Löytyykö onnistuneita nutraajia? Paljonko laihduit ja missä ajassa?

Huomenta. Karu paluu arkeen kun mittari näyttää +4,2. Hieman eri meiningillä vielä pari päivää sitten.

Nyt on saatu lapset kouluun ja enimmät kamat pesuun ja paikoilleen.

Hopeinen Kuu ja idaliina mitkä on teidän syksyn strategiat? Edelleen nutrausta mutta millä systeemillä? Onko vaikuttanut mitenkään kun olet Hopeinen Kuu näin pitkään pusseillut (tarkoitan lähteekö tukka päästä tai heikko vastustuskyky tai muuta kremppaa? Pysyykö hampaat suussa:vampire: )

Meinasin jatkaa osanutrauksella ja yrittää ottaa liikunta-aikaa itselle taas. Ei vielä kyllästytä nuo keitot kun niihin lisäilee eri protskuja välillä. Mutta hitaasti tippuu mulla paino. Toivoisin vähän rivakampaa pudotustahtia.

Ai niin, aamupaino 86,6 joten nesteet taitaa poistua ja reilu kilo vielä lähtöpainoon. Ihan hyvin ettei reissussa tullut tuon enempää läskiä.

Laittakaahan ystävät hyvät juttua, täällä niin hiljaista ja rauhallista että.

Perjantaina sitten vaakaan seuraavan kerran, kyllä tää tästä vaikka hampaat irvessä...
 
Tervetuloa takaisin pahatar =) . Kiva kun teidän reissu onnistui mutta aika kuuma siellä kyllä oli, en tiedä olisiko itse pystynyt edes vedessä lillumaan noin kuumalla. Ihan oikein teit kun söit reissussa mitä huvitti. Nyt sitten vaan takasin joukkoon nutrailemaan.

Syksyn strategiaa en sen kummemmin ole miettinyt mutta luulatavasti jatkan tällä osanutraus ja ruokapistelaskemisella, se näyttäisi toimivan aika hyvin ainakin mun päässä. Katsotaan miten saadaan sitten tuloksia aikaan. Joskus silloin tällöin voisi ottaa ihan kokonutrauspäiviä mutta kun mua yököttää ne pussikeitot ja pelkkä pirtelön juominen monta päivää on aika hirveetä vaikka suklaa-toffee pirtelö onkin hyvää. Mitä pussikeittoa kannattaa kokeilla, mikä on teidän mielestä hyvää?

Minä uskon samaan kun Hopeinen kuu, joskus välillä pitää olla herkuttelupäiviä muuten tästä hommasta ei tule mitään. Ja jos ei joskus saa herkutella, sitä kuitenkin sortuu jossakin vaiheessa ja silloin saattaa mopo karata kokonaan käsistä syömisen osalta :p.

Odotamme innolla Hopeisen kuun kilomääriä sitten kun välitavoite on saavutettu!

Mun ei kannata tällä viikolla vaalle mennä, jos en halua tulla vihaiseksi! Kuukautiset aiheuttavat minulla ainakin kahden kilon painonnousun ja se olisi tässä vaiheessa aika masentavaa, joten minä kierrän tällä viikolla vaan kaukaa.
Sen verran vaalla käyminen on meidän perheessä huomattu, että kaksvuotias käy tiheeseen vaalla ja ilmoitta sitten lukemaksi viiskykaheksan asetta :kieh: Luvun alkuperästä ei ole mitään tietoa, ainakaan se ei liity mun painoon!

Tsemppiä uuteen viikkon leidit ja kertokaahan kuulumisianne!
 
Hei hei kaikki, eli molemmat kaksi :D

Tervetuloa takaisin keskuuteemme pahatar!! Kyllä kuulosti ihanalta teidän altailla olot ja lämpötilat! *kateellinen* Sehän oli sitten samoissa lukemissa toi paluu lämpötila Suomessa kuin meillä sillon kesäkuun alussa, aamuyöllä +4 astetta *hhrrrrr*

Täällä nutrataan edelleeen mutta juon smootheita ja syön nutripatukoita 500-600kalorin edestä + 500g vihanneksia päivässä. Ja edelleen se liikunta mukana säännöllisesti, kävely+kuntopyörä. Puntit tahtoo jäädä nostelematta vaikka ne tekis hyvää alleille.
Ja kyllä nyt kun kysyit niin lähtee tukkaa tukoittain. Suihkun jälkeen saa ottaa kunnon tupsun viemäristä pois, ennen se kertyi tommonen ehkä viikossa jotta sen yleensä huomasi. Harjatessa lähtee jumalattomasti hiuksia, sekä toinen mokoma föönatessa ja kolmas suoristusraudalla suoristaessa!! En käsitä kuinka tukkani voi olla edelleen melko tuuhea ja voi todella hyvin hiukset, kiiltävät ja elinvoimaiset. Hiukseni ovat tonne lapaluihin saakka pitkät.
Imettäessä tukka oli kuin hiirenhäntä surkea ja tupottaen lähti hiuksia. Tämä on ihan erillaista.
Vastustuskyky on ollut parempi en ole sairastanut - muistaakseni- nutrauksen aloittamisen jälkeen. Ja krempatkin ovat taaksejäänyttä elämää.
Voin todella hyvin. Kunpa toi sulkasato loppuisi : /
Mutta kovasta tsempistä ja tiukasta kurista ja nutrauksesta huolimatta paino jumittaa taas.
Eli ei uutisia tässä päässä :kieh:

Tsemppiä Leidit! Kuullaan! :wave:
 
...kyllä minä niin mieleni pahoitin... (ei aivan 40 syytä)

-kun vaá"alle pomppasin (86,7)
-motivaatio täysin kadoksissa reissun jälkeen
-liikuntaa vaan ajatuksissani
-hölmöillyt ruokien kanssa (söin mm. lettuja!)
- en ole enää hyväntuulinen, lähinnä ärsyyntynyt

Ei ymmärrä. Jonnekin haihtui motivaatio kuin taivaan tuuliin ja asenne on hälläväliäihansamaeikiinnosta. Potkuja tarviis persuuksille. Ensi ajattelin että vuoden loppuun on aikaa 18 viikoa ja jos tippuu se kilo/vko niin sehän on -18kg eli oisin normipainossa ja tavoite saavutettu. Mutta tuntuu ettei pysty....oon ihan ikuinen läski ja apua...

