Lapsettomuudesta plussaan (kesä/syksy -09)! Paljon vauvoja syntynyt! <3

taikapapu:onnittelut tytöstä! :heart:

jannaliini:sulle myös onnittelut rakenneultran tuloksista! :heart:

Samaa mieltä teitin kanssa että rahaa saa kyllä menemään jos niikseen haluaa...Mä olen huuto.netistä jonkin verran tavaraa ostellu,mutta turvaistuimen haluan uutena,koska siitä ei voi koskaan päällepäin sanoa onko siinä murtumia vai ei.Muuten en usko uutena paljoakaan ostavani.Vaunut saatetaan ostaa miehen työkaverilta (siis käypä hintaan). Vielä mulla on viikkoja niin vähän että ei olla kauheasti osteltu.Ehkäpä sitten kun mäkin pääsen 20+ viikoille

jannaliini on niin oikeassa tossa että nautitaan näistä raskauksista.En meinaan koskaan osannu ajatella vuosi sitten miten erilaisessa tilanteessa 2009 jouluna oltaisiin (tai saatikka jouluna 2010) Meillä on siis muuttunut muutakin kuin vain raskausasia. Mutta kiitollinen muistan olla aina,oltiin jo niin varmoja että meidän joulut tulee olemaan lapsettomia.Onneksi näin ei nyt käynyt!

Alex 16+3

 

Taikapapu: Wau, teillä on eka tyttölupaus sitten tähän pinoon! Ihanaa! :heart: Minä ajattelin tuota pullonlämmitintä sen takia, ettei rintamaitoa saa lämmittää mikrossa. en lämmittäis mikrossa ees itelleni maitoa. Onkohan sitten kiehuva vesihaude nopeampi? Nämä pullojutut siis on ihan miesät varten hankittava, hän kun on enemmän kuin halukas hoitamaan vauvaa ihan itsenäisestikin. Tiiän kyllä että menee useampi minuutti siihen että se maito lämpiäisi, ja se on varmasti ikuisuus nälkäisen vauvan kanssa! Ehkäpä vesihaude riittää sekin? =) Mutta mikrostreilisoija pulloille, tuteille ja leluille on kyllä mulle ehdoton. Mie en oo paras kyttäämään sitä että millon ne muovit palaa pohjaan kiinni ja tiedän niin monia äitejä jotka ovat pullonsa polttanut. Lisäks se on turvallisempaa, hygieenisempää ja nopeampaa tuolla sterilointilaitteella hoitaa nuo pullo-asiat. Säästää aikaa ja energiaa huomattavasti.

Mutta muuten meillä on sama juttu, meillekään ei tuu esim. hoitopöytää ollenkaan. Pesukone toimii ihan hyvin. Ja kaikki on jo ostettu käytettynä ja on jo valmiina. Mitä oon "lapsellisille" näyttänyt niin meillä on kuulema vaatteita ja tarvikkeita enemmän kuin yhdelle vauvalle ja kuvitelkaa - KAIKKI hankittu käytettynä äitiyspakkauksen sijaan saatavan rahan hinnalla!
Tällä tarkotan mm. kaikki vaatteet 1-vuotiaaksi asti, kaikki tavarat (sitterit, 2x yhdistelmävaunut, kantoreput, sängyt suin muut), koko vaippaiän kestovaipa, kaikki pyyhkeet, harsot, petivaatteet... Siis ihan kaikki mitä vauva tarvitsee. Paitsi se amme. Minä kun kyttään käytettynä tuota Flexi Bath-ammetta pienoisen tilan puutteen vuoksi. Ja ei, en tahdo sitä punasena vaikka semmonen on nyt huutiksessa myynnissä. Mulle on hyvin tärkeää että se on limen värinen.
Ja totta muuten tuokin noista Baby Björn-repuista, ne näyttääkin ihan tosi hinteliltä. Eilen sit ostin tukevan repun joka sovitettaessa tuntui parhaalta (mutta siis käytettynä huutiksesta sama malli). Mitä noihin lantionpohjan jumppaajiin, niin meillä taas suositeltiin ettei mitään sisään työnntettäviä käytettäis. Että siksi sitä jumppaa opetellaan raskausaikana. Kuulema jos se lipsahtaa sitä kohdun suuta ärsyttämään niin voi olla ennenaikainen synnytyskin luvassa. Mie oon treenannu nuo lantionpohjat jo tosi napakoiksi, huomasin nyt kun oon toista kuukautta päivittäin treenannut, että hankala enää saada vastusta noihin harjotteisiin...

Jannaliini: Oih, onnittelut ihanasti menneestä ultrasta! Veikattiinko teille kumpaa siellä? Vai säästittekö yllätykseksi? :heart: Ja kannattaa toki tsekata sitä huutista noita tarvikkeita varten. Paitsi tietysti turvakaukalo kannattaa ostaa uutena... Oliko se 3 vai 5 v miten vanha se sai olla että on yhä turvallinen? Ja sit vielä sekin ettei voi titetää onko istuin ollut esim. kolarissa. Vaikka voisko kukaan myydä kolaroitua istuinta enää eteenpäin?

