Lapsi ei tottele, mitä tehdä?

[avuton]

Lapsi on nyt 4v, koetellut rajojaan jo pari vuotta eikä tämä asia tunnu selviävän.

Esim. lapsi on kiipeämässä ikkunalaudalle kävelemään, häntä kielletään, kerrotaan että on vaarallista ja kehoitetaan tulemaan pois. Ei auta, lapsi kiipeää, kielletään ja käsketään alas.

Lopulta hän joko tulee kun karjaisee ja käskee alas, ehtii tippua tai hänet pitää ottaa alas. Ei koskaan, ikinä voi mitään asiaa totella kun kerran kauniisti on sanottu.

Sekään ei auta että kerran sanotaan asiasta ja sitten toimitaan jos viesti ei mene perille, kun ei se koskaan mene.

Kiipeilee, rikkoo tavaroita, kiusaa sisariaan, karkailee, satuttaa muita, täyttä tuhoamista vaan heti aamusta kun nousee sängystä ylös.

Psykologilla jo käydään minun vuokseni kun halusin keinoja löytää jotai positiivista tästä lapsesta mutta on hankalaa. Jos tuo oikeasti aamulla jo mottaa nyrkillä päin näköä, heittää aamupalat seinään, purkaa kattilat lattialle, kusee sänkyyn niin missä vaiheessa tuota voi kehua?

 

[Ano]

Kai hän saa jotain sanktiota tekosistaan? Mulla on itelläni vasta vähän reilu vuoden ikäinen, joten en varsinaisesti tiedä kokemuksesta mistä puhun. Mutta kyllähän sitä on vaikka jäähylle vietävä, jos ei sanominen mene perille. Oltava johdonmukainen. Kerran voi sanoa nätisti, sitte jo topakasti ja lopulta vaan hakea se lapsi, laittaa jäähylle ja selittää miksi joutuu olee jäähyllä.

 

[vink]

Ota haltuusi positiivinen kierre. Lapsesi motatessa ensin torut, mutta sitten sanot, että esim.onpa sinulla vahva nyrkki, sämpylätaikinan mottaaminen varmasti onnistuu sinulta hyvin ja lähdette samantien tekemään yhdessä taikinaa, anna mitta lapselle käteen ja mittaatte yhdessä jauhot ym. Tai mitä tahansa, käännä hänen tekemiset voitoksi. Kiipeilyssä ja vaarallisissa tilanteissa laskeudu lapsen tasolle, ole rauhallinen ja jämäkkä, käske katsoa silmiin ja toru napakasti ja vähäsanaisesti. Liika selittely ei mene 4 v perille, napakka kielto ja lyhyt selitys, ei psykologisointeja.

 

[hfh]

nyt järki käteen! Jokaisesta tottelemattomuudesta jäähylle ja lelut pois. Toista vaikka 100 kertaa ja kerää jokainen lelu pois. Jätä lattialle patja huoneeseen, nukkukoot siinä. Tavaroita saa takaisin kun alkaa olemaan nätisti. Ei tuo kyllä ole normaalin 4v käytöstä. Mitä ohjeita teille on neuvolasta annettu?

 

[Ano]

Ota haltuusi positiivinen kierre. Lapsesi motatessa ensin torut, mutta sitten sanot, että esim.onpa sinulla vahva nyrkki, sämpylätaikinan mottaaminen varmasti onnistuu sinulta hyvin ja lähdette samantien tekemään yhdessä taikinaa, anna mitta lapselle käteen ja mittaatte yhdessä jauhot ym. Tai mitä tahansa, käännä hänen tekemiset voitoksi. Kiipeilyssä ja vaarallisissa tilanteissa laskeudu lapsen tasolle, ole rauhallinen ja jämäkkä, käske katsoa silmiin ja toru napakasti ja vähäsanaisesti. Liika selittely ei mene 4 v perille, napakka kielto ja lyhyt selitys, ei psykologisointeja.

Tää kuulostaa musta tosi hyvältä (mut kuten sanottu, ei ole kokemusta, en tiedä mistä puhun) Positiivisuus on jees. Ehkä se lapsi kokee, ettei oo missään hyvä tai hyvä semmosena kun on, jos hänen tekemisiin kiinnitetään huomiota vain sillon, kun tekee negatiivisia juttuja?

