Laskettuaika 2022

Saako kysyä kokemuksia sokerirasituksesta? Jääkö siitä paha olo päälle vai helpottaako vointi sen jälkeen, kun kotiin pääsee syömään?

Edelliskerralla olin tosiaan 23v, normaalipainoinen ja tupakoimaton, joten en automaattisesti joutunut rasitukseenkaan. Nyt muuten sama tilanne, mutta 31v ikää ja torstaina 23.12 pitäisi mennä aamukasilta sokerirasitukseen. Ekan tunnin saan istua samalla kertaa neuvolassa, tokan ilmeisesti jossain tk:n käytävällä.

Riippuu varmaan henkilöstä ja henk.koht. sokerinsietokyvystä ja miten oma inska toimii. Laskin tuossa, että oon käynyt nyt yht. 10x sokerirasituskokeessa! Joka raskaudessa 2x ja kerran välissä. Seuraava kerta olisi muutaman viikon päästä. Itse kokeen aikana mulla ei ole tullut kertaakaan huono tai heikko olo, mutta kokeen jälkeen kun on syönyt hyvin niin on väsyttänyt ja toisaalta ollut hieman "hype" olo, jännästi samanaikaisesti. Että en lähtis samana päivänä esim. tekemään isoa urheilusuoritusta vaan kannattaa ottaa ihan rennosti. Kokeen ajaksi oon aina varannut jonkun kirjan ja oon ollut ihan onnessani, kun ehdin kerrankin lukea rauhassa kirjaa!
Tsemppiä, uskon, että se menee ihan hyvin. Hyvä, että tutkivat aina sekä vauvan että itsen kannalta. Ja jos rupeaa kokeen aikana tulemaan oloja, niin onneksi siellä on tosiaan pedit ja hoitajat auttamassa.

 

37+5. Pikku hiljaa olo paranemaan päin, vielä on nokka tukossa, mutta eiköhän tämä tästä. Tänään alkoi esikoinen yskimään ja keuhkot rohisee, limaa tuntuu olevan. Voi itkujen itku! Toisaalta, onneksi nyt tulee kipeäksi niin voisi jopa tervehtyä ennen joulua. Ja parempi nyt kuin heti vauvan kotiuduttua. Mies onneksi vielä terve, hän sanoikin, että menetetyn joulun vielä hyväksyisi mutta jos ei synnytykseen pääse taudin takia niin sitä ei enää sulata.

Synnytyksen käynnistymiseen viittaavia oloja ei ole juuri ollut, pari hyvin heikkoa supistusta ehkä oon huomannut. Tähän asti kaikki supistukset on ollu harkkoja mutta nää pari on tuntunu vähän selän puolella. Saisi pysyä sinne ensi vuodelle mahassa!

 

37+5. Pikku hiljaa olo paranemaan päin, vielä on nokka tukossa, mutta eiköhän tämä tästä. Tänään alkoi esikoinen yskimään ja keuhkot rohisee, limaa tuntuu olevan. Voi itkujen itku! Toisaalta, onneksi nyt tulee kipeäksi niin voisi jopa tervehtyä ennen joulua. Ja parempi nyt kuin heti vauvan kotiuduttua. Mies onneksi vielä terve, hän sanoikin, että menetetyn joulun vielä hyväksyisi mutta jos ei synnytykseen pääse taudin takia niin sitä ei enää sulata.

Synnytyksen käynnistymiseen viittaavia oloja ei ole juuri ollut, pari hyvin heikkoa supistusta ehkä oon huomannut. Tähän asti kaikki supistukset on ollu harkkoja mutta nää pari on tuntunu vähän selän puolella. Saisi pysyä sinne ensi vuodelle mahassa!

Eipä pitkään enää olisi vuoteen 2022, jospa pieni vielä kasvaisi sisällä. Hyvä kun vointi paranemaan päin

Aika menee todella nopeasti. Viikonloppukin vaan vilahtaa ohi, vaikka ei oikein mitään edes tee. Vointi hyvä. Vielä muutama päivä töissä jaksettavana.

