lapseton siskoni,perui lapsen hoidon

[_____]

Hanki lapsenhoitoapua ja tukea muualta.

Siskolla tai muillakaan sukulaisilla ei ole mitään lapsenhoitovelvoitetta.

 

[madicken harmaana]

Mä olen tästä ihan samaa mieltä. Tietenkään ei ole velvollisuutta hoitaa, mutta ihmettelen, että on niin itsekäs, että ei silloin tällöin tarjoudu.

Ehkä asennekin tässä vaikuttaa. Se jos ap pitää tuota lapsen hoitoa siskon velvollisuutena ja siskoa itsekkäänä jos tämä ei auta niin kyllähän se varmasti syö noita auttamishaluja.

Mitä tuohon tilanteeseen tulee niin perumiseton aina ikäviä, ehkä sisko ei sitten vaan halua hoitaa lapsia ollenkaan muttei saa sitä sanotuksi. Ap:n kannattaisi etsiä sitä lastenhoitajaa muualta tai kysyä siskolta jos tälle sopisi paremmin vaika muutaman tunnin hoitoajat. Vuorokausi on kuitenkin pitkä aika, varsinkin kahden lapsen kanssa joista toinen on vielä erityislapsi (miten se sitten hoitoon vaikuttaakaan).

 

[Molleri]

Eipä ole siskon pakko suostua hoitamaan. Itse olet päätöksesi lapsistas tehny...

MUTTA minäkin soisin muutaman kerran kuussa jokaiselle äidille sen, että saisi viettää hetken aikaa ilman lapsia. Mulle tuo aika on korvaamatonta ja tarvitsen sen, ihan joka kuukausi. Suosittelen ap hankkimaan lastenhoitajaa jotain muuta kautta, tai kysymään josko sisko voisi/haluaisi antaa hoito-apua päiväsaikaan muutaman tunnin? Ei olis siskollekaan niin rankkaa, mutta saisit hetken hengähtää.

 

[Karju]

Ei olekaan velvollisuutta, mut jos on jo lupautunu, niin kyllähän se v*tuttaa.

 

["shihtzu"]

[QUOTE="poikia3";23539587]Ennen muinoin ne mummot ja papat ovat olleet siellä sun nurkissasi, kun ne ovat hoitaneet lapsiasi sinä sitten huolehdit heistä elämäsi loppuun asti, ruokit, vaatetat jne. En ole ollenkaan varma, onko asiat ennen olleet paremmin.

Jos äiti tarvitsee omaa aikaa, puolisosi on ensisijaisesti sitä varten. Ja jos tarvitsette yhteistä aikaa, hoitajan voi myös palkata![/QUOTE]

No minua on molemmat isovanhemmat hoitaneet aina välillä ja eivät todellakaan ole asuneet vanhempieni nurkissa.

Ja kaikilla ei ole sitä puolisoa.

 

[MEILLÄ]

mä oon vissiin tooosi vanhakantainen kun koen että läheisiä autetaan sillä tavalla kuin he sitä tarvitsevat. me autetaan säännöllisesti meidän lähipiiriä (suunnilleen 2-4krt kuussa) ja joissain asioissa saadaan apua takaisinkin. meidä'n lapsia ei juuri saada yökylään, käyvät vain mun vanhemmilla par kertaa vuodessa. ja se rassaa välillä paljon, varsinkin kun muilla samassa porukassa on usein lapset yökylässä... en haluiskaan joka viikko lähettää lapsia yökyläilemään, mut ois kiva että jos pyydetään tarpeeseen ni oisivat valmiita auttamaan.

me halutaan kasvattaa lapsemme ihan itse, eli kerran vuodessa jos vaik mun veli perheineen ottais meidän nassikat heille ( ja tietty lähettäisivät välillä omansa meille) niin ei ois kohtuuton taakka, etenkin kun on kyse terveistä lapsista...

 

["ipanat"]

[QUOTE="shihtzu";23539940]No minua on molemmat isovanhemmat hoitaneet aina välillä ja eivät todellakaan ole asuneet vanhempieni nurkissa.

Ja kaikilla ei ole sitä puolisoa.[/QUOTE]

Hohhhoijaa. Kun puhutaan "ennen vanhaan", tarkoitetaan kyllä yleensä aikaa "enemmän kuin puolet omasta eliniästäni". Kun puhutaan todella ajasta ennen kansaneläkkeitä, niin kyllä vain, onnekkaat isovanhemmat asuivat lastensa nurkissa.

 

["siiri"]

Mitäpä jos vaikka lasten isä hoitais niitä välillä että saisit hengähtää.

 

["vieras"]

MIKSI siskosi pitäisi hoitaa lastasi? Eri juttu, jos hän itse vapaaehtoisesti tarjoutuu hoitamaan sen verran kuin kokee osaavansa. Ymmärrän, että yksinhuoltajana sinulla ap on varmasti rankkaa.

Kokonainen vuorokausi on kuitenkin aika pitkä aika, jos ei ole kokemusta lastenhoidosta. Oma lapsi tietty eri juttu... jos se aika siskollesi joskus koittaa.

