Lokakuu 2018

@Vuorikristalli , ok. En tienyt et on tuommoinenkin koodi. Mut hyvä tietää kun yleensä puhutaan ettei pelkän väsymyksen takia saa slomaa raskaana


Minäkää en oo ruokavaliota muuttanut. Esim.kielletyn banaanin jälkeen mulla 1h arvo n.5 luokkaa.. Ei siis tosiaan ole mun tarvinut pois jättää, vaikka hoitaja/ohjeet tyrmää banaanin liian makeaksi. Myös voin syödä suklaa prot.rahkoja hyvillä arvoilla, kun perusjogurtti taas pomppaa ylös.

Mielestäni turhaa noudattaa ohjeita orjallisesti. Näin hoitajakin sanoi et ei ne ruokavalio ohjeet kaikkiin päde.

Mut aamupaasto on kohonnut lähtöarvoista. Aiemmin alle 5, nyt viimeiset 2 viikkoo 5-5.5. Eli selkee nousu vaikka iltapala ja rytmi on samat. Saapa nähä joutuuko kyiteski lääkkeelle loppua kohti.

 

@Sonde tuosta hampaiden vihlonnasta, en tiedä voiko hormonit sitä aiheuttaa, mutta me saatiin neuvolasta sellainen Odottavan äidin suunterveys -lärpykkä jossa sanotaan että oksentelu, närästys ja tiuha syöminen voi raskausaikana aiheuttaa suun pH-arvon muutoksia jotka sitten aiheittaa hampaiden eroosiota ja hammaskaulojen paljastumista. Syljen koostumuskin muuttuu jotenkin ja tulee herkemmin reikiä ja ientulehdusta ja sellaista, miksei tuo eroosio ja paljaat hammaskaulat vois vihlontaakin aiheuttaa. Sen vihkon mukaan juustopalojen syöminen aterian jälkeen auttaa, kun korjaa sitä pHta. En tiedä auttaako vihlontaan mutta ei varmaan haittaakaan voi olla. Ja onhan niitä vihlontaan hammastahnojakin, ei kyllä aavistustakaan voiko niissä olla jotain mitä ei suositella? Juusto nyt ainakin käy.

 

Onpa ollut hankala päivä.
Harkkasupustukset alkoi jo aamusta, lopulta tuli hellitystä magnesiumlisän jälkeen, mutta nyt taas maha pinkeänä tuon tuosta.
Onneksi ei mitään isompia menoja osunu tälle päivälle. Ens viikko onkin yhtä menemistä, esikon vanhempain oman luokan kesken, hammastarkastuksia, esikon sormen tarkistuskäyntiä ja jotain muutakin varmasti oli mutta ulkoa en ees muista.
Sitä seuraava viikko meneekin sit kans vähintään yhtä haipakkaan ja sit pitäis jonnekkin fiksuun kohtaan sopia esikon open kanssa palaveria kuten joka syksy ja sit ois ne 5 kaveri synttärit kuskailuineen ja keskimmäisen synttärit. Siinä meni sit syyskuukin ja lokakuun alkuun pitäis omien neuvoloiden yhteyteen saada varmaan kuopuksen neuvolaa ja sit hänen 3v synttärit.
Miten mä selviin taas hengissä tän mahan kanssa?
Onneks ei tarvii tällä kertaa ketään raahata eskariin 2km matkaa kävellen ees taas niin ku kuopusta ootellessa, se oli aika kamalaa.

Musta tuntuu että Itu on spurtannu pituuden kanssa.
Tossa oli tosiaan pari päivää aika rauhallista muksimista ja lepäili selvästi tiheämmin.
Nyt tänään ollu kova meno ja nuo kintut litistää nyt ihan eri tavalla mun pallean ja vatsalaukun kasaan.

Viipulainen & Itu 29+5

 

Mulla tuli ti-ke yönä sairas, flunssainen olo. Väsy, silmät, kurkku kipeet, nenässä paineen tunne. Ja edelleen, en siis ole varsinaisesti sairastunut. No nyt kolmena yönä herännyt supistuksiin. Alavatsa erityisen kipeä ja koko vatsa ihan krampissa. En pysty vaihtaa asentoa kun kipu pahenee, saati nouseen normaalisti ylös. Oon joutunut venkslaan itteni sängystä sillai et oon luisunu lattialle. Hieman hankala selittää.

Yritin tänää neuvolaan soittaa et onko normaalia, mut aina kun soittivat takas en voinut oman työn takia vastata (oon sinnitelly töissä). En siis saanut sieltä kysyttyä.

