LOKAKUU 16

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja aino
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
No tuliko lähtö Susk_Baa? Saishan ne sun supistukset jo sut sairaalaan johdattaa, oot kyllä jo aika kauan noiden supistusten kanssa paininu!! eli täällä pidellään peukkuja! =)

Meillä poika syö yöllä kahden tunnin välein, päivälläkin mennään aikalailla samaa rataa, tosin iltaa kohden meilläkin tankkaillaan. Hyvin olen saanut levättyä öisin itsekkin vaikka joutuukin heräilemään, ei tarvitse päivisin päikkäreitä ottaa. Tuleekohan se väsymys sitten jälkijunassa..

Paripäivää sitten aloitettiin poitsulle antaa noita Rela-tippoja tasapainottamaan vatsaa, vaikuttaa ainakin siltä että olisivat alkaneet vaikuttamaan. Pienellä kun tahtoo olla ilmavaivoja.. Mites toisten vauvat, onko kiperiä tilanteita ilmennyt?

Onko Aino lähtenyt nyytin haku reissulle? Kun ei kuulu..??

Terguin, jenny ja Tiitiskä 2vk 6pv
 
Heissan.
Tää ei oo enää totta... Valvoin puoli yhdeksään supistusten takia ja sitten nukahdin. Puol kahdelta heräsin ja ei enää mitään... Oon hieman kuitti ja kyllästynyt jo tähän. Buhuu.. :S
Ei kai se auta ku oottaa ja kattoa mitä päivä tuo tullessaan. Ei kyllä voi enää mennä kauan. Eihän tää oo enää normaalia. (valivali...) :P
Joo mutta toivottavasti kukaan ei joudu oottaan samanlailla ku minä ja eiköhän me kaikki ne nyytit sieltä saada. :)

Susk_baa rv 39+3
 
Noh, toisilla sentään supistelee!! Mä oon niistäkin jo kateellinen.

Mulla on vaan kovia vatsakipuja ja soitin tänään PHKS:iin niiden takia ja pyysivät käymään.

Noh, olin käyrässä reilu puoli tuntia. Vauvan syke vaihteli hurjasti unen ja hereillä olon välillä. Levossa oli n. 130 ja korkeimmillaan 180!! Hui.

Vatsakivut johtuu nyt ilmeisesti siitä, että vauva on iso ja ylhäällä.. painaa kylkiluihin.
Ei ole laskeutunut, kohdunkaula VIELÄKIN 3 cm ja kohdunsuu kiinteä. Painoarvio ultralla 3900 g.

Ei supistuksen supistusta ole tullut viikkoon.. ainakaan niin että olisin tuntenut.

Että kyllä teillä lähes kaikilla muilla menee paremmin kun edes lupailee JOTAIN. Mä oon tosi pinna tiukalla taas ja todella turhautunut.
Lantio on kuulemma niin tilava, että ei aleta käynnistellä kuin silloin 42+2 jos ei mitään muita komplikaatioita tule.

Itkettää vaan kun on niin väsynyt ja tietää jo nyt että kestää , kestää ja kestää.

Mutta en jaksa valittaa enempää.

aino 39+6
 
Heippa Jenny!

Kertoisitko vähän miten annat rela tippoja..Eli imetätkö ja missä vaiheesa annat ja kuinka paljon..Ovatko auttaneet? Meidän pojalla tunutu olevan masuvaivaa enemmänkin..Kävin hakemassa tänään disflatyl tippoja jos hajottaisivat vähän suolistokaasuja. Jätän nyt maitotuotteet iteltä pois lukuunottamatta hyla tuotteita ja alotan maitohappobkteerien syönnin.. Katotaan jeessako noi..
 
Täällä ei tapahdu myöskään yhtikäs mitään. Nyt ollaan kaksi päivää yli lasketun ajan eikä minkäänlaisia merkkejä. No limatulppaa tulee välillä ulos pieniä määriä. Ehkä se jotain voisi enteillä.

Kävin kummipojan kanssa sirkuksessa tänään ja vaavi innostui potkimaan innoissaan oikein kunnolla kun bändi soitti humppaa ja oli sen verta volumea.