Rv 34

 

Hei
Täällä taisi olla juttua mitä pakata synnytyskassiin. Erityisesti niistä siteistä jota käyttää jälkivuotoon. Mä löysin Prismasta Caroli nimisiä inkotinessi suojia. On puolet halvempia kuin tenan. Ne on ihan samanlaisia mitä synnärillä käytetään. Joten kannattaa ostaa niitä.

T. Kuumeilija40

 

Saako kysyä kokemuksia sokerirasituksesta? Jääkö siitä paha olo päälle vai helpottaako vointi sen jälkeen, kun kotiin pääsee syömään?

Edelliskerralla olin tosiaan 23v, normaalipainoinen ja tupakoimaton, joten en automaattisesti joutunut rasitukseenkaan. Nyt muuten sama tilanne, mutta 31v ikää ja torstaina 23.12 pitäisi mennä aamukasilta sokerirasitukseen. Ekan tunnin saan istua samalla kertaa neuvolassa, tokan ilmeisesti jossain tk:n käytävällä.

Tosi yksilöllistä. Mulla tuli todella heikko olo noin 30min jälkeen, pyörrytti, hiloilutti ja oksetti. Jouduin hakemaan apua, ja pääsin takahuoneeseen lepäämään. Selvisin lopulta oksentamatta hommasta. Ja arvot puhtaat, kaukana rajoista Eli vointikaan ei välttämättä viittaa mitenkään siihen, mikä on lopputulos.

 

Rakenneultrassa käyty ja siellä kaikki mainiosti! Poikalupaus säilyi ja siellähän pikkumies uiskenteli kameralta karkuun minkä kerkesi Lääkäri yritti varmaan kymmenen minuuttia saada vauvasta hyvän kuvan meille, mutta meillä on kameraujo vauhtiveikko kyydissä

Muuten tässä ei ole kauhesti uutisia. Mennään ensiviikolla shoppailemaan vaunuja ja muuta oheissälää kun miun äiti tulee kylään Potkuja alkaa vähitellen tuntumaan, vaikka niitä saa vieläkin erikseen kuulostella - tänään selvisi että istukka on edessä, joten tuo selittänee vaimeat tuntemukset

Eletään rv 20+4, joten puoliväli on jo ohitettu täälläkin

 

Meillä on rakenneultra ensi maanantaina kovasti jo odotan, että päästään näkemään pikkuinen ja jos vaikka suostuisi paljastamaan sukupuolensa.
Täällä mennään rv 20+3

 

Onnea Possu. hyvistä ultrakuulumisista ja Piipaa93 tsemppiä ultran odotukseen

Kiitos sokerirasituskokemuksista, ehkä täällä selvitään siitäkin

Näköjään närästys kovasti verottaa yöunta ja vauva myllää mahassa kauheaa vauhtia niin sekin verottaa unia. Nyt on oltu puoli neljästä hereillä ja sitä ennenkin heräilty useasti.. pirteänä kohti uutta työpäivää näitä öitä on tuntunut parin viime viikon aikana esiintyvän.

Rv 27

 

Ps. Tänään on vuoden pimein päivä ja nyt lähdetään valoa kohti ja kohta on joulu ja lähiaikoina kai alkaa löytyä jo plussanneita syyskuullekin, aika rientää tosi vauhdilla sitten kumminkin!

 

Ihanaa kun mennään valoa kohti! Ja niin hurjaa, että seuraavat plussaajat alkaa olla jo ensi syksyn vauvoja

Täällä yöllä herätty supistuksiin, jotka sitten kuitenkin onneksi laantui. Pakko pitää jalat ristissä ens vuoteen, vaikka tukalaa alkaa jo olla. Flunssa onneksi tuli ja meni. Vauva majailee edelleen tosi ylhäällä, muljuaa koko ajan kylkiluita.