Nyt sit hain lapsen tarhasta ja laput ovessa et enterorokkoa liikkeellä. Hoitaja oikee mulle sano et olla varuillaan ku oon raskaana. Vähä jysähti 1+1 et ei helkkari onko mulla se täs sit oireillu. Tarttuvuus on useita päiviä ennen oireita eikä kaikille tule pahoja oireita/näppyjä, varsinkaan aikuisilla näpyt vissii harvinaisempia. Googlailin niin eri sivustoilla vaihtelee onko raskaana vaarallista.

Tässä nyt arvon pitääkö soittaa sairaalaa ja kysyä mielipide? Jotenkin jo kuvittelen ettei siellä tosissaan otettas vaan käskevät oottaan maanantaihin ja neuvolaan. Jotenki tuntuu et eivät helpolla sinne ota tutkittavaksi.

Mitä mää teen

 

@Sonde voi tosiaan olla että käskevät odottamaan ja seurailemaan oireita. Toivotaan ettei olisi enteroa.

Tänne ei kummia, tänään mennään ehkä Korkeasaareen.
Sain nukuttuakin ihmeen hyvin, joten nyt oonki ihan pöhnässä "liikaa" nukkumisesta.

Itulla on ollut selvä kasvuspurtti. Pituutta ja voimaa on tullut tän viikon aikana ihan reilusti lisää. Olo alkaa olla jokseenkin hankala mahan kanssa.
Jos ei supista, niin maha on muuten vaan kireän oloinen ja kävely on hidasta.
Itun aiheuttamia hermosärkyjä tulee joten kyllä mä taas toivon että tää odotus loppuis ennen laskettua mutta täysillä viikoin kuitenkin. En kuitekaan usko että näin kävis, vain yks mun lapsista syntyny ennen laskettua, joten todennäköisempää on et mie kidun yli lasketun vielä.

Mutta, poksumaankin tulin. 10vk laskettuun ja 7vk täysiaikaisuuteen.

Viipulainen & Itu 30+0 *Poks!*

 

Hellou!
Täällä jännitetään kovasti ma ja ti olevia neuvola- ja äippäpolikäyntejä Kohtahan ne on mut voi Ristus ku tuntuu et ei jaksa oottaa Näin ensikertalaisena varsinkaan en ossaa aatella miten päin vauva on, mut VEIKKAAN et pää alaspäin, kun tuntuu alavattalla  kiinteämpää ja potkut tuntuu kylkiluissa(tosin voihan ne nyrkitki olla...). Lisäksi välillä tuntuu kuin JOKIN kiinteä painaisi rakkoa ja häpyluuta(?) MUTTA ti nähdään mikä tilanne
Närästys vissiin alkanu pikkuhiljaa hiipimään; pahentunu tuo jos kumartelee, ni käy mahahapot kurkussa ja pari kertaa ollu PAKKO ottaa rennietä ennen nukkumaan menoa, vaikka reilusti yli tunnin ollu pystyasennossa syönnin jälkeen Eipä paha, mut aiemmin ei oo tarvinnu ja huomaa kyl et ajoittain iskee se tukala olo ku syöny/juonu Jostain syystä myös pyörän selkään on tavallista vaikeampi nousta
Miäki veikhaisin, et yli menis, mut äippäpolilla jo viimeksi sanoivat, et harvoin diabeetikkojen vauvat päästetään yli ja kun tuo nyt makrosomiselta/ sokerivauvalta alkanu vaikuttaan, ni sitä todennäköisempää on, et ajoissa otetaan ulos/käynnistetään Toki toivon et saa ja pystyy oleen mahollisimman pitkään masussa, mut aika näyttää Ja voihan se olla, et kohta niin tuskasta olla, et oikeen toivoo, et otettaisiin tooooosi hyvissä ajoin ulos 27.9. Tulis 37+0, eli täysaikasuus (?), mut toki toivon, et lokakuulle menis

Omanapaileva Ane773 ja Pätkis rv 31+3

 

Ainiin! Ja nokkos- + c-vitskupillerit haettu Jos sais vähän lisäenergiaa eikä tippuis tuo rauta ihan alas Kiitti vaan vinkistä @viipulainen

Ja ilman muuta, @Vuorikristalli , aika ottaa rennosti! Ihana juttu et oli ymmärtäväinen lääkäri ja ittestään varmaan se tietoki siitä, et saa jäähä saikulle, helpottaa! Nyt koivet kattoon ja keskittymään mukaviin asioihin raskaudessa ja vauvan tuloon

 

@Sonde Minä en tiiä enterosta mitään, mutta tämän mukaan se ei ois kovin vaarallista raskausaikana?

http://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/teratologinen-tietopalvelu/Infektiot/Sivut/default.aspx

Mut ehkä toi koko ajan kipeä ja kramppaava alavatsa ois sellanen mistä saattasin soittaa, se ei musta kuulosta enteron oireelta? Mun mielestä neuvolassa on sanottu että pinkeilystä ja krampeista ei tarvi välittää, mut kipeistä krampeista ja alavatsakivusta putää olla yhteydessä.

