LOKA äidit 2008

Johanna, jep meillä taitaapi aiaka pitkälti olla sama tilanne. Ajatellaan kuitenkin positiivisesti että harvoin yhdelle ihmiselle sattuu kolme keskenmenoa (jos ei tietty oo joku konkreettisesti vialla) en tiedä miten jaksasin vielä yhden, huoh... Sit pääsis tutkimuksiin vasta. Mutta aurinkoisin mielin mennään!!

Minä oon kans miettiny tuota varhaiultra juttuu et mitenkähän ne nyt suhtautuu neuvolassa kun kaks edellistä on menny kesken, kun täällä on sellanen tilanne että neuvolassa ei oo kun sellanen ultra millä katotaan vatsapeitteiden päältä ja pitäs lähtee keskusairaalaan 100km päähän paremman ultran perässä. Jos ei tietty käy sit yksityisellä. Ja samoissa linjoissa Rosa78 kanssa että ei huvittais mennä neuvolaan taas täyttelemään äitiyskortteja enneko tietää onko kaikki ok... ÄHH. Tietääkö kukaan että pääseekö tälläsessä tilanteessa varhaisultraan ihan neuvolasta?

 

Hei kaikille!

Täällä olisi uusi odottaja. Kävin jo varhaisultrassa ja kaikki oli hyvin, laskettu aika olisi 1.10. Meillä on ennestään tytöt 10/97 ja 10/06. Ja todellakin sattumaa että TAAS olisi lokavauva tulossa Yrityksen tähän kolmanteen aloitimme jo viime keväänä.
Ajattelin käydä yksityisellä myös np-ultrassa sekä rakenneultrassa. Asutaan Järvenpäässä ja Hyvinkään sairaalaan ei ole hyviä kulkuyhteyksiä. Olen synnyttänyt aiemmin Helsingin kätilöopistolla ja toivottavasti pääsen sinne nytkin. Olo on ollut suht hyvä, pahoinvointia päivän mittaan miten sattuu, väsyttää, viluttaa, rinnat kipeät ja turvoksissa ja maha on jo kunnon pömppö! 1. raskaudessa siirryin äitiyshousuihin rv10, tokassa rv9 ja nyt jo olen joutunut siirtymään niihin kun tuntuu että puristaa ja kiristää, iltaan mennessä vielä enemmän.
Ei olla kerrottu vielä kellekään eikä kiirettä ole, kaipa ihmiset huomaa sitten jossain vaiheessa. Neuvolaankaan en aio vielä soittaa. Ajattelin että jos pääsis samalla reissulla kun nuorin viedään 1,5v. tarkastukseen. Sitä ennen taitaa olla np-ultrakin. Mun on raahattava tyttö joka paikkaan mukaan, tosin ultriin tulee mies mukaan.

Vointeja!

Tiikeri 7+0

 

Tiikeri /kolmas/la 1.10./tyttö 10/97, tyttö 10/06
sweetpearll / la 1.10?
neepu /kakkonen la /tyttö 09/06
Mariella /kakkonen la /tyttö 04/07
stinde79 /kakkonen la /tyttö 04/07
silkkimaki /kakkonen la 8.10
kesä1 /kolmas, la 9.10 /poika 07/05, tyttö 09/06
Lumi81 /kolmas, la /tyttö 03/02, tyttö 10/07
Satu -81 /toinen la 11.10 /poika 08/06
Rosa78 /esikoinen la 11.10
rib /esikoinen la 13.10
*lennu* / esikoinen la 15.10.
Jellybean / kakkonen la 18.10
Hilmaliina / esikoinen la 18.10
eeviliina / esikoinen la 19.10?
Aanu / esikoinen? 19.10.
Amilda 79 / esikoinen 20.10.

 

Aanu, neuvolat toimii erilailla riippuen kunnasta. Jopa saman kunnan sisällä neuvoloilla voi olla eri toimintamallit. Kannattaa siis kysyä juuri omasta neuvolasta, eikä uskoa kaikkea mitä täällä lukee.