Rv35 menossa

 

Jos täällä käy kurkkimassa tuoreita plussanneita, niin tervetuloa keskustelemaan! Mukava saada lisää porukkaa!

Täällä ollut nyt hyvä vointi ja yölläkin unta riittää. Vaihtelee näemmä todella nopeasti, välillä niin naatti ja raihnainen olo. Ja sitten yhtäkkiä kaikki ok

Rv 35

 

Huhhuh, täällä 9+4 ja paha olo jatkuu vieläkin. Ei niin pahana enää, mutta ootan että tää loppuis jo pikkuhiljaa kokonaan.
Hassua on se, että monien monien ruokaällötysten lisäks mm. tää koko palsta on "kuvottanut" mua nää viime viikot. Ei oo tullut sit paljon kirjoteltua.

Tammikuun ekalla viikolla on viimein nt-ultra, josko siihen mennessä olis olotkin jo parantuneet!
Onneks sykkeet oon dopplerilla löytänyt jo kohta parin viikon ajan, niin ei tarvitse ihan hirveästi huolehtia, miten pikkunen voi vai voiko mitenkään.


Täällä alkaakin osalla jo olla enää loppukiri jäljellä! Tsemppiä viime metreille!

 

Huhhuh, täällä 9+4 ja paha olo jatkuu vieläkin. Ei niin pahana enää, mutta ootan että tää loppuis jo pikkuhiljaa kokonaan.
Hassua on se, että monien monien ruokaällötysten lisäks mm. tää koko palsta on "kuvottanut" mua nää viime viikot. Ei oo tullut sit paljon kirjoteltua.

Tammikuun ekalla viikolla on viimein nt-ultra, josko siihen mennessä olis olotkin jo parantuneet!
Onneks sykkeet oon dopplerilla löytänyt jo kohta parin viikon ajan, niin ei tarvitse ihan hirveästi huolehtia, miten pikkunen voi vai voiko mitenkään.


Täällä alkaakin osalla jo olla enää loppukiri jäljellä! Tsemppiä viime metreille!

Tsemppiä pahoinvoinnin kanssa! Toivottavasti menee jo pian ohi. Minulla meni aika oppikirjan mukaan, toisella kolmanneksella pahoinvointi väistyi. Ja nyt viimeisellä kolmanneksella iskenyt takaisin. Mukavaa, kun saat doplerilla kuunnella sydänääniä

Minä taas käyn täällä palstalla päivittäin tarvitsen juttuseuraa

 

Onko jollain iskias vaivoja? Täällä menossa 16+2 ja pari päivää aivan karseat iskiaskivut! Pelottaa, että onko tulleet jäädäkseen ja pitääkö tässä seuraavat 5kk kärsiä näistä..

Joululahjaksi ostin itselleni ultran ja mennään kurkkimaan pientä tammikuun alussa. RU on sitten tammikuun lopussa

 

Itse tulee tänne harvoin kirjoiteltua, koska toisella kolmanneksella elämä on ollut raskauden osalta niin helppoa Ensi maanantaina rakenneultra, sekin tuntui silloin muinoin niin kaukaiselta. Pari kertaa olen kuunnellut dopplerilla kun saatiin sellanen kavereilta, viimeksi viime sunnuntaina. Ollut kyllä hyvä, kun jotkut tutut ovat tässä viime viikkoina todenneet, että raskaus ei vielä mulla näy ja vaikka tiedän että kaikilla yksilöllistä, niin sainpa sen takia pienen stressin itselleni että onko kaikki kunnossa ja pitäiskö maha olla jo isompi.

Eiköhän ultran jälkeen kuitenkin viimeistään tuu parempi olo (jos kaikki tietty ok) ja sen jälkeen pystyy ehkä nuo muiden kommentitkin unohtamaan. Ja niitä ei ole todellakaan kukaan sanonut mitenkään ilkeästi/pahaa tarkoittaen, mutta näemmä ollutkin itselle sellainen herkkä aihe, että jääneet mieleen.