@Ane773 Mulla on kans tuota närästystä ilmaantunu, varsinkin jos syö liikaa kerralla ja jos ipana on pitkittäin. Hassua miten maha muuttaa muotoaan päivittäin kun vuoroin kammetaan poikittain ja sitten taas pitkittäin ja napa parka yrittää pysyä kaikessa venymisessä mukana...

 

Joo nuo niin vaihtelee tietolähteestä riippuen. Periaatteessa melkee kaikkihan on "kiellettyä" tai riskialtista raskaana oleville kun halutaan minimoida riskit ettei vahingossakaan tulis komplilaatioita, kun kaikkia ei oo tarpeeks tutkittu just raskauden kannalta. Näin yleisellä tasolla.

Kyllä mää huomenna aattelin suoraa mennä tk päivystykseen. Juhannuksen aikoihin jo sanottiin et jos pahenee/lisääntyy supistukset niin olla yhteydessä.

Mulla flunssaki nyt pahentunut (vaikka niin outoa et ei kuiteskaa heti kerralla puhjennut vaan tässä kituutettu useempi päivä, liekkö raskaus yrittää estää?) niin varmaan sen ilmoitan aamulla töihin poissaolon syyksi ja katotaan mitä mieltä ovat töihin menosta raskauden osalta.

Mullaki pelkokäynti ens viikolla. Tuntuu niin yleiselle et melkee sais kuulua automaattisesti raskauden seurantaan, ainaku et hoitaja kysyy kokeeko sitä tarpeelliseksi.

Muuten, jos samalle päivälle on useempi sairaalassa käynti niin tuleeko molemmista lasku vai onko vaan yks kerta summa mikä kuittaa molemmat? Mulla pelkohoitaja ja sit lääkärin ultra. Ainakin aiemmin yo-sairaalassa myös hoitaja käynnit olllut maksullisia. Mut en oo aiemmin samana päivänä käynyt.

 

@Sonde mun käsittääkseni jos samana päivänä käy samassa paikassa, tulee vaan yks polimaksu.

Eilinen korkeasaari reissu oli kyllä mun liittareille aivan liikaa. Päivä piti aloittaa särkkärillä, kun ei meinannut saada askelta otettua kivulta.
Sen lisäksi Itu on taas viihtynyt turhankin innokkaasti tuolla lähtökuopissa ja koko lantio ja toosa on ihan arkana. Harkkareitakin kun tulee, ne painaa Itua alas lisää. So not cool.

Availtiin äsken kuopuksen kanssa äitiyspakkausta, poika ois halunnu kaikki heti pois sieltä kun kaikki oli niin söpöjä kuulema.
Otin kuitenki vaan ne vastasyntyneen vaatteet, harsot ja myssyn sieltä odottamaan pesua, millonka ikinä sekin päivä koittaa.
Pitäis vielä käydä noi kaapit läpi kun oon pakannu pieniä vaatteita sinne kuopuksen jäljiltä. Jotain unisex kuosia pitäis olla, loput sit taidan viedä lahjoitukseen jahka vauva on syntynyt ja on varmistuttu sukupuolesta, olis ikävä jos nyt veisin kaikki muut pois ja sit tuliskin ylläripoika.

Mies on vallan ihana.
Odottaa niin innoissaan synnytystä ja vauvaa.
Ite vaan toivon et luonto ois armollinen ja pääsis synnyttää vähän ennen laskettua, koska nää olot nyt ei ainakaan paremmaksi enään muutu.