Alex: Kohta tekin pääsette ostelemaan! Mulla pitää olla kaikki ostettu helmikuuhun mennessä, koska sit lähdetään pidemmälle reissulle jos lääkäri sallii. Tuonne Singaporeen. Ja kun sieltä tuun, niin oon jo niin viimeisilläni etten kai enää edes liiku (miut on ennustettu sänkypotilaaksi loppuraskautta varten hyvin kieron selän ja todella hennon kokoni vuoksi). Siksi siis me ajoissa liikkeellä, ei jää mies-polon niskoille ihan kaikki.

Yhdyn tuohon joulusta nauttimiseen! :xmas: Onkin nyt syytä olla iloinen, onnellinen ja nauttia joulurauhasta. Ja hei, tulkoot nyt vaikka se kilo lisää joulun vuoksi - ollaan me se ansaittu.

Toivoopi Bee ja pikkutonttu

 

Ihan nopeasti piti heti Rouva B:lle kommentoida etten unohda.. Se mikrosteriloija oli meillä tosi tarpeellinen, samoin aventin rintapumppu oli korvaamaton. Poika oli syntyessään niin pieni, että joutui tekemään hirveästi työtä saadakseen rinnasta maitoa ja vaikka sitä siitä saikin, niin paino laski alussa liikaa koska energia meni siihen imemiseen. Niinpä multa kiellettiin imetys muutamaksi päiväksi kokonaan ja piti antaa pullosta maito. Jos tuota rintapumppua ei olis ollu niin imetys olis varmaan loppunu heti alussa, sillä sai maidon tulon lisääntymään eikä tarvinnut antaa korviketta. Meillä ei ollu heti sitä steriloijaa, mutta kun pari päivää oltiin keitelty pulloja ja pumpun osia niin käytiin se ostamassa ja tyytyväisiä oltiin. Pullon lämmitintä meillä ei ollu eikä kyllä olis ollu tarpeellinenkaan. Vesihauteessa saa ihan hyvin lämmitettyä ja reissussakin lämmitys onnistui hyvin kun laski tulikuumaa vettä astiaan ja pullo sinne hetkeksi.
Taikapavun kanssa samaa mieltä että hirveesti on myynnissä tavaraa jota ilman pärjää vallan hyvin. Hyvä bisnes tämä vauvabisnes =)
Meillä mies piti isäkuukauden esikoisen aikaan ja minä olin samaan aikaan kesälomalla töistä, oli kiva kun oli kesä aika, miehellä oli sitten 2kk lomaa kun oli kesälomakin ja minä jatkoin hoitovapaalla kesälomani jälkeen. Saatiin siis koko perhe olla kotona se aika
Nyt pitää lähteä bussipysäkille käveleen, viimeset joululahja hankinnat pitäis tänään tehdä.. Palaan illalla! :wave:

 

Enpäs sitten ehtinytkään eilen kirjotteleen..
Napsikselle onnea ihanasta ultrasta! :heart:
Ja Taikapavulle onnea tyttölupauksesta! :heart:
Tuulia: kullostaa hirveältä hinnalta sata 100? tuosta tyynystä.. Ite pärjäsin ekassa raskaudessa ihan tavallisilla tyynyillä ja yhdellä sellaisella pitkällä. Ja sitten ostin hyvissä ajoin ihan normi imetystyynyn ja otin sen käyttöön myös. Sinällään toi imetystyyny oli kyllä hyvä hankinta että alussa pojan ruokailut kesti 40min./kerta kahden tunnin välein. Sen avulla sai tuettua vauvan hyvin että pystyi itse olemaan rentona, muuten olis varmaan hartiat ja niska ollu vähän jumissa. Ja myöhemmin sitä käytettiin varmistuksena lattialla kun poika harjoitteli istumista.
Meillä on ergo-kantoreppu olemassa, siihen pitäis vaan ostaa se vauvatuki. Toisaalta oon alkanut nyt himoitseen manduca-reppua.. Aattelin että jos myis ergon pois ja ostais manducan tilalle
Mä oon nyt pari päivää mittaillu verensokereita, vielä 4 päivää pitäis mittailla. Sokerirasituksessa oli 1 tunnin arvo koholla, nyt on arvot ollu kirkkaasti alle rajojen. Onneks ei osunu jouluun toi mittaileminen Toivottavasti selviäis ruokavaliolla eikä tarttis insuliinin kanssa alkaa pelaan.
Maanantaina on äitiyspolin käynti verenpaineen takia. Terkka laitto lähetteen kun neuvolassa oli paineet koholla, ostin oman mittarin ja kotona paineet on ollu hyvät. Kävin neuvolassakin mittauttamassa sillä omalla mittarilla että onko se luotettava, niin heti oli koholla.. Eli johtuu siis jännityksestä. Terkka kysy haluanko että poli käynti perutaan, mutta sanoin meneväni ihan mielelläni sinne. Jos vaikka sais jotain mielipidettä siihen että kuinka noihin suppareihin pitäis suhtautua. Tai siis kauanko uskaltaa olla töissä ettei kohta oo taas sama tilanne kun ekassa raskaudessa. Ja näkeehän siellä varmaan vauvan, kun yleensä ne ainakin ultraa siellä. Rakenneultra mulla onkin vasta 18.1. rv20+6
Ihanaa, jouluun enää alle viikko! Lahjat on hankittu ja paketoitu, tosin hirveesti tekis mieli vielä jotain hommata pojalle ja miehelle :xmas: Niillä alkaakin tänään joululoma, mulla olis vielä la-ke töitä :| Jos vaan flunssa ei mee pahemmaks..
:wave:

