Lapsen komentaminen, mitä saa tehdä ja mitä ei?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja huoh :(
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
ite oon kyl muutaman kerran joutunut läpsäseen päähän ku on menny ihan mahottomaksi satuttanut esim. pienenpää.

Lue nyt itsekin tuo ajatuksella läpi.

Opetat siis lapsellesi, ettei pienempiä saa satuttaa satuttamalla pienempää..? Öö? Etkö itse huomaa valtavaa ristiriitaa tässä? Niin, läpsimällä ja luunapeille ei opeteta mitään muuta lapselle kuin, että aikuiselta on nyt keinot lopussa ja pienempää on ihan okei satuttaa (kunhan äiti ei näe, koska sitten se satuttaa pienempää).

Aikuisella on oltava muita keinoja.
 
Olen vaan miettinyt sitä, että jos lapsen aina ohjaa tekemään jotain muuta(kieltämisen sijaan), niin eikö lapsi opi silläkin just käyttäytymään väärin, eli saamaan huomion tekemällä jotain väärin? Jos lapsi vaikka repii niitä verhoja, ja sit se viedään tekemään palapeliä tai piirtämään, niin eikös siinä ole juuri saavutettu se äidin huomio vääränlaisella toiminnalla eli tekemällä jotain kiellettyä? Toimin itsekin usein näin, mutta olen vaan miettinyt että onko se sen enempää oikein kun lapselle huutaminen...

Ei.

Noin pieni lapsi ei tiedä, mikä on toivottua ja ei-toivottua toimintaa. Juuri siksi hän voi mennä repimään kukkaa, kun olet kieltänyt verhojen repimisen (ja saanut kiellon perille). Voit sanoa napakasti; "ei saa repiä verhoja" ja sitten ohjaat lapsen oikeaan toimintaan ts. tekemään jotain sallittua, mutta lapselle mielekästä. Paljonhan tuon ikäinen tarvitsee läsnäoloa, jotta oppii toimimaan aikuisen mielestä oikein.

Itse olen pyrkinyt järjestämään kodin sellaiseksi, että siellä saa hyvin vapaasti touhuta. Minimoimaan riskit. Muutenkin mottoni lasten kasvatuksessa on "minimoi säännöt, ja johdonmukaisesti joka ikinen kerta noudata niitä sääntöjä joita on".
 
Opetettiin pienestä pitäen, mitä ei tarkoittaa ja mihin saa koskea ja mihin ei. Nyt 1v4kk taapero tietää jo esim että vessanpönttöön ei saa laittaa esineitä, verhoja ei revitä ja tietyt kaapit jätetään rsuhaan. Eli kun jaksaa alussa olla sinnikäs ja aina vaan ohjata pois, kyllä ne sitten oppii. Ainuttakaan luunappia tai muuta alkuasukasmaista tapaa ei siihen tarvita.

Olen todella yllättynyt siitä, miten paljon vanhemmat käyttävät kuritusväkivaltaa. Luunappia ja läpsäisyä ei pidetä minään, ja lapselle (jopa vauvalle!) on sopivaa huutaa. Eikä sitä pyydetä edes anteeksi pieneltä, sanotaan vaan että siinäpähän oppii.
 

Yhteistyössä