Lapsen kaverien "ruokkiminen"

Happygirlillä ei ole mitään hajua paljon voi syödä porukka koululaisia.. Tokiminäkin ihan kutsuin nyt pojan kaverin syömään meille lounaalle että voivat leikkiä pidempään (helppoa minulle kun on kaveri kylässä ). Kaveri on kuusi vuotias pikkuinen tyttö joka syö saman verran kuin meidän gerbiilit päivän aikana.. Se on sitten ihan eri juttu kun koululainen pyörähtää kotiin kolmen kaverin kanssa ja kukaan ei ole syönyt koulussa kunnolla.. Välipalaa menee pussi leipää, kaikki banaanit ja jogurtit, vähintään litra maitoa kaakaon kanssa.... Joskus on menossa jopa pieni kisa kuka jaksaa syödä eniten..Ja kun tästä tulee päivittäinen tapa, niin kyllä se vaan alkaa kyrsiä ostaa kalliita rahkoja ja jogurtteja naapurin lapsille päivittäin..

 

[QUOTE="Lissu";30796329]Sen verran kommentoin että tämä ongelma on varmaan suurin lasten ollessa teini-iässä, pienet leikki-ikäiset eivät tietenkään omin päin kavereillaan edes vieraile. Ja teini-ikäisen annos ei todellakaan ole pieni. Ainakaan jos pojasta on kyse. Äitini usein totesikin, että veljeni annos teini-iässä vastasi samaa kuin minun, äitini ja isäni annos yhteensä.

Mutta muuten olen samoilla linjoilla... meillä ilman muuta lasten kaverit saa ruuan, välillä olen sitten joutunut itse korvaamaan aterian leivällä mutta en ole (toistaiseksi) kokenut ongelmaksi, sillä ei ole ollut toistuvaa. Mutta voin kyllä kuvitella että tilanne on eri, jos pöytään laskeutuu yllättäen lauma teini-ikäisiä, sillä ei meillä yhtäkkiä neljän hengen ateria veny kymmenelle (tai edes kuudelle, jos kaksi syövät kolmen edestä).

Toistaiseksi kuitenkin meillä saavat syödä kaikki, jotka meillä ruoka-aikaan ovat. [/QUOTE]

Teini-ikäiset syö tietysti enemmän, mutta ajattelin tässä nyt lapsia. On se kurjaa jos joutuu leikit lopettamaan ja lähtemään kotiin siksi, että tulee ruoka-aika. Eri asia jos on kyse naapurin lapsesta, joka helposti kipaisee syömään kotiin.

Niin halveksuvasti osa puhuu "ruokittavista lapsista", että on se ihanaa, etteivät ole syntyneet oikeasti köyhiin maihin eivätkä joudu sitä kerjäämistä näkemään ja saavat mussuttaa rauhassa kolmin käsin herkkuja sieltä omalta kotisohvalta!

 

Höpö höpö. Itsekkyys se on mikä tuollaisissa perheissä estää tarjoamasta lapselle ruokaa. En tunne yhtäkään ihmistä lähipiirissäni (tai ehkä yhden nyt tarkemmin ajateltuna) kuka kehtaisi olla kutsumatta pöytään lapsen kaveria.

Mitähän se mahtaa olla jos ei anna kotona ruokaa omalle lapselleen?

Meillä lapset syövät kotonaan, niin omat kuin kaveritkin.

 

Minä en ruokaa anna, jos siitä ei ole sovittu vanhemman kanssa. Samaa toivon myös vatavuoroisesti. Ärsyttää, kun laittaa lapselle ruoan ja sitten tämä ilmoittaa kotiin ruoka-aikaan tullessaan, ettei ole nälkä, söin kaverilla :headwall: Ja ruoka-aikaan olen yleensä laittanut vieraat lapset pihalle tai kotiinsa, että meillä on ruokarauha. Jos kavereita on paikalla, niin ei silloin malteta rauhassa syödä.

Välipalaa voin antaa joskus.

"Laittaa lapselle ruoan"? Kai teillä muutkin syövät ruoka-aikaan? Minua ei haittaa jos joku on jo syönyt, jos ruokaa jää yli niin otamme töihin evääksi.

 

Periaatteessa on ihan kiva tarjota ruokaa, mutta ei ne meidän ruuat oikein riitä, just se 400g kanaa tai jauhelihaa... Tolleen ex tempore.

 

Muistelen vaan omasta lapsuudesta, että sitä jäätiin poikkeuksetta kaverin huoneeseen odottelemaan. Ei silloin meilläpäin ollut tapana ruokkia meitä muita. Omassa kodissa syötiin tietenkin, omia ruokailutapoja noudattaen. Yhdessä insinööriperheessä tarjottiin aina.