-minttu ja pumpelo :heart: rv16+3

 

Taikapapu: Joo mäkin oon miettinyt että ei kait se vauva niin älyttömästi tarvikkeita tartte, meille nyt autoon turvaistuin ja hoitopöytä on kyllä vaunujen lisäksi tärkeimmät: meillä 2 koiraa ja kissa, joten voi olla ainaki alussa hankalaa saada niistä rauhaa vaipan vaihtoon sängyllä saati sitten lattialla. Mutta on kyllä tosi paljo sellasta kamaa myytävänä joita ilman varmasti pärjää.
Lahjat oon hankkinut ja jouluksi mennään miehen kans ihan vaan kahdestaan mökille, me ei osteta toisillemme mitään lahjoja ja jouluna nautitaan hyvästä ruoasta ja mökin hiljaisuudesta, se tuo oikean joulumielen mulle. =)
Hyvää joulun odotusta kaikille.

Tuulia + Jalmari 16+1

 

Neuvolassa käyty ja löytyihän se selitys niille mun vatsakivuille joista kyselin.Ne on supistuksia :kieh: Ihan kiva jos ne nyt jo alkaa... Jouduin sairaslomalle 23.12 asti. Muuten oli kaikki ok. Painokin oli jopa laskenut -100g Yritän pitää painon suht samoissa koska sitä on ylimääräistä nyt jo 25kg niin ei nuo raskauskilot tee kauhean hyvää.

Tuulia:teitin joulu kuulostaa aivan ihanalta.Oma rauha ja ei kiireitä minnekään niin se pitäiskin olla! :xmas:

Alex 16+5

 

Alexandria: ai nyt jo supistaa...voiku ihanaa...onko kipeitäkin?

Itselläkin suppareita lähinnä iltaisin kun tappelen lapsia nukkumaan tai päivisin jos oon puuhaillut liikaa..... ala selkä ihan romuna
Pyysin lähetteen neuvolasta labraan jotta voin pois sulkea ettei kivut ole mistään tulehduksista.....

t:aitiliini83 18+6 :heart:

 

Tänään kannettiin kehto ja pinnasänky (- mun vanha!) kotiin. B) Ja eilen ostin kaverilta ammeen ja vauvan keinun. Nyt puuttuu isommista hankinnoista lähinnä enää hoitopöytä.

terv. Krokodiili 29+2

 

Nyt alkoi juuri "Aamusydämellä" ohjelma, jossa on aiheena lapsettomuus. Vaikka tilanne on nyt hyvä omallakin kohdalla, lapsettomuus on vielä herkkä aihe. Rohkeita ihmisiä ovat, jotka ovat menneet ohjelmaan kertomaan tästä. Itse en pystyisi, itkisin varmasti koko haastattelun ajan.

Alex: Otahan nyt tosiaan iisisti kun supparit jo ilmoittelee itsestään.

Kroko: Ai että. Varmasti ihanaa jo laittaa vauvalle tarvikkeita valmiiksi =) Jotenkin vauvantulo tuntuu silloin konkreettisemmalta.

Itse en ole hankkinut vauvoille yhtikäs mitään, onhan tämä vielä aika alussakin. Sormet kyllä syyhyää ihaniin vauvannuttuihin ja leluihin, mutta jostain syystä en vielä uskalla. Toisaalta voisin jo antaa itselleni luvan luottaa tulevaisuuteen ja lopettaa pelkäämisen. Ehkä se lähtee pois kun uskallan ostaa ensimmäisen nutun. Tajuan kuitenkin miten äärettömän onnekas olen, kaikille halukkaille ei lapsia siunata.

Ihanaa jouluista odotuksen ja aikaa teille kaikille, nautitaan pienistä ihmeistämme.

Hope79 16+5 ja sintit

 

aitiliini:kipeitä on! Tulee yleensä rasituksen jälkeen mutta eilen riitti pelkkä autosta kauppaan ripeämmin kävely (kun palelin) niin sitten kostautukin niin ettei pystynyt hetkeen kävelemään vaan menin penkille istumaan. Tulehdusnäytteet otettiin multakin jotta tiedetään varmuudella että ovat supistuksia. Mutta kumminpäin vaan niin ei taida kauhean hyvä olla...Kyllä se tästä taas ,kunhan kaikki menisi loppuun asti hyvin. :|

Alex 16+6

 

Hyvää joulunalusviikkoa Naiset!

Ihanaa kun on niin lyhyt viikko! Jotenkin prioriteetit ovat nykyään jo ihan muualla kun työssä, odotan kovast iettä nää vajaat 2kk kuluisi pian ja pääsisin äitiyslomalle! :heart:

Alexandria: HUI! Ne oli siis supistuksia nyt jo! Sullehan voi käydä niin että joudut/pääset äippälomalle todella aikasin ottamaan rennosti jos eivät lopu moiset. Onneks on monia konsteja joilla vauveli saadaan pysymään masussa vaikka supistaisi jo aikasin.
Mulla on tullu 3 supistusta koko raskauden aikana kun treenasin liikaa lantionpohjaa. Mutta eivät olleet edes kipeitä ja mennäänhän tässäjo rv24.