Ystävälläni oli 3 keskenmenoa (tai siis yksi oli tuulimuna). Hän oli 4. raskaudessa aika hysteerinen ja mukava neuvolantäti oli niin ymmärtävä, että tajusi kuinka tärkeitä nuo ultrat hänelle ovat. Meidän neuvoloissa ei ole niin hyviä laitteita, mutta neuvolan lääkäri antoi lähetteitä Tyksiin polille ultraan (poliklinikkamaksu). Soita omaan neuvolaasi! Pidän peukkuja että pääset ultraan!

 

Jaksaisikohan nyt kirjoitella enemmän..

ONNEA TAAS lukuisille uusille PLUSSANNEILLE! Kylläpäs on yhdessä päivässä tapahtunut.
Mulla on olo ihan normi. Voin sanoa että onnekkaita olette joilla on jotain oireita! Tässä on vähän epätietoinen ja epätodellinen olo.
Melkeen tekis mieli tehdä uusi testi -olikohan se sittenkin vaan silmissä se viiva..

Varhaisultaa olen ajatellut.. mutta sitten taas toisaalta -mitä se "auttaisi". Luultavasti hinkuisin ultraan sitten kerran kuussa.
Nyt on viikkoja 5+4 joten 2kk:n päästä olisi np-ultra. Meillä Porvoossa on ultra 2 kertaa, rvk 13 ja olisko rvk20 rakenneultra.
Eilen kipusin hevosen selkään ihan urheasti ja oli tosi kivaa. Maastoilut taitaa nyt jäädä.. Ellen saa hevosta sellaiselle tallille jolla rauhallisemmat maastoreitit. Kyllä huomaa heti olemuksessa että on jotain fyysistä tehnyt. Tänään kävin koiran kaa hikilenkilläkin metsässä. Elän toivossa mahtua viel jonkun aikaa normivaatteisiin. Mulla jäi esikosta hirmunen kengurupussi vatsaan, toivon että sinne johonkin mahtuu "piiloon" tää uusi raskaus.
Ennen syksyistä keskenmenoa mulla oli ollut muutaman kerran päällä jo äippähousut kun pömpötti niin paljon.

Mulla muuten kuunneltiin jo tokassa neuvolassa (oisko ollut rvk 9) dopplerilla sydänääniä. Lääkäri kyllä sanoi että ei varmaan kuulu näin aikaisin, mutta kuului kuitenkin. Muistankohan mä nyt ihan väärin..?

Kaikille esikoista odottaville; varoituksia ja kauhukuvia ja peloitteluja on joka paikassa. Mitä enemmän pystytte niitä laistamaan, sitä parempi. Rauhallinen mieli on paljon mukavampi (ja tärkeämpi) kuin PERFEKTIONISTIN odotusaika.
Joka tapauksessa joku menee "pieleen" ts. ei pysty noudattamaan. Niin kauan kuin se juomalasi täyttyy muusta kuin alkoholituotteista ja suupielessä ei käryä tupakki, saati jokin vahvempi, niin olkaa rauhassa.
Lapsia on tehty ennenkin, vaikkei tiedetty että rautaa pitää syödä, maitoa ei saa LIIKAA juoda, mutta pitää juoda ja kissaan ei parane koskea, saati multaisiin porkkanoihin, ja niitäkin kuitenkin kannattaa syödä......jne.

Kauhee vuodatus.
Mutta voin sanoa rehellisesti ettei mua kiinnosta sellainen hysteerinen vouhkaus-vertaistukiryhmä (vertaisryhmän roolia tämä keskustelupalsta mulle pelaa). Kaikkia kuitenkin ainakin aluksi huolettaa ihan tarpeeksi muutenkin -myös minua.

Ettehän loukkaannu
Mä taidan lähteä sohvalle makaamaan, väsyttää taas. Mutta onpahan edes jokin "oire"

 

Hirvee romaani..

Tarrasukkia ja onnellista mieltä kaikille toivottaa
Satu

 

Ärsyttävää yläpuolelle asettumista. Että jos joku panikoi kun odottaa esikoista, niin se on jotenkin väheksyttävää, vai? Mitä vikaa on olla perfektionisti raskaana, jos on ollut sellainen ennenkin?

