Lasten/nuorten ylipaino - onko syytä olla huolissaan?

Ellimaar toisessa ketjussa otti tärkeän aiheen esille!

Miksi meillä on niin paljon ylipainoisia lapsia?
Usa ja Britit ilmeisesti johtaa tilastoja, mutta meillä ylipainoisten lasten ja nuorten paino alkaa olla jo huomattava.

 

En tiedä, tuskin suurin syy on tässä mutta on syy kuitenkin, Suomessa on lapsiperheköyhyys lisääntynyt. Kun perheellä ei ole rahaa ja ruokakin on kallista, niin mitä luultavammin ostetaan sitä epäterveellistä pikaruokaa - valmispizzaa kaupan pakasteesta, ranuja ja jotain makkaraa/valmiskalapuikkoa?

Ja eipä vähävaraisessa perheessä lapset pääse mihinkään seuratoimintaan mukaan harrastamaan mitään. Koska maksut.

Oma lukunsa on geenit, vanhempien antamista liikunta- ja ruokailuesimerkeistä puhumattakaan.

Monen asian valitettavaa sumaa.

 

Ainakin liikunnan puute suhteessa ravinnosta saatuun energiaan on yksi iso tekijä, ja monesti kassalla kun on ylipainoinen perhe ja katsoo heidän ruokaostoksiaan niin valitettavan usein sieltä löytyy sipsejä ja suklaita ja jäätelöitä ja kaikkea mitä itse karsastan. Ja kun vanhemmat syö herkkuja niin ei ne tohdi sitten lapseltakaan kieltää.

 

Niin ja limut/mehut. Joissakin perheissä juodaan niitä liikaa.

 

Ja yksi mihin olen kiinnittänyt huomion on se että aikuiset syö karkkeja tosi paljon. Sillloin on päivänselvää että lapsetkin oppivat siihen.
Silloin kun itse olin lapsi ei aikuiset oikeastaan ikinä karkkia syöneet, ei omasta perheestä eikä kavereiden. Jotain pastilleja korkeintaan.

 

Meillä on päinvastoin. Mä syön vähän herkkuja ja olen läski. Poika syö paljon herkkuja ja on ns. kukkakeppi. Mulla on läskiä muista syistä.

 

En tiedä, tuskin suurin syy on tässä mutta on syy kuitenkin, Suomessa on lapsiperheköyhyys lisääntynyt. Kun perheellä ei ole rahaa ja ruokakin on kallista, niin mitä luultavammin ostetaan sitä epäterveellistä pikaruokaa - valmispizzaa kaupan pakasteesta, ranuja ja jotain makkaraa/valmiskalapuikkoa?

Ja eipä vähävaraisessa perheessä lapset pääse mihinkään seuratoimintaan mukaan harrastamaan mitään. Koska maksut.

Oma lukunsa on geenit, vanhempien antamista liikunta- ja ruokailuesimerkeistä puhumattakaan.

Monen asian valitettavaa sumaa.

Mä en ihan allekirjoita tätä köyhyysjuttua. Ei oikeasti köyhällä ole varaa valmisruokiin, pakastepizzat yms. tulee kalliiksi. Ravintoköyhää ruokaa ehkä muutoin jos kasvikset ovat hinnoissaan. Tietokoneet ja kotiin linnottautuminen ehkä jos ei ole varaa harrastustoimintaan.
Sekin on ikävä että nykyään vaaditaan harrastus että tulee liikuttua, omassa lapsuudessa riekuttiin ulkona aamusta iltaan ja siinä ohessa sai liikuntaa paljon.

 

Lasten ja nuorten masennus on myöskin oma lukunsa. Masennuslääkkeet aiheuttavat aika monella aineenvaihduntaan suuria ongelmia. Ja kun on valmiiksi masentunut/syrjäytynyt kaveripiiristä, niin ei siinä kauheasti mitkään liikkumiset kiinnosta.

Ja kyllä - lapsista ja nuorista, joilla ylipäätänsä on jotain ongelmia elämässään, saa ja pitää olla huolissaan! Välittäviä aikuisia on aivan liian vähän. Enää ei ole ollenkaan tunnettua "koko kylä kasvattaa"- henkisyys.