Hope: Mie olin tuossa vaiheessa jo hankinut ekat nutut. Siitä tuli jotenkin tosi hyvä mieli, teki psyykkisesti hyvää. Ja tosiaan, se on merkki siitä, että luotat jo tulevaisuuteenkin. Kohtahan alkaa tammikuun aletkin!

Krokodiili: Ihanaa! Vauva on jo konkreettisesti osa teidän huushollia. Meillä myös on pinnikset suin muut koottuna, kissat ovat hyvillään kun heille on laitettu sängyt ja sitterit ja pelit. :kieh: Ovat onnesta soikeena! Ja vielä äidin vanha kehto. Voi kun ihanaa! :heart:

äitiliini: Käytätkö/osaatko suositella jotain selkätukea? Mie laitoin huutiksessa huudon menemään parista tukivyöstä, jos niillä saisi vähän ennaltaehkäistyä noita selkäkipuja.

Tuulian joulu kuulostaa ihanalta! Mekään ei osteta lahjoja, turhaa stressiä moinen ja kun me vielä ostetaan toisillemme sitä mitä toinen tarvitsee silloin kun toinen tarvitsee. Lahjan siis saattaa saada ihan ex tempore. Sen takia tuntuu tyhmältä ostaa just jouluna jotakin jos ei oo tarvetta jollekin. Eh. Olinpas vähän sekava. Mutta me ollaan kotona ja jokunen sukulainen piipahtaa meillä myös.

minttu: Täälläkin on keskiviikolle saakka töitä! Mullakin epis ukkeli meinas tehdä koko viikon hommat tänään niin, ettei menis enää töihin kun vasta joskus joulun jälkeen. Tosi reilua.

Minä: Meillä mennään nyt rv24 ja tällä viikolla päästäänkin sitten 7. kuulle! Aika menee todella lujaa ja vatsakin kasvaa todella lujaa. Ihmiset jo huomauttelevat asiasta ja onnittelevat ja jopa jokunen tullut taputtelemaankin. Minua ei taputtelu haittaa.
POitsu vastassa vahvistuu ja potkii niin paljon että on välillä vaikeuksia esim. lukea. Kun tärisee koko nainen potkujen voimasta.

Toivoopi Bee ja Ee 23+2 (kerrankin kärryillä!)

 

Heippa naiset! :wave:
Terkut neuvolasta, kävin aamulla. Kaikki näytti ok, mitä otettiin.
Sydänäänet kuului ja jumpsuttivat menemään siinä lukemalla 150.
Paino on pudonnut kilon alotuksesta, mikä ei haittaa kun on ylimääräistä.
Eiköhän se ala pikkuhiljaa menemään ylöspäin kuitenkin.

Meil on rakenneultra 19.1 ja seuraava neuvola sitten 27.1. Silloin on kuulemma viikkoja niin paljon, että saan jo Kelaa varten todistukset.
Ja niihin aikoihin pitäis käydä myös sokerirasituskokeessa, mitä en odota todellakaan innolla, kävin sellaisessa syksyllä. Mutta onhan se mentävä.

Mä olen ajatellut kans hankinnat jättää ensi vuoden puolelle ja jos tosiaan jotain alennuksiakin voisi käyttää hyväkseen.
Pukinkonttiin ostin kyllä iskälle yhden pienen paidan ja bodyn Varmaan tulee kommenttia että ei nämä taida ihan hänelle mahtua

Mulla ei ole mitään ylimääräisiä lomia, mutta onneksi on kome vajaata viikkoa tiedossa.
Mies on ollut kotona sairasalomalla melki puoli vuotta putkeen, saa nähdä pystyykö vuoden vaihteen jälkeen jo menemään töihin. Oli pienessä kolarissa keväällä.
Mun pitäis yrittää välttää stressiä, mutta tääll töissä välillä sitä tulee ja tunteet kuumenee kun asiat ei suju. Illalla sitten tunnen kun sydän hakkaa, ehkä on jo jotain supistuksen tapaisiakin tullut ja olen illalla aivan kuitti. Siksi mä yritänkin ottaa nyt vaan iisisti, huom yritän. Välillä käyn lukemassa teidän juttuja ja yritän tehdä kaikkea kivaa ja kevyttä hommaa Onneksi nämä joulunpyhät ovat varmaan hiljaisempia kun monet ovat lomilla.

Rouva B: piti kysyä että mites ne kuukauden lasketaan kun mainitsit että olet 7. kuulla? Siis että onko se aina 4 viikkoa = 1 kk vai kalenterikuukausittain?
Mulla kun on tänään 16+0 niin enkös tuon 4 viikkoa laskutavan mukaan olisi siten jo 5. kuulla?

Juu eipä kai nyt muuta kummempia, vointi on ihan hyvä, paitsi väsymystä on iltaisin, mutta yritän nukkua paljon ja viikonloppuisin levätä kunnolla.