Muuten olen ihan rauhallisin mielin ja odottelen. Ostin kolme uutta kirjaa ja niitä on kiva lueskella. Asennoiduin jo ajat sitten, että menee yli joten siksi en nyt täällä kotona mitään hökkyä ja huolehdi. Yrittäkääpä muutkin kestää, en ole kuullut että koskaan yksikään vauva olisi sinne sisälle jäänyt.

Anna 40+2
 
Heh, meillä olis tänään virallinen syntymäpäivä. (laskettuaika) Onneksi kuitenkin tyttö jo on tällä puolella massua ja tyytyväisenä imee maitoa tälläkin hetkellä... Että happy birthday vain tytsile ;)
T:Heluna ja mussukka 11pv
 
Heippa kaikille!

Täälläkään ei ole tapahtunut vielä mitään, yli mennään varmasti...

Mulla tosiaan on verenpaine heitellyt kuten jo aiemminkin kirjoitin, eilen neuvolassa lukemat oli jotain 150/105 ja terkkari lähetti mut Jorviin äitiyspolille. No siellä siitten kolme tuntia myöhemmin verenpaine oli taas ihan normaali, 129/70, joten kaikki on kunnossa. Neuvolassa joudun kyllä jatkossakin ravaamaan ainakin pari kertaa viikossa, onneksi niitä viikkoja nyt ei enää montaa pitäisi olla jäljellä:)

Samalla sitten pääsin Jorvissa ultraankin, jossa myös kaikki ok. Vauvan painoarvio on nyt n. 2950 g, joten aika pieni kaveri tosiaan on tulossa! Mehän oltiin kesällä tuon kokoasian vuoksi seurannassa, ja tasaisesti on pikkuinen kasvanut, olisi vaan hauska tietää mistä se on nuo pienet geeninsä saanut, kun kummatkin vanhemmat on ollut huomattavasti isompia syntyessään (isä melkein 5 kiloinen)!

Kiitos Kissalle tilastoista, nuo oli tosi mielenkiintoisia! Toivottavasti jollain olisi aikaa tehdä vastaavat sitten kun kaikki ovat nyyttinsä saaneet... excelillähän tuo onnistuisi nopeasti, mutta meidän kotirakkineestamme se valitettavasti puuttuu.

Tänään kävimme harjoittelemassa turvakaukalon ja sen alustan kiinnittämistä autoon, aika näppärät nuo isofix-kiinnikkeet. Tietysti pihalla tuli paritkin naapurit vastaan ja ihmetteli että mitäs sulla tossa kopassa on, kun mahakin vielä törrötti paikallaan... piti sitten kaikille selittää, että menemme tässä harjoittelemaan, ettei sitten laitoksen pihalla tarvi sen pikku nyytin kanssa alkaa kiinnityksiä ihmettelemään!

Mukavaa viikonloppua kaikille, koitetaan ottaa rennosti oli tilanne mikä hyvänsä :)

t. Minni + Jamppa rv 39+2
 
Heips!!

Tulin kattoo et ketkä täällä vielä kärvistelevät..Odottavan aika on pitkä siksi toivotankin kaikille PALJON SUPPAREITA!!!

Täällä ollaan prinsessan kanssa kotona,täytyy varmaan viedä kohta tyttö parturiin,on niin mahtava musta tukka!! :)
Aika menee niiiiiiiiiin äkkiä kun tyttöä ihastelee *huokaus*
EIKÄ SAA MASENTUA,KYLLÄ SE ODOTUS PALKITSEE!

T.Murmeli 0 rv, tyttö 6 päivää
 
No niin, tänään se olisi, laskettuaika.

En TODELLAKAAN odota mitään tapahtuvaksi tänään, enkä ainakaan viikkoon.

Meidän tällä hetkellä 3900 g painava kaverimme on päättänyt olla syntymättä alle nelikiloisena:)
Onneksi vauva ei enää tässä vaiheessa kasva sitä 200 g viikossa.

Ilmoittelen taas itsestäni kun olo on mukavampi.

aino 40+0
 
Heips!! Hyrrä kyselit niistä Rela tipoista. Meillä vauva tosiaan täysimetyksellä. 5 tippaa päivässä lusikan kärellä olen antanut. Helpompihan ne ois ruuan seassa antaa, mutta sen takia en ala pullosta ruokaa antamaan. Alkuillasta olen tipat antanut. Kyllä ne mun mielestä on mahaa tasapainoittanut, öisin ei ainakaan ole tarvinnut ilmavaivojen takia itkeä. Eihän ne tietysti kaikkia ilmavaivoja ""poista"", vauvoilla varmaan on ilmavaivoja vaikka mitä tekis, luulisin. Oireita pystyy vaan lieventämään. Onko se aine auttanut mikä niitä kuplia hajoittaa?
 
