Lapsiveden puuttuminen. :(
- Viestiketjun aloittaja Viblsp-
- Ensimmäinen viesti
Äiti neljälle
Mä olen synnyttänyt pienen tyttäremme viikolla 20+ Synnytys oli fyysisesti helppo ja supistukset aika heikkoja. Uskoisin,että sektioarvet sen kestävät.Alkuperäinen kirjoittaja Viblsp-:
Hyvin meni,pieni vaan oli kuulema siitä vaikea synnyttää,kun se lapsen paino ei "auta".Mutta muuten ei ongelmaa ollu.Näki sikiön,halus sylissä pitää,eikä olis halunnu antaa pois,oli raskasta.Sori,karun kuulosta,mutta ei se helppoa tule varmaan olemaan ikinä mitenkään..Alkuperäinen kirjoittaja Viblsp-:
:'(
Onneks teillä on toisenne..
niin ja kun miettii mitkä kivut sit pienellä kumminkin on....Alkuperäinen kirjoittaja Viblsp-:Istukkaa ei ihme kyllä tutkittu. Oletin, että olisivat ottaneet koepaloja. Mutta ilmeisesti munuaisissa ilmenneet ongelmat kuitenkin ovat niin selvät, että ei kannata jatkaa. Mietitään tässä koko perhettä ja sikiötä etenkin ja hyvin selväksi tuli lääkärien mielipiteet tilanteesta, vaikkeivat tosiaan suoraan voinu kukaan niistä keskeytystä suositella. Kamalampaa olisi se, että raskaus jatkuisi loppuun asti sen mitättömän pienen toivonpilkkeen kera ja sitten muuten valmis vauva kuolisi siihen, että keuhkot ovat paskana ja munuaiset myös.Alkuperäinen kirjoittaja klik:Ei olisi oikein ketään kohtaan. Ja tosiaan mahdollisuus vauvan selviämiseen tässä tapauksessa on niin pieni, etten halua lähteä sille tielle.
...
voi ei,tosi surullista alkoi ihan itkettääAlkuperäinen kirjoittaja nystymuikio:
ap voimia teitin perheelle #halaus#
Äiti neljälle
Synnytin sairaalahuoneessa sellaseen aluastiaan/ämpäriin,kätilö vei vauvan pesulle ja kapaloi sen jonka jälkeen sain hänet syliin. Olin saanut päivää ennen tabletin joka käynnisti synnytystä (en huomannut auttavan) Aamulla sairaalaan ja cytotec x 2 kohdunsuulle. Supistelu alkoi nopeasti ja tunsin,että vauva oli tulossa. Kätilö tutki ja sanoi jalkojen jo näkyvän,tiesinkin jo sen mutta en halunnut luopua vauvasta vielä joten en kertonut. Istuin astialle ja pyydettiin ponnistamaan varovasti,että kaikki tulevat kerralla ulos,etten joudu kaavintaan. Ponnistaminen oli helppoa ja kaikki oli ohi 2 tunnissa tablettien laitosta. Anteeksi sekava selitys. Yksi sektio -00 ja kaksi normaalia synnytystä tätä ennen.Alkuperäinen kirjoittaja Viblsp-:Mitä synnytyksen jälkeen tapahtui? Oliko sulla sektioita takana? Mulla viimeinen oli maaliskuun lopussa 2007, kaksossektio. Kauanko sulla kesti siinä? Anteeksi pyydän sultakin uteluja.Alkuperäinen kirjoittaja Äiti neljälle:
Juu kapaloituna sai ihan muistaakseni pariki tuntia pitää siinä ja olla rauhassa,sitte alko meneen huonoksi(kamala mie!) ja täyty viedä pois.Ja hänen miehensä ei pystyny olla siinä ja kun ei halunnu nähdä sikiötä.Onneks sulla ei tarvii yksin mennä.Alkuperäinen kirjoittaja Viblsp-:Sai siis pitää sylissä? Älä pahoittele suotta, en odota siitä mitään ihanaa.Alkuperäinen kirjoittaja nystymuikio:
Ihana jos saatte muison jotenki :heart:
Niin ja ystävällä kesti synnytys vähän reilu 5tuntia.