Mieti tuossa ihmeissäni, laihutushan on matikkaa. Jos syö vähemmän kun kuluttaa niin laihtuu. Jotkut ihmiset vaan vähentää herkkuja vähän ja sillä jo laihtuvat sen kilon viikkoon. Mitä minä voisin enää vähentää kun en syö herkkuja, en juo limuja, en kahvileipiä, en alkoholia, en oikeestaan mitään ylimäärästäkään yleensä. Normisti syöden voin pienentää annoskokoja reilusti sekä jättää ruisleivät pois. Mutta entäs nyt kun syön vaan keittoja prodelisillä ja hieman vaan muuta. Ei tipu paino ei. Ei toki ole raskasta liikuntaakaan.

Äh, nyt tuli vaan omanapainen ärsytyspurkaus....

Kertokaa te jotain kivaa, onhan teillä hyviä pudotuslukuja! Jospa se omakin motivaatio jostain taas löytyisi.
 
Kovin tutulta kuullostaa pahatar sun olotila tällä hetkellä. Minä taistelin yli vuoden tuon tunteen kanssa ja motivaatiota vaan ei löytynyt. Siihen päälle vielä pahasti pöhöttynyt olo ja mikään ei huvittanut ennenkuin rupesin seuraamaan teidän kirjoituksia.

Nyt vaan unohda nuo ruokasekoilut ja aloitat huomenna tai viimeistään maanantaina puhtaalta pöydältä nutrauksen korvaamalla muutama ateria :D.

Meikäläinen ei malttanut loppuviikosta pysyä vaalta pois, ylläykseksi paino on tippunut nyt yhteensä 3,7 kg. Jo nyt tuntuu pikkasen vaatteissa ja kaikista paras on, että ei enää tunnu niin pöhöttyneeltä. Se on ihana tunne :kieh: !!!
Ja kuten toteat jouluun on 18 viikkoa ja kilon viikkovauhdilla se on tosiaan yhtä paljon kiloja. Sulle se on tavoitepaino meikäläisellä on siitä vielä yli 10 tavoitteeseen.

Kaksi päivää tuli syötyä liian vähän, illalla oli pää kipeä ja päivän ruokapisteetkin jäi alle sallitun. Jatkossa täytyy skarpata, en aio turhaan ruveta pääkipua kärsimään.

Ja vielä pahatar yksi syy, ethän sinä voi meitä tänne palstalle Hopeisen Kuun kanssa kahden jättää. Me tarvitaan sua!

Pää pystyyn ja tsemppiä. Sä pystyt siihen! =)
 
Tervhdys kanssasisareni!

Nyt vaan pahatar taas jootenkin täytyisi tsemppi löytyä. Ajattele vaikka kuinka hyvä olo psyyk ja fyys. on kun olo ja keho kevenee.
Tiukkoja paikkoja on ja niitä tulee se me tiedettiin ja tiedetään kun tähän urakkaan lähdimme. Unohdat repsahduksen ja aloitat jollain hyväällä nutrilla mistä pidät eniten ja aloitat liikunnan vaikka luhyellä 15min lenkillä ja huomaat kuinka ihana olo taas on. Aloitat pienein askelin. Ja vaikka sitten osanutrilla.
Kyllä sinä pystyt olet ennenkin pystynyt miksi et nyt?
Ja olen varma että noi tulleet kilot lähteee nopeasti pois, suurin osa on nestettä ja turvotusta niin oli minullakin kun tulin Kreetalata ja olin syönyt normi ruokaa viikon. Jalatkin oli kuin tukit ettei yhdet ihanat kesä sandaalit mennyt Kreetalla jalkaan ja täällä koton kun turvotus laski niin ne ovat jälleen väljät.

Nyt vain uskot itseesi ja jouluna sinua tervehti peilistä hoikistunut, upea nainen. =)

Minä olen uskollisesti nutrannut edelleen ja toki tiukkoja paikkoja on kuten eilen, mies teki ihanaa lohisoppaa ja kun lohiruoat on heikkous niin tuntui etten kestä. Ja kyllä sorruin ottamaan 2 pientä kalapalaa. Eikä maailma tientenkään kaatunut.
Pienen pientä laihtumista havattavissa housut roikkuu päällä ja joudun vyötäröä käärimään rullalle housuista, vyötä en osaa käyttää ja eikä se auttaiskaan kun housut joutuisi vetämääm miltei kainaloihin :stick:
Ei raskis ostaa vaatetta kun sitten ne ovat hetken päästä suuret. Mutta pakko mennä kun syksy tulee ja ei yhtään pitkä lahkeisia housuja kaikki niin valtavia että evät pysy lantiolla solahtavat nilkkoihin. jeeeee!!! :whistle:
Koko kesän mennyt capreilla ja mekoilla, ei ole tarvinnut farkkuja ja muita housuja.

Nyt suunnittelin että alkaisin taas kokonaan pussittelemaan 500kaloria/pv.
Tänään iltavuoro ja huomen 1 yö ja siiitä eteenpäin täysin pussittelua ainakin 1kk.
Kävin lääkärillä maanantaina ja pyysin lähetteen kokoveren kuvaan ja kaikki kolesterooli ja sokeriarvot. Ja ei lääkäri sanonut mitään kun sanoin nutraavani itekseni ilman valvontaa jo yli 4kk, laittoi vaan lähetteen labraan.
Motivaatio on korkealla ja syön nutreja säntillisesti ja silti olen ihmeissäni ettei nopempaa tulosta tule, mikä mahtaa hidastaa tahtia. Kun kyllähän tällä nutrilla pitäisi koko ajan tippua huomattavasti nopeampaa paino kuin esim ruokavaliolla kuten joku painonvartijat.
No jospa taas tulisi tulosta kun vedän vaan nestelinjalla.

Tsemppiä idaliina sulla tippuu tasaseen hyvään tahhtiin, hienoa :)

Ja Tsemppiä pahatar, kyllä se taas siitä lähtee sujumaan. :hug:

Heissulivei!!! :wave:
 
Viimeksi muokattu:
idaliina:heart:
Hopeinen Kuu:heart:

Kiitos tsemppauksesta ja kauniista sanoistanne! Näinhän sen pitäkin mennä, välillä on ylämäkeäkin tässä hommassa. Mitähän tässä on nyt tullut tarkkailtua elintapoja, jostain toukokuun loppupuolelta varmaan. Tournee väsymystä välillä ja kun homma edistyy niin hitaasti. Mutta turhaanhan täällä vingun, pylly ylös ja lenkille vaan. Ittestähän kaikki on kiinni.