 

Mä en ihan allekirjoita tätä köyhyysjuttua. Ei oikeasti köyhällä ole varaa valmisruokiin, pakastepizzat yms. tulee kalliiksi. Ravintoköyhää ruokaa ehkä muutoin jos kasvikset ovat hinnoissaan. Tietokoneet ja kotiin linnottautuminen ehkä jos ei ole varaa harrastustoimintaan.
Sekin on ikävä että nykyään vaaditaan harrastus että tulee liikuttua, omassa lapsuudessa riekuttiin ulkona aamusta iltaan ja siinä ohessa sai liikuntaa paljon.

Mutta jos eivät osta kasviksia ja hedelmiä.

 

Mutta jos eivät osta kasviksia ja hedelmiä.

Sitä mä tarkoitinkin, eli kun kasvikset ovat usein aika kalliita, etenkin talviaikaan niin uskon että niistä karsitaan helposti jolloin ruoka voi olla ravintoköyhää.

 

Mä en ihan allekirjoita tätä köyhyysjuttua. Ei oikeasti köyhällä ole varaa valmisruokiin, pakastepizzat yms. tulee kalliiksi. Ravintoköyhää ruokaa ehkä muutoin jos kasvikset ovat hinnoissaan. Tietokoneet ja kotiin linnottautuminen ehkä jos ei ole varaa harrastustoimintaan.
Sekin on ikävä että nykyään vaaditaan harrastus että tulee liikuttua, omassa lapsuudessa riekuttiin ulkona aamusta iltaan ja siinä ohessa sai liikuntaa paljon.

Minä puolestani allekirjoitan tuon, sillä olen nähnyt omin silmin, miten erään perheen yksi lapsista - alakouluikäinen - tekee perheen ruokaostokset ja kyllä ne täyttyy pääosin noista edellämainituista. Lisäksi mukaan otetaan parin euron sipsisäkkejä. Koulussa sitten syödään kaksin käsin ruokaa niin paljon mitä ruokatunnin aikana ehtii ja santsilautasia saa ottaa. Muuhun ei olekaan varaa eli koko perhe kulkee ns.lainavaatteissa eikä se hygieniatasokaan kovin kummoista ole.

 

Minä puolestani allekirjoitan tuon, sillä olen nähnyt omin silmin, miten erään perheen yksi lapsista - alakouluikäinen - tekee perheen ruokaostokset ja kyllä ne täyttyy pääosin noista edellämainituista. Lisäksi mukaan otetaan parin euron sipsisäkkejä. Koulussa sitten syödään kaksin käsin ruokaa niin paljon mitä ruokatunnin aikana ehtii ja santsilautasia saa ottaa. Muuhun ei olekaan varaa eli koko perhe kulkee ns.lainavaatteissa eikä se hygieniatasokaan kovin kummoista ole.

No kyllä tuossa on vanhempien laiskuus sitten pääosassa. Se että sipseihin ja pizzoihin hassataan rahat terveemmän ruuan sijaan ei ole köyhyydestä kiinni.

 

En tiedä, tuskin suurin syy on tässä mutta on syy kuitenkin, Suomessa on lapsiperheköyhyys lisääntynyt. Kun perheellä ei ole rahaa ja ruokakin on kallista, niin mitä luultavammin ostetaan sitä epäterveellistä pikaruokaa - valmispizzaa kaupan pakasteesta, ranuja ja jotain makkaraa/valmiskalapuikkoa?

Ja eipä vähävaraisessa perheessä lapset pääse mihinkään seuratoimintaan mukaan harrastamaan mitään. Koska maksut.

Oma lukunsa on geenit, vanhempien antamista liikunta- ja ruokailuesimerkeistä puhumattakaan.

Monen asian valitettavaa sumaa.

Itseasiassa terveellinen ruoka ei aina ole kallista. Pitsa sensijaan yleensä on.

 

Kaikkea epäterveellistä herkkua vaan on tarjolla joka paikassa. Ja ihan ruokaakin voi syödä liikaa, jos ruokahalut on kohdallaan.

Meillä vanhemmista toisella on ylipainoa, toisella ei. Lapsista toinen pyöristynyt, on tyyppiä joka elää syödäkseen eli ruoka on mielessä koko ajan.

Vaikka kuinka tarjoais kasviksia ja perusruokaa ja koittaa lisätä liikuntaa, niin helppo on lapsen lihoa kun ei raaski koko ajan kieltää ja rajoittaa syömästä.

