Lokakuiset 2018 <3

@Ane773 Oyssissa mulla 3 syntyneet, ensimmäinen alateitse ja 2 sektiolla. Ekalla kerralla mä olin niin pihalla kun en tiennyt mistään mitään, varsinkaan sitten vauvan synnyttyä. Silloin oli kyllä sekä salilla että osastolla pari sellaista tyyppiä et olisivat voineet miettiä alan vaihtoa! Mutta sitten nuo sektiot on olleet on tosi mukavia kokemuksia ja tämä neljäs syntyy myös sektiolla. (isot vauvat olleet). Synnytystoiveita kirjoitellaan sitten ipana-palveluun ja kannattaa laittaa että haluat että sulle kerrotaan kaikki ja että sua kuunnellaan jne. Neuvolassa kannattaa puhua kaikesta mikä vähänkän painaa mieltä/huolestuttaa. Ainakin yhdessä synnytyssalilla on amme jos siitä tykkää Mutta vesisynnytyksiä Oyssissa ei tehdä.

 

Vinkkejä synnytykseen:
Jos tosiaan on joku väylä mihin voi kirjata toiveitaan ennakkoon niin sinne kaikki. Ja toi on hyvä että pyytää saada tietää mitä tehdään/tapahtuu, tilanteen tasalla pysyminen tuo ainakin itselle paljon rauhallisemman mielen. Sit varmaan toiveet ammeista tms.niin osaavat ottaa heti huomioon.

Ja aa..ei tarvinnu vielä äitiä huijata. Kuopus oli neuvolassa mukana, leikki siinä kun me juteltiin.
En yhtään tiedä mitä mä keksin siihen ultraan. Varmaan jonkun gyne käynnin heitän kun se ei periaatteessa olis kaukaa haettu valhe.
Ja päätettiin et mennään taksilla. Aika piti sumplata niin että mies ehtisi vielä töihin ja mua ahdistaa julkisilla mennä kun aina sillon ku on joku aika millon pitää olla jossain, bussit sössii aikataulunsa. Joten näppärästi taksilla sinne ja takas, mä jään matkan varrella pois hakee poikaa ja mies jatkaa sit töihin.

Mä vellon täällä pahoinvoinnissa. Toivonmukaan katoaa muutamassa viikossa.

 

HUOM!!!

Moikka! Facebookin aikasempi yp Nannaa_ on poistunut ryhmästä henk. koht syistä, joten tästä lähtien fb ryhmäpyynnöt tulevat minulle.

Terkuin iinaalisa

 

Tänään oli eka äitiysneuvola ♡ tuntiahan siellä hurahti, juteltiin edellisistä synnytyksestä ja tuli itku siellä ja mieskin itki kun tän Eemelin 10kk synnytys oli kauhee imukupilla ja pelolla että vauva kuolee siihen ja se itku ja huuto oli kuin pahemmastakin kauhu leffasta joten sain lähetteen synnytyspelko klinikalle♡
Ja sitten nt-ultra 16.4 ♡♡

Tänään 9+2rv ♡♡

 

Täälläkin eka neuvola käyty. Sieltä löytyi 170 paukuttava syke, eikä minua ehkä niin paljon jännittänyt että siellähän joku ilmeisesti majaili . Nyt laitettu lähete NT-ultraan, toivottavasti pääsee heti huhtikuun ekal viikol rv12 . Neuvola laski sen lasketun ajan minun mielestä kahdella päivällä pieleen eli 17.10 olisi LA heidän mukaansa. Tuntuu jotenkin niin väärälle kun itse tiedän tasan milloin oli ovis ja siitä laskettuna on se 15.10. Mutta samapa tuo, kiva nähdä millaisia mittoja ultrassa näkyy.