Oikein mukavaa lyhyttä viikkoa kaikille ennen joulua!!

T.Ripe + Elvis 16+0 :heart:

 

Kyllä te Ripe jo meette just viidennellä kuulla!
Ja me päästään seittemännelle tällä viikolla, eli lauantaina. Nyt ollaan vielä kuudennella siihen saakka.

Toivoopi Bee

 

Kyllä te Ripe jo meette just viidennellä kuulla!
Ja me päästään seittemännelle tällä viikolla, eli lauantaina. Nyt ollaan vielä kuudennella siihen saakka.

Toivoopi Bee

Ok, kiva tietää! Tätä mietinkin joskus, että miten ne kuukaudet sitten lasketaan.
Heh viidennellä kuulla mennään eikä töissä tiedä vasta kuin pomo! Löysät vaatteet ja jo ennestään oleva maha on hyvä hämäys!

T.R

 

Hei,

Onpa täällä pitkällä jo monet, toivottavasti kaikkk sujuu loppuun asti hyvin. Niin ja nauttikaa tosiaan siitä hyvät naiset, että teillä on ne masuasukit elossa, kaikista vaivoista ja muista huolimatta. Ja nauttikaa siitä, että tosiaankin pääsette jatkossa viettämään niitä perhejouluja.

Kirjoittelin itse tässä samassa ketjussa aiemmin. Plussasin siis ekasta IVF/ICSI:n 2 alkion tuoresiirrosta, jossa toinen meni kesken rv5+ ja toinen todettiin ihan yllätteän keskeytyneeksi rv10+3, vaikka paria päivää aiemmin kaikki vielä ok. Ja sitten oli se karsea sairaalakeikka ja muuta ikävää...

Omasta tilanteesta sen verran, että meillä joulu on peruttu kokonaan - ekaa kertaa koko elämässä. Ei koristeita, ei kuusta, ei kynttilöitä, ei joulukukkia, ei joululahjoja, ei jouluherkkuja, ei mitään - ei edes pihavaloja. Raskauskalenterin mukaan tällä viikolla pitäisi tuntua liikkeet. No, eipä tunnu mikään, kohdussa on hijaista kuin haudassa, kaikki on ihan tyhjää. Joulu tässä tilanteessa kuulostaa liian irvokkaalta juhlalta.

Koko elämä on ihan paskaa, synkkää, harmaata ja epäonnea. Tuntuu, kun oma elämä valuisi ihan tyhjiin, periaatteessa elämän parhaat vuodet menee hukkaan tässä hoitorumbassa, pettymyksissä ja menetyksissä. Oma elämä on ihan pysähdyksissä ja muut elää unelmiaan ja tulevaisuuttaan. Töissä käyn harvakseltaan, ehkä kerran viikossa tai vain silloin kun on opetusvelvollisuutta tai joku sovittu tapaaminen. Ketään en ole oikeastaan juurikaan nähnyt, en jaksa teeskennellä "sosiaalista". Keskemenosta toipuminenkin kesti jo fyysisesti pitkään, kun kaikki meni niin hanuriin kun vaan voi mennä.

Heti vuodenvaihteen jälkeen laitamme tämän oikeasti lapsiperheelle sopivan asunnon - tätä virttä ollaan kuultu jo kohta kolme vuotta - myyntiin ja muutamme pois täältä lapsiperheparatiisista. Tarkoitus on palata kesän korvilla Helsinkiin ja ryhtyä jatkamaan uraa varsinaisen työni parissa, väitöskirja saa hautua hetken - ja sitä uraahan mulla on aikaa tehdä...Raskaudesta en edes uskalla haaveilla, vaikka lääketieteellisesti mun keholla ei ole yhtään varaa odottaa ja toipua ja siksi olisi ihan pakko jaksaa yrittää pakastettujen alkioiden siirtoa. Meillä siis pakkasessa 7 alkiota ja ekat arpajaiset eli PAS olisi tammikuun lopulla. Nytkin syön putkeen e-pillereitä - mikä vitsi! Mutta tämä siis vain, koska endo pitäisi saada pysymään ruodussa... En usko, että yksikään niistä pakkashepuista tärppää, hyvä jos sulatuksesta selviävät. Ja jos ihme tapahtuu, niin luultavasti taas saadaan kuulua siihen 3-5% porukkaan, joka menettää vauvansa sykkeen havaitsemisen jälkeen. En siis epäile, ettenkö tulisi hoidoilla raskaaksi. Sen sijaan epäilen, että elävää lasta en tule koskaan näkemään.

Sori kun tämä viesti nyt varmasti poikkeaa muista yltiöpositiivisista jouluviesteista, mutta tällaista tämä elämä nyt täällä taas on eikä loppua tälle kurjuudelle näy.

t. Vadelmaunelma

 

Heippa Vadelmaunelma!

Ja kiitokset pistäytymisestäsi. Toistaiseksi oletkin ainoa tästä ketjusta noin ikävällä tavalla pudonnut. :'(

Kyllä ymmärrän että on joulumieli kadoksissa. Olisin perunut joulun itsekin tuossa tilanteessa. On se aiempinakin vuosina tuntunut vähän väkinäiseltä, mutta vietetty kuitenkin. Ei nyt noin suuren surun kourissa kuitenkaan...