Viipulainen & Itu 30+1

 

Pitkästä aikaa kirjottelua kun mun tunnukset on jumittanut ja useita kertoja heittänyt ulos kun olen pitkän kirjoituksen tehnyt.
Lukemassa olen kyllä käynyt mutta nyt menee puhtaasti omanapailuun tää.
Meillä vietetään tänään pikku tyypin kanssa lepopäivää, raskas viikonloppu takana joka nykyään tarkoittaa mulle jo sitä että hoidellaan koko päivä asioita.
Harjoitussupistuksia ja varmaan niitä oikeitakin on alkanut olemaan paljon. Viime viikolla kauppareissu päättyi autossa itkuun, kun tuntui ettei oma kroppa jaksa ja koko ajan piti pysähdellä vetämään happea.
Huomenna onneksi neuvola ja toivon että viimein joku ottaisi kantaa tähän oloon. Ensi kertalaisena voin sanoa että en edes tiedä koska itse huolestua ja oon jo aivan kypsä kun kaikki vaan vastaa ”kyllä sä sitten tiedät kun pitää huolestua”

Sokerirasitus vol2 meni hiukan huonosti ja jouduin sokeriseurantaan, mutta viikon kun mittailin ja kelailin syömisiä, tuli vain yksi ruuan jälkeinen liian korkea sokeri. Nyt sitten pidän pari mittaus päivää viikossa ja yritän edelleen pitää järkeä päässä syömisen kanssa. Viikon pakkomittailu sai ainakin huomaamaan että mä napostelen liikaa ruokien välissä

Kaiken kaikkiaan pikku tyypillä kaikki hyvin, liikkuu edelleen todella vilkkaasti eikä ole kertaakaan tarvinnut huolestua liikkeiden vähäisyydestä. Enemmänkin esitän toivomuksia hänelle että vähempikin riittäisi välillä

Nyt kun laskettu lähenee ja kaverit syytävät meille vanhoja vauvan vaatteita oon tajunnut että olis helpompi vaatteiden kannalta, jos tietäis kumpi on tulossa. Vaikka joo, ei sais olla liian stereotyyppisesti tyttöjen ja poikien vaatteet, mutta kyllä osa vaan on.
Jännähän toisaalta on edelleen pitää salaisuutta yllä, kunhan muistaa aina lääkärissä sanoa ettei halua tietää koska ne herkästi sitä tietoa tyrkyttää. Kohtahan se jo tiedetään ja saadaan ihmetellä kuka meidän sydämet on valloittanut

Kems+pikku tyyppi 32+1

 

@Kems, ainaki itse huomannu ettei hoitajat ota olotilaan kantaa, koska eivät voi pitempiä saikkuja kirjottaa. Itaekin voivotellut jo rv 20+, mut ei oo saikkua "tarjottu".

Nyt väsähin tähän stressiin jaksamisesta. Marssin siis päivystykseen tänään enkä voinut uskoa, sain äikkäriin asti lomaa(!!!). Menin ihan hämilleen kun lääkäri näin totes. En siis itse sanonut et loppuun asti kirjoittaa, hän vain totes et kuiteskin haen lisää, jos laittaa vaan 2vko, et sama laittaa loppu kerralla. Mietin vain meneekö kelan kans sukset ristiin, haluavatko lisäselvityksiä tms.

Mutta, että pitää itse sit ottaa eriksee yhteyttä, jos ei töissä jaksa. Ei hoitajat näihin supistuksiinkaan oikee mitää voi sanoo ku eivät tee sisätutkimuksia. Näin olen todennut nyt 2 raskauden kohdalla.

 

Mullahan ei ole tota töissä jaksamis ongelmaa, koska olen ollut sairaslomalla jo pitkään ja työ on todettu sikiölle vaaralliseksi. Äippäloman alkaa jo reilun viikon päästä. Enemmän mua ehkä huolettaa se mitä ne supistukset tekee, koska mitään sisätutkimusta ei ole tehty rv13 jälkeen Ja toivon että neuvolan täti kommentois johonkin suuntaan. Tämä jää nähtäväksi
Hyvä @Sonde että sait sairaslomaa, koska eihän tuo töissä kituuttaminenkaan ole hyväksi ja se että kirjoittaa suoraan äippäloman alkuun helpottaa luultavasti vain monia asioita

 

@Kems, ok. Oon tullut tähän ketjuun jälkijunassa niin en oo perillä kaikkien taustoista.

Mut eikös raskauteen kuulukin vähintää 2 lääkärikäyntiä? Synnytystapa-arvionkin takia? Itse oon poliseurannassa niin en tiiä mitkä ne lakisääteiset vähimmäiskäyntimäärät on.

