Nooratar
Joo no en tosiaan olettanutkaan että kenenkään lapset traumatisoituu siivouksesta.Minun kaikki kolme lasta, josta kaksi on hypersosiaalisia tapauksia, viihtyvät /viihtyivät (esikoinen on jo koululainen) loistavasti päiväkodissa. Kukaan heistä ei kuitenkaan ole ikinä kysynyt, milloin pääsisi taas päiväkotiin ja jokainen on aina ollut innoissa arkivapaista.
Minä hoidan ainoastaan työni silloin, kun lapset ovat hoidossa. Kaupassa käynnin, opsikelun, siivoukset ja kaikki muut arkiaskareet hoidan joko lasteni kanssa tai sitten he ovat silloin isäänsä kanssa. Mielestäni se on ihan normaalia näin. Ei mun lapset ole ainakaan tietääkseni traumatiosoituneet siitä, että ovat nähneet äitinsä pesemässä vessaa tai imuroimassa
On meidänkin lapsi nähnyt nämä järisyttävät tapahtumat.
Pointtina oli että niinä päivinä KUN on hoidossa (siis osa-aikaisesti) mulla on mahdollisuus hoitaa noita asioita pois alta ja viettää rennosti aikaa lapsen kanssa. Muina päivinä ja viikonloppuina altistuu kyllä siivoustraumoille.
Asiaan vaikuttaa varmasti sekin että meillä on vain yksi lapsi joten leikkikavereita ei löydy kotoa. Nykyään ei ole edes naapurin lapsia juoksentelemassa pitkin pihoja kun kaikki ovat päiväkodissa.
Siksi lapsi varmasti erityisesti tykkää päiväkodista ja siksi myös äidin seuralle on enemmän tarvetta leikeissä. Ja mikäs siinä, äitikin tykkää leikkimisestä.
Pointtina oli siis edelleen se että lapsi tykkää MYÖS päiväkodissa olosta, eli ei kärsi. (Siis meidän lapsi. Muista en tiedä.)
Ei ollut tarkoitus mitenkään esittää että normaali kotielämä olisi pahasta.