 

Miä pistin @iinaalisa viestii

 

Täällä on viime viikot ollut aika tuskaisia. Pahoinvointi vaan kovenee ja mun elämä pyörii hyvin pitkälti meidän kodin ympärillä, kun ei voimat riitä muuhun ja en jaksa/halua oksennella kaupungilla.
Äitiyspolin lääkäri määräsi Primperania ja sillä saan pidettyä olon kurissa kun on pakollisia menoja.
Eilisestä asti painanut migreeni ja lääkitys vaihtoehdot aika vähissä, joten olen vaan istunut suihkussa, itkenyt ja kakonut

Edelleen älyttömän onnellinen, ja huolissaan, pikkuisesta, mutta on tää alku ollut aika raskasta. Lisäksi tuntuu että kaikki läheiset kattoo kieroon ja on sitä mieltä että kokoa nainen ittes.

No 2,5 viikkoa,9.4, nt-ultraan ja sitten toivottavasti nähdään taas meidän pikkuinen.

 

Kuulostaa tosi kurjalta toi sun olotila @Kems Ota nyt vaan ittelles aikaa niin paljon kun tarviit. Teet vaan sen verran kuin jaksat! Meillä on muuten seuraava ultra tasan samana päivänä Sitä palleron näkemistä odotellessa koitan jaksaa päivästä toiseen.

Mua on pelottanut toi migreeni myös kun siitä normaalisti kärsin, mutta toistaiseksi se on pysynyt poissa. Sain kohtauksia muutenkin usein just kierron alkupäivinä tai just siinä vaiheessa kun hormonitasot laskee, joten on ehkä loogista et nyt kun hormonitasot on korvissa niin ei ole migreeniäkään. Voihan se tässä tietysti vielä iskeä

Pahoinvointi sen sijaan vielä jaksaa kiusata. Viime yönäkin heräsin viideltä laattaamaan. Välillä on jo parempia päiviä ja ehdin innostua että olisko se jo helpottumassa, mutta sitten se taas iskee entistä pahempana. Syöminen on ollu tosi vaikeeta kun mikään ei maistu ja kaikki saa yökkäämään, vaikka on kova nälkä. Tänään tosin sain vedettyä jo aika ison lounaan suurella ruokahalulla kun yhtäkkiä olikin hyvä olo, joten taas elättelen toiveita josko se tästä helpottaisi Onneksi täältä voi lukea että en ole yksin. Tsemppiä naiset, kyllä sen täytyy kohta helpottaa!

Mites teidän masut, onko jo näkyvissä? Mä oon joutunu tällä viikolla turvautumaan mekkoihin kun kaikki housut tuntuu ahdistavilta.

amaia ja rv9

 

Pitkästä aikaa täällä.
Verikokeet otettu tänään ja nyt jännään Nt-ultraa. Pari viikkoa sitten kävin alkuraskauden ultrassa koko perheen voimin ja voi että miten ihana oli nähdä pieni muru
Pojat olivat enemmänkin kiinnostuneita ultrakoneesta kuin vauvasta. Vatsaa turvottaa, ilmaa kerää myös paljon

Milloin tämä väsymys helpottaa ?!?

 

Täällä on viime viikot ollut aika tuskaisia. Pahoinvointi vaan kovenee ja mun elämä pyörii hyvin pitkälti meidän kodin ympärillä, kun ei voimat riitä muuhun ja en jaksa/halua oksennella kaupungilla.
Äitiyspolin lääkäri määräsi Primperania ja sillä saan pidettyä olon kurissa kun on pakollisia menoja.
Eilisestä asti painanut migreeni ja lääkitys vaihtoehdot aika vähissä, joten olen vaan istunut suihkussa, itkenyt ja kakonut

Edelleen älyttömän onnellinen, ja huolissaan, pikkuisesta, mutta on tää alku ollut aika raskasta. Lisäksi tuntuu että kaikki läheiset kattoo kieroon ja on sitä mieltä että kokoa nainen ittes.

No 2,5 viikkoa,9.4, nt-ultraan ja sitten toivottavasti nähdään taas meidän pikkuinen.