"Varhaisultaa olen ajatellut.. mutta sitten taas toisaalta -mitä se "auttaisi". Luultavasti hinkuisin ultraan sitten kerran kuussa. " ANTEEKSI MITÄ?

Kokemuksesta voin sanoa, että on aika fiksua ja itseään säästävää mennä alkuraskuden ultraan tarkistamaan syke heti kunmahdollista! Itse kuuntelin kaltaisiasi, jotka sanoivat sen olevan vain stressaajien puuhaa. Joten sain tietää tuulimunasta vasta rv 13. Vaikka sinä olet esikoisesi pykännyt tuosta vaan ja nyt olet vanha tekijä, se ei tarkoita että tiedät kaikesta kaiken. Eli suosittelen ehdottomasti ultraa!

P.S. Missään EI kielletä etteikö kissoihin saisi koskea! Meillä 3 kissaa ja kaikki hyvin, neuvoloissa tai lääkäreissä ei asiasta ole sanottu yhtään mitään. Ihmeellinen päällepäsmäri olet.

 

No jaa. Itse stressasin ekan odotuksen, kun ohjeita tulvii joka puolelta et mitä pitää syödä ja mitä ei missään tapauksessa pidä mennä syömään yms. Nyt tuntuu et osaa ottaa jo hieman lunkimmin, ettei tarvitse ruveta ravintola-annoksia tonkimaan hiki otsalla et mitähän siihen on piilotettu. Eli olen enemmän Satun kaltainen odottaja, enkä halua hössöttää.

Odotusaikana oli muutenkin niin ruusuiset ajatukset lapsenkasvatuksesta. Tyyliin etten opeta nukkumaan viereen ja vauvaa ei saa huudattaa ja vaikka mitä. Käytäntö opetti melko pian, ettei täydellisyyttä edes kannata tavoitella kun tasan pettyy kun kaikki ei menekään niin kuin suunnitteli.

 

Voi että mä haluaisin kokeilla ratsastamista! Pari viikkoa sitten jo kattelin tallejakin tästä läheltä, mut muistaakseni sitä harrastusta ei suositella aloitettavaksi raskausaikana niin menee se suunnitelma jäihin vähäksi aikaa.

Niin ja ennenkuin kukaan ehtii virtuaalisesti mua lätkimään korville vauvan huudattamisesta, niin tarkoitin sitä kun Irkulla oli sellainen vaihe ettei päästänyt mua silmistään niin oli pakko kylmästi jättää hetkeksi karjumaan että pääsin vessassa käymään. Siitä tunsin alussa kamalaa syyllisyyttä, että jätän raukan huutamaan mut kun oikein järjellä ajattelin niin ei tehnyt kyllä mieli alleenkaan laskea.

Kuuntelin isoanopin juttua siitä kuinka palttiarallaa 50 vuotta sitten se jätti vauvan aina yksin taloon kätkyeen siksi aikaa kun kävi lypsämässä lehmät ja tekemässä muut navettahommat, eli noin pariksi tunniksi kerrallaan. Ihan komeita, kilttejä ja mukavia herrasmiehiähän noista lopulta kasvoi, vaikka varmasti ovat kiljuneet naama sinisenä joskus.

 

Minuakin kiinnostaisi, Satu-81, miksi sanot ettei kissoihin saa koskea? Koska tuo tieto on täyttä puppua. Odotan toista lasta ja kummassakin odotuksessa rapsuttelin kissaani normaalisti, neuvolan täti kävi meillä juuri ja itsekin rapsutteli kissaa. Missään ei ole tietoa ettei kissaan saisi koskea. Kissanhiekat hoitaa luonnollisesti mies, koska ulosteen kanssa ei saa olla tekemisissä. esikoinen on vauvasta asti pärjännyt kissan kanssa mahtavasti. Tai toisin päin siis.