 

["ipanat"]

Jokainen hoitakoon itse omat lapsensa. Eiköhän sen yhteisöllisyyden vaatimuksen nimissä saa ihan tarpeeksi kupattua läheisiä ja yhteiskuntaa muutenkin. On aina niin paljon helpompi huomata se, missä itse tarvitsee apua ja kun sitä ei saa halutessaan kuin osata olla kiitollinen tarjotusta avusta (vaikka sen saisi silloin, kun ei tarvitse tai halua) tai huomata toisten ihmisten avuntarve heidän lähtökohdistaan käsin eikä niin, mikä itselle on kiva ja helppo tapa auttaa.

 

[Kais]

No siskollasi on oikeus kieltäytyä hoitamasta siun lapsia.

 

[viert]

Minulla kävi nuorena niin, että... Olin työssäoppimisessa ja samaa aikaa hoidin tutun lapsia. Minulla meni psyyke niin, että oli oikeasti lähellä, että en joutunut suljetulle osastolle. Toiset sitä eivät nähneet, muuta kuin ne, jotka asuivat saman katon alla. Eli et voi tietää miksi siskosi ei jaksa. Eikä siskollasi ole velvollisuutta hoitaa lapsia. Hanki vaikka mll:ltä hoitoapua. Itse ainakaan opiskelu aikana en hoitanut siskoni lapsia. Syy oli se, perheessä käytettiin ns. vapaata kasvatusta ja palkaa oli huono 4€. En viitsinyt perustella tuota ekaa vaihtoehtoa heille, koska hän olisi varmaan loukkaantunut siitä. Mutta mll on hyvä paikka. Meillä ainakin hyvää kokemusta.

 

[fifiia]

Perui vai kieltäytyi? Jokaisella on oikeus kieltäytyä hoitamasta toisen lasta oli sukua tai ei. Ymmärrän kyllä että se harmittaa jos joka kerta ensin lupautuu hoitamaan ja myöhemmin peruu asian.

 

["poikia3"]

[QUOTE="shihtzu";23539940]No minua on molemmat isovanhemmat hoitaneet aina välillä ja eivät todellakaan ole asuneet vanhempieni nurkissa.

Ja kaikilla ei ole sitä puolisoa.[/QUOTE]

Taisit puhua ajasta ennen vanhaan, se ulottuu vähän pidemmälle kuin omiin isovanhempiin.

Niin minä olen syntynty 60-luvun lopulla, minun isovanhempani eivät ole hoitaneet minua ikinä! Isäni vanhemmat olivat kuolleet jo isäni lapsuudessä, äitini vanhemmat asuivat 600-kilometrin päässä. Me lapset emme olleet koskaan missään sukulaisissa hoidossa, kun äiti meni töihin hän teki iltatöitä, niin että hoiti meidät lapset päivällä ja isä illalla. Ja muutkin sukulaiset pääasiassa siellä samalla paikkakunnalla 600 kilometrin päässä.

Jos sinua on isovanhemmat hoitaneet, et voi yleistää, että muissakin perheissä on toimittu samalla tavalla.

 

["poikia3"]

Niin ja vielä, kaikilla ei tosiaan ole sitä puolisoa, ei minullakaan aina ole ollut. Silti se ei tarkoita, että sukulaisten velvollisuus on hoitaa minun lapsiani. Se mll on ihan hyvä vaihtoehto. Ja jos isä on kuitenkin olemassa, suurimmassa osassa tapauksia hän tapaa lapsia, ja omaa aikaa saa sillä tavalla. Ellei, niin voi hakea tukiperhettä, johon suurimmalla osalla tavallisista kahden vanhemman perheistä ei ole mitään mahdollisuuksia.

 

[Meris]

No ei tietenkään ole "velvollisuus", mutta ensinnäkin, jos on lupautunu, ei mielestäni sitä voi perua kovinkaan hepposin perustein.

Ja toisaalta itse ainakin koin jopa velvollisuudekseni hoitaa siskoni lapsia. Vaikka se ei aina niin kivaa ollutkaan. Omat menot silloin parikymppisenä olisi ollut mukavampia, mutta kyllä otin siskon lapset n. kerran kuukaudessa yökylään. Ja paljon muutenkin vietin aikaa heidän kanssaan. Käytiin laivalla, elokuvissa yms. Näin meillä on edelleen tiivis ja lämmin suhde, vaikka ovat jo aikuisia. Ja hoitavat mielellään meidän nuorimmaista, niinkuin siskonikin on aina hoitanut meidän kaikkia lapsia.

Ja tosiaan se, että lupaus on aina lupaus!

 

[plm]

Se on siskosi valinta olla auttamatta ja sille et oikein mitään voi.
Ikävä jos olitte sopineet jotain jonka hän perui.
Kannattaa kuitenkin hakea muualta apua esim sosiaalitoimesta jos et jaksa eikä mitään tukea ole tarjolla.
Mä itse autan mielelläni läheisiäni vaikka lastenhoidossa, eivät vaan pyydä kovin usein.