Nyt kuule ensiapuun. Migreenikohtaus pitää saada katkeamaan ja jatkuva oksentelu johtaa kuivumiseen

 

Tsemppiä Kems ja kaikki muut huonovointisuudesta kärsijät! Täällä oksennellaan myös ja just aina silloin kun sitä vähiten odottaisi (lounaan jälkeen, nukkumaan käydessä yms). Oksennusolo tulee parissa sekunnissa, ihan eri tavalla kuin oksennustaudissa. Sen takia on vähän pelottavaa lähteä ihmisten ilmoille, mutta mentävä tietysti on . Olotilana on jatkuvasti sellainen kestokrapulaisen ja mielettömän väsymyksen ihana yhdistelmä. Sen vielä jotenkin kestän, mutta oksentaminen saisi jo loppua, puuh. Me muutetaan huomenna, pelottaa miten selviän muuttopäivästä, kun ei ole mahdollisuutta päästä lepäämään. Enkä haluaisi, että muuttoapureille vielä paljastuisi tämä meidän salaisuus Ihanaa kyllä päästä uuteen kotiin, kunhan sinne asti selvitään!

AnMaaria ja tänään rv 9+6

 

@Kems tsemppiä ja tosiaan jos toi migreeni jatkuu niin sairaalalle niin saat poikkastua.

Mahasta:
Näkyy ja on haastava piilottaa kunnolla. Mulla on enään yksi paita joka piilottaa mahan.
Vielä 3vk ultraan ja sit toivottavasti saa julkaista raskauden.

Viipulainen ja Itu 8+5

 

Mahasta:
Näkyy ja on haastava piilottaa kunnolla. Mulla on enään yksi paita joka piilottaa mahan.
Vielä 3vk ultraan ja sit toivottavasti saa julkaista raskauden.

Viipulainen ja Itu 8+5

Mahankasvatus kuulumisia täältäkin. Maha näkyy jo erittäin paljon (ainakin omasta mielestäni) mutta saan piiloteltua huppareilla ja löysillä pitkähihaisilla. Pelkkä tiukka toppi päällä ei voi olla jos vieraita kyläilemässä, näkisivät heti vatsasta että kyseessä ei ole enää mikää pelkkä turvotus. Olen 160cm/50kg joten erittäin hoikka jonka takia maha alkanut varmaan jo näkymään. Olen aina ollut litteä mahainen ja nyt kun maha kasvanut tämän verran niin ollu aika shokki itselleni kun keho muuttuu niin paljon. Monesti jo miehelle itkenyt että haluan oman kropan takas ja emmä pysty tähän et muutun näin nopeesti erilaiseks ja muutos on näin valtava. Esikoista siis odotellaan niin siksi tässä uudessa ihmeellisessä asiassa on sulateltavaa.. Maha on terävän mallinen navan alapuolelta, poikavatsa? Erittäin vahva poikaepäily täällä siis vatsan mallin, kiinalaisen syntymäkalenterin ja omien fiiliksien takia!

Tänään 11+3 ja alle viikko ultraan

 

@Wiiwiii kaikki myötätunto tohon sulatteluun. Vaikka omasta esikoisen odotuksesta on jo yli 10v aikaa, muistan edelleen sen fiiliksen. Oon itse 155cm joten sen puitteissa maha työntyy esiin varhain myös. Silloin ekalla kerralla leveni lantio entisestään, tissit paisui ja maha paisui kuin pullataikina. Olin ihan kateissa.
Oikeastaan maha alkoi tuntua ihanalta kun liikkeet alkoi tuntumaan kunnolla. Siihen asti se tuntui vain...epämääräiseltä ja piti ultrakuvien perusteella jotenkin uskoa että siellä kasvaa pieni ihminen. Ei se jotenkin riittänyt konkretisoimaan asiaa yksinään, edes sykkeet ei riittäny vakuuttamaan.
Mutta sit alko tuntumaan liikkeet ja ensi säikähdyksen jälkeen tuli itku ja sitten tosi pian eräänlainen lohtu, ettei tää kaikki muutos ole mitään pöhötystä vaan mun kroppa oikeesti kasvattaa siellä jotain ihanaa. Hirveen ristiriitaiset fiilikset siis tosiaan oli.