En siis ole teitä hylkäämässä vaan taistellaan loppuun asti. Motivaatio on vielä vähän hakusessa (mulla pitäsi olla joku tietty kiva juttu niinkuin oli nuo häät ja rantaloma tuossa kesällä) joten jotain pitää keksiä mitä odottaa. Ihmeellistä ettei se keventynyt olo ja kivat vaatteet riitä itsessään...?

Eilen pidin pussittoman päivän enkä syönyt yhtään nutrilettiä vaan pelkkää ruisleipää. Leivon ne itse juureen joka on taikinatiinussa, on hyvää ja terveellistä. Valitettavasti leipä on semmonen mikä menee mulla pinottain jos annan itelleni luvan. No, tänään yritän alottaa puhtaalta pöydältäpelkillä pusseilla. Kasviskeittoon taidan vielä kuitenkin lisätä vähän proteiinia kun uimaan olen suunitellut tällä viikolla pääseväni. Ja magnesiumia pitää ottaa kun yksi yö oli aivan mojova suonenveto pohkeessa, purin hampailla peitonkulmaa ja huusin kun sattui niin kovaa.

Hienoa, jippii, hurraa ja eläköön teidän tahdonvoimalle! Olen kieltämättä hieman kateellinen tuollaisista ihmisistä jotka jotain päättävät ja pysyvätsiinä järkähtämättä ja saavuttavat päämääränsä. Hienoa!

Mutta nyt pihalle sumuun kahvimukin kanssa ja uutta viikkoa kohti.

Ollan vahvoja ja päästään tuloksiin.
 
Moikka te kaikki kaksi ja jos joku muukin eksyy lukemaan :wave:

Toivottavasti pahatar pääsit hyvään alkuun tällä viikolla!
Mites Hopeisen Kuun pussittelut sujuu tällä viikolla?

Meikäläisellä on joku ihmeen suvantovaihe menossa, olen ny kolme päivää syönyt yhden pienen lämpimän aterian ja muut ruokailut korvannut nutri shakella. Paino sen kun sahaa paikallaan, en ymmärrä miksi koska kyllähän sen pitäis tippua. Täytyy yrittää ostaa niitä pussikeittojakin ehkä tuo pirtelödietti ei oikeen onnistu :p

Sitten pitäis kyllä alkaa likkua enemmän. Toki käyn koirien kanssa lenkillä päivittäin ainakin kerran mutta entiselle urheilijalle tuo käveleminen ei vaan riitä. Tää viikko on vaan ollut aika rankka kun mies alkuviikosta sai useamman sairauskohtauksen ja huoli painaa aikalailla. En vaan jaksa nyt miettiä tai ottaa tätä laihdutusprojektia niin vakavasti.

Mä en kyllä yhtään tajua :O miksei Hopeinen Kuu enää laihdu samaa vauhtia kun alussa, tuolla kalorimäärällä luulis kilojen kuitenkin lähtevän aika reippaasti.

Eli kyllä sitä tahdonvoimaa koetellaan kaikilla kolmella :headwall: mutta kuten pahatar sanoi, ollaan vahvoja ja päästään tuloksiin !:D
 
Moikka

Kohtuuhyvin mennyt tämä viikko eikä suurempia kompastuksia ole tullut. Edelleen paino on plussalla siihen matkanalus viikkon nähden, mutta pientä pudotusta kuitenkin. 85,6 ja matka jatkuu. Uimassakin kävi pari kertaa kun sain nuorimmalle hoitajan. Mulla mies käy naapurikaupungissa töissä ja välillä tuntuu ihan yh-ololta kun joutuu kaiken vastuun yksin ottamaan tästä kodin pyörittämisestä.

Idaliina :hug: toivottavasti huolenne on jo hälvennet. Saako kysyä onko sulla/teillä tukiverkkoa tuon sairaskohtaus jutun tiimoilta? Varmaan ihan viimesimpänä jotkut laihduttamiset on mielessä jos jotain noin vakavaa on perhepiirissä. Ensin nuo asiat hoitoon ja sitten myöhempään kerkeää keskittyä omaan projektiin. Pysyt vaan lujana ettei stressi saa työntämään lohdutusta suuhun, mulla ainakin aina stressatessa käy just niin. Toivotaan että kaikki käy parhainpäin.

Hopeinen Kuu, apua mullakin on alkanut sulkasato. Aivan järkkyä kun tukka tippuu päästä, toivottavasti ei aivan kaikki lähde. Joko sulta on loppunut hiusten lähtö ja alkanut kasvaa uusi uljas liinaharja?

Jatketaanpa harjoituksia, laittakaahan edistymisestänne raporttia josko inspiraatio kasvaisi.

Mukavaa viikonloppua, kohta mennään jo syyskuussa! Tänään täysikuu ja ei varmaan saa unta joten valvotaan ja meditoidaan sitten. Taidan laittaa paljon kynttilöitä ja takkaankin tulet, nyt aamulla oli tupa jo jäähtynyt joten villasukissa hiihtelen täällä. Ensiviikkoon ystäväiseni!
 
Hei pian ohuen ohuet kanssasisareni!

Pusseilen taas kovalla tsempillä. Juon joko 1 smoothien ja 2pirtelöä +1keitto päivässä tai 2 smoothieta ja 1 pirtelö tai keitto päivässä, eli sen 500kaloria päivässä.
Tällä kertaa en syö edes vihanneksia 500g päivässä. Tekee hyvää tauko kun joka ikinen päivä ne samat vihannekset pyörii suussa joten alkaa tökkiä. :stick:
Tosiaan minäkin ihmettelen miksi laihtumisen vauhti hidastu vaikka tunnollisesti nutraan. Tämän vannon käsi sydämellä :heart:
Jotain pienen pientä aina havaitsen kuten sen että housut jotka puristivat 1kk sitten on jo sopivat.
Mutta kai sitä odottaa vaan että paljon ja nopeasti eikä noteraa hidasta laihtumista ja tulosta minään. Koko ajan kuites paino laskee, noussut ei ole paino Kreetan reissun jälkeen tai no ei sillonkaan juuri tullut lisää kiloja ,turvotusta/nesteitä.
Eli tasasesti menee alaspäin.

Sulkasato jatkuu edelleen, en voi käsitttää etten ole jo kalju niin paljo tukkaa lähtee. Sängystäsaan aamuisin harjata hiuksia kauheet tukot ja veskin imuroin päivittäin, kun siellä nykyyään aina kampaan hiukset ja laitaan ettei sitä tolkutonta määrää kantautuisi muualle. Ja olen ruvennut terassillakin harjaamaan hiuksia. En tiä onko tämä ihan normaalia? Siis tällanen sulkasato.

