Lapsi aistii jotain mitä minä en.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "mii"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
voipi olla et on vaan mielikuvitusta? jos on kuullut ´puhuttavan yliluonnollisesta ja ny haluis itekkin olla kuin uudesaisti lapsi? tai koulussa on ollu puhetta kavereiden kesken ..peloteltu jne ei sen heti tartte olla skitsoa,itekkin olin ala asteel viel sellanen et kuviteltiin vaik mitä yliluonnollisia
 
Lapset ovat aina herkempiä näkemään ja kokemaan "yliluonnollista" ;) Itse olen kokenut maailman aina toisellla tavalla kuin enemmistö ihmisistä... Telkkarissa tuli joku aika sitten ohjelma amerikkalaisista lapsista jotka näkevät henkiä,kokevat ja aistivat toisia ulottuvuuksia. Onhan meitä aikuisiakin jotka näkevät esim.ihmisten auroja,sekä henkiä. Suomessa sellaisista asioista ei vain puhuta yleisesti. Netistä löytyy myös tietoa henkisistä asioista,enkeleistä jne. Tottakai kannattaa käydä lääkärissä,mutta mielestäni kannattattaisi miettiä myöskin sellaista vaihtoehtoa että tapaatte sellaisen henkilön/henkilöitä jotka myöskin aistivat samalla tavalla tätä maailmaa... Se on myöskin tärkeää ettei tyrmää lapsen kokemuksia ja leimaaa häntä "hulluksi"
 
muistakaa nyt hyvät ihmiset, jotka tällaseen yliluonnolliseen törmäätte, että jos se ei oo teidän omaa mielikuvitusta ja siihen uskotte, eli uskotte että henget ottavat kontaktia, niin muistakaa, että se että jokin asia on yliluonnollinen ei tee siitä automaattisesti terveellistä ja hyvää,

henget, enkä nyt yritä saada ketään uskomaan tällaisiin, ei oo sen luotettavampia kuin ihmisetkään, moni joka uskoo henkiin, ottaa kaiken mikä niiltä tulee vastaan vaan sen takia että "tuntuu hyvältä" tai "henki oli kaunis" tai "henki oli sukulaiseni".

ja jos tapaatte henkiä, niin suosittelisin vakavasti pohtimaan Jumalan olemassaolon mahdollisuutta. Niinpä.
 
[QUOTE="niinpä";23238595]Lapset ovat aina herkempiä näkemään ja kokemaan "yliluonnollista" ;) Itse olen kokenut maailman aina toisellla tavalla kuin enemmistö ihmisistä... Telkkarissa tuli joku aika sitten ohjelma amerikkalaisista lapsista jotka näkevät henkiä,kokevat ja aistivat toisia ulottuvuuksia. Onhan meitä aikuisiakin jotka näkevät esim.ihmisten auroja,sekä henkiä. Suomessa sellaisista asioista ei vain puhuta yleisesti. Netistä löytyy myös tietoa henkisistä asioista,enkeleistä jne. Tottakai kannattaa käydä lääkärissä,mutta mielestäni kannattattaisi miettiä myöskin sellaista vaihtoehtoa että tapaatte sellaisen henkilön/henkilöitä jotka myöskin aistivat samalla tavalla tätä maailmaa... Se on myöskin tärkeää ettei tyrmää lapsen kokemuksia ja leimaaa häntä "hulluksi"[/QUOTE]
Siinä on melkoisen iso ero, leikkiikö lapsi mielikuvitusolentojen kanssa ja uskoo puhuvansa hengille, verrattuna siihen että aikuinen uskoo samaan. Lapsilla on vilkas mielikuvitus, sen takiahan ne kertovat näkevänsä menninkäisiä ja keijuja koulumatkalla. Mutta jos aikuinen kertoo näkevänsä samanlaista ja uskovansa haltioihin ja henkiin, on aidosti syytä huolestua.
 