Näissä muissa kun ei oo enään uusi juttu, mun paras neuvo on ekakertalaisille se, että tuhlatkaa myös itseenne. Ettikää ihania vaatteita mitkä tuntuu ja näyttää ihanalta päällä.
Herkästi kun tulee vaan ostettua vauvalle kaikkea ihanaa, niin hyvä muistaa että itsekkin on ansainnu kaikkea ihanaa.

Mulla on nyt neljännellä kierroksella ainoa shokki (joka on kyllä aina) tää miten vähän jaksan tässä alussa tehdä mitään.
Koitan vaan muistuttaa itteäni ettei kukaan täällä mee rikki vaikka en muutamaan viikkoon jaksa samaan malliin ja muutaman viikon päästä alkaa helpottamaan hissuksiin ja alkaa se energinen vaihe..ja kevät!!

 

Eilisen maailmanlopun fiiliksen jälkeen, tänään on jo parempi päivä. Sain migreenin katki kotikonstein ja tänään on maistunut ruoka ja suklaa ekaa kertaa kuukauteen

Kiitos tuesta, mä seurailen mihin tää mun ällö olo johtaa ja onneksi tiedän, kun pitää siirtyä sairaalaan.

Eilen kiukun ja väsymyksen puuskassa huusin jo miehelle että meidän perheen lapsiluku jää yhteen. Mies uskalsi hieman naurahtaa mun vauhkoamiselle

Mahaa mulla ei kyllä näy, johtunee siitä että ylimääräistä massaa on jo ennestään. Toisaalta ihan hyvä, en ole täysin valmis vielä asiaa julkistamaan

 

Eilisen maailmanlopun fiiliksen jälkeen, tänään on jo parempi päivä. Sain migreenin katki kotikonstein ja tänään on maistunut ruoka ja suklaa ekaa kertaa kuukauteen

Kiitos tuesta, mä seurailen mihin tää mun ällö olo johtaa ja onneksi tiedän, kun pitää siirtyä sairaalaan.

Eilen kiukun ja väsymyksen puuskassa huusin jo miehelle että meidän perheen lapsiluku jää yhteen. Mies uskalsi hieman naurahtaa mun vauhkoamiselle

Mahaa mulla ei kyllä näy, johtunee siitä että ylimääräistä massaa on jo ennestään. Toisaalta ihan hyvä, en ole täysin valmis vielä asiaa julkistamaan

Täällä myös huudettu miehelle pari kertaa että tää on ainoo lapsi minkä suostun synnyttämää. Oli raskas alku kun väsymystä, flunssaoireita, pahoinvointia, oksentelua ja yks migreenikohtaus.. Tiedän et joillain voi olla vielä rajumpaa mut riitti mulle Mut 2-3 lapsosesta ollaan haaveiltu ja nyt tosiaan eka vasta tulossa...

 

Mä odotan kyllä innolla sitä että vatsa alkaa kasvaa! Mullakin lähtöpaino 50 joten 15+ kg sais kai ihan kevyesti tulla lisää. Ja erityisen mielelläni odotan rintojen kasvua Näin pienirintaisena naisena voin kertoa että olen tässä odottanut puberteetista asti eli reilut 20 vuotta että koska niistä oikeen tulee kunnolliset! Vihdoin jotain edistystä!