 

[kukin tyylillään]

[QUOTE="poikia3";23539563] Niin, ja se avun saaminen ja antaminen on kaksisuuntainen tie, joten ap MITEN AUTAT SISKOASI?[/QUOTE]

Olen samaa mieltä. Voisiko ap vastata tähän...?

 

[Phoebsi]

Mun mielestä vain vanhemmilla itsellään on velvollisuus hoitaa lapsiaan. Ei keneltäkään voi olettaa, että hän hoitaa, halusi tai ei. Kieltäytyä saa ja pitääkin, jos siltä tuntuu. Lapseton ihminen ei ole automaattinen lapsenvahti, ja hänen elämänsä voi olla jopa rankempaa kuin perheellisen.

Asenne kyllä tässäkin ratkaisee, samoin kuin toisen oma halu auttaa.

Minun siskoni asuvat kaukana, ja vanhin heistä on hoitanut poikaa kerran. Pyysin häntä hyvissä ajoin ja maksoin matkat meille ja takaisin (opiskelija kun oli). Jos hän olisi perunut, se olisi harmittanut mutta mikään oikeus ei minulla olisi ollut alkaa häntä haukkua tai mitätöidä hänen elämäänsä helpoksi ym.

Moni kuuluttaa entisen yhteisöllisyyden perään, mikä on minusta vähän outoa. Lapsiperheistä paistaa tässä asiassa syvä itsekeskeisyys, ja en usko sen olevan entisen ajan malli. Silloin kun tunnuttiin auttavan kaikkia jos vain voitiin, ja apua sai myös takaisin.

 

["vieras"]

Kuulostaa hieman katkeralta teksti. Viime tipassa peruminen ei tietenkään ole kivaa, jos olet suunnitelmat jo tehnyt. Kuitenkaan ei ole mitään syytä verrata lapsettoman arkea lapsellisen arkeen, ja todeta vielä, että onpas helppoa opiskella ja käydä työharjoittelussa sun muussa. Kun opiskelee ja käy töissä ja on päättänyt hankkia lapset myöhemmin, on sillä henkilöllä täysi oikeus nauttia viikonlopuistaan ja illoistaan. Opiskelu sitäpaitsi on yleensä mielessä myös viikonloppuisin ja iltaisin jos on tekemättömiä töitä tai tenttiin pitäisi lukea. Myös, mikäli itse olet kouluttautunut ammattiin, johon oli helppoa opiskella, ei tarkoita että esimerkiksi yliopisto-opiskelu olisi hujaus vaan, ilman jonkun näköistä työpanosta.

Iloitse lapsistasi, älä ole katkera siskollesi, joka kyllä ehtii kokea perhe-elämän arjen joskus, jos niin haluaa.

 

["Mä"]

koin vieraiden lasten hoidon todella vaikeaksi ja rasittavaksi juuri silloin kun ei vielä ollut omia lapsia... ei ollut kokemusta lapsista,enkä osannut olla niiden kanssa,en ymmärtänyt,en osannut edes vaippaa laittaa! Nyt on paljon helponpaa hoitaa vaikka toistenkin lapsia kun on jonkinlaista "varmuutta".

 

[Phoebsi]

Ja haluaako joku oikeasti, että omia lapsia hoitaa joku joka tekee sen pelkästä velvollisuudesta ja ehkä väkisin?

Pääasia, että itsellä on kivaa?

 

[Peppari]

Minä olen hoitanut serkkujeni lapsia säännöllisesti. Siskoni on hoitanut minun lapsia ja minä hänen. Itselläni on kaksi lasta ja olisi kamalaa ajatella etteivät he auttaisi toisiaan isona.
Mutta minulla onkin hyvät ja läheiset välit siskoihin, ja ymmärrän ettei suurimmalla osalla palstalaisista näin ole, ja siksi ajattelevat ettei siskosten kuulu auttaa toisiaan.

 

[Peppari]

Ja haluaako joku oikeasti, että omia lapsia hoitaa joku joka tekee sen pelkästä velvollisuudesta ja ehkä väkisin?

Pääasia, että itsellä on kivaa?

Sulla ei taida olla siskoja? Mun on jotenkin vaikea ymmärtää tällaisia ihmisiä jotka automaattisesti olettavat että toisten auttaminen olisi jotenkin huono juttu. Minä muuten nautin siskojen lapsien seurasta, ja haluan olla tekemisissä heidän kanssa.

 

[Phoebsi]

Sulla ei taida olla siskoja? Mun on jotenkin vaikea ymmärtää tällaisia ihmisiä jotka automaattisesti olettavat että toisten auttaminen olisi jotenkin huono juttu. Minä muuten nautin siskojen lapsien seurasta, ja haluan olla tekemisissä heidän kanssa.

Mulla on kolme siskoa. Minä taas en ymmärrä ihmisiä jotka olettaa, että halusi tai, toisten lapsia on hoidettava koska sattuu olemaan sukua. Enkä ymmärrä, että joillekin ei mene perille se, että joidenkin mielestä lapset ei ole kivoja eikä niitä ole kiva hoitaakaan.

Jokainen olkoon sellainen kun on. Minä nautin siskojeni seurasta, ja varmasti heidän lapsienkin, sitten jos sellaisia joskus heille ilmaantuu.