 

Heippa Lokakuiset!
Olin tänään varhaisultrassa, ja siellä epäiltiin, ettei mun la olekaan ehkä 21.9, vaan 1.10, joten saatan päätyä vielä tänne teidän mukaan. Se tosin varmistuu sitten parin viikon päästä np-ultrassa.

Joku kirjoitteli tässä ketjussa aiemmin, että Oulussa maksaisi varhaisultra 50e Kelakorvausten jälkeen. Itse kävin torirannan Meri-Oulun äitiysneuvolassa, ja maksoi 45 euroa, kuten kaikki muutkin ultrat siellä. Kelakorvauksista en kyllä hoksannut edes mitään kysyä, minusta ei ollut kallista. Muutenkin mainostan sitä nyt, kun oli niin mukava ja asiansa osaava nainen siellä.

Viimevuonna raskaana olleille oululaisystävilleni Oulun kaupunki tarjosi vain rakenneultran, nyt tänä vuonna tarjotaan vain np-ultra.

 

Voi kauhistus minkä taudin iski, ja lauantain oon menossa naimisiin! Kuume hipoo 38C toivottavasti ei nouse korkeammalle. Tylsää päivät möhöttää kotona yksin saikulla. Mut ompahan vähän jäänyt nämä raskaus huolet taka-alalle ajatuksissa tämän surkean olon myötä Mitenkähän muuten asiat luonnistuu kun nyt näyttäs vähän siltä että oltas muuttamassa kokonaan toiselle puolelle Suomea sitten vähän ennen synnytystä. Kun neuvola ym. synnytyssairaala vaihtuu. Kun ei ois yksinkään sitten kiva jäähä kotia ison mahan kanssa kun mies töissä niin kaukana

Ihana kun on tälläinen "tukiryhmä" jotenkin tuntuu raskaus konkreettisemmalta, miehen kanssa kuitenkin pelätään niin paljon ettei osaa vielä tarpeeksi iloita ( mies ainakin). Kiitos teille!

 

tähän vaan ainaki toistaiseksi ulkopuolisena kommentoin! eli olen kuullut että kissojen ulosteisiin ei pitäisi koskea kun voi saada jonku toksiplasmoosin vai mikä se nyt oli... mutta siitä puhuttiin neuvolassa kun odotin esikoistani ja suositeltiin että mies vaihtaa kissanhiekan koska siitä voi kuulemma tarttua! no sehän sopi minulle mainiosti
itselläni nyt rv 7+/- ja varhaisultraan menossa koska takana 2 km enkä halua taas odottaa rv13 jos kaikki onkin päin vi..ua mutta jokainen tablaa tyylillään
eli mun la olis ehkä 5.10 ja jos ultrasta sais hyviä uutisia niin saatampa liittyä seuraanne: )
hyvää huomista ystävän päivää kaikille

 

Oh-hoh! Kieltämättä hieman pisti täällä sylettämään tuo Satun kommentti siitä, että varhaisultrassa käynti on hysteeristä ja turhanpäivästä vouhotusta.. Anteeksi nyt vaan, mutta MITÄ?
Meitä nyt sattuu olemaan täällä palstalla myös ensikertalaisiakin, joille kaikki on vielä niin outoa, uutta ja ihmeellistä. Ja Ihmisiä, joilla on keksenmenoja ja tuulimunia taustalla. Jos me haluamme tietää, onko tuolla kohdussa mitään elävää tai onko tuo sikiö edes oikeassa paikassa kasvamassa, se ei mielestäni ole turhaa vauhkoamista. Me vain haluamme tietää, että kaikki on hyvin. Itse olen elämäni ensimmäistä kertaa raskaana, eikä minulla ole minkäänlaisia oireita. Vouhottaja tai en -olen jo 4 testiä tehnyt, kun en meinaa uskoa tätä todeksi. Ja varhaisultraan haluan mennä varmistaakseni juuri sen, että tuolla mun kohdussa tosissaan on jotain elävää. Kun ei tosissaan siltä tunnu!
No joo, mutta ei tämäkään ollut tarkoitukseksi loukata ketään... Tämä vain munun mielipiteeni. Toivon, että jo toista/kolmatta odottavat ymmärtävät myös meitä ensikertalaisia...
Mutta eipä tässä muuta, kuin hyvää ystävänpäivää kaikille!