Toistaiseksi (rv9) ei vielä mitään kovin suurta kumpua masussa, vyötärö on kyllä selkeesti paksuuntunut kun housut kiristää. Tuskimpa kollegoiden silmään vielä kuitenkaan näkyy. Tuntuu että se masu pullahtaa sieltä kyllä ihan lähiviikkoina, on se niin pinkeä. Vielä pitäis kaks työviikkoa jotenkin peitellä sitä, että päästäis ultran yli ja 2. kolmannekselle. Sit pitänee tunnustaa.

Mukavaa viikonloppua naiset!

 

Mun maha on myös paisunut ja turvoksissa. Mies sanoi tuossa, että on kyllä huomannut, mutta ei ole viitsiyt kommentoida.
Huonovointisuutta on edelleen. Käsirasvan haju oksettaa, kahvin haju oksettaa, työkaverin riisikakun haju oksettaa.. Ja väsymys on ihan kaameaa, hyvä kun jaksaa seisoa välillä.
Neuvolassa kävin alkuviikosta. Siellä ei mitään ihmeempää, kirjailtiin tietoja ylös. Minäkin melkein itkin, kun vaihdettiin sananen edellisestä synnytyksestä. Hätäsektioon meni silloin ja oli ihan hirveä kokemus. Arvelinkin, että asia nousee pintaan tässä raskaudessa.
Jotenkin ärsyttää sumplia labrakäyntejä ym. työn lomaan, koska siellä on melko kiire ja stressiä. Np-ultraan odottelen myös aikaa. Ehkä se on vaan sen jälkeen parempi kertoa esimiehelle tilanteesta niin ei ihmettele, miksi olen jatkuvasti omilla menoilla.

Tänään onkin 9+0, parin viikon päästä alkaa varmaan helpottaa monellakin tapaa.

 

Täällä uusi ketjulainen ilmoittautuu!

La 5.10, toinen lapsi, ikää 31 ja synnytyssairaalana Naistenklinikka.

Eka neuvola oli jo, ja ensimmäinen ultrakin. Vauvalla kaikki hyvin, aktiivinen touhukas, mutta symppaan kyllä kaikkia täällä romuilevia. Sellaiset kivut ja pahoinvointi ollut, että kaikkina päivinä ei pääse kävelemään edes suorassa, jos pääsee ollenkaan. Mitään ei kuitenkaan ole löytynyt olevan vialla, joten sillä tiedolla mennään, että vauva voi hyvin!

Kauheasti ei ole pystynyt salaamaan ihmisiltä kaikkien oireiden vuoksi, ja mahakin näkyy ja kiristää jo. Huhheijaa, tsemppiä meille kaikille.

 

Täällä varrotaan virpojia. Kauhee kasa palkkoja ja ne haisee pahalle. Siis suklaata ja namia.
Mut ai luoja jes..olo on tänään ja eilen ollut paljon parempi. Oon voinu syödä ilman että pitää miettiä viidesti uskaltaako ja oon voinu olla jalkeilla ilman että alkaa oksettamaan tai pyörryttämään. Olo on siis melkein ihmismäinen taas.
Mies oli jo tosi huolissaan, mut sanoin että ei täs hätää kunhan saan vaan olla.

Mies myös alkanu paijailemaan mahaa. Nyt tän raskausviikon aikana Itu vastaa kooltaan vihreää oliivia ja mies sitä mallaili mahaa vasten.

Mutta, tosiaan poksumaan tulin ja toivon että nyt olot taittuis pysyvästi paremmaksi, kaikilla.

Viipulainen & Itu 9+0 *POKS*

 

@viipulainen Me ei voitu hankkia virpojille mitään herkkuja, kun ei kestä mitään suklaan hajua muistuttavaakaan. ' Eipä meille kyllä virpojat tulekaan, kun alaovi on lukittu.

Miten liikuttava mielikuva oliivin mallailusta! Meillä seurataan Ovian applikaation hassuja eläimiä, mutta niitä ei pääse mallailemaan, pitää vaan googlata minkä kokoinen mikäkin eläin on. Kaupassa on pari kertaa jotain limejä katsottu, ja esikoinen katsoo viivottimesta.