Hienoa pahatar!!! Sinä pystyit kuin pystyitkin jatkamaan!! Ja onnea tuloksesta! :flower: Ja Ajattele positiivisesti vaikka tulos ei päätä huimaa mutta alaspäin on aina alaspäin. Jos paino olisikin hiipunut hiukan ylöspäin niin voisit olla kypärä kallellaan. Olen iloinen puolestasi. :kiss:

Voimia ja jaksuja iidaliina koko perheelle :hug:

Eli minä tässä nyt pusseilen ainakin sen 1kk ja katsotaan mitä sitten.
Näin mennään. Hyvää viikonloppua tytöt!! Minä vietän sen töissä mutta toisaalta siinäkin on hyvät puolensa, ei tartte kotona katsella kun toiset herkuttelee! :kieh:

Kuulumisiin! :wave:
 
Tulin hehkuttaa että näköjään tulosta syntyy kun tänäää 2 tuttavaani tuli hämmästelee kuinka paljon olen viime kerrasta taas laihtunut toisen nähnyt 3vk sitten ja toisen kuukausi sitten. Tuntui mukavalta siihen saakka kun toinen rupesi arvioimaan kiloja paljonko on tippunut, arveli 30kg. Vaikka on mukavaa että laihtuminen huomataan mutta en pidä siitä että kilo kilolta retostellaan kuinka paljon olet laihtunut ja kuinka paljon tuolla ja tuolla massaa oli.
Toinen kehui asiallisesti mutta toisen täytyi kai tölvästä tai hän kyllä on niitä ihmisiä jotka sanoo suoraan asiat ei osaa olla häveliäs, sairastaa maanis-depressiota vai mikä kaksi suuntainen mielialahäiriö se nykyään on.
Mutta anyway suunta on oikea. Vaikka just ei kehossa tunnukkaan.
Mutta pusseilu/nestemmäinen linja jatkuu. Uskon että kuukauden päästä on taas puntarin aika ja uskon että tulos aika positiivinen! :D
Maanataina lääkäri soittaa veriarvoista toivottavasti ei ole mitään häikkää joka estäs nutrailun. Olo tuntuu hyvältä, ei vaan ERINOMAISELTA joten ei kai sentään arvoissa mitään olisi.
Olin aamuvuorossa ja äsken polkasin kuntopyörällä 15km ja kävin saunassa ja ihanaa vielä odottaa 1 smoothie juotavana, ne on aika hyviä :p
Poika alkoi äsken oksentamaan joten siinäpä se ilta ja yö meneekin "rattosasti" :(
No elämäähän tämä vain on, toivottavasti olo helppaa pian.
Mukavaa lauantai-iltaa nutri-siskot!! :wave:
 
Uusi viikko ja uudet jutut.

Hopeinen Kuu, hyvä hyvä kun ihmiset huomaavat kun olet ohentunut. Kommentteja tulee ja osa varmaan vilpittömästi onnellisia puolestasi, mutta sitten niitä kateellisia varmaan myös (jotka ei itse pysty samaan). Ja kaikista tölväisystä ei kande välittää, eikun tukka kohti tavoitetta!

Idaliina huhuu, mikä tilanne....?

Täällä mulla ei niin hyvä olo taasen. Ensinnäkin huolettaa kun noita hiuksia tippuu niin paljon. Johtuuko osanutrauksesta vai mistä, en tiedä. Sitten toissayönä oli taas tosi raju suonenveto jalassa. Otan kyllä magnesiumia, c-vitskua, d-vitskua sekä monivitamiinia poreena. Vähän huolestuttaa. Ja tänä aamuna kurkku vähän kipeä, mutta sitä en laske nutrauksen syyksi vaan tyhmän pään josta kärsii koko ruumis (illalla partsilla liian hepposissa vaatteissa kai) joten kuumaa juomaa ja lepoa vaan.

Päätin että yritän olla käymättä vaa´assa pariin viikkon ja sitten katson onko tulos muuttunut. Nyt olen joka päivä pomppinut katsomaan tulosta ja ärsyyntynyt vaan itseeni. Kokeillaan vaakalakkoa.

Nyt pitää laittaa koululaiset pihalle ja ruveta leikkimään ja siivoamaan tuon iltatähtösen kanssa.

Kuulumisiin.
 
Hei Nutrisiskot!

Täällä taas ollaan ja hyvien uutisten kera! :snotty:

Mutta ensin yksi asia joka ei minulle tietenkään mitenkään kuulu mutta: Pahatar, miten helkkarissa jaksat olla hereillä noin aikaste??? Ennen seittemää ja n. 7 pintaan kuites??? Mulla ei auta etes nutraus että musta tulisi aamuvirkku. Jos mulla on vapaapäivä tai iltavuoro nukun vähintään klo9:ään ja yövuoroista puhumattakaan :whistle:
Herään kyllä viimestään kymmeneltä.
Huomasin vaan yhtäkkiä noista kellon ajoista millon olet kirjoittanut.
Mitä enempi tulee ikää sitä pitempään nukun vaikka luulisi olevan toisinpäin.
Illalla kyllä jaksan kukkua =)
Poika nousee jo itse kouluun niin onneksi ei tartte silmätristissä pistää taipaleelle. Mutta sillon kun piti niin nopsaan palasin peiton alle kun poika laitto oven kiinni.
Kateellinen aamuvirkuille ja energisille immeisille :kieh: =)

Ja takasin asiaan! Olen aina niin hätänen ton painon suhteen ja tuloksien.
No menin sitte vaateostoksille tänään ja paidat piti ostaa 2 numeroa pienemmät kuin kesän alussa ( vai oliko se kesäkuun lopussa ? ) ja 1 numeroa pienemmät farkut. Naama on kyllä nyt :D

Mun keho muuttuu niin nopeaan tahtiin että mun mielikuva/kehonkuva itsestäni ei pysy perässä. Kun kauppojen ikkunoista heijastuu ja peileistä yhtäkkiä huomaa oman kuvan melkeinpä säpsähdän kun tajuaa että sehän olen minä!!
Kokee olevansa vielä todella paksu ja lihava ja sieltä näkyykin hoikistunut ja hyvältä näyttävä nainen. En tiedä osaanko tätä selittää niin että ymmärrätte.
Olen laihtunut todella paljon.
Olenkin kuullut että jotkut nopeasti laihtuneet käyvätkin kuvauttamassa itsensä valokuvaus liikkeessä eri suunnista, toki tuon voi tehdä kotonakin mutta laatu voi olla parempi kun käy liikkeessä. Mutta pointti on se että oppii hahmottamaan itsensä oikeissa mittasuhteissa.
Tämmösiä tässä pohdin. Harmittaa kun en ottanut valokuvaa itsestäni kun aloin tähän projektiin jotta voisin teille näyttää sitten joskus enne ja nyt kuvat :)
Mutta mua ei saanut tonnikeijuna mihinkään kuvaan.