 

Kylläpäs Satun sanomisia nyt väännellään ja käännellään.
Hän nyt lähinnä yritti sanoa, että älkää stressatko jos mahdollista.
Mä olen kirjoitellut tänne Elleihin vuodesta 05, ja aina, AINA on näitä, jotka tekevät kärpäsestä härkäsen ja vetävät herneitä nenään pienistä asioista ja lukevat viestejä tahallaan väärin.
Tämä kissa-juttu... Satu tarkoitti varmasti sitä, että tämä maailma on täynnä jos jonkinmoisia meuhkaajia, myös heitä, jotka vievät tuon toksoplasmoosipelon äärimmäisyyksiin. Nämä ihmiset kiljuvat suoraa huutoa, että kissoihin ei saa koskea raskaana ollessa. Äärimmäisyyksiä, joista Satu kommentoi: "Kaikille esikoista odottaville; varoituksia ja kauhukuvia ja peloitteluja on joka paikassa. Mitä enemmän pystytte niitä laistamaan, sitä parempi. "
Minun puolestani kuitenkin tässäkin ryhmässä saa meuhkata ja pelätä aivan niin paljon kuin sielu sietää. Saa olla hysteerinen ja saa olla naurettava: mutta EI ilkeä ja vihamielinen.

 

Tarkoitukseni ei ollut kenenkään sanomisia väännellä taikka käännellä - eikä varsinkaan olla ilkeä saati vihanmielinen. Jos sellasen kuvan annoin, olen pahoillani. Halusin vain sanoa mielipiteeni...
Kyllähän jokainen meistä tietää, että tieto lisää tuskaa, mutta kun asia on tosissaan ainakin minulle niin kovin outo ja ihmeellinen - ahmin kaiken tiedon, mitä voin. Etten vain vaihngossa tee ainakaan itse haittaa tulevalla lapselleni ja sen kehitykselle. Tottakai ymmärrän myös ihmisiä, jotka odottavat jo toista/useampaa lastansa, että heillä ei ole niin suuri ihmetys, kun asia on heille ihan uusi.
Toivottavasti ymmärrätte munkin pointin tässä... Ei oo tapana olla ilkeä! Olen vain ehkä turhan suora näiden puheineni kanssa joskus.

 

Niin siis asia on toista/useampaa odottavalle jo TUTTU - ei niinkään uusi kuin kirjoitin.
(Vois opetella vaikka kirjottaan )

 

Anteeksi heti alkuun että sain useamman ihmisen syljeksimään. Olen ilmeisesti väärässä paikassa.
Haluan kuitenkin vähän suoristella, kun koen että mua on tahallaan ymmärretty väärin. Kirjoitin varhaisultrasta näin:
"Varhaisultaa olen ajatellut.. mutta sitten taas toisaalta -mitä se "auttaisi". Luultavasti hinkuisin ultraan sitten kerran kuussa."
Ja tarkoitin todella itseäni, en teitä ketään muuta. Mä vain olen sellainen. ANTEEKSI siitä!!!!

Amilda79 kirjoitit :"Oh-hoh! Kieltämättä hieman pisti täällä sylettämään tuo Satun kommentti siitä, että varhaisultrassa käynti on hysteeristä ja turhanpäivästä vouhotusta.."
Ja missä olen niin sanonut?

Ja niille jotka rohkenevat kirjoitella väliaikaisilla nimimerkeillään (joka ihmetyttää..); Meillä on kissa! Olen siivonnut sen vessat ja pitänyt mahan päällä ja vaikka mitä kaikkea josta mua kovasti varoiteltiin -neuvolassa jopa kiellettiin. Ja nyt en enää suostu siitä kantamaan syyllisyyttä. Mä teen näin. Ja mun puolesta kaikki saa tehdä aivan niinkuin haluaa.

Meitsi taitaa poistua takavasemmalle..

Kiitos **Johanna**lle ja Jellybean:ille ymmärryksestä

Ja uusille tervetuloa mukaan (varokaa sanomisianne VITSI!)

