Apua ja vinkkejä kaivataan! Mitä tehdä, kun 4-vuotias ei tottele mitään, tekee oman pään mukaan ja uhkailee?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja toivotonta
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
luin esimerksi nimimerkki "kuusipuu" tekstin

Täytyy sanoa että sinänsä olet kyllä oikeassa, mutta oletko tullut ajatelleeksi yhtä juttua, on olemassa lapsia joille ei tuokaan riitä, joille ei auta mikään. Minulla on tälläinen lapsi ja isoksi osaksi syypäänä on aivojentoiminnanhäiriö nimeltä adhd.

Mutta onneksi on ihmisiä jotka tietysti olettavat että kaikenlainen lapsen käytös johtuu vain ja ainoastaan kasvatuksesta ja perimällä,geeneillä ei olekkaan merkitystä. jos kaikki ymmärtäisivät ajatella että joskus viak onkin ihan oikeesti vain lapsessa, eikä vanhemmissa. Mutta eihän se lapsenkaan vika ole missäännimessä. eikä syy sille etteikö voi kasvattaa päinvastoin adhd lapsi tai vaikkapa vain todella tempperamenttinen lapsi, tarvitsee ohjausta paljon enemmän kuin rauhallinen lapsi.

ja mitä tulee tuohon että muksu uhkaa hyppää jostain niin meidän muksu uhkasi 3vuotiaana hypäää sohvan selkänojalta, tai siis eka kerta oli näin:äiti kato kuinka pitkälle hyppään. Minkä minä estin.

Tätä jatkui viikon.

Ja meidän lapsihan on saanut km. enemmän aina huomiota.

Ihan totta puhut, mutta ap;n kertomuksen perusteella ei tule ensimmäisenä mieleen, että lapsi olisi adhd. Voihan toki sekin olla mahdollista.
Silloin ap;n kannattaisi keskittyä kieltojen sijasta siihen, että menee lähelle lastaan ja ottaa olkapäästä kiinni;ja puhuttelee häntä katsoen suoraan silmiin. Kaukaa huuteleminen ja kieltojen heitteleminen toisensa perään ei kaikille lapsille vaan mene perille.

Mutta itse kyllä luulen, että ap;n lapsi prosessoi jotain ja uhmaa siksi. Tuntee että hänestä ei välitetä tms., niinhän lapsi itsekin sanoo. Eli kaipaisi lisää rakastavaa huomiota, eikä vain huonoon käytökseen keskittymistä.
Ehkäpä kaipaisi jopa psykologin juttusia, kukapa tietää? Ehkä ap voisi hakea perheneuvolasta apua, lapsella selvästi jotain meneillään, eikä vanhemmat osaa puuttua siihen? Masennustakin esiintyy pienillä lapsilla, ja se ei mitenkään ole vanhemmista johtuvaa, vaan ainoastaan herkkä lapsi, joka ottaa elämän erittäin vakavasti. (tuli mieleen tuosta hyppäämisen uhkailusta. Lapsi varmasti tajuaa että satuttaisi itseään, testaa siis että kuinka paljon hänestä välitetään...eli miettii sitä hyvinkin paljon.) Tämä on vain minun mielipiteeni, älkää vetäkö herneitä nenään.
 
[QUOTE="vieras";27292118]Kuulehan; (ja tämä ei ole kettuilua)
minusta sinä teet nyt samaa lapsellesi, mitä itse koet tässä ketjussa; lyttäät häntä.
Ei kukaan lapsi ole tahallaan tuhma, ainoastaan käytös on tuhmaa.
Vaikka sinua olisi haukuttu lapsena tuhmaksi, älä siirrä tätä ongelmaa lapseesi.
Itselläsikin saattaa olla heikko itsetunto, jos yhden ketjun perusteella luulet, että "olet täysin epäonnistunut äitinä ja kasvattajana"!!!???Se että haukut lastasi tuhmaksi,
saatta hänellekin aiheuttaa itsetunto-ongelmia. Varsinkin jos pikkusisar on perheen "lellikki", ja häntä ei koskaan komenneta tai rangaista. Nyt katse peiliin ja tsemppiä!!!!!!![/QUOTE]


ai ei kukaan ole tahallaan tuhma, hah onpas!

Mulla on 8vuotias muksu joka tasan tekee joitakin asioita ihan vaan ärsyttääkseen mua. Kyllä hän tietää mitä ei saa tehä ja tekee silti=tietoinen päätö->tahallinen teko=tahallaan tuhma.

Mutta en minä silti lasta sano tuhmaksi.