Hei vaan! Tässäpä vihdoinkin synnytyskertomukseni:

11.10.2005 puolenpäivän aikoihin laitettiin puolikas tabletti kohdunsuulle, joka ei vaikuttanut mitenkään. Illalla noin 21-aikoihin laitettiin kokonainen ja miehelleni sanottiin, että hän voi rauhassa mennä kotiin nukkumaan, mitään erikoista ei yön aikana ole odotettavissa. Kymmenen aikoihin alkoivat ensimmäiset, ihan siedettävät supistukset ja mieheni lähti kotiin ja toivotimme toisillemme hyvät yöt.

Supistukset alkoivat käymään kivuliaiksi, ne sain kyllä hengitettyä läpi mutta jo kivusta kiemurrellen. Ilmoitin kätilölle että jos minun on tarkoitus nukua yöllä niin tarvitsen kipulääkettä. Sain petidiiniruiskeen ja aloin odottelemaan sen vaikutusta. Sitä ei tullut, olin ainoastaan unisempi supistusten välissä ja saatoin torkahtaa kunnes seuraava kipuaalto repäisi minut hereille. Päätin antaa lääkelle 20 minuuttia „aikaa“ vaikuttaa ennen hoitajan kutsumista. Pompin pallolla, hengitin, nojasin sänkyyn ja kiduin. Limatulppa irtosi siinä kärvistellessä. Määrittämäni ajan kuluttua kutsuin kätilön, joka hämmästyi kun olin jo 6 cm auki. Kello oli noin yksitoista.

Kävin sängylle makaamaan ja ei kestänyt kauaa ja mahasta kuului „plop“ ja vedet meni. Kutsuin taas kätilön ja hän totesi minun olevan 8 cm auki. Hän pyysi minua ilmoittamaan miehelleni ja lähti valmistelemaan synnytyssalia. Tässä vaiheessa pyysin saada epiduraalin, kivut olivat niin kovat. Soitin miehelleni ja pyysin häntä tulemaan, puhelu jäi lyhyeksi kun supistus vei puhekyvyn.

Kätilö tuli hakemaan minut ja kävelin synnytyssaliin, heti sängylle päästyäni tunsin ponnistamisen tarvetta ja paineen tunnetta jalkovälissä. Oli aika synnyttää! Ei miestä eikä lääkäriä missään. Epiduraalille oli jo liian myöhäistä mutta sitä en ehtinyt surra, tunsin että vauva tekee tosissaan tuloaan.

Mieheni (joka ei ollut ymmärtänyt tilanteen kiireellisyyttä, olihan meille synnytysvalmennuksessakin sanottu että ensisynnyttäjällä kuluu tuntikaupalla aikaa, oli kaikessa rauhassa syönyt kotona voileipiä vahvistaakseen itseään pitkää koettelemusta varten) saapui juuri ennen lääkäriä.

Sain voimia kun oikeat henkilöt olivat paikalla ja ponnistin kätilön ohjeiden mukaisesti. Vauvan pää luiskahti aina välissä takaisin ja imukuppi jouduttiin ottamaan avuksi. Toisella „vedolla“ ja minun työntöjen avulla ihana tyttäremme syntyi maailmaan 12.10 kello 01:29. Odotin huutoa, joka tulikin. Se oli niin rauhoittavaa ja ilahduttavaa kun pikkuinen itki kovalla äänellä!

Vauvamme nostettiin rinnalleni, hänellä oli paljon tukkaa ja tuntui lämpöiseltä ja pehmeältä. Mieheni leikkasi napanuoran ja olimme siinä perheenä silläaikaa kun lääkäri hoiteli jälkeisiä ulos ja ompeli revenneet häpyhuuleni. Välilihan repeytymää ei onneksi tullut. Verta menetin paljon synnytyksen aikana ja jälkeisinä päivinä, yhteensä noin 1.5 litraa ja Hb laski 90:een.

Mieheni kylpi pienen tyttäremme, ja hän viihtyi vedessä ja isänsä hoivassa erittäin hyvin.