 

Sitä mä tarkoitinkin, eli kun kasvikset ovat usein aika kalliita, etenkin talviaikaan niin uskon että niistä karsitaan helposti jolloin ruoka voi olla ravintoköyhää.

Syödään usein epäterveellistä ruokaa ja ei kasviksia/hedelmiä.

 

Tästä oli just vähän aikaa sitten yhteenveto, joku lääkäri/professori tms.
Suurin syy on, että hyvää ruokaa ja herkkuja on nykyään jatkuvasti saatavilla, myös edulliseen hintaan, ja niitä syödään ihan liikaa.

 

Minä olen lihava ja olin lihava jo lapsena ja se johtuu puhtaasti siitä, että tykkään ruoasta ja olen aina tykännyt. Olen syönyt lähes kaikkea ja olen syönyt sitä paljon. Toki olen aina pitänyt herkuista ja himoinnut herkkuja, mutta ei meillä lapsuudessa ollut pöytä täynnä karkkia eikä äitini ollut mikään varsinainen leipoja. Eli kyllä se minun lihomiseni on kotiruolla ja voileivillä saatu aikaan. Syöminen on vain aina ollut ongelmallista.

Muistan jo ihan 7-8-vuotiaana kun tein koulun jälkeen itselleni välipalaa ja laitoin aina leivän päälle suunnilleen senttimetrin kerroksen juustoa. Meillä syötiin vähärasvaista juustoa, joka ei oikeastaan maistunut miltään ja opin laittamaan sitä paljon. Siinä vaiheessa kun aloin saada omaa rahaa aloin ostaa karkkia kun monen muun taskurahat saattoivat mennä leluihin.

Liikkumattomuus on ongelma, mutta ihan niin kuin aikuistenkin kohdalla, ravinto on se mikä lihottaa ja laihduttaa lapsia. Itse olin todella aktiivinen lapsi. Harrastin kahta ohjattu liikuntalajia ja sen lisäksi pelasin kaikki päivät jääkiekkoa, koripalloa tai sählyä kevereiden kanssa. Silti painoin jo viidennellä luokalla yli 70 kg. Siinä vaiheessa peli oli tietenkin jo menetetty.

Ainoa tapa, jolla lihavuuteni kehittyminen olisi ehkä voitu estää olisi ollut tunnistaa ongelmalliset ruokatavat heti ja pyrkiä korjaamaan niitä siinä vaiheessa kun lihomisesta ei vielä ollut mitään ulkoisia merkkejä. Nykytietämyksellä olisin esimerkiksi itse vanhempana pyrkinyt vähentämään leivän syömistä ja muutenkin hiilihydraatteja. Vaikea sitä on nälkäiseltä lapselta kieltää santsiannosta, mutta jos ne ruokamäärät alkavat olla epänormaalin suuria, on pakko alkaa kiinnittää huomiota siihen ruoan koostumukseen. Syököön lapsi vaikka kilon seitä kunhan nälkä lähtee, mutta kiloa makaronilaatikkoa sille ei voi antaa. Ja oikeastihan se seiti ei niin hyvältä maistu, että sitä tulisi ahmittua yli tarpeen. Eli niin kauan kuin lapsi ei itse omasta ruoastaan päätä, voi olla ihan hyväkin juttu tehdä pahaa ruokaa.

 

Minä olen lihava ja olin lihava jo lapsena ja se johtuu puhtaasti siitä, että tykkään ruoasta ja olen aina tykännyt. Olen syönyt lähes kaikkea ja olen syönyt sitä paljon. Toki olen aina pitänyt herkuista ja himoinnut herkkuja, mutta ei meillä lapsuudessa ollut pöytä täynnä karkkia eikä äitini ollut mikään varsinainen leipoja. Eli kyllä se minun lihomiseni on kotiruolla ja voileivillä saatu aikaan. Syöminen on vain aina ollut ongelmallista.

Muistan jo ihan 7-8-vuotiaana kun tein koulun jälkeen itselleni välipalaa ja laitoin aina leivän päälle suunnilleen senttimetrin kerroksen juustoa. Meillä syötiin vähärasvaista juustoa, joka ei oikeastaan maistunut miltään ja opin laittamaan sitä paljon. Siinä vaiheessa kun aloin saada omaa rahaa aloin ostaa karkkia kun monen muun taskurahat saattoivat mennä leluihin.