Voin vain sanoa että uskon hiukan ymmärtäväni Sinua, olihan meillekin yritystä vuodesta 2005 ja keskenmeno alkaneesta IVF-raskaudesta takana ennen tätä ihmettä.
Hyvä kuitenkin että edes jolain tavalla jatkatte eteenpäin. En nyt haluaisi uskoa että lapsitoiveet pitäisi kokonaan haudata, mutta se, ettei liiku mihinkään tai muuta mitään, on pahinta.
Mehän laitettiin hakupaperit ja alettiin koulutus sijaisvanhemmaksi kun heitettiin omat haaveet romukoppaan. Tai kauniimmin sanottuna vaihdettiin suunnitelmaa. Ja ihan aidosti ehdin jo siitäkin vanhemmuudesta innostua! Koulutukseen ei sitten kuitenkaan koskaan päästykään kun raskaustesti teki tepposet ja näytti kahta viivaa... Ja kyllähän sekin sitten tuntui siltä että nyt pitää alkaa taas stressaamaan että kauan tämä mahassa meinaa olla. Just nyt, kun olin päässyt eteenpäin ja en tosiaankaan elätellyt toiveita raskaudesta.

Olet ollut mielessä paljon ja toivon, että inspiraatio elämää kohtaan vielä löytyisi.
Ainakin on muuta ajateltavaa muuttojen ja muiden kanssa.

Tuokoon ensi vuosi onnea ja iloa surun mustan peiton päälle!

terkuin Bee

 

Bee: Varmaan siksi onkin niin luuseriolo, kun koko raskautuminen on niin älyttömän vaikeaa, luomulasta on ihan turha toivoa ja tuntee itsensä niin huonoksi, kun maailman luonnollisin asia on niin vaikea ja ei suju "normaalisti". Ja sitten kun se raskaus saadaan alkuun rankalla hoidolla, niin menee kesken - että näinkö huono ja surkea mä tosiaan olen?!? Että eikö mun keho tätäkään hommaa osaa hoitaa? Miksi ei voinut koko homma mennä ihan pieleen? Negakierrot on paljon helpompi kestää kun nämä. Mulla on myös ennen tätä keskenmenoa ollut 2 biokemiallista raskautta, jotka menneet siis heti rv 4+, mutta että tikussa on kuitenkin 3 kertaa nähty plussa...Lapsia kuitenkin on 0.

Sijaisvanhemmuus ei ole meidän juttu. Sanotaanko vaikka kauniisti näin, että varsinaisen työni vuoksi tiedän ihan liikaa noista kuvioista ja siitä, mitä se sijaisvanhemmuus ja perhe-elämä tarkoittavat silloin...En halua satuttaa itseäni tämän enempää, siksi en siihen ryhdy. Voisimme harkita asiaa, jos saisimme edes sen yhden oman pienokaisen. Adoptiokaan ei tunnu meidän jutulta....Että kaksin varmaan jäädän katkeroitumaan, koska elävään lapseen en oikeasti usko, en uskalla.

Jatkossa varmaan vietetään kaikki joulut kaukomailla, maissa, joissa sillä joululla ei ole niin väliä...Ollaan oltu ennenkin jouluna mm. Aasiassa, mutta lähinnä siksi, että lomat on molemmilla olleet joulun molemmin puolin...Jatkossa ei kuitenkaan varmaan muuta vaihtoehtoa ole, jollei ihmeitä tapahdu. Sanoinkin miehelle, että vaikka hoitoja jatketaan ja vaikka tulisi mikä plussa tikkuun, raskaus alkaisi ja olkoon vaikka kuutoset olisi tulossa (heh, heh!), niin ensi jouluksi nokka kohti Malesiaa, Indonesiaa tai vastaavaa ja sitä matkaa ei peruta a) jollei ole kotona vauvaa b) olen niin pitkällä raskaana, että mikään lentoyhtiö ei ota enää lennolle. Muuten reissua ei kannata perua, koska mitä vaan voi sattua...

 

vadelmaunelma: mukava kuulla susta! Olet ollut mielessä. Olen niin pahoillani delleen teidän julmasta kohtalosta :hug: Mutta yritän edelleen tuoda vähän valoa teille mikäli se yhtään auttaa.Meillähän on myös takana 4 keskenmenoa,kaikissa on nähty jo syke ja ajateltu että kaikki mukamas ok mutta sitten jostain syystä eivät ole jaksaneet.Tällä hetkellä kuitenkin mennään rv 17+0 kaikesta huolimatta.Eli vaikka kaikki näytti meidänkin kohdalla synkältä (tämähän oli viimeinen hoito mikä julkisella puolella enää saatiin eli viimeinen mahdollisuus oli tämä siirto) niin silti kävi näin. Ymmärrän että ei ole helppoa,olen sen itse kokenut neljään kertaan.Se vaatii aikaa.

