tjaah
Tässä nyt ei varmaan yhtä totuutta ole olemassa.
Perheet ovat ruokakulttuureiltaan erilaisia. Isommassa perheessä ruokaa tehdään iso määrä, jolloin yhdelle tai kahdelle vieraalle voi olla helppokin lohkaista vähän syömistä. Kun taas yksinhuoltajavanhemman ja yhden lapsen perheessä ei ruokaa kannata tehdä kattilallista, vaan ruokaa tehdään juuri se määrä mikä on syöjiä. Enkä tällä tarkoita suinkaan sitä että suurperheellisten velvollisuus olisi ruokkia kavereita, kun taas pienperheellisten ei; halusin vain kuvata että tilanteita voi olla erilaisia.
Ruoan hukkaan heittäminen on myös moitittavaa; hukkaanheitettävää tulee tietysti niissä huusholleissa enemmän joissa tehdään aina vähän enemmän ruokaa kuin syödään. Joten ei tässä niin pyhäksi kannata itseään ylentää vaikka joskus jonkun lapsen kaverinkin on ruokkinut...
Itse aikanaan lasten ollessa pieniä pyrin syöttämään myös lasten meillä olevat kaverit. Asuimme haja-asutusalueella, jolloin yleensä tiesin jo ruokaa laittaessani montako syöjää on, kun kyläilyt oli pääsääntöisesti sovittu ennakolta. Tilanne olisi ihan eri jossain taajama-alueella, kun kavereita voi pyllähdellä ovesta miten sattuu. Joskus tosin tapahtui yllätyksiäkin, ja taisin ratkaista tilanteen olemalla itse syömättä (mikä ei ole hyvä eikä suositeltava ratkaisu, enkä ole siitä ylpeä, en vaan muutakaan keksinyt). Mutta kieltämättä, myös allergia-asiat kovin mietityttivät, ja nyt kun yksi lapsenlapsista vakavasti allerginen niin kyllä toivon että hänen kaveriensa vanhemmat eivät kovin tarjoa ruokia tälle lapsenlapselle, kun lapsi ei itse ihan vielä hahmota mitä saa syödä ja mitä ei.
Perheet ovat ruokakulttuureiltaan erilaisia. Isommassa perheessä ruokaa tehdään iso määrä, jolloin yhdelle tai kahdelle vieraalle voi olla helppokin lohkaista vähän syömistä. Kun taas yksinhuoltajavanhemman ja yhden lapsen perheessä ei ruokaa kannata tehdä kattilallista, vaan ruokaa tehdään juuri se määrä mikä on syöjiä. Enkä tällä tarkoita suinkaan sitä että suurperheellisten velvollisuus olisi ruokkia kavereita, kun taas pienperheellisten ei; halusin vain kuvata että tilanteita voi olla erilaisia.
Ruoan hukkaan heittäminen on myös moitittavaa; hukkaanheitettävää tulee tietysti niissä huusholleissa enemmän joissa tehdään aina vähän enemmän ruokaa kuin syödään. Joten ei tässä niin pyhäksi kannata itseään ylentää vaikka joskus jonkun lapsen kaverinkin on ruokkinut...
Itse aikanaan lasten ollessa pieniä pyrin syöttämään myös lasten meillä olevat kaverit. Asuimme haja-asutusalueella, jolloin yleensä tiesin jo ruokaa laittaessani montako syöjää on, kun kyläilyt oli pääsääntöisesti sovittu ennakolta. Tilanne olisi ihan eri jossain taajama-alueella, kun kavereita voi pyllähdellä ovesta miten sattuu. Joskus tosin tapahtui yllätyksiäkin, ja taisin ratkaista tilanteen olemalla itse syömättä (mikä ei ole hyvä eikä suositeltava ratkaisu, enkä ole siitä ylpeä, en vaan muutakaan keksinyt). Mutta kieltämättä, myös allergia-asiat kovin mietityttivät, ja nyt kun yksi lapsenlapsista vakavasti allerginen niin kyllä toivon että hänen kaveriensa vanhemmat eivät kovin tarjoa ruokia tälle lapsenlapselle, kun lapsi ei itse ihan vielä hahmota mitä saa syödä ja mitä ei.