Liikkumattomuus on ongelma, mutta ihan niin kuin aikuistenkin kohdalla, ravinto on se mikä lihottaa ja laihduttaa lapsia. Itse olin todella aktiivinen lapsi. Harrastin kahta ohjattu liikuntalajia ja sen lisäksi pelasin kaikki päivät jääkiekkoa, koripalloa tai sählyä kevereiden kanssa. Silti painoin jo viidennellä luokalla yli 70 kg. Siinä vaiheessa peli oli tietenkin jo menetetty.

Ainoa tapa, jolla lihavuuteni kehittyminen olisi ehkä voitu estää olisi ollut tunnistaa ongelmalliset ruokatavat heti ja pyrkiä korjaamaan niitä siinä vaiheessa kun lihomisesta ei vielä ollut mitään ulkoisia merkkejä. Nykytietämyksellä olisin esimerkiksi itse vanhempana pyrkinyt vähentämään leivän syömistä ja muutenkin hiilihydraatteja. Vaikea sitä on nälkäiseltä lapselta kieltää santsiannosta, mutta jos ne ruokamäärät alkavat olla epänormaalin suuria, on pakko alkaa kiinnittää huomiota siihen ruoan koostumukseen. Syököön lapsi vaikka kilon seitä kunhan nälkä lähtee, mutta kiloa makaronilaatikkoa sille ei voi antaa. Ja oikeastihan se seiti ei niin hyvältä maistu, että sitä tulisi ahmittua yli tarpeen. Eli niin kauan kuin lapsi ei itse omasta ruoastaan päätä, voi olla ihan hyväkin juttu tehdä pahaa ruokaa.

Juuri tämä. Meilläkin saa santsata mutta esim. Ranskalaisia joskus harvoin kun on niin niitä on tietty määrä ja sen jälkeen santsataan kasviksia tai sitten jälkiruuaksi hedelmiä. Jollei ne maistu lisänä niin se on voi voi. Muutenhan nuo vetäis lautasellisen ranuja eikä mitään muuta. Ja muutenkin kasvikset on aina syötävä lautaselta ensin ennenkö saa mitään lisää.

 

Ei kalapuikot lihota, jos niitä syö kohtuullisesti eli kolme, tai makkara, jos syö puolikkaan kerrallaan, ja lisäksi peruna ja puoli lautasellista kasviksia.
Mutta jos lapsi syö paketillisen kalapuikkoja tai kokonaisen makkaran ja jatkuvasti sen kokoisia annoksia muutakin, niin taatusti lihoo. Teini-ikäiset pojat on eri juttu, mutta jos nyt tässä puhutaan nuoremmista.

 

Tämä on se ongelma, kun ihan ruoalla lihoo, jos sitä syö liikaa. Ja pahalta tuntuu kieltää lasta santsaamasta kun sanoo et on nälkä.. Mutta mun 8v söis mielellään ihan saman verran kuin aikuinen - jopa enemmän.

 

Mun lapsista painavin os se, joka muutti nuorimpana poikaystävän kanssa kimppaan.

Ruokavalio muuttui terveellisestä kotiruoasta pitsaan, kebabiin, kiinalaiseen ja poikaystävän suosimaan liha plus hiilihydraattiruokavalioon ja tyttö lihoi vuodessa kymmenen kiloa.

Muutoin elämä ei muuttunut. Liikkuu yhä sen mitä liikkui ennenkin. Ainoa muutos on ruoka.

 

Tämä on se ongelma, kun ihan ruoalla lihoo, jos sitä syö liikaa. Ja pahalta tuntuu kieltää lasta santsaamasta kun sanoo et on nälkä.. Mutta mun 8v söis mielellään ihan saman verran kuin aikuinen - jopa enemmän.

Lapsellakin voi normaali kontrolli hävitä syömisestä ihan niin kuin aikuisellakin. Eikä sa aina tarkoita anoreksiaa. Luultavasti se toiseen suuntaan menevä syömishäiriö on paljon yleisempi. Kun nälkä ja kylläisyyshormonit eivät enää ohjaa syömistä normaalisti, on pakko vain alkaa opetella sitä normaalia ruokailua uudestaan. Lasta on tosiaan paha kieltää syömästä, mutta kannattaa siirtyä vähäkalorisiin ruokiin ja tarjota lisukkeena esim. parsakaalia makaronin sijaan. Sillä jos täyttää mahansa, niin ei se niin vakavaa ole.