Vietimme yhteistä aikaa ja ihailimme pienokaista. Muistot ovat jo sumeat, en ole aktiivisesti halunnut muistella itse synnytystapahtumaa kovinkaan paljon jälkeenpäin, oli se senverran pelottava kokemus –näin jälkeenpäin ajateltuna. Itse tilanteessa piti keskittyä täysillä suoritukseen joten silloin ei osannut pelätä. Ponnistusvaiheessa meinasi kyllä välillä usko loppua mutta aina vaan löytyi uutta voimaa ja halua.

Kaikkiaan synnyttäminen oli helpompaa kuin mitä olin odottanut, tietenkin tuon nopeuden takia ja kaikki kivut ovat sinänsä jo unohtuneet.

Nyt on ihan uudet haasteet vastassa ja uuden elämän tuomaa suloa tuoreessa pienperheessämme.
 
Täällä sitä edelleen kärvistellään. Ja symppaan kyllä täysillä Ainoa, samat on olot täälläkin: minulla kyllä supistaa, mutta ei kipeästi (joo, minäkin olen kateellinen jopa kipeistä supistuksista), ei jälkeäkään limatulpasta, ei lapsivedestä, ei mistään. Mutta mahaan kyllä sattuu minullakin ihan kunnolla välillä ilmeisesti ihan lapsen kölliminen vatsanahkaa vasten, välillä liikkeet ja kävellessä ja välillä levossakin ihan muuten vaan (lihakset kai kovilla). Mutta kun ei ole supistuskipua tai ei siis tunnu mitenkään nimenomaisesti supistusten yhteydessä... No, täällä vauva on jo hyvin alhaalla, mikä tekee kävelystä tuskaa, mutta kyllä epätoivo iskee, kun viikkoja on jo 41+1 eikä mitään tämän kummempaa! Jos jotain positiivista hakee, niin eiköhän tässä viikon sisään aleta jo käynnistelläkin, jos ei tämä kaveri muuten tajua lähteä syntymään.

Mimmu
 
No niin, tämä tyttö on nyt ottanut ihan uuden asenteen tähän odottamiseen!

Laskettupäivä oli tänään, mutta kaveri ei ole varmastikaan tulossa vielä hetkeen.. Joten, asennoidun tähän nyt niin; että tiedän ihan varmaksi, että viimeistään 8.11 käynnistetään, eli reilun kahden viikon kuluttua!!:)
Sitähän ei sitten tiedä kuinka kauan siinä kestää ennenkun tyyppi saadaan pihalle mutta ei tässä kuitenkaan loputtomiin enää odotella.

Lukekaa: masentaa perhanasti mutta pakko yrittää kestää:)

Oikein hyvää vointia kaikille vielä odottaville ja tuoreille äideille ja heidän pienokaisilleen!

Tiistaina neuvola, ilmoittelen viimeistään silloin taasen kuulumisia.

aino 40+0
 
Hei!

Minäkin olen nyt kotiutunut nyytin kera. Viime viikon tiistaina kotiuduttiin. Kaikki on mennyt todella hyvin, tyttö syö hirveitä määriä. Painoa nyt 2180g. Meillä on kerran viikossa neuvola, jossa kontrolloidaan painon nousua.

Nyt se nukkuu vaunuissaan, yritän totutella sen nukkumaan myös niissä, sillä pian päästään ulkoilemaan ja hyvä tytön on oppia olemaan niissä. Meillä oli viikon raja ettei saa käydä ulkona ja kahden viikon raja, ettei vieraita saa käydä. Kaikki olisi tietenkin jo tulossa pientä katsomaan..=)

Mies on töissä, onhan tämä välillä raskasta, etenkin öisin kun itsellä on pakko herätä ja hoitaa vauvaa, ei viitsi miestä valvottaa, kun se kuitenkin tienaa meille leivän. Helpottaa kuitenkin se, kun mun vanhemmat käy päivittäin vauvaa katsomassa ja hoitamassa kaverina ( kielto ei koske isovanhempia ) ja ens viikosta alkaen meillä alkaa hoitaja käymään silloin tällöin. Pitänee alkaa tehdä jotain kotihommia, nyt kun jaksaa, ja lähtee keittelemään pullovelliä=)
Ja onnitteluja uusille äideille!

