Lapseni ei opi englannin sanoja!

[Keittiönoita]

Kaksi ekaa vuotta yritin tankata sanoja, mutta opettaja oli niin tympeä etten minä oppinut. Vasta kun oppiminen oli kivaa, sanat alkoivat jäädä päähän ilman lukemista.
Lapseni ei ole tarvinnut opetella. Imi varmaan englannin äidinmaidosta.

Näinhän se usein on. Muutoin tankkaa vaan sillä "hauki on kala, hauki on kala" -tyylillä. Meillä kuopukselle ei meinannut mennä kertotaulu jakeluun millään, mutta sitten tein pojalle kertotaulupelin ja yhdessä illassa oli poika oppinut 1-10 kertotaulut.

Ap: löytyisikö jotain tyttöäsi kiinnostavaa opetusromppua, jolla oppia enkkua?

 

["outis"]

[QUOTE="vieras";22419046]Tietenkin lapset tarvitsevat kannustusta, apua ja läsnäoloa läksyjen kanssa! Toiset enemmän ja toiset vähemmän. Etenkin, jos lapsi ei tunnu yksin pärjäävän, on vanhemman ehdottomasti autettava lasta oppimaan.

Meillä isä kyseli aina sanakokeisiin sanoja minulta ja siskoltani. Opimme paremmin, kun kuulimme sanoja, olimme siis ns. auditiivisia oppijoita. Isä myös käytti sanoja ihan muuten vaan arjessa (kun siis kerran tiesi, mitä oli opeteltu) esim. sanoi vaikka pihalla "hei katso, a dog" tai kyseli "mikäs tuo on englanniksi?" tai lauleli lauluja englanniksi, joissa oli tuttuja sanoja vaikka nyt "You`re nothing but the hound dog....". Se auttoi.

Äiti taas luki koealueemme alakoulussa ( ne on siis n. 10 sivua) ja kyseli sitten kysymyksiä vaikka maantiedosta. Opin paremmin, kun kerroin hänelle. JOs en osannut, piti lukea uudestaan.

Ja vanhempani ovat siis ihan tavallisia työssäkäyviä duunareita.

Vanhemmuus ei ole vain nakkisopan keittoa. Kyllä lasta pitää koulutielläkin tukea - etenkin, kun alkaa uusi oppiaine.[/QUOTE]

Juuri näin - tämä on lapsille paras tapa oppia ja myös osoitus siitä, miten vanhemmat välittävät ja ovat kiinnostuneita lapsen opinnoista. :flower:

Olin tänään Keijo Tahkokallion luennolla poikani koululla, ja hän nimenomaan korosti, että vielä 15-vuotiaitakaan ei pitäisi jättää täysin yksin läksyjen kanssa.

 

["outis"]

Se on sen open vika jos lapsi ei opi. Sen pitäs osata opettaa silleen, et kaikki oppii. Ja opettaa lapsille kunnolla miten niitä sanoja pitää kotona opiskella. Ei se oo vanhempien vastuulla mitä lapsi oppii vaan opettaja on vastuussa oppimisesta.

Sinulla on tietenkin oikeus mielipiteeseesi, mutta lapsellesi teet hallaa tällä asenteella.

Aika vanhakantainen muuten tuo ajatuksesi, että oppiminen on vain opettajan opetustaidoista kiinni. Oppiminen on vähintään yhtä paljon kiinni oppilaan omasta motivaatiosta, ja sen rakentamisessa vanhemmilla on ratkaiseva rooli.

 

[Livian]

Meillä muksut lukee saniksiin kolmena päivänä aina 10 min. ja kirjottavat siis lapulle. vikana päivänä aina kuulustelen ja aina on tullut 10.

 

["zxcv"]

[QUOTE="huolestunut äiti";22417543]Hei!

Tyttöni on 3.luokalla ja aloittanut tietenkin syksyllä englannin opiskelun. Luokalla on joka viikko sanakoe, johon pitäsi kotona harjoitella. Tyttö vain valittaa, että on vaikeeta eikä opi. Ja ei ole kyllä oppinutkaan, sanakokeissa osaa aina vain noin puolet oikein.

Miten teidän lapset oppii ne sanat?? Ja onko muilla 3.luokkalaisilla edes sanakokeita noin usein? Omana kouluaikanani ei kyllä ollut ala-asteella mitään sanakokeita. Tuntuu aika vaativalta kun joka viikko tulee uusia sanoja vaikka edellisiäkään ei ole opittu![/QUOTE]


No meillä 3.luokkalainen opettelee ne sanat heti kun läksyksi tulee ja niitä kertaillaan pitkin viikkoa.ei niitä sanoja ilman harjoittelua opikaan tai yhdessä päivässä!
sanarit on meilläkin kerran viikossa ja se lisää motivaatiota opetella ne sanat!!!

 

["vieras"]

Sanakokeita on aina silloin tällöin ja ei ole mitään ongelmia, täysiä pisteitä useinmiten tulee, joskus voi olla jokin lapsus joukossa. Eikä erityisesti pänttää tai lue, enpä itsekään juuri sitä tehnyt, vaikka hikipinkona minua pidettiin.

 

[oppiako?]

Meillä kolmosluokkalainen suomentelee kirjan kappaleita jatkuvasti ja oppii siinä suurimmaksi osaksi sanat. Muutenkin lapsi tykkää enkun opiskelusta. Asenne auttaa asiaan. Vanhemman tulee myös olla hommassa mukana.