ajattelin porkkanaa ja bataattia.

Kyllä sain hyvät naurut äsken vaikka ei tietenkään saisi toisen peloille nauraa mut pojan isosisko huusi peloissaan sohvalla kun kukkakärpänen oli lennelly kai jostain läheltä. Piti äipän käydä pelastaan hänet sieltä turvaan. Innolla odotan kesää hänen kanssaan