Kaikesta huolimatta kaunista ja toivorikasta joulua :xmas:

 

Vadelmaunelma! toivottavasti teille vielä se vauva tulee... en voi edes kuvitella miltä susta tuntuu kun itse en ole kokenut samaa.....koita kestää ja ajatella positiivisesti, ehkä se sieltä joskus tulee!

rouva b mulla on joku tuki vyö jonka ostin muistaakseni lastentarvikkeesta yli 5 vuotta sitten mutta en osaa sanoa onko se hyvä vai huono tai onko sitäkin parempia olemassa.... itse en koe tota vyötä mitenkään kovin hyödylliseksi tai sitten en osaa käyttää sitä oikein

Seuraava ultra ois ens viikolal ja en todellakaan ole edes varma että onko toi vauva edes enää elossa....liikkeitä en tunne ja supistelee..... viimeks oli se 12 vko:n ultra ja sen jälkeen ei ole ollut mitään kuunteluja.... joskus 17 viikolal ehkä tunsin jotakin hentoa liikettä :/
Mies yritti lohdutella että oon liian kiireinen että en ole ehtinyt tuntekkaan mitään.... en tiedä sit..... toivottavasti kaikki on hyvin.....

 

Vadelmaunelma: mäkin oon miettinyt mitä sulle kuuluu.. Kyllä tulee olemaan raskasta tämä teidän joulunaika varmasti. Toi on varmaan ihan hyvä ajatus lähteä ulkomaille jouluna, täällä suomessahan se on niin perhejuhla, että lapsettoman ahdistus voi kyllä siitä lisääntyä..
Itse olen aina kuitenkin ollut niin jouluihminen, että lapsettomuuskriisissäkään en ole joulua halunnut perua.. Mullakin takana yksi km, joka ajoittui joulukuun alkuun.. pari vuotta sitten.
Ymmärrän sen, että et uskalla uskoa tulevaisuuteen, itsekin olen koko hoitojen ajan ollut todella pessimistinen, jotenkin itsesuojeluvaisto tekee sen.
Uskon kuitenkin, että teillä on vielä hyvät mahdollisuudet saada lapsi kotiin asti, jos kerta ekasta ivf-hoidosta plussasit, ja pakkasessakin on alkioita odottamassa.
Itsekään en vieläkään usko, että nyt ollaan tässä, raskaus puolessa välissä ja kaikki toistaiseksi hyvin..
Takana kuitenkin 6 ivf-hoitoa omilla soluilla, yksi keskenmeno, ja nyt luovutetuilla munasoluilla tärppäsi..
Tänä aikana on itketty niin monet itkut, että kyynelillä täyttäisi jo pienen lammen..

Kannattaa kuitenkin jatkaa yritystä, jos suinkin jaksaa..
Voimia sinne!! Tulehan kertomaan kuulumisia jatkossakin, josko vuosi 2010 olisi teille se onnen vuosi!!

ON: tänään oli meilläkin kauan odotettu rakenneultra: pikkuisilla kaikki hyvin, toinen 316g, toinen 346 g. Pienempi paljasti värkkinsä, ja paljastui pojaksi, toinen on vielä arvoitus..

Onnittelut kaikille muillekin hyviä ultrakuulumisia saaneille!!!!! Kyllä me tytöt ollaan tää tosiaan ansaittu, täytyy nyt muistaa nauttia, vaikka kremppojakin varmasti on kaikenlaisia..

Vilhelmiina ja tuplat, huomenna poksuu 20+0

 

Vadelmaunelma :hug: :hug: :hug: !!! Mä uskon että teillä on ihan älyttömän raskasta, enkä voi edes kuvitella miten pahalta tuntuu ;(. Mutta mä yhdyn Vilhelmiinan sanoihin ja ajatuksiin siinä, että uskon myöskin että teille se oma pieni käärö joskus suodaan jos nyt ekalla ivf;llä tärppäsi kuitenkin ja ei mennyt heti alussa kesken. Mutta tuo ajatus ei tietty tällä hetkellä teitä yhtään lohduta eikä siihen voi turvata, ymmärrän täysin.

Ja joulunaika on kyllä paha.. joulu on niin perhekeskeinen juhla ja lapsiperheet ja lapset oikein korostuu tähän vuodenaikaan. Tosiaan varmaan ei yhtään huono ajatus koittaa suunnata ajatuksia ulkomaanmatkoihin ja "kaikkeen muuhun" kun siihen vauva-asiaan. Mä myöskin toivon että vuosi 2010 on teille se onnen vuosi!!!

(.) kaikki kunnossa neuvolassa. Hemppa oli noussut takas 128 ja rautaa ei tarvita. Verenpaine oli matalalla, painonnousu joku 500g/vko, mut viimeks oli vissiin 200g ni kuulemma ihan hyvä näin. Ei pidä stressata painosta. Nyt yhteensä noussut 5kg.. itsestä tietty tuntuu paljolta. Sf-mitta oli 19 <3. Sain kelan paperit jotka joulun jälkeen saan sitten palautella ja seuraavaksi on tammikuussa lääkärineuvola.

Täällä sateleepi lunta ja aattelin tehdä siivouksen tänään. Kinkku on lämpeemässä pöydällä ja illalla pitäisi tehdä bataattilaatikko. Nams. sisko tulee myöskin tänään yökyläilemään ja ajattelin ehtiä vielä vähän kaupassakin käymään ja pienellä ulkolenksalla kun on niin ihanan luminen ja jouluinen ilma.