[QUOTE="mii";23237751]Minusta tuntuu että mun lapsella on kuudes aisti. Siis miehen äiti, on kuollu jo jonku aikaa sitte, ennen lapsen syntymää. Ja niimpä vaan lapsi tänäänkin luki kirjaa ja sanoi sitten viereen : Ai, sä xxxx-mummikin tulit. Haluutko säkin lukea kirjaa? Ja se on kummallisinta, että lapsellle ei ole kerrottu tämän nimeä ja sen sen nimen oikein sanoi :o Valokuvia ei ole nähnyt mummistaan, mutta kun tänään katottiin tyttö sanoi: Äiti, tossa on xxxx-mummi! Ja tosiaan oli. N. Viikko sitten tyttö sanoi: "Äiti, mua pelottaa. Tääl ei ole vaan kilttejä ihmisiä, tääl on muitakin"
Tätä on ollut sellaisesta 1v asti, mutta olen ajatellut että on pelkkää mielikuvitusta. Nyt tyttö kouluiässä enkä enää voi pistää mielikuvituksen piikkiin. VÄlillä komentaa omassa huoneessaan: MEnkää, pois, ette tule mun huoneeseen. Ja mä en aisti mitään. Eikä mitään "kummitteluakaan" esiinny. Ihmettelen, että onko meidän talossa oikeasti henkiä. Pitäisköhän ne häätää koko talosta pois. Ja likka luulee, että kaikki näkee niitä. Ja että ne on oikeasti olemassa, mutta onhan ne meidän lapselle ollut todellisuutta. Koulussakin supisee välillä luokssa, että "Menkää pois, ope huomaa teiät kohta" Huoneessaan leikkii esim. nukketalolla ja saattaa esim. jakaa lelut jonkun kanssa.

Mitä mun pitäs tehdä. Karkottaako ne pois vai? Mennä jonkun puheille, kenen?
Ja sit ne "pahat"... Onkohan meidän lapsella suojelusenkeli?[/QUOTE]

Sun lapsella on lahja nähdä muita ulottuvuuksia,se ei ole negatiivinen asia,eikä lapsellasi ole mitään vikaa.Sitä pitää vain oppia hallitsemaan.
Sun ei todellakaan kannata viedä lastasi papille, lääkärille tai psykiatrille,he vain todennäköisesti suosittelisi lääkkeitä lapsesi pään sumentamiseen,ja se ei kyllä ole lapsellesi hyväksi.
Sinun pitää hankkia tietoa,että osaat auttaa lastasi hallitsemaan kykyään,eikä tukahduttaa sitä. Netistä ja kirjastosta kyllä löytyy tietoa näistä asioista.
Sun lapsella,kuten kaikilla ihmisillä,on oppaita tai tavanomaisemmin puhutaan suojelusenkeleistä,niitä hän ei tietenkään pelkää,mutta hän näkee myös muita jotka ei kuulu hänen oppaisiin ja ne pelottavat häntä. Lapsesi pitää KÄSKEÄ niitä pelottavia poistumaan,ja ne kyllä siitä häipyvät.
 
Olihan lapsi jo käskeny niitä henkiä poistumaan vaan eivätpä häivy. Toki psykiatrinen puolikin otettava huomioon, mutta mutta... Mummollakin ollut tuo kyky ja "periytynyt" lapsenlapselleen. Ja tuo ei ole lähtöisin Jumalasta vaan pahasta. Suosittelisin papin, mielellään luterilaisen kanssa juttelua. Kodinkin voi siunata.
 
Sun lapsella on lahja nähdä muita ulottuvuuksia,se ei ole negatiivinen asia,eikä lapsellasi ole mitään vikaa.Sitä pitää vain oppia hallitsemaan.
Sun ei todellakaan kannata viedä lastasi papille, lääkärille tai psykiatrille,he vain todennäköisesti suosittelisi lääkkeitä lapsesi pään sumentamiseen,ja se ei kyllä ole lapsellesi hyväksi.
Sinun pitää hankkia tietoa,että osaat auttaa lastasi hallitsemaan kykyään,eikä tukahduttaa sitä. Netistä ja kirjastosta kyllä löytyy tietoa näistä asioista.
Sun lapsella,kuten kaikilla ihmisillä,on oppaita tai tavanomaisemmin puhutaan suojelusenkeleistä,niitä hän ei tietenkään pelkää,mutta hän näkee myös muita jotka ei kuulu hänen oppaisiin ja ne pelottavat häntä. Lapsesi pitää KÄSKEÄ niitä pelottavia poistumaan,ja ne kyllä siitä häipyvät.

Ja sinäkö otat vastuun, jos lapselta löydetään esim vuoden päästä aivokasvain, joka olisi voitu poistaa ajoissa hoitoon hakeutumalla?
 
[QUOTE="vieras";23238804]Ja sinäkö otat vastuun, jos lapselta löydetään esim vuoden päästä aivokasvain, joka olisi voitu poistaa ajoissa hoitoon hakeutumalla?[/QUOTE]
Niin. Todella kyseenalaista toimintaa suositella jotain henkipaskaa ja astraalijenkkaa, jos lapsella oikeasti on oireita jotka voivat johtua vakavasta lääketieteellisestä tilasta.
 
Lapsesi on ns. kristalli lapsi näkee/kokee asioita henkimaailmasta, ei siis hätää... olen asiasta keskustellut meedion kanssa kun oma lapseni alkoi kokemaan samoja asioita..
 