Ja tässä sitten lupaan ja vannon että kun olen 1kk täysnutranut noilla pusseilla tulen kertomaan päivän painon! Ja kuinka paljon olen pudottanut painoa. Eli jos teittii kiinnostaa niin nutraajan salat paljastuu 30.9!!
Vaikka painaisin 300kg..... :ashamed:

No niin tytöt! Tsemppiä ja onnistumisen iloa alkaneelle viikolle!

Ja tosiaan missä idaliina luuraa, toivottavasti kaikki on hyvin :hug:

Heippa! :wave:
 
Viimeksi muokattu:
Kiitos ihanat ystävät huolenpidosta :heart:
Täällä ollaan ja tilanne on, sanoisinko hallinnassa muttei hyvä mutta kyllä tämä tästä. Pahatar kysyi tukiverkosta ja valitettavasti se on meillä tosi huonossa jamassa. Asumme pääkaupunkiseudulla mutta olemme molemmat kotoisin keski-suomesta. Olin jo yhteydessä kunnan perhetyöntekijään mutta sieltä käskettiin lastenhoitoapua pyytäessäni oleman yhteydessä MLL:ään. Ei paljon auta kun heillä ei meidän paikkakunnalla ole tällä hetkellä hoitajia. Ja miten muutenkaan selittää hoitajalle, et mies on kotona ja saattaa saada kohtauksen. Pitäis varmaan ruveta ryypiskelemään, jos jotain apua haluaa. No siihen en nyt kuitenkaan rupee =)

Jatkan nyt oman navan tuijottelua kun kerran aloitin :ashamed:, viikonloppu meni aika lailla normaaliruoalla mutta vaaka on edelleenkin samoissa lukemissa, onkohan mun vaassa joku vika?
Jatkoin tänään nutrausta, jotenkin tää projekti antaa muuta ajateltavaa tän muun kaaoksen keskellä.vaikkakin olen nyt muutaman kerran sortunut syömään pahaan oloon ihan mitä sattuu!

Mulla on pahatar sama ongelma ton vaan kanssa, tuijotan sitä vähintään kerran päivässää ja pahimpina päivinä aamuin illoin, eikä paljon ole viime aikoina naurattanut! Jos edes pystyis viikon tai mieluiten kaks pysymään poissa vaalta!

Hopeinen Kuu onnea onnistumisesta :flower:, voin vaan kuvitella miten ihanalta tuntuu nähdä oma laihtunut hyvännäköinen uusi itsensä. Jos vaatekokosi taas on muuttunut tuon verran, en yhtään ihmettele, että sinulla itselläsi on vaikea tajuta et peilikuvassa tosiaan olet sinä. Mutta onhan muutkin ympärilläsi huomanneet! Kuten jo aikaisemmin taisin todeta, ihailen suuresti sitä että olet pystynyt pitämään nutrauksesta kiinni, hurjaa tahdonlujuutta kyllä osoitat. Voi kunhan minäkin pystyisin.....

Sulkasadosta puheen ollen, täällä lähtee kans hiuksia ihan hirveesti! Tähän mennessä olen selittänyt sen itselleni stressillä mut ehkä tällä laihduttamisella on asian kanssa jotain tekemistä kun meillä kaikilla on sama ongelma.

Kiva muuten kun olette aktiivisesti kirjoittaneet, yritän omaltakin osalta pitää palstaamme aktiivisena.
 
Täällä taas.

Hopeinen Kuu, ootamme siis tuloksiasi kuin kuuta nousevaa (tulee ihan mieleen CCR:n bad moon rising...lallalaa) ja tahdomme kuvia kans. Sä olet meidän idoli! Pidetään sitten virtuaalibileet sulle. Eikun oikeesti mukavaa kun tietää että on saanut töiden eteen niitä tuloksiakin.

Ja niin, miksi mulla on tämmönen rytmi, syyttää saa tuota iltatähteä. Kaikki muksut mulla on ehkä keskimmäistä lukuunottamatta olleet tosi huonoja nukkumaan. Heräilee tälleen kuuden jälkeen, nukkuu puoliltapäivin päikkärit ja illalla yritän laittaa ysin pintaan nukkumaan. Eilen onnistuin ja muksu nukahti, yritin kattoo sitä Underwoldia mutta en jaksanut loppuun, näköjään puoli yksitoista taitaa olla minun nukkumaanmenoa aika. Onneksi mulle riittää noin 7 tunnin unet yössä.

Idaliina, stressi kyllä saattaa myös viedä tukkaa. Kumpaa meillä sitten lie.

Mulla tulee taas viikonloppuna katko nutraukseen kun lähden lapsosen urheiluvalmennusleirille valvojaksi. Tulee syötyä seisovasta 3 kertaa/pvä...

Perjantaihin!
 
Hei taas!

Yövuorot takana ja ette usko millasia ruoka ja herkkuhimoja iski öitten aikana!! :kieh:
Jotain järkkyä!. Toimiston pöydällä oli hervoton pussi vastaleivottuja korvapuusteja ja se tuoksu oli niiiiin huumaava!!! :p
Laitoin pullat tosen pussin sisään siis tuplapussin ja silti ihana kanelipullan tuoksu leijaili. Laitoin ne kaappiin ja silti se tuoksu kiusasi minua koko yön. :stick:
Teki mieli pizzaa, chipsejä, karkkeja ja kaalilaatikkokin olisi uponnut!!
Mutta selvisin voittajana :flower: :)

En tiä johtuuko yövuorosta vai VLCD:stä mutta oli eilen illalla pääkipeä ja tänään palelen ihan tolkuttomasti, villapaitapäällä ja sukat ja silti ihan jäässä.

Ja niin sain verikokeitten tulokset maanantaina. Pitkäaikais ja paastosokerit loistavat arvot samoin hyvä ja huonokolesteroli sekä hemppa. Kaikki niin kuin pitääkin. Ja lääkäri ei nähnyt mitään estettä täysnutrille tai VLCD:lle.