 

Täytyy sanoa, että olen Amildan kanssa täysin samaa mieltä. Välillä tuntuu että esikoisen odottajia kohtaan kakkosen ja kolmosen odottajat hymyilevät ylhäältä päin, eli koska tehän jo tiedätte kaiken, niin meidän ekaa odottavien hysteeristä vouhkaamista on lähinnä humoristista seurata.

Satu kirjoitti:
Mutta voin sanoa rehellisesti ettei mua kiinnosta sellainen hysteerinen vouhkaus-vertaistukiryhmä

Joten Amilda, tulehan tuonne Ajatuksista odotukseen-ryhmään, niin saadaan vouhkata minkä keretään!!!

Mielestäni esikoisen odotus ja syntymä on hurjasti isompi elämänmuutos kuin kakkosen tai kolmosen. Kaikki muuttuu; parisuhde, talous, omakuva, varsinkin minun on vaikea luopua itsenäisyydestäni, ja siitä juttelisin mieluusti muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Siksi minä mielelläni saisin vertaistukea muista esikoisen odottajista, eikä tarvitsisi kärsiä joidenkin (ei kaikkien!) kaikkitietävästä asenteesta.


Johanna, kyllä tuo Satu ihan selkeästi sanoi, että kissoihin ei saisi koskea, eikä se pidä paikkaansa. Niin kuin Njau kirjoitti, kissan ulosteita pitää välttää.

 

Huomenta lokamamit, täällä näköjään on tuuletettu... Olen samaa mieltä kun joku aiemmin, saa olla naurettava, pelokas ja hysteerinenkin, mut ei kellekkään ilkeä. Eikös näitä kaikkia tunteita ja tuntemuksia olla täällä jakamassa? Kokeneemmat mieluusti kertokaa aiemmista kokemuksistanne! Ja epävarmat, rohkeasti peloista! Ja jokainen meistä tarkistakoon sekä ulosantinsa että vastaanottimensa tilan.

Itse seuraan teitä kaikkia odottajia mielenkiinnolla; saan teiltä koko ajan korvaamatonta tietoa, perustukoon se sitten omiin tuntemuksiin tai faktatietoon.
Ja ainahan voi hypätä yli jos ei joku kommennti kiinnosta. Toisaalta taas kaikenlainen keskustelu, kiivaskin on välillä hyvästä kunhan pysytään asiassa.

Mukavaa ystävänpäivää teille kaikille ja hellikää hyvin omatunnoin omia napojanne

 

Hei vaan!
Älkää nyt heti aloittako vääntöä...vaikka musitelen sitä olleen aiemminkin, kun kirjoitin 05 ja 06 -ketjuihin joskus. Ihmiset kokevat raskaudet eri tavalla, ja tottahan se on, että esikoinen on suurin muutos. Minulle sanottiin aikanaan neuvolassa, että "esikoinen on aina sellainen vanhempien harjoituskappale". Loukkaannuin silloin kauheasti, mutta nyt tiedän mitä tarkoitti. Koko ajanhan se on se esikoinen, jonka kanssa kaikki vaiheet pitää opetella ensikertaa - yhä edelleen

On mukavaa, että on eri raskauksia, ensikertalaisia ja useampia. Vaikka itse myönnän myös sen, että useampia synnytyksiä omaavia on hankala löytää, eikä niitä tuttavapiirissäni ole. Nuorena äitinä, jolla kohta on kolme pientä, kaipaisin välillä myös sen asetelman tukemista, miten jaksaa olla raskaana ja oksentaa, kun lapset valvottaa kaiket yöt ja päivät pitäisi olla työn/opintojen ääressä ja hoitaa vielä kotia. Ja toisaalta siitä, miten ihanaa on jakaa lasten kanssa odotus ja uuden vauvan kasvu Se on se arki, joka muuttuu kaikilla, mutta eri tavalla.