Vilhelmiinalle onnea myöskin hyvistä ultrakuulumisista, ihanan kokoisia pienokaisia siellä masussa . Onko sulla jotain ajatusta siitä että mahtaako toinenkin vauveli olla poika?

 

Niin oikeastaan kaikki "sijaistoiminnot" ovat vaan itsensä huijaamista eivätkä ne oikeasti auta mitään. Ystävillämme sama tilanne. Pari ivf -hoitoa takana, keskenemeno, tuhoutuneet alkiot jne. Nyt ostivat talon, jota remppaavat ja vaihtoivat myös paikkakuntaa ja hankkivat uudet työt. Sanovat, että on itsensä huijaamista koko juttu. Valtava epätoivo, ahdistus ja itku tulee kuulemma missä vaan. Ja yhtään ei tietenkään auta se, että muut virnuilee ällö ilme vieressä, ai että perheellekö taloa laitatte...voi voi, kyllä se vauvakuume teillekin...Säälin heitä.

Meillä on taloudellisesti hyvä tilanne monessakin mielessä ja se mahdollistaa myös yksityisellä hoidossa ramppaamisen. Mutta silti alan olla yhä enemmän sillä kannalla, että rahalla ei ole mitään väliä. Oikeastaan millään talolla tai ulkomaanmatkoilla ei ole mitään väliä, koska ei sillä rahalla näytä saavan niitä tärkeimpiä asioita. Hukutan usein murheitani shoppailuun, suunnittelen uutta sisustusta, asuntoa, matkoja ja vaikka mitä - ostan, ostan ja ostan. Mutta ei niistä oikeasti mitään muuta jää kuin tyhjä olo, koska se oikeasti tärkein asia puuttuu. Uraa ja menestystä tutkimusmaailmassakin tavoittelen lähinnä siksi, että muutakaan ei ole. Voisin hellittää, tehdä vähemmän ja tyytyä vähempään, jos saisin sen tärkeimmän, perheen. Tosi asia on kuitenkin, että lasta ei voi millään korvata eikä se unohdu hienoilla harrastuksilla, matkoilla, taloilla tai autoilla tai millään muulla. Että millä ihmeellä sen lapsen kokoisen elämän aukossaan täyttää?!? Ei millään. Minun on oikeasti vaikea uskoa, että lapseton elämä silloin, kun sitä lasta ja perhettä haluaa, ei ole elämisen arvoista eikä se voi olla tyydyttävää ja onnellista. Se tässä on pahinta - olenko siis tuomittu ikuiseen suruun, tuskaan ja masennukseen? Näin kuvittelen. Olen kateellinen paitsi nille, joilla on lapsia, myös niille, jotka eivät niitä halua. Voi kunpa en haluaisi, niin tätä ei tarvitsisi kokea. En oikeasti tiedä, mitä elämälläni teen, jos en lasta koskaan saa.

 

Te joilla lapsia on jo ennestään ja te ketkä olette niin pikillä viikoilla että tunnette jo liikkeet niin millä viikoilla olette tunteneet liikkeet ekan kerran? Kovasti omiani täällä odottelen ja ei ole mitään hajua millaisia tässä pitäisi kuulostella? Jotain hyvin hentoa?

Alex 17+1

 

Alexsandria mä osasin sanoo aikalailla 17+0 että ne oli liikkeitä joita tunsin. Alamasulla sellasta tosi jäänskää kuplimista.

Nyt on poika pääylöspäin ja jalat alaspäin eli sellasta tosi jänskää "muljuamista" tuntuu tuolla ihan alhaalla. Jossain karvojen kohdalla ja en oikein aina tiiä onko niin älyttömän miellyttävän tuntusta . Mitähän se sit on ku vauva voimistuu ja futaa kunnolla esim. kylkiluihin. Heh.

Nyt riisipuuronsyöntiin ja sit pikkusen pihalle ku niin älyttömän ihanasti paistaa aurinko B)

 

Vadelmaunelma :hug: Käyt läpi nyt vaikeita aikoja. Tunnistan itseni sun kuvauksista, täytyi käydä pohjalla että voi taas kurotella kohti parempia aikoja ja tunnelmia. Jos sinusta tuntuu ettet selviä tästä yksin tai miehesi kanssa, menkää puhumaan terapeutille, se saattaa helpottaa.

Täällä on monia jotka ovat saaneet kokea pettymystä pettymyksen perään, ja lopulta vihdoin on tullut onnistuminen. Meilläkin viimekeväinen kaksosten keskenmeno melkein antoi pisteen yrittämiselle, se tuska oli niin järkyttävä. Viides yrittäminen lopulta kannatti, vaikka voimat meinasi loppua kesken.

Surekaa kun on surun aika, kukaan ei voi sanoa teille miten pitää surra tai miten pitkään. Neuvoisin kuitenkin että elkää vielä luovuttako, teillä on vielä käsittääkseni alkioita pakkasessa. Kerätkää voimia oma aikanne, uskon ja toivon että teillekin pikkuinen suodaan.