klik
Ei sen kummemmat kivut kuin keskeytyksessäkään. Lapsi ei siis kärsi kohdussa, kun istukka hoitaa kaiken. Oli sairas tai ei. Keskeytyksessä lapsi kärsii ehkä enemmänkin kuin luonnollisessa kuolemassa. Keskeytyksessä istukan toiminta lopetetaan ja se heikkenee vähitellen. Jos lapsi syntyy, hän saa voimakkaan kipulääkityksen ja ei siis kärsi fyysisesti. Näitä ei vain koskaan tuoda esiin. Mutta kärsimystä se on ennenkaikkea äidille, joka kantaa lapsen loppuun asti. En siis puolla mitään kantaa, mutta jotain näkökulmia on hyvä tuoda esille.Alkuperäinen kirjoittaja NannaIhana:niin ja kun miettii mitkä kivut sit pienellä kumminkin on....Alkuperäinen kirjoittaja Viblsp-:Istukkaa ei ihme kyllä tutkittu. Oletin, että olisivat ottaneet koepaloja. Mutta ilmeisesti munuaisissa ilmenneet ongelmat kuitenkin ovat niin selvät, että ei kannata jatkaa. Mietitään tässä koko perhettä ja sikiötä etenkin ja hyvin selväksi tuli lääkärien mielipiteet tilanteesta, vaikkeivat tosiaan suoraan voinu kukaan niistä keskeytystä suositella. Kamalampaa olisi se, että raskaus jatkuisi loppuun asti sen mitättömän pienen toivonpilkkeen kera ja sitten muuten valmis vauva kuolisi siihen, että keuhkot ovat paskana ja munuaiset myös.Alkuperäinen kirjoittaja klik:
Kiitos noista tiedoista, oikeasti. Kohti tuntematonta ollaan menossa. Miehelle paha paikka myös, en ole varma, kumpi on itkenyt enemmän. Mutta toivoa täytyy, että KOKS:ssa asiat sujuu hyvin. Huomenna kaiketi soitan perinnöllisyyslääkärille, että laittaa sen lähetteen heti, kun mahdollista. Ei tätä auta venyttää.
Mitä ihmettä sitä sanoisi lapsille, jotka odottavat pikkusiskoa- tai veljeä?
Mitä ihmettä sitä sanoisi lapsille, jotka odottavat pikkusiskoa- tai veljeä?
viiras
Kerrot mun mielestä hyvin ja realistisesti, se kuva mikä mulla Vispilästä on niin uskon että hän kestää tällaisen kuvailun ja varmaan sen tiedätkin jos olette myös irl ystäviä/ tuttavia.Alkuperäinen kirjoittaja nystymuikio:
Äiti neljälle
Voimia sinne vielä. Meillä lapsille kerrottiin aika lailla totuus,se että vauvan sydän ei enää kestänyt ja vauva oli todella sairas jne..Alkuperäinen kirjoittaja Viblsp-:Kiitos noista tiedoista, oikeasti. Kohti tuntematonta ollaan menossa. Miehelle paha paikka myös, en ole varma, kumpi on itkenyt enemmän. Mutta toivoa täytyy, että KOKS:ssa asiat sujuu hyvin. Huomenna kaiketi soitan perinnöllisyyslääkärille, että laittaa sen lähetteen heti, kun mahdollista. Ei tätä auta venyttää.
Mitä ihmettä sitä sanoisi lapsille, jotka odottavat pikkusiskoa- tai veljeä?
Ota kaikki apu vastaan mitä tarjotaan,itse menin puoliksi pakottamalla psykologille juttelemaan ja se kannatti.
Musta ehkä tunteeton kuva palstalla. Anteeksipyyntö on paikallaan heille, joita olen loukannut raskauden keskeytymiseen liittyvien asioiden suhteen. On tämä jotain sellaista, ettei voi ymmärtää, ennen kuin omalle kohdalle sattuu. Vahvana yritän olla paitsi itseni, myös lasteni, mieheni ja mieheni lapsen takia. Tuntuu painajaiselta.Alkuperäinen kirjoittaja viiras:
Sano, niin kuin asia on, että joskus jo pieni vauva voi olla liian sairas elääkseen. Mutta, että hän on aina enkelinä elämässänne ja katselee teitä pilven reunalta. Joka tapauksessa jokin lohduttava ajatus olisi hyvä, että on mihin "tukeutua", jos niin voi sanoa. :hug:Alkuperäinen kirjoittaja Viblsp-:Kiitos noista tiedoista, oikeasti. Kohti tuntematonta ollaan menossa. Miehelle paha paikka myös, en ole varma, kumpi on itkenyt enemmän. Mutta toivoa täytyy, että KOKS:ssa asiat sujuu hyvin. Huomenna kaiketi soitan perinnöllisyyslääkärille, että laittaa sen lähetteen heti, kun mahdollista. Ei tätä auta venyttää.