 

Joo 2 lääkärikäyntiä kuuluu vakiona.
Yleensä uudelleen synnyttäjille ei sen kummempaa synnytystapa arviota tehdä mikäli edellinen on syntynyt ilman ihmeempää alateitse ja vauva on raivotarjonnassa lääkärikäyntiin mennessä.
Eli "normi" odotuksessa se lääkärikäynti on oikeastaan vaan sitä varten, että halutessaan saa sisätutkimuksen.

Omanapailut:
Oli pakko tulla hehkuttamaan tännekkin.
Mun neuvolatäti, jota muutenki aina hehkutan, soitti heti kasin aikaan aamusta.
Meidän terveyskeskus on hankkinu viimein ultralaitteen. Meillä ois ens viikolla isyyden tunnustus neuvola ja samana päivänä n.30min meidän ajan jälkeen sinne ois tulossa ultrakouluttaja, joka kouluttaa lääkäreitä sen masiinan käyttöön. Tarviivat yhden äidin joka vikalla kolmannella, että voivat harjotella tarjonnan tarkistusta ja neuvolatätsy siis ehdotti mulle haluanko osallistua.
No arvata voi että haluan.
Kuinka jännää, jos näkis ees vilaukselta Itun nassun.

Ja mies koittaa päästä työpaikalla toiselle osastolle, joka ois vaan aamuvuoroa. Vielä viikko sit se harkitsi yövuoroja johon mie en kauheena sanonu mitään.
Mut aamuvuoro ois niin paljon fiksumpi. Sillä jäis aikaa joka päivä olla meidän kanssa ja ehkä jopa nähdä kavereitaankin joille sillä ei ole energia pahemmin riittäny tässä vuorotyössä edes aamuvuoroviikoilla. Toivottavasti vaihto onnistuu.

Viipulainen & Itu 30+3

 

@viipulainen , hienoa. Oot kyllä selkeesti sen hoitajan "suosikki"

Mun pelkokäynti nyt takana. Enimmäkseen et sai itse puhua ja hoitaja kuunteli. Sit ultra lääkärissä. Sain uutta tietoa epiduraalista; sitä voidaan todella kipua pelkäävälle antaa jo ennen synnytyksen käynnistystä(jos siis tarvii esim.koon takia käynnistää tipalla). Lääkäri tämän sanoi et vanhanaikaista tietoa et pitää olla tietyt cm auki. Lisäsi myös et toki jotku vielä niiki aattelee mut se on vanhaa tietoa.

Mullehan ekassa siis just hoettiin tuota ettei vielä voi.... No nyt on mun tiedoissa et periaatteessa saan puudutuksen ku itse koen tarpeen. Nyt vaan toivoa et tulevat lääkärit ei sit ala vastaanpistään. Mut kun mulle se puudutus on luvattu heti ku itse haluan niin eikai ne voikaan yhtäkkiä vetää toisen lääkärin lausuntaa mun tiedoista takas/pois?

Lapsi paino yläkäyrän tuntumassa mut vielä siis rajoissa. Nyt pitää vielä skarpata syömisissä ettei tulis käynnistykselle tarvetta.

Nää lääkäri jutut yleesäkin on vähä et tuurista kii millanen sattuu kohdalle... mut tänään oli oikeen mukava ja ymmärtävä

 

@Sonde joo vähän tuli sellanen jalustalle nostettu fiilis kieltämättä.

Ja hei joo, epiduraali on sikäli usein sentteihin sidottu ollut, että tietty määrä saattaa liian aikaisin annettuna hidastaa tai pysäyttää avautumisen (=supistukset laantuu tai loppuu). Siksi usein sen annon yhteydessä laitetaankin oksitosiini tippumaan joko heti tai jossain kohti ja saatetaanpa myös kalvotkin puhkaista.
Mutta..epiduraalissa on se juttu, että sitä voidaan annostella erilaisia määriä ja antaa uudelleen. Joten sikäli ei kipupelon vuoksi ole perustetta olla antamattakaan.
Kipu kun aina on tosi yksilöllinen kokemus. Jollain kipu voi tuntua aivan sielun repivältä, vaikka edistystä avautumisessa olisi tullut vain pari senttiä. Silloin kipu jo itsessään on se elementti, joka hidastaa synnytystä enemmän, kuin varhainen epiduraalin anto.
Joten pidä pintasi (tai ehkä tukihenkilö voi olla sun lipunkantaja tässä).

 

Just noin mulle kävi ekassa et edistystä ei tapahtunut kun oma kroppa jo pisti ikäänkuin vastaan niille lääkkeillä tehdyille supistuksille. Niistä käynnistys supistuksista ei ollut mitään hyötyä, vain turhaa kärsimystä ja aikaa kului.
Nyt viisaampana osaan vaatia sen puudutuksen, jos vaikuttaa et ajaudun samaan tilanteeseen uudestaan.