=Kate ja Jessika=
 
Täällä kärvistellään edelleen. On se muuten kiva, että meillä on tämä ketju täällä, ei tunnu niin pahalta, kun teiltä saa vertaistukea. Kiitos teille! =)

Kate, onnea kotiinpääsyn johdosta!

Minni, mulla on excelissä jo pohja meistä, jossa on kaavat valmiina eli tarvii vaan syöttää syntyneitten tiedot ja excel laskee laskee kaiken saman tien. Eli minä voin kyllä aina kertoilla, kunhan te muut kerrotte synnyttäneenne! ;)

Eipä tänne kummempia, kipeistä supistuksista ei ole tietoakaan. Välillä menee maha ihan kovaksi, mutta ei tunnu missään. Mies jo sanoi mua masokistiksi, kun valitin sille, että supistaa, mutta ei satu tarpeeksi... =)

No, kai se tästä. Viikon päästä ollaan jo paljon viisaampia. Mies käskikin olla nyt synnyttämättä, että, jos vasta loppuviikosta, että olen sitten joko pe- ja/tai la-illan laitoksella, että hän pääsee nauttimaan varpajaisista täällä meillä kotona. Voitte kuvitella mun reaktion moiseen ehdotukseen... Miehet!!! Aargh!

Supistuksia meille kaikille kärvisteleville!

Kissa 41+0
 
Meillä taas mies toivoi, että tää olisi alkanut tulemaan tänä aamuna ettei olisi tarttenut raahautua töihin, heh...no itse olen ihan samaa mieltä, että voisihan tuo jo alkaa tulemaan, muttei mitään merkkejä joten odotellaan odotellaan...

Kohta täytyykin raahautua taas neuvolaan. En viitsi syödä mitään sitä ennen kun en halua taas nähdä jotain järkyttävää lukemaa puntarilla. Iiks...toivottavasti vauva ei kasva enää kamalan paljon. Mulla ei ole hajuakaan minkä kokoinen se on, mutta alkaa tuolla kyllä ahdasta olla.

jepskukkuu että nyt on tosiaan siis 40+4
 
Moi!

Tosiaan loppuviikosta alko kovat vatsakivut. Poika ei saanut paskottua muuta kun rinnalla, kauhee kouristus ja itku pääs jonka jälkeen pieru ja kakkaa..Kävi niin raukkaa sääliks. Kävin toissa päivänä hakee Disflagyl tippoja (oisin halunnu niitä toisia mutta lopussa joka paikasta).

EIlen illalla poika nukku kolme ja puol tuntia ja kuuntelin kun ei inahdustakaan päässy pojasta kun päästeli hurjat pierukakat vaippaan..Ois tehny taas mieli itkeä. Eli kait ne on auttanu ne tipat. Täytyypä hakea niitä Rela tippoja apteekista..Meillä on vissii tankkausrytmi vähän sekasin..Illalla poika sitten heräs puol yheltä syömään ja siinä sitten tankattiin neljä tuntia rintaa. Hohhoijaa.

Välillä kannoin ja välillä annoin tissiä kun poju niin selvästi sitä halus. No neuvolan tädin mielestä meillä on vaan väärässä kohdassa toi tankkaus että ei kun illalla vaan herättelemään pojua syömään..Kyllä tää on semmosta salatiedettä..

Tänään tuli 3 viikkoa täyteen. Pituutta tullu 4cm lisää ja painoakin jo puoli kiloa syntymäpainoon.
Tuolla sitä tuhistaan unia kohta komatta tuntia taas. Mies tänään ekaa päivää töissä, hyvin ollaan pärjätty vaikka vähän jännittikin etukäteen kahdestaan olo.

Että näin täällä ..
Hurjasti Onnen haleja kaikille nyytin saaneille ja paljon suppareita ja ponnistusvoimia koetukseen menijöille!