Lapsesi on ns. kristalli lapsi näkee/kokee asioita henkimaailmasta, ei siis hätää... olen asiasta keskustellut meedion kanssa kun oma lapseni alkoi kokemaan samoja asioita..
facepalm.gif
 
Siinä on melkoisen iso ero, leikkiikö lapsi mielikuvitusolentojen kanssa ja uskoo puhuvansa hengille, verrattuna siihen että aikuinen uskoo samaan. Lapsilla on vilkas mielikuvitus, sen takiahan ne kertovat näkevänsä menninkäisiä ja keijuja koulumatkalla. Mutta jos aikuinen kertoo näkevänsä samanlaista ja uskovansa haltioihin ja henkiin, on aidosti syytä huolestua.

Miksi siinä niin iso ero on? Kokemus on jokaisen henkilökohtainen ja kaikkihan me peilaamme tätä maailmaa oman näkemyskenttämme kautta... Joillekkin aikuisillekkin enkelit ja luonnonhenget ovat aivan arkipäiväisiä asioita.Mielestäni siinä ei ole mitään kummallista, huolestuttavaa. Nämä henkilöt eivät ole tukahduttaneet herkkyyttään aistia maailmaa myös toisilla tasoilla. Sehän on vain elämää rikastuttava kokemus.
 
Kiitos kaikille vastanneille. Eka psykiatrille, informoin sitte ku tiedetään onko mitään tollasta. Jos ei niin mennäkö jollekin meediolle vai papille? Myös "himouskovaisilta" toivon kantaa, samaten kuin kaikilta muiltakin.
 
Ja onhan niitä mielikuvituskamuja monilla lapsilla. Mä en nyt tiedä mitä aatella, mutta jotenkin tuntuu että ap pikkasen maustaa tarinaa omilla kummituspeloillaan tms.
Mutta voinhan olla väärässäkin.
 
[QUOTE="kuku";23238972]Jos muistatte Ruusun ajan,niin siinähän se Roope näki Allin ullakolla..[/QUOTE]

Jep. Ja Ruusun aika ei suinkaan ollut fiktiivinen sarja, joka perustui fiktiiviseen romaaniin? Samalla lailla tosiaan voisi verrata scifi-leffoihin.
 
[QUOTE="mii";23237751]Minusta tuntuu että mun lapsella on kuudes aisti. Siis miehen äiti, on kuollu jo jonku aikaa sitte, ennen lapsen syntymää. Ja niimpä vaan lapsi tänäänkin luki kirjaa ja sanoi sitten viereen : Ai, sä xxxx-mummikin tulit. Haluutko säkin lukea kirjaa? Ja se on kummallisinta, että lapsellle ei ole kerrottu tämän nimeä ja sen sen nimen oikein sanoi :o Valokuvia ei ole nähnyt mummistaan, mutta kun tänään katottiin tyttö sanoi: Äiti, tossa on xxxx-mummi! Ja tosiaan oli. N. Viikko sitten tyttö sanoi: "Äiti, mua pelottaa. Tääl ei ole vaan kilttejä ihmisiä, tääl on muitakin"
Tätä on ollut sellaisesta 1v asti, mutta olen ajatellut että on pelkkää mielikuvitusta. Nyt tyttö kouluiässä enkä enää voi pistää mielikuvituksen piikkiin. VÄlillä komentaa omassa huoneessaan: MEnkää, pois, ette tule mun huoneeseen. Ja mä en aisti mitään. Eikä mitään "kummitteluakaan" esiinny. Ihmettelen, että onko meidän talossa oikeasti henkiä. Pitäisköhän ne häätää koko talosta pois. Ja likka luulee, että kaikki näkee niitä. Ja että ne on oikeasti olemassa, mutta onhan ne meidän lapselle ollut todellisuutta. Koulussakin supisee välillä luokssa, että "Menkää pois, ope huomaa teiät kohta" Huoneessaan leikkii esim. nukketalolla ja saattaa esim. jakaa lelut jonkun kanssa.

Mitä mun pitäs tehdä. Karkottaako ne pois vai? Mennä jonkun puheille, kenen?
Ja sit ne "pahat"... Onkohan meidän lapsella suojelusenkeli?[/QUOTE]

tota lapsesi on aistiharhainen!!! ymmärrätkö,jos ihminen näkee tai kuulee asioita mitä ei ole ja luulee niitä tollatavalla todeksi,niin ihminen on sairas,psykoottinen, vie hänet lääkäriin,psykologille.- että pääsee hoitoon
 

Yhteistyössä