L
ldjölkjas
Vieras
Mieheni oli eilen töissä, ja olin itse päivän lasten kanssa.
Hän tuli kotiin alkuillasta, ja kun oli saatu lapset nukkumaan, syötiin yhdessä ja katseltiin telkkua sohvalla. Telkusta ei oikein tullut mitään ohjelmaa, mutta notkuttiin noin puoleen yöhön sohvalla.
Sen jälkeen kiivettiin yläkertaan nukkumaan. Menin sänkyyn alasti. Kiehnättiin ja pusuteltiin sängyssä, kunnes mieheni sanoi jotain, josta vaan mainitsin, että inhoan mustavalkoista ajattelua. Ja tuosta yhdestä lausahduksesta äityikin pitkä ja filosofinen keskustelu, mutta ihan hyvässä hengessä, ei siis riidelty aiheesta. Mies sitten kuitenkin totesi, ettei häntä enää seksi kiinnosta, eikä siinä mitään, joten alettiin sitten nukkua. Meni pieni hetki, kunnes mies yhtäkkiä ponkaisi hirveällä raivolla ylös, kiroili samalla ja totesi melkeinpä huutamalla, että älä ikinä ala keskustella hänen kanssaan sängyssä! Nyt meni unet.
Hän lähti takaisin alakertaan ja alkoi käyttäytyä todella lapsellisesti. Paiskoi ovia, laittoi tv:n todella kovalle jne. Yhdessä vaiheessa tuli takaisin makuuhuoneeseen ja alkoi penkoa vaatteitaan kaapista. Kuuntelin touhua varmaan ainakin tunnin verran, kun en sitten enää itsekään saanut unta.
Menin lopulta alas sanomaan, että en aloittanut mitään keskustelua tarkoituksella, olen pahoillani ja että voisiko hän olla liioittelematta. No, sepä ei mitään auttanut, pahensi vaan tilannetta.
Mies nukkui lopulta eri huoneessa, ja nukkuu edelleen. En tiedä millä mielellä herää, mutta itselläni on kyllä aika paska fiilis. Syyllisiä on turha etsiä - jälkiviisaana olisin voinut toimia eri tavalla, tukkia vaan miehen suun ja käydä hommiin? Mutta kyllä minusta miehen käytös on aika kohtuutonta.
Mitä mieltä olette?
Hän tuli kotiin alkuillasta, ja kun oli saatu lapset nukkumaan, syötiin yhdessä ja katseltiin telkkua sohvalla. Telkusta ei oikein tullut mitään ohjelmaa, mutta notkuttiin noin puoleen yöhön sohvalla.
Sen jälkeen kiivettiin yläkertaan nukkumaan. Menin sänkyyn alasti. Kiehnättiin ja pusuteltiin sängyssä, kunnes mieheni sanoi jotain, josta vaan mainitsin, että inhoan mustavalkoista ajattelua. Ja tuosta yhdestä lausahduksesta äityikin pitkä ja filosofinen keskustelu, mutta ihan hyvässä hengessä, ei siis riidelty aiheesta. Mies sitten kuitenkin totesi, ettei häntä enää seksi kiinnosta, eikä siinä mitään, joten alettiin sitten nukkua. Meni pieni hetki, kunnes mies yhtäkkiä ponkaisi hirveällä raivolla ylös, kiroili samalla ja totesi melkeinpä huutamalla, että älä ikinä ala keskustella hänen kanssaan sängyssä! Nyt meni unet.
Hän lähti takaisin alakertaan ja alkoi käyttäytyä todella lapsellisesti. Paiskoi ovia, laittoi tv:n todella kovalle jne. Yhdessä vaiheessa tuli takaisin makuuhuoneeseen ja alkoi penkoa vaatteitaan kaapista. Kuuntelin touhua varmaan ainakin tunnin verran, kun en sitten enää itsekään saanut unta.
Menin lopulta alas sanomaan, että en aloittanut mitään keskustelua tarkoituksella, olen pahoillani ja että voisiko hän olla liioittelematta. No, sepä ei mitään auttanut, pahensi vaan tilannetta.
Mies nukkui lopulta eri huoneessa, ja nukkuu edelleen. En tiedä millä mielellä herää, mutta itselläni on kyllä aika paska fiilis. Syyllisiä on turha etsiä - jälkiviisaana olisin voinut toimia eri tavalla, tukkia vaan miehen suun ja käydä hommiin? Mutta kyllä minusta miehen käytös on aika kohtuutonta.
Mitä mieltä olette?