Hurjaa kyllä miten aika menee, tammikuun puolivälissä neuvola, josta saadaan jo raskaustodistus. Vähän jo katseltu puolison kanssa kalenteria ja sumplittu noita vapaita, mutta kohta saakin jo ihan oikeasti laittaa postia Kelaan.

 

Itse tulee tänne harvoin kirjoiteltua, koska toisella kolmanneksella elämä on ollut raskauden osalta niin helppoa Ensi maanantaina rakenneultra, sekin tuntui silloin muinoin niin kaukaiselta. Pari kertaa olen kuunnellut dopplerilla kun saatiin sellanen kavereilta, viimeksi viime sunnuntaina. Ollut kyllä hyvä, kun jotkut tutut ovat tässä viime viikkoina todenneet, että raskaus ei vielä mulla näy ja vaikka tiedän että kaikilla yksilöllistä, niin sainpa sen takia pienen stressin itselleni että onko kaikki kunnossa ja pitäiskö maha olla jo isompi.

Eiköhän ultran jälkeen kuitenkin viimeistään tuu parempi olo (jos kaikki tietty ok) ja sen jälkeen pystyy ehkä nuo muiden kommentitkin unohtamaan. Ja niitä ei ole todellakaan kukaan sanonut mitenkään ilkeästi/pahaa tarkoittaen, mutta näemmä ollutkin itselle sellainen herkkä aihe, että jääneet mieleen.

Hurjaa kyllä miten aika menee, tammikuun puolivälissä neuvola, josta saadaan jo raskaustodistus. Vähän jo katseltu puolison kanssa kalenteria ja sumplittu noita vapaita, mutta kohta saakin jo ihan oikeasti laittaa postia Kelaan.

Tunnistan tuon tunteen ja ajatuksen! Minulla ensimmäinen raskaus ja puolivälin mentyä sain kuulla useamman kommentin siitä, kuinka raskaus ei vielä näy. Meinasin huolestua! Herkillä on raskausaikana ja jotkut hyväntahtoisetkin kommentit saavat ajatukset laukkaamaan. Meni kuitenkin huoli ohi, kun ultrassa kaikki ok jne. Eikä vieläkään ehkä kovin selvästi maha näy, vaikka rv 35 menossa. Tai siis miten sen sanoisi, toki alasti tai tiukat vaatteet päällä näkee.

 

@Charrypie - 86 , mulla oli tokan kolmanneksen lopuilla kans iskiasvaivaa. Se ei onneksi kestänyt kun viikon verran eikä oo näkynyt sen jälkeen. Toivottavasti sullakin menee nopeesti ohi!

@Andune , mulla ei näkynyt esikoisesta mahaa juuri ollenkaan ennen vikaa kolmannesta. Eikä tuo kovin isoks kasvanut lopulta ikinä.. nyt on kyllä sellanen etureppu että huh, tätä joutu piilottelemaan jo ennen ekaa ultraa

Täällä tänään 38+1, yhdessä koossa vielä siis ollaan. Seuraava neuvola sit laskettuna päivänä, saa nähdä tuleeko käynti toteutumaan. Välillä tulee vähän kipeitä supistuksia, mutta ei isompaa tuntemusta siitä et olis lapsi syntymässä.

Mulla on vieläkin vähän flunssaa, en tosin tiedä onko vähän lääkeainenuhaa ja osittain raskaudesta johtuvaa, mut kuitenkin. Mies sai saman taudin ja meillä on ollut kunnon miesflunssa nyt pari päivää, on se rankkaa. Lisäksi esikoinen on ollut kipeänä ja eilen todettiin tulehdus kummassakin korvassa kun käytiin päivystyksessä. Jospa tästä jouluksi vielä tervehdytään

 

Ihanaa joulunaikaa kaikille! Miten ihanan onnekkaalta tuntuu, että saa kantaa tätä joulupalloa tänä vuonna

 

@Charrypie - 86 , mulla oli tokan kolmanneksen lopuilla kans iskiasvaivaa. Se ei onneksi kestänyt kun viikon verran eikä oo näkynyt sen jälkeen. Toivottavasti sullakin menee nopeesti ohi!

