Lapsen pureminen, nipistely ja läpsiminen.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Theia
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Theia

Uusi jäsen
01.06.2006
2
0
1
meillä on noin 2 vuotias poika ja kaipaamme neuvoja mitä tehdä kun poika lyö, puree ja nipistelee kotona, mutta myös hoidossa. Kiellot eivät tehoa, asia pahenee päivä päivältä enempi. olen voimaton asian kanssa, yhteiset leikkihetket ja hellyydet päättyvät nipistelyyn, puremiseen tai läpsimiseen.
 
Kuulostaa tutulta. Meillä 2 1/2v poika ja sama homma. Puremista ei niinkään esiinny, mutta läpsimistä ja nipistelyä on päivittäin. Olemme usein passittaneet omaan huoneeseen, mutta tehottomalta sekin joskus tuntuu. Välillä oikein jännittää, kun hän on jonkun vieraan sylissä että jos taas läpsäsee tai nipistää. Johdonmukainen pitäisi rangaistuksissa olla ja muistaa palkita tai kehua kun kaikki menee hyvin. Neuvolassa sanottiin sen kuuluvan ikään, mutta saa nähdä kuinka kauan se vaihe kestää
 
meillä tyttö 1,3v on alkanut läpsiä/raapia kasvoja (lähinnä äidin ja isin) kun on sylissä. Se on ilmeisesti jokin hauska leikki. Olen ottanut käsistä kiini ja kieltänyt tiukkaan sävyyn. Jos jatkuu, pois sylistä.
Puremista on tullut silloin tällöin. Lapsi ei ymmärrä, että nipistely ym. sattuu, eikä siksi tajua että niin ei saa tehdä.
En kyllä osaa sanoa, mikä moisen lopettaisi.
Itse pienenä "pureskelin" leikkitovereita leikin lomassa. Ja kun mikään muu ei auttanut, äitini puri minua käsivarteen. Loppui pureskelu, mutta moinen ei nykyään vissiin ole oikein suotavaa. :whistle:
Oletko kysynyt vinkkejä huonojen tapojen lopettamiseen neuvolasta tai lapsipsykologilta?
 
Tarkoitus olisi ensi viikolla neuvolan yhteydessä puhua asiasta. Jospa tähän apu löytyisi. Mietin vaan johtuisiko kaikki vaan tuosta minun kurssistani, kun poika joutui menemään päivähoitoon yksityiselle... Saas nähdä kun juhannuksena kurssini loppuu miten asian sitten käy.

On meillä tuo uhmiskin alkanut jo, nyt ollaan oltu kipeitä viikko. Pojalla kovaa kuumetta 7 päivää, lääkärissä käynnin jälkeen selvisi, että on korvatulehdus ja keuhkotulehdus... Itse sunnuntaina sain ruokamyrkytyksen. olo ei ole oikein hyvä vieläkään. :(

Tänään pojalla ensimmäinen päivä ilman kuumetta mutta en saa häntä syömään mitään. Kaipa tämä tästä menee jotenkuten.

Onhan tänään sentään kesäkuun 1.päivä! B)
 
Koska ei ole oikein suotavaa nipistellä takaisin, mä olen käskenyt tytön nipistää itseään. Siinä on huomannut, ettei se tunnu kovinkaan kivalta. Ei toki ole lopettanut kokonaan, mutta ei kauhean usein nipistele ja raavi.
 
Meillä poika 1 v on jo parin kk:n ajan pureskellut ja raapinut meitä vanhempia... Monta karjahdusta on päässyt pojan kynsissä mutta tämä vaan nauraa ! Kyllä melko kirpakasti sattuu kun yhtäkkiä iskee kaikki kahdeksan hammasta käsivarteen eikä päästä irti ei sitten millään. Olen mustelmilla tämän tästä. Nyt kyllä olen huomannut että viime viikkojen aikana se olisi vähentynyt, poika on muutenkin ehkä hiukan rauhoittunut; eikä ole koko ajan kääntämässä huushollia ylösalaisin.
On kyllä kiusallista jos tätä tapahtuu lapsiryhmässä, me emme useinkaan sellaisessa tilanteessa ole koska poika on kotihoidossa. Pari kertaa on sattunut että on tutustunut kaveriin vetämällä aika reippaasti tukasta !! Mukava tapa tutustua !
 
Joo kuuluu ikään mutta rajansa kaikella!

