Lapsi aistii jotain mitä minä en.

["no niin"]

No, psykiatri katseli vähän ja tutkiskeli. Katsoi sitten vähän pitkään ja sanoi että ei sun lapses on terve. Eka reaktio oli sellainen että mitä... Niin sanoi, lapsi tuntuu hyvinkin avoimelta ja reippaalta. Eli ei mielenvikainen ainakaan (itseäni en tutkiuttanut )
Mitäs nyt sitten asian kanssa tekisi...

Nyt sitten teidän pitää päästä juttusille sellaisen henkilön kanssa, joka itse näkee henkimaailman. Sieltä saatte nyt parhaimman tuen ihan varmasti!!! Sanoiko psykiatri mitään omaa näkemystään henkimaailmasta?

 

["vierailija"]

en lukenu tarkkaan koko ketjua.. hyvä, ap, että kävit lapsen kanssa psykiatrilla. parempi selvittää kumminkin tällasetki asiat.
meillä "kummittelee" myös. on "kummitellut" monta vuotta. alkoi siitä, kun tytär syntyi ja toisinaan aktiivista, toisinaan ei. sen on myös monet vieraat saanu huomata. eikä tämä "kummittelu" ole paikkauskollista, ollaan muutettu kolmesti. aluks pelotti, mut ei enää. me vaan ei olla ikinä nähty tätä aiheuttajaa, lapsista en tiedä (niitä on kaks.) ilmeisesti ainakin nuorimmainen näkee, mutta kummatkin niin pieniä, etteivät vielä osaa puhua ja kertoa, näkevätkö. mutta kummatkaan eivät ainakaan ole pelokkaita.
jos lapsi ei pelkää niitä, niin mun mielestä mitään syytä huoleen ei ole. enkä lähtis vielä kutsumaan pappia tai muitakaan vastaavia. anna tilanteen kehittyä ja katsoa, mihin se on johtamassa. voit toki kysellä lapselta lisää niistä. sitten, jos pelko tulee kuvioihin, niin sitten on alettava miettimään, että mitä olisi parasta tehdä.

 

["vieras"]

Siis tää on niin PROVO! Kukaan äiti ei kyselisi, että "tarviiko ny sinne neurologille mennä" ja vetää perään nauru hymiöitä.. Kukaan, ei edes päästään vinksahtanut, äiti laittaisi lapsensa terveyttä vaakalaudalle jonkin oman "lapseni näkee kummituksia" oletuksen vuoksi.

 

[ap.]

[QUOTE="vieras";23259103]Siis tää on niin PROVO! Kukaan äiti ei kyselisi, että "tarviiko ny sinne neurologille mennä" ja vetää perään nauru hymiöitä.. Kukaan, ei edes päästään vinksahtanut, äiti laittaisi lapsensa terveyttä vaakalaudalle jonkin oman "lapseni näkee kummituksia" oletuksen vuoksi.[/QUOTE]

No se oli vähän sellainen "heitto" kun tässä on ihmiset väittäneet että neurologille on pakko mennä. Antaa tilanteen kehittyä nyt vaan.

 

[hmmm..lekuri]

Millä tavalla se psykiatri tutki lapsen?

 

["lillia"]

Minä mietin, että miten on mahdollista, ettei edesmenneestä mummista ole puhuttu mitään??? Oma äitini on kuollut, mutta kerron hänestä asioita lähes viikottain lapsilleni, ja kuvia katsellaan sukulaisista, myös äidistäni, usein. Ja kyllä meillä muutkin sukulaiset ja ystävät puhuvat äidistäni lapsilleni ja heidän kuullen. Aika kamalalta perhe-elämältä kuulostaa, jos edesmennyt isänäiti jätetään kokonaan huomioimatta!

Ei meidän perheessä koskaan puhuttu isovanhemmista. Nyt olen aikuisiällä saanut itse kaivettua tietoa heista ja heidän elämästään.
Ainut mitä olen lapsena tiennyt on isovanhempien nimet.

 

[lekuri]

Kun kerroin psykiatrin kuunnelleen ja kyselleen ja TUTKINEEN. Kiinnostavaa, haluan tietää. Ja lapsiahan hoitaa nimenomaan lastenpsykiatri eikä tavan psykiatri.

 

[v]

Kun kerroin psykiatrin kuunnelleen ja kyselleen ja TUTKINEEN. Kiinnostavaa, haluan tietää. Ja lapsiahan hoitaa nimenomaan lastenpsykiatri eikä tavan psykiatri.

ja minä haluaisin tuon lisäksi tietää, että missä maan kaupungissa tai edes läänissä saa ajan noin nopeasti tuollaiseen asiaan? Muutan heti sinne!

 

[Ceelasimpukka]

Ap, kuulostaa tosi mielenkiintoiselta aiheelta. Jään odottelemaan jatkoa, minäkin. Meidän vauva jokelteli vähän pienempänä jollekin supisijalle, se on ainoa kokemus aiheesta minulla.

 

[hahhhhahaaa]

mielenkiintoista...ap katosi palstalta heti kun häneltä alettiin tivaamaan asioita.. Prrrrooooooooovo!