@Andune , mulla ei näkynyt esikoisesta mahaa juuri ollenkaan ennen vikaa kolmannesta. Eikä tuo kovin isoks kasvanut lopulta ikinä.. nyt on kyllä sellanen etureppu että huh, tätä joutu piilottelemaan jo ennen ekaa ultraa

Täällä tänään 38+1, yhdessä koossa vielä siis ollaan. Seuraava neuvola sit laskettuna päivänä, saa nähdä tuleeko käynti toteutumaan. Välillä tulee vähän kipeitä supistuksia, mutta ei isompaa tuntemusta siitä et olis lapsi syntymässä.

Mulla on vieläkin vähän flunssaa, en tosin tiedä onko vähän lääkeainenuhaa ja osittain raskaudesta johtuvaa, mut kuitenkin. Mies sai saman taudin ja meillä on ollut kunnon miesflunssa nyt pari päivää, on se rankkaa. Lisäksi esikoinen on ollut kipeänä ja eilen todettiin tulehdus kummassakin korvassa kun käytiin päivystyksessä. Jospa tästä jouluksi vielä tervehdytään

Paranemista koko porukalle!

 

@Skyela tsemppiä ja paranemista koko perheelle!

Aika menee kyllä nopeasti. Mulla on nyt alkanut tuntumaan nuppuseni liikkeet entistä selvemmin, varsinkin makuulla ollessa (istuessakin kyllä, esim nyt ). Monesti öisin on kovin meno päällä, mutta ei oo tämä uniani vielä pahasti häirinnyt (johonkin heräilen muutamia kertoja yössä, mutten oo oikein varma mihin). Lähinnä oon aina vaan onnellinen siitä, että tuntuu elonmerkkejä Kaiken maailman jalkakramppia, närästystä ja aristeluja ollut ja näihinkin liittyen unet välillä vähän huonoja, mutta oon kuitenkin ihan hyvin voinut kaiken kaikkiaan.

Muakin vähän melkein harmittaa, kun raskaus ei näy vielä ilmeisesti. En ole kertonut tästä vielä tuttaville, siis hyvillekään silloin tällöin näkemilleni kavereille, kun ei vaan ole tuntunut ikinä hetki oikealta. (Esim. istutaan iltaa osin puolitutulla porukalla ja puhe ihan muusta. Alkoholittomasta linjastanikaan ei kukaan esitä jatkokysymyksiä..) Suku ja työkaverit tietää, työkaveri kommentoikin rv21 kertoessani, että eihän tuo näy vielä yhtään Tää on ensimmäinen näin pitkälle edennyt raskauteni, vissiin esikoisraskauksissa maha usein kasvaakin maltillisemmin /vasta myöhemmin? Äitini kommentoi, että kasvaa enemmän vasta viimeisellä kolmanneksella.

@Käärmeinen kysyit töissä jaksamisesta. Mulla on mennyt ihan ok:sti vielä, tosin väsynyt olen kyllä monesti. Oon vielä pyöräillyt lähes kaikki työmatkat, tosin esim tänään pakkasessa polkiessa oli jo aika hyytynyt meininki. Hengästyn helpommin kuin yleensä eikä tahti ole niin nopea. Mun työni on onneksi sellaista, että se on enimmäkseen kevyehköä liikuntaa (siivousta), joitain painavampia nostoja välillä on. Pystyn aikatauluttamaan päiväni aika hyvin niin, että ennätän esim. syömään kunnolla lounaalla ja kaikki päivät ei ole niin pitkiäkään, työt jakautuu 6 päivälle viikossa. Mulla varmasti helpottaa kokonaisuutta moneen muuhun verrattuna aika paljon se, että perheeseen ei vielä kuulu muita kuin minä ja puoliso (ja tää uusi tulokas). Olen ajatellut kyllä, että jos tuntuisi liian raskaalta niin sitten pitää katsoa jaksaako ja jäädä tarvittaessa suosiolla sairaslomalle. Kuitenkin raskaus kestää vaan suhteellisen lyhyen aikaa ja saan tän lapsen vaan yhden kerran. Töissä on kuitenkin korvattavissa. (Nimimerkillä ei ikinä saikulla)