Jos lapsi on agressiivinen muita kohtaan ja tukistaa, niin jossain on kyllä vika. Kannattaa kyllä ottaa asiaa niskasta kiinni ja todella tutkia mistä lapsen käytös johtuu.

Itselläni on poika kohta 2v ja ei tee mitään ylläolveista. Kerran pari on purrut, napakasti ilmoitin mielipiteeni hänelle ja se meni sitten sillä ohi.

Lapsi on saatava kunnioittamaan vanhempia ja muita. Näen tarhassa kun lapset läpsivät ja purevat. Se on aivan kammottavaa!

Meidän poikaa puri eräs erittäin agressiivinen poika ja voin kertoo että ei ollut kiva hakea poikaa päivähoidosta kammottava puremisen jälki poskessa, 5 vaille ettei ollut purrut koko poskea pois! Siitä on 2kk aikaa ja jälki on yhä. Joten te äidit joiden lapset käyttäytyvät agressiivisesti, ottakaa yhteyttä johonki lapsipsykiatriin ja hoitaakaa lapsenne ettei toisten tarvitse kärsiä.
Nykyaikana kaikki on kiellettyä ja lapset kasvavat kun pellossa. Jämäkkyyttä hyvät rouvat ja tämä viesti ei ole tarkoitettu piruiltavaks mutta teidän pitää myös tietää miltä siitä toisen osapuolen vanhemmasta tuntuu.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 01.06.2006 klo 16:00 Agapi kirjoitti:
Joo kuuluu ikään mutta rajansa kaikella!

Jos lapsi on agressiivinen muita kohtaan ja tukistaa, niin jossain on kyllä vika. Kannattaa kyllä ottaa asiaa niskasta kiinni ja todella tutkia mistä lapsen käytös johtuu.

Itselläni on poika kohta 2v ja ei tee mitään ylläolveista. Kerran pari on purrut, napakasti ilmoitin mielipiteeni hänelle ja se meni sitten sillä ohi.

Lapsi on saatava kunnioittamaan vanhempia ja muita. Näen tarhassa kun lapset läpsivät ja purevat. Se on aivan kammottavaa!

Meidän poikaa puri eräs erittäin agressiivinen poika ja voin kertoo että ei ollut kiva hakea poikaa päivähoidosta kammottava puremisen jälki poskessa, 5 vaille ettei ollut purrut koko poskea pois! Siitä on 2kk aikaa ja jälki on yhä. Joten te äidit joiden lapset käyttäytyvät agressiivisesti, ottakaa yhteyttä johonki lapsipsykiatriin ja hoitaakaa lapsenne ettei toisten tarvitse kärsiä.
Nykyaikana kaikki on kiellettyä ja lapset kasvavat kun pellossa. Jämäkkyyttä hyvät rouvat ja tämä viesti ei ole tarkoitettu piruiltavaks mutta teidän pitää myös tietää miltä siitä toisen osapuolen vanhemmasta tuntuu.

No niin, tässäpä tiukkaa tekstiä. Olen samaa mieltä jos kyseessä on isompi lapsi esim. 3-4 v, siinä vaiheessa on syytä jo miettiä oisko jotain vialla. Alle 2-vuotiaita "väkivaltaisesti" käyttäytyviä sen sijaan en lasten psykiatrille toki veisi kovin äkkiä. Itselläni vanhempi poika oli ihan ok, nuorempi taas oikea hurjimus terävine hampaineen haukkailemassa milloin mistäkin syystä. Huomionhakua ehkä, mutta voipi olla joku vaihe meneillään muutenkin. Rajoittaa ja kieltää pitää pieniäkin mutta muistaen että ne ovat vielä pieniä ihmistaimia joilla ei ymmärrys vielä ole kuin alkutekijöissään..
:hug:
 
kullä se useimmiten sitä huomionhakuisuutta, rajojen kokeiluja ja myös tapa tutustua toisiin. Jos lapsi ei osaa tutustua muihin lapsiin, kuin läppäsemällä.
Meidän toinen lapsi on juuri tällainen läpsijä ja raapija, hän haluaa nähdä miten ihmiset reagoivat ja hakee myös huomiota.
Asia on vaikea,,,
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 01.06.2006 klo 16:00 Agapi kirjoitti:
Joo kuuluu ikään mutta rajansa kaikella!

Jos lapsi on agressiivinen muita kohtaan ja tukistaa, niin jossain on kyllä vika. Kannattaa kyllä ottaa asiaa niskasta kiinni ja todella tutkia mistä lapsen käytös johtuu.