 

Hellurei!

Täällä alkaa pahin pahoinvointi olla ohi, toivottavasti. Vieläkin tulee yökkimistä ja kova väsymys päällä. Ja vessassa saa käydä koko ajan, pitkin yötäkin. Aikamoista satuilua vielä ihmisille, mutta ultran jälkeen voinee kertoa, joka on HUOMENNA! Alkaa jo jännittämään, aikamoiset vauvaunet oli viime yönä

Pientä ahdistusta pukkaa, kun ne ketkä asiasta jo tietää, hössöttävät kaikenlaista. Itsellä lähinnä mielessä, että miten saan pidettyä oloni hyvänä ja kampaajalle pääsystä haaveilen

 

Ton mahan pullahtamiseen vaikuttaa pituuden ja painon lisäksi sekin, onkoohtu eteenpäin vai taaksepäin kallistunut vaiko jotain siltä välitä. Minä oon aika pitkä ja hoikka, mut en usko että mun pienestä pömpöstä vielä kukaan aattelis muuta kun että nyt on tyttö tainnu lounaalla syödä koko rahalla. Mikä on todella hyvä, koska yritän töissä piulotella mahdollisimman pitkään, ja ainakin vielä se löysillä vaatteilla onnistuu hyvin. Itse asiassa mua vähän mietityttää kun paino ei oo noussu grammaakaan, tässä vaiheessa kai jo vähän kuuluis. Johtuu varmaan siitä ettei tässä oksuilun lomassa liiemmin kerkiä painoa keräämään, ja puolet päivästä nukkuessa ei tuu niin syötyäkään.

Vaikka ois ihanaa kun tulis jo se auvoisa keskiraskaus ja paha olo katoaisi, oon totta kai aina huolissani jos jonain päivänä on hyvä olo tai ei väsytäkään - nytkö ne oireet loppu kun seinään, ei voi olla hyvä merkki! Tiedän, ei varmaan kovin fiksua. Oon esim. googlaillu jo sitä onko normaalia että alkuraskauden öinen vessassa juoksu loppuu tässä vaiheessa, nyt nukun koko yön. Ehkä oon vaan saavuttanut seurapiirirakkovaiheen?

Täällä on nt-ultra ja toinen neuvola varattuna, lisäksi aion osallistua siihen äitiysseulaan joka täällä tarjotaan. Sitä varten pitää käydä verikokeissa ens viikolla.

Jaksamista pahoinvoinnin kanssa kamppaileville! Olin just syömässä tuttavaporukalla jolle en vielä halunnu kertoa, alkoi jo itteäkin naurattaa kun kävin välillä yökkimässä ravintolan vessassa ja kuuntelin toisella korvalla ettei vaan kukaan naisista tule samaan aikaan vessaan. Kaikkeen tässä joutuukin

 

Hei kaikki pitkästä aikaa. Ollut melko hiljaiseloa mulla pari viikkoa.
Se pariviikkoinen selkäjumi ja kaikki siihen liittyvä vienyt ajatukset pitkälti pois odotuksesta siihen liittyvästä.
Mut todettakoon, että hieronta auttoi. Mutta ääni lähti ja oli poissa pari viikkoa ( ei kylläkään hieronnan takia).. pääsin työterveyden kautta kilpirauhasen ultraan ja sieltä löytyikin kysta, vaaraton, mutta semmoinen kuitenkin, joka oletettavasti vaikutti äänen menoon. Huomenna nyt aika julkisella sen tyhjennykseen/kuvaukseen. Toivottavasti saan lopunkin äänen takaisin, vielä ei äänestä riitä tarpeeksi kun ulkonakin koittaa huutaa lapsen perään.. Ei onnistu..