Mutta eka kertaa koko laihdutusprojektin aikana kävi näin eilen:
Olin nukkunut 4tuntia yövuoron jälkeen ja poika tuli koulusta ja piti melkosta meteliä ja ääntä. Päätin mennä sanomaan että on hiljempaa kun nukun.
No vauhdilla siitä pomppasin ylös ja maailma musteni ja aloin hoipertelemaan ja yritn pojalle sanoa varo, taidan pyörtyä (ettei jää alle) ja puheeni kuulosti sössötykseltä ( jälkeen päin poika sanoi että ymmärsi puheeni).
Wc ovi oli auki, heittäydyin pytylle istumaan ( ihme että osuin) ja pää polvien väliin ja sitten maailma selkeni.
Mutta en ymmärrä mistä moinen voi johtua kun juon kaikki ne 500kaloria vettä juon runsaasti, teetä ja otan monivitaa lisäksi päivittäin ja se hemppakin oli 135.
Oisko tuo yövuoro rankkaa kun pusseilee mutta ei edellisinä öinä ole noin käynyt.
Hiukan säikäytti. Mutta sen jälkeen ei mitää samanlaista ole tapahtunut. Onneksi!
Toivottavasti jää ainoaksi kerraksi.
Muuten sujuu hyvin pusseilu ja liikuntaa harrastan edelleen säännöllisesti.
Kyllä tämä taas tästä. Nälkä ei ole edelleenkään. Ei ole oikeestaan ollut koko aikana kuin ne kerrat kun jossain vaiheessa töissä venyi pusseiluajat liian pitkiksi.
Jaahas se on vapaaviikonloppu ja ukko tuolla paistaa possun pihviä pannulla pojalle iltaruoaksi *kuolaa* tuoksua. Ja mitähän hyvää laittaa viikonloppuna aaarghh!! |O

Hyvvää vikkonloppua kamut! Heissan!:wave:
 
Ai niin, tulin vaan lisäämään että onkohan se niin kun yhdetä paheesta pääsee tulee uusi pahe.
Eli nyt kun nutraan eikä ruoka ole no normi ruokaa jota pureskella ja herkkuja mässäillä niin vanha ystäväni tupakka on hiipinyt vauhdilla viimesen 2 viikon aikana esille.
Poltin nuorempana 10v kuin korsteeni pahimpina päivinä meni 2 askia. Lopetin 23v.
No nyt olen pikkuhiljaa pyytänyt tupakan työtovereilta sillon tällöin. Ja yleensä poltan tupakkaa noin 1-2 kertaa vuosi ja vaan sen yhden röökin.
No ostelinpa sitten parille työtoverille askit takasin etten pummilla polttele ja ostin sitten askin myös itselleni ja aina kun joku polttavista työtovereista on töissä poltan 4 tupakkaa vuorossa. Muuten en ollenkaan.
Ostin askin 1 1/2 vk sitten ja jäljellä on 2 tupakkaa.
Voi helvetti jos jään koukkuun uudelleen röökiin. Ja kahta kidutusta en kestä yhtäaikaa eli laihdutus ja eroon tupakasta.
Voi hemmetti että ihminen on heikko!
Täytyi nyt tästäkin avautua mutta tupakasta on yhtä vaikea päästä eroon kuin läskeistäkin.
Katellaan mihin tie vie.
Huomaan että vapaa aikanakin jo tekee mieli tupakkaa :( voi paska!
 
Hellou

Lauantai-ilta ja tulin hakemaan vähän inspistä tähän omaan projektiin, joka tuntuu menevän aika metsään.

Mä en oikeesti taju Hopeinen Kuu miten sä voit vastustaa kiusausta ja olla syömättä kaikkea muuta paitsi nutreja. Meikäläistä koeteltiin torstaina ja perjantaina kun läheinen työkaveri jäi eläkkeelle. Oli yhteistä aamiaista, voileipäkakkua ja täytekakkua ja käytiin ulkona syömässä. Enhän mä nyt titenkään pysynyt pelkissä omissa pöperöissä mutta se on myönnettävä, että mietin kyllä mitä suuhuni laitoin mutta kyllä sinne kuitenkin meni sellaista mitä ei pitäisi mennä ja harmitti tietenkin kun meni liikaa ja liian rasvaista :(.

Sä olet Hopienen Kuu oikeesti meidän idoli ja odotan kun kuuta nousevaa :)laugh) sun tuloksia, uskomatonta ettet sortunut niihin kanelipulliinkaan. Kukaan meistä ei ole täydellinen mut toi tupakka on kyllä paha juttu. Itse en ole ikinä polttanut mutta olen vierestä seurannut kun muutama kaveri useaan otteeseen epätoivoisesti on yrittänyt lopettaa.

Pahatar taitaa olla leireilemässä ja seisovan pöydän ääressä, toivottavasti pahatar saat itsekin liikkua siellä leirillä.

Meikäläinen ei ole vaalla käynyt, enkä käy nyt vähään aikaan, onneks kuitenkin housut vielä tuntuvat vähän löysiltä :). Tein myös alkuaikoina, kun homma meni hyvin, sellaisen viikoittaisen painonlaskutaulukon mut sen heitin jo menemään!

Ei kai tässä auta kun mennä nukkumaan ja aloittaa taas maanantaina uusi viikko, toivottavasti uudella tsempillä!

Godnatt kära vänner :wave:
 
Viimeksi muokattu:
Moi!

idaliina, kyllä tää on pitkä ja kivinen tie eikä monikaan päivä ole helppo. Töissäkin on vähän väliä jotain kakkukestejä; läksiäisiä, synttäreitä ja kuolemia vähänväliä.
Olen siis hoitotyössä, hoidan vanhuksia ja omaiset tuo asukkaan kuoltua aina täytekakkua ja parhaimmillaan voileipäkakkuja, nuo täytekakut ei niinkää ole heikkouteni mutta kala voileipäkakut ovat ja se tuskan määrä kun ei voi syödä.
Ja jatkuvasti on syntymäpäiviä hlökunnalla ja asukkailla voit vain kuvitella minkälaiset määrät herkkuja meidän toimiston kaffepöydän päällä kiertää vuoden aikana!
Lisäksi vielä ne herkut mitä viemme kaffepullaa,piiraita yms tarjolle... sekä juhlapyhät vielä päälle.
Välillä ei tunnu missään kun toiset syö niitä herkkuja mutta välillä on sanoin kuvamaton se tunne kun tekee mieli syödä!!
Joten kyllä, mulla taitaa olla sittenkin aika kova tahdonlujuus kun olen selvinnyt kohta 5kk noista karikoista.
Aion kyllä palkita itseni jollain kivalla kun tää urakka on ohi, ei toki ruoalla tai no voihan sitä juhlaillallisen nauttia mutta jotain kivaa odottaa kun tämä kivinen ja pitkä tie päättyy ja SE on varma!! :D
Viikonloppu on sujunut normilatuja pusseillessa ja lenkkeillessä. Toiset nauttivat lounaaksi paitettua kuhaa- kala- tuo akileen kantapääni, tuoksui armotta hyvälle mutta selvisin voittajana!
Ja samailla nutrieväillä kohti ensiviikkoa. :)