Tiedätkö että kyllä 4vuotias osaa jo ajatella aika monimutkaisesti, hänen ikäinen osaa esimerkiksi jo huijata tietoisesti.

Se on nähty.
 
Voisin kuvitella että 4-vuotiasta ottaa päähän, että omat säännöt johtuvat pikkusisaren kyvyttömyydestä tehdä tiettyjä asioita. Isommalle pitäisi antaa enemmän vastuuta, jotta hänkin saa kokea onnistumisen tunteita. Esim rappusilla kulkeminen (ei leikkiminen).
 
[QUOTE="vieras";27292327]Ihan totta puhut, mutta ap;n kertomuksen perusteella ei tule ensimmäisenä mieleen, että lapsi olisi adhd. Voihan toki sekin olla mahdollista.
Silloin ap;n kannattaisi keskittyä kieltojen sijasta siihen, että menee lähelle lastaan ja ottaa olkapäästä kiinni;ja puhuttelee häntä katsoen suoraan silmiin. Kaukaa huuteleminen ja kieltojen heitteleminen toisensa perään ei kaikille lapsille vaan mene perille.

Mutta itse kyllä luulen, että ap;n lapsi prosessoi jotain ja uhmaa siksi. Tuntee että hänestä ei välitetä tms., niinhän lapsi itsekin sanoo. Eli kaipaisi lisää rakastavaa huomiota, eikä vain huonoon käytökseen keskittymistä.
Ehkäpä kaipaisi jopa psykologin juttusia, kukapa tietää? Ehkä ap voisi hakea perheneuvolasta apua, lapsella selvästi jotain meneillään, eikä vanhemmat osaa puuttua siihen? Masennustakin esiintyy pienillä lapsilla, ja se ei mitenkään ole vanhemmista johtuvaa, vaan ainoastaan herkkä lapsi, joka ottaa elämän erittäin vakavasti. (tuli mieleen tuosta hyppäämisen uhkailusta. Lapsi varmasti tajuaa että satuttaisi itseään, testaa siis että kuinka paljon hänestä välitetään...eli miettii sitä hyvinkin paljon.) Tämä on vain minun mielipiteeni, älkää vetäkö herneitä nenään.[/QUOTE]

tottakai asia voi olla niinkin että tuo lapsi on normaali uhmailija, tottakai voi olla että joku lapsi käyttäytyy huonosti kun vanhemmat ei oo jaksanut kasvattaa, tottakai joku lapsi vo ioireilla jotain tapahtumaakin.

Mutta on olemassa myös eri tempperamentteja, ja kasa neurobiologisia ongelmia jotka voi ilmentyä samalla tavalla. ja ite oon joutunut niin usein kokemaan sen että minua syytetään lapsen hankalasta käytöksestä ja koska tiedän että en ole aiheuttanut sitä, niin eipä tunnu kauheen mukavalta kun tietynlaiset ihmiset on aina syyttämässä kasvatusta ensin.

Mutta en minä usko siihen että ap:n lapsi olisi masentunut.

ps. meillä isompi oli ihana vauvalle niin kauan kunnes tämä lähti liikkeelle, siitä alkoi adhd lapsemme voimakas uhmaaminen, nimittäin hänen oli vaikea sietää rajoittamista ja väkisin joutui rajoittaa koska hän töni ja löi pienempäänsä ihan pikkujutuista.


ei se välttämättä oo ees aikuisen silmissä mikään iso juttu tai poikkeava mikä voi vakuttaa yllättävän paljon.

Minä esimerkiksi tein lapsena koululakon 6:ksi kuukaudeksi kun en saanut yhtä eläintä mikä oli mulle luvattu. Näin aikuisena ajateltuna, ihan naurettavan pienestä syystä.
 
[QUOTE="vieras";27292361]Voisin kuvitella että 4-vuotiasta ottaa päähän, että omat säännöt johtuvat pikkusisaren kyvyttömyydestä tehdä tiettyjä asioita. Isommalle pitäisi antaa enemmän vastuuta, jotta hänkin saa kokea onnistumisen tunteita. Esim rappusilla kulkeminen (ei leikkiminen).[/QUOTE]

totta mutta minusta 4vuotiaan ei muutenkaan tartte leikkii portaissa.

Mutta ei tuo nyt selitä kaikkea lapsen toilailua. Mutta tietty on hyvä jättää se mainitsematta että pikkusisko rajoittaa.

Mutta ei meilläkään isompi kato k7 leffoja jos pikkusisarus on kotona, ja hän ymmärtää tämän ihan hyvin.

Mutta hä on onneksi jo isompi <3
 

Yhteistyössä