Mutta joo, perjantaina oli sitten se virallinen NT-ultra, ja se meni ihan hyvin. Kesti kyllä, koska vauva ei meinannut vaihtaa asentoa että sai kunnolla niskamitat.. No, sitten vähän hyppelyä ja juomista välissä
Kätilö olisi pitänyt lasketun ajan 5.10, koska ei suurta heittoa, mutta jostain syystä tekniikka ei ollut samaa mieltä ja laskettu aika on nyt sitten 3.10. Vauvalla tuntui olevan kaikki oikein hyvin ja sydänkin siellä pumputti ja jalat heiluivat iloisesti.

Eli voi korjata LA 3.10.2018. Tänään on sitten 12+4.
Laskin jo tuossa miten ä-loma alkaa ja tulipahan muutama lisälomapäivä siirrettäväksi alkukesään. Se meidän lomareissu on just siinä ennen ä-loman alkua, joten tulee kiva lomapätkä Yhteensä kesälomia pidettävänä about 6viikkoa, mutta ihan putkeen en pysty pitämään. Mutta ei se haittaa.

Mulla on haasteena ollut löytää syötävää mistä ei tule huono olo. Tuntuu että tulee nälkä, sitten syön ruokaa, perussapuskaa ja ei tarvi edes paljoa kun on jo täynnä ja sitten tuntuu olo tosi ällöltä. Varmaan pärjäisi ihan hyvin vaan jogurteilla ja hedelmilläkin kun vaan napsisi suuhun vähän väliä. Ja sitten syömisen ohella mulla vatsa sekaisin koko ajan. Toivon, että tämä ei ole tällaista seuraavat kuukaudet lokakuuhun saakka. Se olisi melkoisen ikävää. Jos vaan keksisin, onko se joku ainesosa mikä tän aiheuttaa vai vaan ihan kaikki. Olen kyllä joutunut kieltäytymään jostain miehen tekemistä ruoista, kun tuoksuneet voimakkaasti ja tullut huono olo.. Mm raaka sipuli ja joku riisisörsseli.

Varasin tuossa sokerirasituksen heti pääsiäisen jälkeiselle tiistaille. Olin varannut jo ajan, kun tajusin että ainiin siinähän on pääsiäinen takana. No, pitänee katsoa ettei ihan ylensyö

Meillä mies julkisti raskauden lähisukulaisille lasten synttäreillä, oltiin pohdittu että kerrottaisiin, mutta ei oltu täysin sovittu siitä aj tuli vähän ex-tempore, mutta onpahan nyt kerrottu kun suurin osa siinä paikan päällä.. Ei tarvitse käydä jokaisen luona erikseen tai laittaa viestillä.

Aiemmin puhuitte, miten raskaus kelläkin jo näkyy. Täällä ei sinänsä mitenkään, tuota mahaa on tuossa reilusti jo ennestäänkin ettei ihan heti näykkään, mutta tuntuu itsestä ainakin siltä että näyttää että olisin lihonut. Iltaisin kyllä suihkussa havaittavissa iltaturvotusta. Ajattelin kyllä töissä lopuille kertoa vasta about rv 20 että jos sinne toukokuulle selviäisi.. Katsotaan..

Mukavaa palmusunnuntaita!

saraneito ja rv 12+4

 

Painon kertyminen alkupuolella:
Ei oo mitään sääntöä. Joillain ei muutu ollenkaan, toisilla nousee ja joillain putoaa paino. Eli ei kannata siitä olla yhtään huolissaan.

Aika mahtava fiilis kun sain syötyä hyvän annoksen ruokaa äsken. Vatsalaukku kyllä selvästi kutistunut tän paastoilun takia, mutta siis ihana fiilis kun on täynnä eikä oo paha olo.

Meillä kävi vaan kaksi virpojaa
Noh, nyt on paljon millä lahjoa isompia lapsia jos mulla vetää olo ihan sohvan pohjalle taas ja pitää saada tekemään jotain mitä vihaavat.