Ja tytöt! Älkää nyt luovuttako! Miettikää mitä olette aikaan saaneet jo nyt, älkää heittäkö kovaa työtä haaskuulle. Nyt tsempataan! Mehän laihdutaan piru vie!
Ja TOIVON kuulevani teistä taas ensiviikolla! Nutrit kehiin ja pyrstö ylös penkistä ja ulos raikkaaseen syksy tuuleen reippailemaan.
Tää ei edelleenkään ole helppoa meille kellekkään mutta me pystytään tähän!
Hauskaa uutta alkavaa nutriviiikkoa! Heido! :wave:
 
Terveisiä urheiluleiriltä!

Tää palasi viimeyönä kotiin. Väsyneenä mutta onnellisena.

Teillähän on ihan puheripuli iskenyt täällä sillävälin. Mitähän tuohon osaan kommentoida, olen ihan edelleen pää pökkyrällä ja vähän koomassa..

Yritän ajankanssa lukea ja osallistue teidän keskusteluun. Nyt pikaiset kuulumiset.

Tosiaan leireiltiin ja mukavaa oli. Tyttö sai vierailevan valmentajan ja uutta puhtia treeneihin. Ihan kivaa oli katsoa sitä valmennusohjelmaa ja sitten ne oheistoiminnat taisivat olla sitä parasta. Ruokaa oli tosiaan seisovasta joka päivä ja tämä tyttöhän söi ja söi ja söi ja söi....ahne pjaska! Juu, olin luvannut itselleni vaakalakon, mutta oli aamulla PAKKO ja pakottava tarve mennä vaakaan ja nähdä vahinkojen suuruus. Että tiedetään mistä lähdetään korjaamaan vahinkoja. Tuho oli mittava sanoisinko (86,3 rehellinen lukema) ja siinä ehkä ei nesteitä paljon ole koska ruoka oli superterveellistä urheiluopiston ruokaa. Mutta mutta, tästä taas alaspäin lähdetään toivon mukaan.

Niin, urheiltuakin tuli tai siis varmaan räpellystä niitten muitten tosi urheilijoitten mielestä, mutta kukin tavallaan. Kävin uimassa 1,5h putkeen ja kävelemässä ja pelaamassa sekä kokeilin seinäkiipeilyä / tikapuutrapetsikiipeilyä elämäni ensimmäisen kerran!
Ja rakkaat leidit,niinpä löysin kuin löysinkin itseni sieltä 10 metrin korkeudesta kilauttamasta kelloa!Voi vitsi sitä sanoinkuvaamatonta tunnetta kun siihen pystyin, ette varmaan usko! Tämmönen ylipainoinen lihava sohvaperuna löllerö se vaan kiipesi surkeilla käsivoimillaan ja teki sen loppuun, ja sainkin kyllä mahtavat hurraa huudot ja kannustukset ja kehut koko suorituksesta. Juu toki ne urheilijat kiipesivät tuosta vaan ja pienet nakinkokoiset lapsetkin menivät ihan täpöllä, mutta juu, hilata tämmönen 86 kg sinne olemattomilla voimilla. Ootteko kokeilleet, aivan mahtavaa?

Mutta nyt pakko alkaa siivoamaan ja ruokaa suunnittelemaan, anoppi tulee tänään kylään.
 
Joo en osaa muokata enkä kirjottaa eikä ajatus kulje. Mutta siis tuohon edelliseen että minä siis söin kuin pieni possu, ei suinkaan tämä järkevä urheilutyttöseni. Että siis ei ajatus kulje tänään.

Mutta kohta kaivan mokkapussin tuolta kaapista ja anopin kans joudun syömään kotiruokaa.

Nyt imuroimaan :O
 
85,3 ja nyt on lopetettava taas tämä joka aamunen vaakaan tuijottelu. Yritän piilottaa sen niin ei ole siinä silmien edessä ja mielessä kokoaikaa.

Nyt on jo reissu endorfiinit haihtuneet ja "urheiluvammat" tulleet kipeinä esille. Tuli semmosia lihaksia käytettyä mistä ei ollut tietoakaan. Mietin juuri että oisihan se kiva katella kauniita numeroita vaa`asta mutta kyllä vielä sitäkin tärkeämpää on olla hyvässä kunnossa. Haluan hyvän kunnon ja toki näyttää fyysisesti hyvinvoivalta . Pakko alottaa liikunta ihan tosissaan, en halua laihtua niin että paikat roikkuu löllönä nahkana.

Mites Hopeinen Kuu kin olet ilmeisimmin laihtunut huiman määrän suht lyhyessä ajassa, niin pysyykö paikat kunnossa (roikkuuko vatsanahka? Mulla 3 synnytystä takana eikä alamaha ole muutenkaan mikään tiukkatimmi)vai teetkö jotain kohdistettuja jumppia/liikkeitä ?

Idaliina sinähän muruseni olit se meidän oma urheiluexpertti, muistatko tai kerrotko valmennusajoiltasi joitain hyviä vinkkejä tiukempaan nahkaan ja lihaksiin? Minulla lähinnä liikuntana reipas kävely tai hölkkä sekä olen himo uimari (onko himouimari yhdys-sana?)ja pyöräilen kun aikaa vaan ois enemmän. Siinäpä ne sitten onkin, toki kehittävät ainakin jalkalihaksia mutta käsivoimat ovat surkea niinkuin olen aiemminkin kertonut. Ideoita?

Menkat taas kolkuttelee ja tekis mieli supersuolasta ja rasvasta ja kermasta pöperöä. Taidan nyt kahvin jälkeen tempasta kasviskeittoa aamupalaksi johon käyn kasvihuoneesta chiliä palon ja sulatan nokareen juustoa josko ruokahimo talttuisi.

Elkää tytöt lopettako puheripulianne nyt, jatketaan juttua niin mielenkiinto pysyy yllä. Taitaa teillä kyllä työt haitata tätä harrastusta...mulla vielä kevääseen asti kotiäitiyttä jälellä!