Hyrrä ja poju
 
Hei,
Viimein minäkin pääsen ilmoittamaan, että meille syntyi 15.10 suloinen pikku tyttö 3400g ja 50cm.
Nyt en jaksa kirjoittaa pitempää tarinaa kun istua ei vielä kunnolla kykene ja univelat painaa. Mutta palailen paremmalla ajalla. Kaikki on lähtenyt kuitenkin hyvin kotona sujumaan ja tyttö on maailman suloisin=) Itku on aika herkässä kun katsookin omaa pientä kultaa...
Onnea muillekin jo synnyttäneille ja voimia vielä kotona oleville. Koittakaa nukkua nyt paljon varastoon...
Palaillaan.

tipsu ja tytön tyllerö 9pvä
 
3.10 jenny, esikoinen, SKS
**2.10 Poika 3620 g ja 51 cm**

3.10 mami79, kolmas tulossa, OYS

4.10 Tilla, esikoinen, KYS
**30.9. Tyttö 3020 g ja 47 cm**

4.10 bonnie, esikoinen
**15.10 Poika 3300 g ja 49,5cm**

6.10 nanna, esikoinen, TAYS
**5.10 Poika 3580 g ja 50 cm**

7.10 Hyrrä, esikoinen, KÄTILÖOPISTO
**3.10 Poika 4060 g ja 51 cm**

10.10 leonie, esikoinen
**12.10. Tyttö 2690 g ja 46 cm**

12.10 NauNau, esikoinen, TAYS
**13.7. Poika, 1314 g ja 41 cm**

12.10 Matu, esikoinen, KOKS
**15.10. Poika 4160 g ja 54 cm**

12.10 Äippä, esikoinen, LKS
**1.10. Poika 3280 g, 49 cm**

13.10 tipsu, esikoinen
**15.10. Tyttö 3400 g ja 50 cm**

13.10 Leppis,
**17.10. Tyttö 4640 g ja 52 cm**

14.10 Nuppu, esikoinen, JORVI

15.10 Mimmu, esikoinen, TAYS

15.10 Minna, kolmas tulokas
**6.10. Poika 3810 g ja 49,5 cm**

16.10 Iitu, toinen tulokas, PHKS

17.10 Kate, esikoinen
**20.9 Tyttö 1475 g ja 41 cm**

17.10 Kissa, esikoinen

20.10. Lness, esikoinen, Kättäri

20.10. joopajoo (Anna), esikoinen, Naistenklinikka

21.10 Ruska, esikoinen

22.10 Heluna, esikoinen, Jorvi
**11.10 Tyttö, 3520 g ja 51 cm**

23.10 aino, esikoinen, P-HKS

23.10 murmeli, esikoinen,

24.10 Nipsu, esikoinen, TAYS

26.10 Susk_baa, esikoinen, OYKS

27.10 Minni, esikoinen, JORVI

27.10 Kiiwi, esikoinen KYS

28.10 Minde, esikoinen, SALON SAIRAALA

29.10 Meikku, esikoinen

31.10 Pipsa79, esikoinen, HYKS

 
No niin, neuvola takana ja olo on taas kuin maansamyynyt. Mulle jotenkin noi neuvolakäynnit on käynyt tosi stressaaviksi kun ollaan oltu lähellä laskettua-aikaa ja nyt yliajalla.
Itkin siellä 20 minuuttia kun olo on niin paska. No siellä oli tietenkin taaskin joku sijainen ja jo senkin takia oli ahdistavaa.
Mun henkinen hyvinvointi on tällä hetkellä taas jotain niin huonoa, että ihmettelen miten jaksan synnytyksen jälkeen kun nyt en saa levättyä yhtään henkisesti tai fyysisesti.

Nukun yöt tosi huonosti ja pätkissä, joka paikkaan koskee ja varsinkin henkisesti olo on todella väsynyt. Pelkään jo valmiiksi, että mitäs jos tulee joku raskaudenjälkeinen masennus kun olo on nyt näin huono.

Vauva ei ole laskeutunut, enkä usko että laskeutuukaan. Painoa ei ollut tullut viikon aikana ollenkaan, jos pitää jotain positiivista etsiä...
Sf 36 cm, sama kuin viikko sitten.

Antakaa anteeksi tämä valitus mutta kun on vaan niin voimaton ja heikko olo.. ja mieheni niskaan en halua ihan kaikkea heittää joten tämä osoittautui taas helpoksi paikaksi purkaa itseään.
Tosin mun mies on ollut niin ihanasti mukana tässä hommassa ja siitä oikein näkee miten sen on vaikeeta kun ei voi tehdä mun hyväkseni paljonkaan. JOten olen hänelle kyllä siitä tosi kiitollinen että on jaksanut mua tukea ja lohduttaa ja hieroa jalkoja ja antanut mun vaan itkeä pahaa oloani...

seuraava neuvola 41+1 eli ensi viikon maanantaina.

