ei vaan minun ongelmani on se että ihmiset eivät tunnu ymmärtävän että joskus voi olla kyseessä muukin kuin se että lapsi pompottelee tahallaan. Muukin kuin kasvatus.
Mä uskon että aloittajakin on päätynyt tuohon ratkaisuun sen jälkeen kun on eka yrittänyt tätä perinteistä vanhemmat päättää mitä tarjotaan ja lapsi sen paljonko syö. Mut sitten jossain vaiheessa se huoli lapsen syömättömyydestä saattaa johtaa siihen ratkaisuun että kunhan syö jotain.
Sulla ei varmaan oo kokemusta lapsesta joka päiviä, viikkoja kuukausia ja jopa vuosia syö vaan 1-2tl jokaisella lämpimällä aterialla. Kyllä se pistää miettii eri vaihtoehtoja.
Siis koska mä lähin siitä oletuksesta että ap on päätynyt ratkaisuun siksi että lapsi söisi jotain(todettuaan pitkällä aikavälillä että ei syö juuri mitään muuten) niin halusin kertoa oman kokemukseni siitä mitä voi tarkoittaa se että terve lapsi syö... Meilläkin on periaatteessa terve lapsi, mutta aivojen toiminta on poikkeavaa(samaten tietysti käytös).
Minä tiedän miltä se tuntuu.
Ja minusta paras neuvo on se että se lapsi kyllä pysyy hengissä, ja parasta on se että ei stressaa asiasta, mutta ottaa samalla selvää että voisko olla jotain mikä aiheuttaa tämän ongelman. koska mitä varhemmin asiaan löytyy syy ja mahd. ratkaisu, sitä parempi lopputulos.
Voi olla että ap on aina ollut sellanen että antaa periksi ja on aina antanut muffinin jos ruoka ei maistu.. ja lapsi on näin oppinut tämän toimintavan. Mutta kun ihmisillä on tapana katsoa elämää omasta näkökulmasta,johon tietysti vaikuttaa omakohtaiset kokemukset, lähdin siitä oletuksesta että hän on aluksi toiminut ns. oikein. ja huoli on saanut hänet toimimaan toisin.
Eli ap tarjoaa jatkossa ruokaa ruoka aikaan, ei tuputa,ei moiti, ei edes katso. Vaan keskittyy omaan syömiseen, ruokailun päätyttyä pistää ruuan pois mitään sanomatta ja tarjoaa ruokaa sitten seuraavaan ruoka-aikaan. Eikä puhettakaan ruuasta lapsen kanssa. Näin jos kyse on valtataistelusta ongelma ratkeaa(tai jos tästä on tullut negatiivinen asia, niin se negatiivinen tunnelma poistuu).
Mutta jos tästä ei ole apua, suosittelen lukemaan aistiyliherkkyyksistä yms.
Ja esimerkiksi keskittymis ja tarkkaavaisuushäiriö voi tehä sen että lapsi on koko ajan menossa,eikä jaksa keskittyä niin tylsään asiaan kuin ruokailu, hotkaisee vaan pari lusikallista ja taas menee. Refluksikin on otettava huomioon koska lapsi oppii kyllä sen että tietyt ruuat pahentaa närästystä.