Minulla on pahoinvointi alkanut, muttei vielä pahana. Kaupassa oli jo tuskaa ja kun nuorimmainen on alkunut herätä aamuneljältä, niin silmät on aika ristissä :/

Mukavaa odotusviikkoa!
Kesä 6+0

 

Ekassa raskaudessa kolusin kaikki mahdolliset ultrat läpi kun halusin vaan nähdä vauvan. Mut nyt tuntuu ettei esim varhaisraskauden ultraan ole hoppua, kun jos on tuulimuna tai kohdunulkoinen niin se selviää ennemmin tai myöhemmin. Jos eka raskaus olikin murehtimista kaikista pienistä asioista, niin tässä raskaudessa nostan vaan jalat pöydälle ja otan rennosti. Jokainen odottaa tyylillään ja tekee niinkuin parhaaksi näkee. Saa vouhkata, stressata tai panikoidakin ja me muut yritetään lohduttaa ja sitten kun mulla loppuajasta alkaa paniikki iskeä synnytyksen takia niin toivottavasti joku teistä sitten takoo järkeä päähän..

 

Tuo Kesän mainitsema juttu mua pelottaa eniten. Siis että miten on jaksamisen laita kun pitää vauvan kanssa valvoa öitä, mutta ei ehdi päivälläkään nukkua kun pitää isomman lapsen kanssa touhuta. Mies on tietenkin alkuun auttamassa, mutta eihän senkään isyysloma ikuisuuksiin kestä.

Oireita ei vieläkään! Nehän ehtii kyllä tulla, mut ei tämä tunnu vielä raskaudelta kun olo on niin normaali. Yritin vähentää kahvinjuontia, mutta liha on heikko. Onneksi meillä on niin surkean pieni kahvinkeitin, että tekee vain kolme mukillista kerralla.

 

Olen pahoillani Satu! Ei ollut tarkoitus millään lailla edelleenkään loukata. Juurikin tuo, kun ilmaisit:
"Mutta voin sanoa rehellisesti ettei mua kiinnosta sellainen hysteerinen vouhkaus-vertaistukiryhmä"
sai mun karvat nousemaan pystyyn, koska tämä raskaus ja vauvan saanti on oikeesti mulle niin iso ja uusi juttu, et haluan siitä puhua ja vauhkota samassa vaiheessa olevien kanssa. Itse kun en edes vielä oikein meinaa uskoa koko raskauteen (niiden hysteeristen 4 plussatestin jälkeen), kun ei niitä oireita ole ei sit niin mitään...
Niin ja siihen kommenttiin, että:
"Varhaisultaa olen ajatellut.. mutta sitten taas toisaalta -mitä se "auttaisi".
Niin sanon, että minulle se toisi ainakin varmuuden ja tiedon siitä, että kaikki on hyvin.

No, mutta mitä tässä samasta asiasta jauhamaan. Eiköhän jatketa hyvällä mielellä tästä eteenpäin. On rikkaus, että meitä on niin eri juniin - eri vaiheissa ja eri tailla raskaudesta ajattelevia naisia.
Kaikille oikein mukavaa odotusaikaa ja toivotaan, että kunkin kyytiläinen pysyy matkassa mukana!

 

Onpas täällä oltu ahkeria ja kirjoiteltu puolesta ja vastaan. Mielestäni on kunkin oma asia stressaako, vouhkaako vai ottaako rennosti odotuksen, oli se sitten ensimmäinen tai vaikka viides. Jokaisella meillä on erilaiset odotukset kuitenkin, olettaisin...

Itse olen ollut tähän asti ihan (yllättävänkin) rauhallisin mielin vaikka tämä on eka kerta kun olen raskaana, MUTTA tänään tunnelma on ihan toinen. Alavatsassa on kipua, sellaista ei-niin-kovin-suurta mutta jatkuvaa, kohdun kohdilla (suurinpiiretin). Kuuluuko tämä asiaan tässä vaiheessa (4+6 kaiketi). Eli onko ihan normaalia kasvukipua vain vai pitääkö huolestua? Olisi kiva kuulla muilta kokemuksia... Eli millainen kipu on tässä vaiheessa normaalia oli sekavan kysymykseni sisältö