 

[meillä]

Meillä on suht tottelevainen nelivuotias, joka hyvänä päivänä uskoo ekasta sanomisesta ja huonona kolmannesta. Pohjatyö on tehty sillä, ettei turhaan sanota mistään, vaan aina kun kiellän, vaadin sen menevän perille. Meillä ei koskaan ole tehty sitä, että "Nyt Mikko heti alas sieltä, ihan totta hei, nyt heti tai äiti suuttuu, no ei se nyt tule, antaa olla sitten..." Tyyli on ennemminkin ollut se, että "Tule alas ettet putoa. Jos joudun hakemaan sut, etä katso pikkukakkosta illalla" Ja monet pikkukakkoset on todellakin jääneet katsomatta, eli turhaan ei uhkailla. Välillä tympii, että elämä on pelkkää sanktioiden luettelua, mutta en mä ala noin pienen kanssa neuvottelemaankaan joka asiasta. Tottelevaisuudesta toki kehutaan paljon ja muistan kiittää jos kielto menee nopeasti jakeluun.

 

[avuton]

Meillä on suht tottelevainen nelivuotias, joka hyvänä päivänä uskoo ekasta sanomisesta ja huonona kolmannesta. Pohjatyö on tehty sillä, ettei turhaan sanota mistään, vaan aina kun kiellän, vaadin sen menevän perille. Meillä ei koskaan ole tehty sitä, että "Nyt Mikko heti alas sieltä, ihan totta hei, nyt heti tai äiti suuttuu, no ei se nyt tule, antaa olla sitten..." Tyyli on ennemminkin ollut se, että "Tule alas ettet putoa. Jos joudun hakemaan sut, etä katso pikkukakkosta illalla" Ja monet pikkukakkoset on todellakin jääneet katsomatta, eli turhaan ei uhkailla. Välillä tympii, että elämä on pelkkää sanktioiden luettelua, mutta en mä ala noin pienen kanssa neuvottelemaankaan joka asiasta. Tottelevaisuudesta toki kehutaan paljon ja muistan kiittää jos kielto menee nopeasti jakeluun.

Näin meilläkin. Esimerkissäni oli tältä päivältä kaunis käsky, napakampi ja kolmannella tapahtuu. Istuu jäähyllä ja leluja otettu pois, ei tunnu vaikuttavan. Neuvola puhuu "sun nyt vaan pitää saada lapsi tottelemaan" ahaa? No siksi käynkin psykologilla, sieltä saatu jo jotain vinkkiä miten saadaan jotain positiivista revittyä päivästä, mutta tämä on vaikeaa kun lapsi ei vaan vaikuta ymmärtävän todella ja oikeasti mitä tekee muille ja miksi muut huutaa ja itkee kun tämä suunnilleen kiskoo ripsiä irti.

Minua inhottaa kun pitää joka asiasta huutaa ja karjua että edes noteeraa yhtään mitään. Kuulotestistä kuitenkin meni läpi. Turhia en lässytä, muut lapset kyllä osaa olla ihmisiksi.

 

[natasja]

kuulostaa samalta kuin mityä meidän lapsi oli monta vuotta.. syynä adhd. käy lukee löytyykö muitakin yhtäläisyyksiä kuin impulsiivisuus.

voin sanoo että normi lapsen vanhempi ja moni mukamas ammattilainen(päivähoito yms) ei ymmärrä. mutta kun aletaan keskustelee lapsen käytöksestä esim neurologin kanssa, niin vanhempia ei syytetä ollenkaan.

 

["Vieras"]

Ota haltuusi positiivinen kierre. Lapsesi motatessa ensin torut, mutta sitten sanot, että esim.onpa sinulla vahva nyrkki, sämpylätaikinan mottaaminen varmasti onnistuu sinulta hyvin ja lähdette samantien tekemään yhdessä taikinaa, anna mitta lapselle käteen ja mittaatte yhdessä jauhot ym. Tai mitä tahansa, käännä hänen tekemiset voitoksi. Kiipeilyssä ja vaarallisissa tilanteissa laskeudu lapsen tasolle, ole rauhallinen ja jämäkkä, käske katsoa silmiin ja toru napakasti ja vähäsanaisesti. Liika selittely ei mene 4 v perille, napakka kielto ja lyhyt selitys, ei psykologisointeja.

Joopa joo, ala sitten tehdä sitä taikinaa leikkipuistossa, kaupassa tms. Kyllä se lapsi nyt pitää saada tottelemaan ilman mitään lässytyksiä. Sitä en kiellä etteikö positiivisuus auttaisi, mutta sillä tavoin että kehut lasta kun käyttäytyy hyvin tai jättää tekemättä jotain tyhmää.
Nollatoleranssi lyömiseen, lapsi samantien jäähylle, eikä turhia selittelyjä. Kaikki typerät jutut jätetään huomiotta ja mahdollisimman vähäeleisesti kielletään ja haetaan pois.

 

[Erkkaope]

Adhd?
Pyydä neuvolasta lähete eteenpäin. Netistä löytyy "seulontalomakkeita", joita voi aluksi tehdä ja tarkastella sopiiko oireisto omaan lapseen.