 

Lapsellakin voi normaali kontrolli hävitä syömisestä ihan niin kuin aikuisellakin. Eikä sa aina tarkoita anoreksiaa. Luultavasti se toiseen suuntaan menevä syömishäiriö on paljon yleisempi. Kun nälkä ja kylläisyyshormonit eivät enää ohjaa syömistä normaalisti, on pakko vain alkaa opetella sitä normaalia ruokailua uudestaan. Lasta on tosiaan paha kieltää syömästä, mutta kannattaa siirtyä vähäkalorisiin ruokiin ja tarjota lisukkeena esim. parsakaalia makaronin sijaan. Sillä jos täyttää mahansa, niin ei se niin vakavaa ole.

Nimenomaan!

Perinteinen jauhelihakastike ja makaronit tai jauhelihakastike missä joukossa 400 grammaa tomaattimurskaa ja saman verran keittojuureksia. Jälkimmäistä soossia voi santsata surutta ja jos lapsella on tapana ahnehtia pelkkää makaronia niin sekoittaisin ne kastikkeeseen valmiiksi.

Samoin, jos viikonloppuruokana on vaikkapa tortilloja niin kun tarjolla ei olekaan pelkkää paistettua jauhelihaa vaan kastike, jonka joukossa lihan lisäksi pari sipulia, porkkanaa, tomaattimurskaa, paprikaa ja purkillinen kidneypapuja niin kummasti tulee syötyä ihan vahingossa vähäkalorisia kasvikunnan tuotteita.

 

Tämä on se ongelma, kun ihan ruoalla lihoo, jos sitä syö liikaa. Ja pahalta tuntuu kieltää lasta santsaamasta kun sanoo et on nälkä.. Mutta mun 8v söis mielellään ihan saman verran kuin aikuinen - jopa enemmän.

En tiedä onko meidän keino kuinka "oikea" mutta meillä tiettyjen määrien jälkeen saa vain kasviksia ja hedelmiä lisää. Riippuen ruuasta. Jos on joku kasvis-riisi-kana yhdistelmä niin sitä saa niin paljon kuin haluaa, mutta esim kiusaus jossa pääosaa näyttelee peruna ja kerma niin inhimillisen satsin jälkeen jatketaan salaatilla tai kasviksilla joilla saa vatsaansa täyttää.
Välipalalla leipä, hedelmää, maustettu jugurtti ja jos haluaa santsia niin maustamattomalla jugurtilla jatketaan.

 

Nykyään ruoka on yleisesti ottaen energiapitoisempaa kuin ennen. Tuntuu esimerkiksi, että puuroa ei enää syödä niin paljoa. Meillä oli lapsena lähes joka aamu kaurapuuroa. Veteen keitettynä 57 kcal per 100 grammaa. Nykyään syödään huomattavasti enemmän leipää kaikkine lisukkeineen tai mysliä yms. (jopa 450 kcal per 100g).

Omassa lapsuudessani leivän päälle ei laitettu kuin margariinia ja kurkkua tai kananmunaa. Nykyään siinä on tyypillisesti leikkeleviipale ja juustoa lisäksi. Käytännössä sama ruoka, mutta tuplakalorit. Ja vaikka syötäisiinkin puuroa, sen lisäksi saatetaan syödä myös leipää. Salaatissa on nykyään öljyä, juustoa ja oliiveja. Sama ruoka, mutta tuplakalorit taas kerran.

Yksi mitä olen miettinyt on, että omassa lapsuudessani liha ostettiin lihatiskiltä ja sitä sai juuri niin paljon kuin halusi ostaa. En tiedä millaisia määriä meillä käytettiin, mutta jos ajatellaan että jauhelihakastikkeeseen laitettiin vaikka 550 grammaa lihaa, nykyään sama kastike tehtäisiin todennäköisesti 700 gramman valmiista vakuumipakkauksesta. Tuskin sitä lihaa jäisi 150 grammaa syömättä joka aterialla eli käytännössä tämän päivän perhe söisi vähän enemmän joka kerta. Jokuhan aina kuitenkin syö sen kattilan tyhjäksi ettei tarvitse roskiin heittää, jos ruokaa on jäämässä niin vähän ettei siitä oikein saa seuraavan päivän lounasta.