Rv 23 (huomenna 24!)

 

Mulla tuntui alkuun että kasvoi maltillisesti johonkin rv 16, nyt vieraammat ihmiset ovat kyselleet että synnytänkö piankin, ja näyttävät järkyttyneiltä kun sanoin että maaliskuussa olis vasta tarkoitus en osaa edes kuvitella minkä kokoinen olen vaikka esim. kuukauden päästä. 5kg on tullut painoa, ettei kuitenkaan ihan mahdottomasti. Tosin tuntuu että käy samoin kuin esikoisen raskaudessa, maha on jättimäinen mutta esim. solisluut ovat tulleet terävämmin esiin, kylkiluut näkyvät selvemmin ja posket kaventuvat.

Aamuisin maha ei tunnu eikä paina eikä häiritse, illalla jonkinverrankin. Aiemmin kuvittelin että kärsin liitoskivuista ja harjoitussupistuksista mutta nyt tuntuu että on niin maatakaatava väsymys tuon närästyksen ja valvottujen öiden takia että ottaisin ilomielin vaikka liitoskivut takaisin tilalle. Mutta kuulunee asiaan että kokoajan on joku vaihe päällä, eiköhän ole vauvan syntymänkin jälkeen vaihe vaiheen perään.

Huomenna sokerirasitus ja neuvola siinä samassa. Kelaankin tuli laiteltua hakemukset.

Skyela, meilläkin kävi tuo miesflunssa viikonloppuna. Oli kovin raskas tauti, onneksi parantui parissa päivässä ei koronaa onneksi kotitestin mukaan mutta täysi lepo miehellä tietenkin ja varmuudeksi mittasi noin 40 kertaa päivässä vielä kuumeenkin.

 

Mukava lukea teidän kuulumisia!

Tiistaina kirjoitin, että vointi ollut hyvä. Perun kaikki sanani, tänään ollut ihan toisenlainen päivä. Pahaa tekee ja paikat kipeänä. Viimeinen työpäivä ennen lomalle jääntiä!

Rv 35

 

Ensimmäiset hennot liikkeet tuntuneet. Ja nyt maha alkaa tulla hieman esiin. Nostaa tuota maha makkaraa vähän ylöspäin ja housut alkaneet puristaa vyötäröstä (vielä en oo mammahousuja käyttäny). Mahallaan ei oikein enää miellyttävästi voi olla. Kävin ennen joulureissuun lähtöä (21.12) nesteytyksessä kun oli useamman päivän oksentelut. Nyt toivon että rauhoittuisi jo tuo olo. Redufluxia oon nyt kokeillu röyhtäilyihin ja se auttanut.

Hyvää joulua kaikille ja onnea meille jotka tänä jouluna saa olla raskaana. Useampi meistä sitä useamman joulun ajan toivonut jo, että olisi seuraavana jouluna jo raskaana. Nyt se haave toteutunut.

15+2 on lukemia tällä päivää raskaus kalenterissa.

 

On kyllä niin kiitollinen tästä joulupallosta
Tuntuu jo kyllä valtavalta, ja vaivoja tulee toisen perään mutta silti en vaihtais päivääkään

Ihanaa joulua kaikille

Alinna ja pallukka, Rv 25

 

Ihanaa ja rauhallista joulua kaikille

Skyela + vauva 38+3