Mitä ihmettä sitä sanoisi lapsille, jotka odottavat pikkusiskoa- tai veljeä?
Sitä apua varmaan tarjotaan synnytyssairaalassa?Alkuperäinen kirjoittaja Äiti neljälle:Voimia sinne vielä. Meillä lapsille kerrottiin aika lailla totuus,se että vauvan sydän ei enää kestänyt ja vauva oli todella sairas jne..Alkuperäinen kirjoittaja Viblsp-:Kiitos noista tiedoista, oikeasti. Kohti tuntematonta ollaan menossa. Miehelle paha paikka myös, en ole varma, kumpi on itkenyt enemmän. Mutta toivoa täytyy, että KOKS:ssa asiat sujuu hyvin. Huomenna kaiketi soitan perinnöllisyyslääkärille, että laittaa sen lähetteen heti, kun mahdollista. Ei tätä auta venyttää.
Mitä ihmettä sitä sanoisi lapsille, jotka odottavat pikkusiskoa- tai veljeä?
Ota kaikki apu vastaan mitä tarjotaan,itse menin puoliksi pakottamalla psykologille juttelemaan ja se kannatti.
Jos ne ei sulle kerro, niin kysy rohkeasti. Sieltä sairaalasta, neuvolasta, terveyskeskuksesta, perheneuvolasta... ihan mistä vaan.Alkuperäinen kirjoittaja Viblsp-:
Mie kävin silloin ekan mieheni kuoltua juttelemassa psykologille, joka osasi antaa mulle vinkkejä siihen, miten asiaa käsiteltiin oman surun kanssa ja keskellä lasten kanssa.
Äiti neljälle
Mulle annettiin numero johon soitan jos tarvitsen apua,en kuitenkaan soittanut ja niin sieltä soitettiin ja vaadittiin,että tulen edes kerran käymään.Alkuperäinen kirjoittaja Viblsp-:Sitä apua varmaan tarjotaan synnytyssairaalassa?Alkuperäinen kirjoittaja Äiti neljälle:Voimia sinne vielä. Meillä lapsille kerrottiin aika lailla totuus,se että vauvan sydän ei enää kestänyt ja vauva oli todella sairas jne..Alkuperäinen kirjoittaja Viblsp-:Kiitos noista tiedoista, oikeasti. Kohti tuntematonta ollaan menossa. Miehelle paha paikka myös, en ole varma, kumpi on itkenyt enemmän. Mutta toivoa täytyy, että KOKS:ssa asiat sujuu hyvin. Huomenna kaiketi soitan perinnöllisyyslääkärille, että laittaa sen lähetteen heti, kun mahdollista. Ei tätä auta venyttää.
Mitä ihmettä sitä sanoisi lapsille, jotka odottavat pikkusiskoa- tai veljeä?
Ota kaikki apu vastaan mitä tarjotaan,itse menin puoliksi pakottamalla psykologille juttelemaan ja se kannatti.
Olin juuri palannut töihin kahden viikon sairasloman jälkeen,päivän ehdin olemaan kunnes sairaslomaa jatkettiin lopulta melkein vuoden mittaiseksi.
Viisautta ei ole se, että omaa alunperinkin "oikeat" mielipiteet vaan se, että kykenee myöntämään olleensa väärässä ja muuttumaan elämänkokemusten myötä. On hienoa että kehtaat sanoa tämän suoraan palstalla.Alkuperäinen kirjoittaja Viblsp-:
Jaksamista hirvittävässä tilanteessa. On vaikeaa keksiä oikeita sanoja. Kenties ei niitä ole olemassakaan. On vain tämä hetki, tämä suru, joka on kannettava. Toivon sinulle läheisiä ihmisiä, jotka jaksavat auttaa surussasi ja joiden kanssa saat itkeä kun suru yltyy suunnattomaksi, ja joiden kanssa saat nauraa murheen yötä loitommalle. :hug:
Jo huomenna on paremmin
siis jaksa siihen asti
Ja rakkaudesta puhu hiljaa,
puhu varovasti.
Voit ilon löytää nukkumasta
suolaheinän alta
ja ruoho uusi nousta alkaa
aina matalalta.
Aulikki Oksanen
vieras
Osasitpa lohduttaa hienosti. Upea runo. Kyyneleet valuu. Ap:lle jaksamisia kovasti.Alkuperäinen kirjoittaja Pesky Pixie: