Lapsien myötä sosiaalisemmaksi?

["nila"]

Hei,
Olen 30-vuotias nainen ja odotan esikoistani ja mietiskelen sellaista asiaa että tuleeko lapsen myötä sosiaalisemmaksi ja onko muita äitejä helppo lähestyä? Itsellä on aina ollut vähän vaikea tutustua uusiin ihmisiin niin pelkään että miten käy kun tulee lapsi että onko se yhtään sen helpompaa/luonnollisempaa? Eli tuleeko sitä puistossa mentyä vaan rohkeasti muiden äitien seuraan vai iskeekö kammo Eli onkohan sitä yhtään sen helpompi jutustella ihmisten kanssa vaan siksi että on lapsi? Mitä mieltä olette?

 

[no ei]

valitettavasti ei taida luonne suoranaisesti muuttua.

 

[Debra]

On se helpompaa siinä mielessä, että lapsista keksii niitä puheenaiheita vaikka loputtomiin. Mulla ainakin outojen ihmisten kanssa on se, että ei tiedä mistä puhua. Lapset on sellainen helppo aihe aloittaa, siitä voi sitten vähitellen sivuta muitakin aiheita ja tutustua paremmin.

 

[Anatolia]

Minä oon aina ollut aika sosiaalinen, mutta lasten myötä on tullut tutustuttua hirmu moneen uuteen ihmiseen. Ja esim. leikkipuistoissa ja perhekerhoissa tuli helposti juteltua lapsiin liittyvistä asioista uusien tuttavuuksien kanssa, ja tutustumisen myötä sitten muustakin.

 

["vieras"]

Tulee sosiaalisemmaksi. Poikani 9kk katsoi kaupassa niin ihmeissään toista lasta jolloin tämä mamma päätti että asialle on jotain tehtävä. Käymme kerta viikkoon kerhossa ja jo muutaman kerran jälkeen pojassa on huomattavissa suuri ero. Poikani nauttii suuresti muiden ihmisten seurassa ja vaikka äiti ei ole kovinkaan sosiaalinen niin tuommoisen riemun vuoksi tekisin mitä vain.

 

["vieras"]

Noh.. Mun on aina ollu vaikea tutustua uusiin ihmisiin/ottaa itse kontaktia (mielelläni juttelen jos joku tulee mulle juttelemaan tai vaikka joku yhteinen tuttu esittelee tms). Sain lapsen 28-vuotiaana,ja nyt kun hän on 1,5v en ole kertaakaan käynyt lähipuistossa hänen kanssaan.. Kavereiden luona ollaan käyty sisällä ja ulkona leikkimässä,ja vanhempieni kanssa ollaan oltu heidän taloyhtiön pihalla.. Että..

 

[yksinäinen äiti]

No mä en ainakaan ole muuttunu yhtään sen sosiaalisemmaksi lasten syntymän myötä. Aivan kuin ennen niitäkin ahdistun jos olen muiden äitien kanssa, enkä käy kerhoissa, tms. juuri sen takia. Joskus kyllä käydään puistossa mutten hakeudu tuntemattomien seuraan eikä ne mun liion

 

[Pajukko]

En usko, että pelkästään lapsi auttaa sosiaalisemmaksi. Tietysti, jos lapsen myötä alkaa käymään perhekerhoissa ja puistoissa niin väkisinkin saa mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin, mutta itse sinne on mentävä ja se suu aukaistava. Jos kammo yleensä on iskenyt eikä ole päässyt juttusille niin ei varmaankaan lapsen myötä kammo häviä.

 

[sajd]

No aika huono olen tutustumaan muihin äiteihin ainakaan puistossa, ja perhekerhotkin ovat niin kuppikuntaisia että aika usein jää ulkopuoliseksi vaikka yrittäiskin aloittaa jotain juttua. Tulee vähän semmonen änkeejä olo...

 

["Nila"]

Kiitti kommenteista! Joo tuota mäkin mietin että ehkä se voisi auttaa "jään rikkomisessa" kun on se lapsi siinä että on ainakin jotain puhumista vieraiden kanssa mutta jotenkin vierastan ajatusta että on tekemisissä joidenkin kanssa vaan siksi että on lapsi. Eli vaikka sellainen että jos joku ei niin tuttu töistä ehdottelee että tavataan äitiyslomalla niin tulee heti sellainen fiilis että miksi nyt pitäisi tavata vaan siksi kun on lapsi...
Mutta toisaalta, pakko ehkä vaan vetää itsensä ihmisten ilmoille ja erilaisiin kerhoihin sun muihin koska äitiyslomalla muutenkin putoaa "sosiaalisista ympyröistä" tietyllä tavalla kun ei käy enää töissä eikä sitä kautta tapaa ihmisiä joka päivä jos ei itse halua. Mutta sekin mietityttää että miten "pienet piirit" noissa kerhoissa ym. on että otetaanko niihin uusia äitiä helposti vastaan vai onko vähän sellaista kyräilymeininkiä?

 

[..]

no aika useinhan niihin kerhoihin tulee muitakin semmoisia joilla on muuten vähän sosiaalisia kontakteja, ja se elämänvaihe kun ollaan kotona lasten kanssa on useimmilla sen verran lyhyt että mitään jengiytymistä ei pääse tapahtumaan kun porukka vaihtuu ja uusia vauvoja syntyy koko ajan, eli uusia tulijoita on koko ajan. minua on helpottanut ajatus, että jos ei heti ole ketään, kelle puhua tai kehen saisi kontaktia niin aina voi keskittyä siihen omaan vauvaan ja jutustella sen kanssa, eli aivan yksin ei jää..

 

[Saraldo]

Mä olin kyllä sosiaalinen jo ennen lasta, mutta aina ennen oli se ongelma, että miten tässä aloittais jutustelun. Lapsen myötä se olit tosi helppoa: "Katopa, X, sielläkin on pieni lapsi. Minkäs ikäinen teidän lapsi on?" Ja siitä se sitten vaan lähti.