Näin jälkiviisaana siis, ihmettelen vain miten silloiset kätilöt ei tätä asiaa huomioinut. Kerkesin kolmen erin hoitajan työvuoron aikana siellä synnärihuoneessa kärsiä. Ja neljäs kerkes jo aloittaa vuoronsa kun oli ponnistusvaihe, mut tää kolmas jäi hänen lisäks ylitöihin kun halus olla loppuun asti.

Mutta nyt taas viisaampana kohti tätä synnytystä. Ja kannattaa varsinkin ensisynnyttäjien olla perillä näistä asioista. Minä en ollut tarpeeksi ja siks tuli huono kokemus.

Nyt ku oon saikulla ja saan nukkua 1.5h pitempää aamulla niin kappas, paastoarvo on nyt sit ylittynyt tulee ilmeisesti liian pitkä syönti väli yön aikana (10.5h).

 

Tosi ikävää että ekalla kerralla sun kipua on sivuutettu.
Musta on todella järjetöntä, että synnyttäjää ei kuunnella, mutta sit nää käytännöt voi mennä ihan ääripäästä toiseen myös, jollekkin pumpataan kaikki mutta ei auteta kokeilemaan lääkkeettömiä tapoja, toiselle ei anneta mitään vaikka lääkkettömät keinot ei auta enään lainkaan.

Ja vähän näiden takia mie niin kamalasti koitan peräänkuuluttaa sitä valmistautumista. Ihan siis kaiken kattavasti, luonnollisiin keinoihin ja sit niihin lääketieteen apuihin. Kun on itse ns.kartalla mahdollisimman paljosta, on uuden ja tuntemattomankin edessä itsevarmempi monessa asiassa.

Sokruista:
Mä oon niitä ahkerana mittaillut. Arvot oli eilisenkin päivän ajan alle 6, enempi jopa alle 5 kuin yli. Päivällisellä tankkasin tarkoituksella, ihan jotta näkisin miten vaikuttaa arvoihin. No 1h päästä 5.8 ja se oli korkein lukema mitä normaali ruoallani oon saanu aikaseks.
Aamupaastoissa korkein ollu 4.7 kun venyi väli siihen 10h, muuten ollut 3.8-4.1.
Ja en ole nyt muuttanut syömisiäni oikein mitenkään. Mutta jos tilanne muuttuisi niin alkaisin fiksaamaan toki.
Tähän mennessä mun fiilikset on olleet siis aika oikeassa, kun mietin silloin että osaanko tulkita omaa ravinnon tarvettani.

Tuntuuko muilla muuten jo että maha alkais olla jo aika täynnä vauvaa?

Musta tuntuu että Itu on ottanu nyt pituutta ja jaloissa tuntuu olevan ihan kamalasti voimaa.
Harmi kun en oo näitä tämmösiä tuntoja kirjannu mihinkään selkeästi ylös edellisistä, enhän mä muista ollenkaan missä kohti viime kerroilla tää olo on tullu.
Mut jotenkin musta tuntuu että tämä neiti on aikasemmassa kuin kuopus ainakin.

Viipulainen & Itu 30+5

 

Heipä hei vaan taas!

Mielenkiinnolla oon lueskellut tätä kivunlievityskeskustelua. Sitä alkaa kummasti enemmän tää asia mietityttämään kun h-hetki lähestyy! Vaikka vähän vaikea olla jotain mieltä kun ei ole mitään omakohtaista kokemusta. Mitä nyt muilta täällä synnyttäneiltä kuullut, niin täällä maassa ollaan kuulemma kovin anteliaita kivunlievityksen suhteen ja heti saa niin paljon kuin haluaa. Se on ihan lohdullista tietty ettei tarvii kauheesti perustella, mutta jotenkin vähän mietityttää juurikin tuo edistyminen, että mitenhän se vaikuttaa. Myös kuulemma supistuksia lisääviä aineita annetaan aika rutiininomaisesti. Itse toivoisin tällä hetkellä enemmän omassa tahdissa sujuvaa synnytystä, mutta voi olla että siinä tilanteessa haluaakin kaikki apukeinot että se on äkkiä ohi . Toivottavasti kuitenkin mun kätilö ottaa mun toiveet hyvin huomioon oli ne siinä tilanteessa sitten mitä tahansa, sen kanssa kai tulossa tapaaminen myös lähiviikkoina. Jännää!

@viipulainen kyseli vauvan koosta. Mulla on itseasiassa ihan päinvastainen fiilis, tuntuu että masu on vielä niin pieni että miten tonne mahtuu muka joku puolitoista kiloinen tyyppi. Potkutkin on aika harmitonta muksimista tai sitten epämääräistä muljahtelua, ei satu ollenkaan. Napa tuntuu kyllä etenkin iltaisin siltä että meinaa revetä mutta ei varsinaisesti tunnu siltä että vauvalla olis vielä kovin ahdasta. Tiistaina oli viimeksi kontrolli ja sf-mitta oli 25 cm (rv30+6). Mitä nyt olin netistä katsovinani niin aikalailla Suomen neuvoloiden alakäyrällä mennään, mutta tasaisesti kasvanut. Eihän tuo nyt mitään kovin eksaktia tiedettä tuo mittanauhalla pelleily kai ole, mutta voisin olettaa että keskimääräistä pienempi tapaus tämä meidän. Ainakin viime ultrassa oli.

Mulla vielä yksi ultra vajaan kolmen viikon päästä rv33 ja siellä varmaan saa kuulla jotain painoarviota taas. Tietenkin itse odotan lähinnä pienen naaman näkemistä tai niitä varpaita!

amaia ja pikkuapina 31+1

 

Uskon et riippuu sairaalasta ja henkilökunnasta miten helposti antavat lääkkeitä tai suosittelevat. Ei mulle vaan epiduraalia ehdotettu, enkä itse tajunnut pyytää aikasemmin kun olin käsityksessä et pitää olla jo avautuminen pitkällä.
Noh nyt sit sain tietää (kuten jo kirjoitinkin) ettei sitä nykypäivänä enää senttejä kytätä vaan mennään tilanteen ja äidin jaksamisen mukaan. Jos voimat loppuu niin se laitetaan vaikkei ois ku 3cm auki. On siis vanhenpaa ja uudempaa koulukuntaa työelämässä ja tuurista kii millaset sattuu omalle kohdalle ja siks hyvä nämä tiedostaa, että osaa vaatia.

Hyvä olla perillä mut sit kun tosi tilanne tulee voi suunnitelmat muuttua täysin. Pelkohoitajalle sanoinkin et ihmiset kammoksuu ajatusta selkäytimeen laitettavasta neulasta(?), mutta kun oot niissä kivuissa niin johan unohtuu sekin pelko en itse edes tuntenut sitä laittoa, koska ne käynnistyssupistukset oli niin voimakkaat.

Kyllähän maha näkyy mut ei onneks oo selkäkipuja tms. ainakaa vielä mikä haittais. Muutenki vähemmän kipuja nyt ollut ku ekassa. Vissii paikat jo niin venyny etukäteen ettei siks niinkää kasvua tunne

Hyvä, jos arvot ok. Minäki syönyt normi ruokaa tähän asti, mut nyt vaikuttaa et pitää alkaa kiinnittää huomiota niihin hiilareihin kun nousussa näyttää uhkaavasti olevan. Aivan tyhmäö, söin kahtena päivänä täysin saman päivälliaen (jauhelihakeitto ja leipä) niin 1h arvo oli eka päivä 8.0 ja tokana 7.0. Miten voi olla mahdollista. Jotenki tuntuu et onko nuo sokeriseurannatkaan kovin aukottomia. Joskus oon testannu eri sormesta niin silloki saattaa arvo heittää selkeesti. Turhauttaa, onko tässä edes järkee ku niin vaihtelee

 

@amaia mulla tais olla toi 25 sf mitta viime käynnillä..(oliko sillon 28 vai 29) ja siinä alakäyrän kupeessa meni. Mulla tosin vatsan ympärys (mittaan huvikseni kotona) oli viime viikolla 101cm.
Mä kaavailen näitä yhdessä sillä ajatuksella, että kun itsellä loppuu "sisämitta" aikaisin, niin tää ns.puuttuva tila otetaan sillä että maha puskee ulos aikaisin ja voimalla.
Mulla on sf ollut keskikäyrän ja yläkäyrän välimaastossa ihan vikoilla viikoilla, esikosta oli tosin isoin mutta hän ei koskaan laskeutunut niin johtui aika varmasti siitä.
Mahan ympärys on noudatellut 110cm rajapyykkiä. Se kun on saavutettu, mennyt n.1vk ja vauva halunnu ulos (paitsi eskosta joka sit käynnistettiin yliajalla).
Nyt onki hauska nähdä miten käy, jakaudunko tosiaan kun 110cm navanympärys on saavutettu.
Ja tohon sf mittaan vaikuttaa tosi paljon vauvan asento, asento jossa äiti on mitatessa ja sit ihan mittajakin. Eli ei aivan aukotonta tarinaa kerro, mutta antaa hyvää suuntaviivaa kyllä.

 

@Sonde joo ei siinä kivussa (etenkään oksitosiinitipassa) paljoa mietitytä yks selkäydin.

Ja ku ei koskaan voi etukäteen tietää mitä siinä matkalla tulee ja miten homma etenee. Jos mulla menee niinku kaks edellistä, niin kiva mutta jos on luvassa jotain tarjontavirhettä tai pitkittynyttä avautumisvaihetta, ni en usko et mikään mun oma sisäinen assosisaatio aallon harjoista riittää päihittämään kipua ja sillon kaikkea vaan kehiin mitä ehtii saada.
Tilanteen mukaan ja vaihtoehdot tietäen ni hyvä tulee.

Ja onpa tosiaan mälsää että tollain heittelee noi sokrut. Mutta toivon mukaan ihan sit noiden hiilarien tarkkailu olis riittävä juttu ja saisit arvot taas hyviksi sillä.
Kai ihan yleistäkin että mitä enempi loppu häämöttää, niin noi arvot saattaa alkaa temppuilemaan.
Sillä mä itsekkin koitan syynätä noita ruoka-aineita, jos näkyis viitteitä jostain mikä ois hyvä jättää tai vähentää määrää. Mut mun ruokavalio tosiaan on muutenkin ollut lähes identtinen radi ruokavalio, niin sillä ei oo erikseen tarvinnut muutoksia alkaa tekemäänkään. Toivon että arvot pysyy kuosissa, mutta tiedän ettei välttämättä pysy viikkojen kertyessä.

 

Nyt pitäis lähtä palauttaan avaimet töihin ja pukukaapit ym.hakeen omat tavarat pois. Miks mua ahdistaa? Iso työmaa eikä kaikki tiedä edes et oon raskaana. Jotenki kuvittelen jo kuin kaikki kyselee miks jo nyt jään jne. Nolottaa myöntää et sain sairaslomaa äikkäriin asti.


Onko muita, joita jotenki häiritsee et yllättäen joutui jäämään? Ei jaksais melkee jokaiselle vastaantulijalle selittää. Siks aattelinki mennä semmosern aikaan et ainakin suurinosa on omissa huoneissaan eikä esim.kahvilla

Varmaa siks ahdistaa kun tänä vuonna kaks muuta jäänyt myös pois mut ovat olleet viimeiseen päivään asti töissä. Ovat sillon saaneet onnittelut ja kortin yms. Jotenkin sitä vissii kuvittelee et itse on "epäonnistunut" kun jäin jo nyt pois.

Pakko oli avautua

 

@Ane773 ei valitettavasti onnistu siirtää tätä "perehdytystä" kenenkään muun harteille kun yksinäni olen vähän huonosti ollaan tän "sijaisen" kanssa saatu asioita järjestymään, voi hyvin olla että hän päätyy joka tapauksessa aika kylmiltään hommiin. Olenhan minäkin toki joskus itsekseni aloittanut ilman toista ihmistä ohjaamassa että kyllä siitä selviää, se vain kun kyseessä on oma firma niin haluaisi asioiden hoituvan edes vähän samalla tavalla

@Sonde minulla nyt ei toki ole sama tilanne kuin sinulla kun en palkkatöissä ole, mutta ymmärrän ahdistuksesi poisjäännistä. Itsekin olen tässä todennut, että varmaan ainakin viikon tai kahden s-loma olisi edessä ennen äitiysloman alkua kun työt ei vaan yksinkertaisesti suju. Vaikkei minulla olekaan työkavereita niin ajatus mahdollisesti kesken jäävistä töistä vaivaa tavallaan takaraivossa vähän sellainen "no kyllä mä nyt vielä ton hoidan" -ajatus, vaikka toisaalta keho ja erityisesti mieli kaipaisivatkin lomaa jo nyt. Tämä raskaus on vähän sellaista hommaa, ettei oikein voi etukäteen tietää miten varsinkaan loppuraskaudesta pärjää. Veikkaisin, että jos työkavereinasi nyt ei ole täysiä niin tuskin ovat sen harmistuneempia vaikka oletkin jäämässä ennakkoon sairaslomalle.