Mutta, voikaa hyvin ja minä yritän taas asennoitua uudestaan...

aino 40+2
 
Hei vaan!
Ainolle tsemppiä! Tiedän että ahdistaa kun mitään ei tapahdu. Vaikka itsellä supistelee ja kaikkee niin ahdistaa silti. Oon jo asennoitunut että ei mun suppailut saa tätä vauvaa ulos. Joka yö herään tunnin välein vähintään kun henkeä salpaa ja maha kovettuu ja pissattaa. Inhottavaa... :(
Perjantaina neuvola. Siellä aion ottaa puheeksi nää kivut ja koitan saada maanantaiksi ajan jos ne alkais käynnisteleen. Hermot menee. :O Rakenneultran mukaan silloin ois 41+2 mutta tämän 26. päivän mukaan ois 40+5. Eli tuskin alkavat. :(
Ei vaan jaksais enää tätä oloa. Haluan nukkua! (valivali)
Flunssa alkaa pikkuhiljaa olla ohi. Onneksi... :) Jotain positiivista. No huomenna laskettuaika. Kahtotaan miten käy...

Susk_baa rv 39+6
 
Meillä Lahdessa on ainakin tosi tiukka linja noiden käynnistelyjen kanssa.

Ei käynnistetä ennenkuin 42+2 jollei mitään ""komplikaatioita"" ilmene matkan varrella.

Sanoinkin terkalle että mun mielestä olis vaan helpompaa olla väsyttämättä itseäni tämän enempää henkisesti että jaksaisin edes jotenkin vauvan syntymän jälkeen mutta hän vaan siihen, että älä ole noin pessimistinen, elä hetki kerrallaan...
blaablaablaa...

on vaan niin kurja olla..:(
 
3.10 jenny, esikoinen, SKS
**2.10 Poika 3620 g ja 51 cm**

3.10 mami79, kolmas tulossa, OYS

4.10 Tilla, esikoinen, KYS
**30.9. Tyttö 3020 g ja 47 cm**

4.10 bonnie, esikoinen
**15.10 Poika 3300 g ja 49,5cm**

6.10 nanna, esikoinen, TAYS
**5.10 Poika 3580 g ja 50 cm**

7.10 Hyrrä, esikoinen, KÄTILÖOPISTO
**3.10 Poika 4060 g ja 51 cm**

10.10 leonie, esikoinen
**12.10. Tyttö 2690 g ja 46 cm**

12.10 NauNau, esikoinen, TAYS
**13.7. Poika, 1314 g ja 41 cm**

12.10 Matu, esikoinen, KOKS
**15.10. Poika 4160 g ja 54 cm**

12.10 Äippä, esikoinen, LKS
**1.10. Poika 3280 g, 49 cm**

13.10 tipsu, esikoinen
**15.10. Tyttö 3400 g ja 50 cm**

13.10 Leppis,
**17.10. Tyttö 4640 g ja 52 cm**

14.10 Nuppu, esikoinen, JORVI

15.10 Mimmu, esikoinen, TAYS

15.10 Minna, kolmas tulokas
**6.10. Poika 3810 g ja 49,5 cm**

16.10 Iitu, toinen tulokas, PHKS

17.10 Kate, esikoinen
**20.9 Tyttö 1475 g ja 41 cm**

17.10 Kissa, esikoinen

20.10. Lness, esikoinen, Kättäri

20.10. joopajoo (Anna), esikoinen, Naistenklinikka

21.10 Ruska, esikoinen

22.10 Heluna, esikoinen, Jorvi
**11.10 Tyttö, 3520 g ja 51 cm**

23.10 aino, esikoinen, P-HKS

23.10 murmeli, esikoinen,
**17.10. Tyttö, 3500 g ja 48 cm**

24.10 Nipsu, esikoinen, TAYS

26.10 Susk_baa, esikoinen, OYKS

27.10 Minni, esikoinen, JORVI

27.10 Kiiwi, esikoinen KYS

28.10 Minde, esikoinen, SALON SAIRAALA

29.10 Meikku, esikoinen

31.10 Pipsa79, esikoinen, HYKS
 

Similar threads

A
Viestiä
100
Luettu
3K
A
A
Viestiä
156
Luettu
4K
J
A
Viestiä
113
Luettu
3K
N
A
Viestiä
104
Luettu
3K
A

Yhteistyössä