Itselläni on poika kohta 2v ja ei tee mitään ylläolveista. Kerran pari on purrut, napakasti ilmoitin mielipiteeni hänelle ja se meni sitten sillä ohi.

Lapsi on saatava kunnioittamaan vanhempia ja muita. Näen tarhassa kun lapset läpsivät ja purevat. Se on aivan kammottavaa!

Meidän poikaa puri eräs erittäin agressiivinen poika ja voin kertoo että ei ollut kiva hakea poikaa päivähoidosta kammottava puremisen jälki poskessa, 5 vaille ettei ollut purrut koko poskea pois! Siitä on 2kk aikaa ja jälki on yhä. Joten te äidit joiden lapset käyttäytyvät agressiivisesti, ottakaa yhteyttä johonki lapsipsykiatriin ja hoitaakaa lapsenne ettei toisten tarvitse kärsiä.
Nykyaikana kaikki on kiellettyä ja lapset kasvavat kun pellossa. Jämäkkyyttä hyvät rouvat ja tämä viesti ei ole tarkoitettu piruiltavaks mutta teidän pitää myös tietää miltä siitä toisen osapuolen vanhemmasta tuntuu.

Niinpä niin, on niin helppo tuomita kun itsellä ei ole ko ongelmaa ollut. On tietysti ikävää ja saa negatiivisia tunteita aikaan jos oma lapsi joutuu uhriksi, se on aivan ymmärrettävää. Mutta kyllä 1-vuotiaalla kuuluu ikään tämä tällainen käytös, jos se ei lopu 2-3 ikävuoteen mennessä asia on sitten toinen !! Ei tulisi mieleenkään viedä 1-vuotiasta psykiatrille, sillehän nauraisi jo naurismaan aidatkin, niinkuin ennen vanhaan tavattiin sanoa !! Jäitä hattuun ja järki käteen, aikansa kutakin. Ei pidä olla niin kärkäs tuomitsemaan toisia, voi jopa joskus sattua omaan nilkkaan.
 
Olen Mamin kanssa ihan samaa mieltä. Minulla on 5v. tyttö, jonka kanssa ei koskaan ole ollut näitä ongelmia, vaikka tulista luonnetta kyllä muuten riittää. Olin ennen sitä mieltä, että jos lapsi käyttäytyy agressiivisesti, se on vain ja ainoastaan vanhempien ja kotikasvatuksen vika.

Mutta nyt minulla on myös vuoden ikäinen poika, joka läpsii toisia ja heittelee tavaroita toisia päin ihan ykskaks. Olen kasvattanut hänet ihan samalla tavalla tähän asti kuin esikoisenkin, eli mallia läpsimiseen ja tavaroiden heittelyyn ei kotoa ainakaan tule.

Olen siis joutunut myöntämään, ettei ihan kaikki lasten kanssa ole aina pelkästä kasvatuksesta ja vanhemmista kiinni, vaikka sitä niin mielellään niin ajattelisi, silloin kun itsellään menee kaikki hyvin.
 
Se että alle 2 vuoden ikäinen lapsi puraisee tms. johtuu siitä ettei sen ikäinen osaa vielä hallita kiukun ja pettymyksen tunteitaan eikä niitä järkevällä tavalla osoittaa. Se ei yksiselitteisesti johdu vanhemmista/kasvatuksesta. Lapsi kun ei saa periksi mitä haluaa, hän saattaa puremisella purkaa turhautumistaan kun ei vielä muuta osaa tehdä. Kun ikää tulee lisää kehittyy myös negatiivisten tunteiden käsittely ja lapsi osaa esim. sanoa että nyt harmittaa. Taapero kun ei voi tätäkään tehdä.

Itselläni on todella temperamenttinen 1,5 -vuotias tyttö. Rajoja koettelee kovasti ja kun kiellän hän saattaa yrittää puraista. Tyttö tietää heti ettei saa periksi kaikkea joten purkaa turhautumistaan puremalla. Muita kuin minua ei ole purrut kertaakaan. Näissä tilanteissa vanhemman tehtävä on vaan ensin kieltää ja osoittaa että tämä on väärin ja sattuu mutta myös omalla toiminnallaan antaa esimerkki lapselle kuinka ikäviä tunteita käsitellään.

Ja lopuksi, jos jokainen lapsi joka joskus puraisee, läpsäyttää tai raapaisee, vietäisiin psykiatrille, siellä olisi varmaankin käynyt suunnilleen 98 % lapsista...
 

Yhteistyössä