Kuulumisiin:wave:
 
Juu, työt kyllä pahasti haittaa tätä kirjoittelua ja muutenkin laihtumista. Tänään messuilla onnistuin kun onnistuin ottamaan vaan kaksi karkkia ja siitä olen aika ylpeä.

Muuten mennään samalla tavalla kun ennenkin, vaka on no-no, eli sille ei mennä ja päivät yritän nutrailla parhaani mukaan.

Niin pahatar se urheilu, kaikki liikkuminenhan tietenkin on hyvästä mutta niin inhottavaa kun se lenkkeily, ainakin mun mielestä, on, se on myös erittäin tehokasta. Toki sauvakävely taitaa olla melkein yhtä tehokasta kun matalalla vauhdilla lenkkeily.
Vatsoista tulee mieleen, että ennen suosittiin situpseja mutta nykyään enemmän staattisia liikkeitä kun esim. lankussa oloa (nojaat lattialla kyynärpäisiin ja varpaisiin ja pidät vartalon suorassa mahdollisimman pitkään, tavoitteena alkuun minuuttia ja sitten sitä voi lisätä). Kädet on varmaan kaikilla meillä naisilla pahat, minä olen joskus tehnyt punttiliikettä, jossa yksi puntti otetaan kaksin käsin pään päälle. Puntti lasketaan pään taakse siten että kyynärvarret ovat suorassa ja liike on vain kyynärtaipeessa. Niin ja tietty punnerrukset mutta meikäläinen joutuu kylllä tällä painolla ja tässä kunnossa ottamaan tukea polvilla.

No menipäs urheilujutuksi, pitäis varmaan itsekin ruveta jotakin urheilullista harrastamaan.

Jepp päästetään puheripuli valloilleen, josko siitä olisi jotakin hyötyä =)

PS pahatar pystyt muokkaamaan viestiäsi, sisäänkirjautuneena, viestin alalaidasta
 
Viimeksi muokattu:
Hei taas!

Todellakin töissä ollut, 2 iltavuoroa ja aamupäivätkin olleet menoa ja meininkiä, en ole ehtinyt koneelle.
Hei idaliina, heti kerro toverille ohjeet tohon lankkuun. Tiedän kyllä mikä se on ja tykkään siitä. Kerran jumpassa ( vuonna 1 ennen ajan laskun alkua ) kun kävin vielä jumpassa tehtiin kerran tuo lankku ja oltiin se minuutti ja tykkäsin siitä se oli mulle pelko iisiä. Mutta jumpassa ei siihen enää palattu eikä tullut kysyttä ohjeita.
Niin jos alkuun teen minuutin niin kuinka monta toistoa? Eli jos olen lankussa 1min ja hetken huili niin monestikko on järkeä tehdä toistoja? Ja millon alan lisäämään aikaa?

Pahatar, vatsanahka on tullut laihtumisen nopeudesta huolimatta hyvin perässä. Ehkä se johtuu siitä kun nämä viimeset 15-20kg ylipainoa tulivat nopeasti... ööh en tiedä... mutta en ole kiinteä, löllöä on vaikka muille jakaa. Ja kun yksi lapsi niin ei ole raskaudet ehtinyt vaikuttaa kehon muuttumiseen ja kun tuon ainokaisenikin sain rv 31 niin vatsanahkakaan ei ehtinyt venyä äärimmilleen. Joten en voi syyttää raskauttakaan ton mahan löllöisyydestä :kieh: :LOL:

Pusseillu sujuu hyvin, iltavuorot ovat parhaita tähän nutriin kun ei tartte tosiaan olla jääkaapin vieressä eikä jää luppoaikaa miettiä mitä söisi jos voisi =)
Töissä koko ajan tehdään työtä ja tauolla vedän pikasesti pussin tai smoothien, eikä ehdi kaipaamaan muuta syötävää.
Mutta tupakkaa vedän edelleen töissä... :ashamed: On niin huono itsekuri.

Hirvittää ja jännittää kun tuo punnituspäivä lähenee ja mitä tulikin luvattua että kerron julkisesti mutta tehty mikä tehty. Ja voi pikkasen olla kypärä kallellaan jos ei ole suurta pudotusta tullut.
Luulisi että kuukaden liemikuurilla kilot karisee huimasti.
Olin tänään nosto ja siirtokoulutuksessa ja pikkasen oli jännitys huipussa kun ajattelin taas että miten hoitaja toverit jaksaa minut siirtää yksin ja yhdessä mutta sitten tajusin ettenhän olekkaann enää se tonnikeiju ja rohkeasti asetuin siirreltäväksi ja niin ne hentoset ja lyhyehköt naisimmeiset :heart: rakkaat työtoverini tuosta vain minua siirteli sänkyyn ja pyörätuoliin ja nostelivat lattialta eivätkä etes ähkineet :xmas: että ehken ole ennää niin massivinen että tarvii nolostua tommosessa tilanteessa.
Mutta oli siellä nainen joka oli todella iso, arvioin että painaa ainakin 150-160 kg, eikä se tyttö noussut helposti ja se tyttö joutu paljon itse auttamaan siirroissa että hoitaja toverit jaksoi liikutella häntä. En kirjoittanut tätä ilkeilläkseni vaan tuli surku olo sen naisen puolesta.
Ei herran jumala haluaisi olla ikinä niin iso.

Nyt kaksi päivää mennyt etten oikeasti ole ehtinyt liikuntaa harrastamaan. Ja illalla kun kotiin tullut puolkymmenen jälkeen ei jaksa eikä huvita. Mutta huomenna aamuvuoro niin liikunta taas kutsuu.

Ja juu yritän käydä kirjoittamassa mahdollisuuksien mukaan usein mutta päivät tuntuu olevan aina niin täysiä. Koitan pysyä uudessa linjassa-> puheripuli.
Ja nyt toivotan hyvää yötä ja kauniita unia! Tsemppiä Nutrisiskot! Moi!
 
Heips, nopea vastaus Hopeiselle Kuulle, palaan muiden kuulumisten kanssa myöhemmin. Tämä ilta meni poikaa nukuttaessa ja nyt pitäsi ittekin mennä nukkumaan.

Niin, siis lankkua ei ole tarkoitus tehdä useampia toistoja vaan yksi pitkäkestoinen toisto. Jos minuutti tuntuu helpolta, ole niin kauan kunnes et enää pystyy. Tärkeää on että vartalo pysyy suorassa; maha ei saa roikkua alaspäin niin että selkä notkuu, eikä saa myös ruveta pyllistelemään liikaa toiseen suuntaan.
 

Yhteistyössä