 

[hertta p harmaana]

dechs sä oot mun suosikki!

 

["jooo"]

Mutta miten sitten esim. radioaallot toimii. Liikkuuhan täällä ilmassa langattomasti kaikki radiolähetykset, jota me ei kuulla tai nähdä kuin vain tietyillä vastaanottimilla jne. Vois verrata henkimaailmaan. Se on olemassa, mutta ei vielä ole keinoja nähdä ja kuulla sitä, muuten kuin noilla herkillä ihmisillä.

 

[ap.]

No niin, saavuin takaisin. Tutkiminen oli lähinnä kysymyksiä, ja sitten sitä "terveydenhoitajatyyliä" onko koulussa kivaa jne. Me asutaan Keski-Suomessa.
Kutsun tuota tutkimiseksi kun lääkäritkin tutkii, miksei lastenpsykiatrit sitten.

 

["vieras"]

No niin, saavuin takaisin. Tutkiminen oli lähinnä kysymyksiä, ja sitten sitä "terveydenhoitajatyyliä" onko koulussa kivaa jne. Me asutaan Keski-Suomessa.
Kutsun tuota tutkimiseksi kun lääkäritkin tutkii, miksei lastenpsykiatrit sitten.

Kerroiko sille lääkärille edes, että tyttö kuulee ääniä jopa koulussa kesken tunnin? Jos kerroit, niin lääkärin mielestä se on noinkin pitkään jatkuneena ihan normaalia?

 

[ap.]

No niin, saavuin takaisin. Tutkiminen oli lähinnä kysymyksiä, ja sitten sitä "terveydenhoitajatyyliä" onko koulussa kivaa jne. Me asutaan Keski-Suomessa.
Kutsun tuota tutkimiseksi kun lääkäritkin tutkii, miksei lastenpsykiatrit sitten.

 

[ap.]

[QUOTE="vieras";23263526]Kerroiko sille lääkärille edes, että tyttö kuulee ääniä jopa koulussa kesken tunnin? Jos kerroit, niin lääkärin mielestä se on noinkin pitkään jatkuneena ihan normaalia?[/QUOTE]

Eipä se ääniä kuule missään, vaan näkee jotain. Oli se lastenpsykiatrista normaalia, sanoi, että tuon ikäisillä saattaa olla tuollaisia "höpsötyksiä".

 

[Ceelasimpukka]

Tässäsitäodotellaanjatkoa

 

["vieras"]

Eipä se ääniä kuule missään, vaan näkee jotain. Oli se lastenpsykiatrista normaalia, sanoi, että tuon ikäisillä saattaa olla tuollaisia "höpsötyksiä".

Unohdit jo sen ukin, joka käy kertomassa satuja?

 

["Hoitsu"]

Harvinaisen paska lääkäri tutkimassa kun itse alan hoitajanakin tiedän, että avoin ja reipas ihminen voi olla psyykkisesti sairas. Voi huoh. Huono provo

 

[finesse]

Eipä se ääniä kuule missään, vaan näkee jotain. Oli se lastenpsykiatrista normaalia, sanoi, että tuon ikäisillä saattaa olla tuollaisia "höpsötyksiä".

entäs ne satuja lukevat sukulaiset ...kerroitko nekin kuuppatohtorille? Kerroitko, kuinka lapsi hermostuu "henkiin" ja käskee pois, kesken koulupäivänkin? Sanoiko todella että aivan normaalia?
Mistä muuten tiedät, että koulussakin tekee noin, kertoiko itse vai opettaja?

 

["typykkä"]

Tuli tässä mieleen, että lapseltahan voi itseltä kysyä, että kenen kanssa puhut ja mitä teet nyt ja mitä leikit ja kenen kanssa. Sanoitko mollamaijalle hyvää yötä tms. Kaikkein selvin selvännäkijä omalle lapselle on oma äiti. Ja mistä tiedät kuka kuvassa on, onko iskä kertonut .Jos vielä sitten epäilet ettei kaikki ole kunnossa, hanki ensimmäiseksi "ruumiillisesta terveydestä" todisteita, mangneettikuvat päästä ym ja sitten vasta "henkisestä terveydestä" faktaa.

 

["typykkä"]

...jaaha......ja juttu lopahti taas asialliseen viestiin!

 

[ap.]

keroi ihan itte. kerroin ukin.

 

["Mummi"]

Ei mihinkään psykiatrille ja skitsoksi leimaamista! Lapsella on näkemisen lahja, hän näkee kuolleiden henkiä ja kenties enkeleitäkin. Vauvat ja pienet lapset näkevät henkiä ja enkeleitä, kunnes aikuset saavat tyrehdytettyä tämän lahjan tyrmäämällä kaiken mitä lapsi puuhuu. Henkimaailmasta on olemassa tietoa vaikka kuinka paljon jos vain viitsii etsiä sitä tietoa. Aloita vaikka Lorna Byrnen kirjasta: Enkeleitä hiuksissani.

 

["humbe"]

hmm...tulee mieleen nää indigo- ja kristallilapset?