 

Meillä ainakin on välillä todella laskettava, että rahat riittää monipuolisiin aterioihin...ja jos olen suunnitellut, että tietty ruoka riittää vielä seuraavaksikin päiväksi niin en yksinkertaisesti voi sitä ulkopuolisille tarjota tai sitten joudun itse seur. iltana syömään kaurapuuroa...todellakin joillain voi olla niin tiukkaa ajoittain

 

Jos pitää laskea senttejä, että rahat riittää omiin ja lapsen ruokiin niin ei siinä ole varaa ruokkia ulkopuolisia. Olisit edes joskus hiljaa kun et tiedä todellisuudesta mitään.

Minä tiedän todellisuudesta sen verran, että olen viettänyt aikaa parissakin Afrikan maassa. Näin siellä ihmisiä, joihin verrattuna sinä olet upporikas. Nuo ihmiset olivat aivan järkyttyneitä ajatuksesta, että suomalaiset kaikessa rikkaudessaan eivät välttämättä pyydä vieraita jäämään päivälliselle.

Täytyy toki muistaa, että siellä kunnia-asia on tarjota kykyjensä mukaan vastavuoroisesti. Eli sikäli kyllä ymmärrän, että ketuttaa jos joutuu joka ainoa päivä ruokkimaan sen naapurin muksun, ja naapurissa on tarjolla korkeintaan vettä hanasta.

Mutta näin yleensä ottaen Suomessa on kyllä tosi hyvin asiat, kun vain osattaisiin jakaa siitä omasta toiselle ja taas päinvastoin.

 

[QUOTE="mie";30796563]Periaatteessa on ihan kiva tarjota ruokaa, mutta ei ne meidän ruuat oikein riitä, just se 400g kanaa tai jauhelihaa... Tolleen ex tempore.[/QUOTE]

Kai teillä muutakin on pöydässä kuin se kana tai jauheliha. Kasviksilla saa helposti jatkettua keittoa tai oikeastaan mitä tahansa ruoka, papupurkin voi laittaa pataruokaan, jauhelihakastiketta jatkaa soijarouheella, kanankoivet voi perata ja tehdä niistä vähän ruokaisamman salaatin.

Meillä ainakin on kotivarassa aina aika paljonkin aineksia, joilla ateriaa saa isonnettua.

 

[QUOTE="Hohhoijakkaa";30796998]Kai teillä muutakin on pöydässä kuin se kana tai jauheliha. Kasviksilla saa helposti jatkettua keittoa tai oikeastaan mitä tahansa ruoka, papupurkin voi laittaa pataruokaan, jauhelihakastiketta jatkaa soijarouheella, kanankoivet voi perata ja tehdä niistä vähän ruokaisamman salaatin.

Meillä ainakin on kotivarassa aina aika paljonkin aineksia, joilla ateriaa saa isonnettua.[/QUOTE]

Meillä ei ainakaan syödä mitään soijarouhetta tai papuja. Puistatus. Jos olen varannut jauhelihaa (400 g)ja vaikka spagettia seitsemälle hengelle. Ei siitä riitä useammalle.

 

Meillä ei ainakaan syödä mitään soijarouhetta tai papuja. Puistatus. Jos olen varannut jauhelihaa (400 g)ja vaikka spagettia seitsemälle hengelle. Ei siitä riitä useammalle.

Syöpäjärjestöjen suosituksen mukainen määrä lihaa aikuiselle on alle 300 grammaa viikossa. Eli päivittäiseksi liha-annokseksi tuo teidän satsinne on jo vähän liiankin iso. Toivottavasti käytätte lihan rinnalla monipuolisesti muita proteiininlähteitä sekä suositusten mukaiset puoli kiloa kasviksia päivässä.

 

[QUOTE="Hohhoijakkaa";30797008]Syöpäjärjestöjen suosituksen mukainen määrä lihaa aikuiselle on alle 300 grammaa viikossa. Eli päivittäiseksi liha-annokseksi tuo teidän satsinne on jo vähän liiankin iso. Toivottavasti käytätte lihan rinnalla monipuolisesti muita proteiininlähteitä sekä suositusten mukaiset puoli kiloa kasviksia päivässä.[/QUOTE]

Näinpä. Kyllä ihmisten on opittava ruokkimaan naapureidenkin lapset, koska syöpäjärjestötkin jo puuttuvat suomalaisten liikaan lihansyöntiin. Eikä ne lauma teinejä nyt niin paljoa syö, etteikö niille voisi tarjota ruokaa ja välipalaa. Sen verran rahaa on jokaisella. Aikuinen voi aivan hyvin olla itse syömättä jos niin tiukkaa muka on.

 

En ruoki ellei ole erikseen sovittu. Meillä lapsia voi kotona olla joka päivä useitakin (siis jopa 5kpl) joten en kertakaikkiaan voi lähteä tälläiseen joka päivä kaikkien ruokkimiseen. Joskus tosi harvoin saa kaveritkin jotain.

 

Perheen aikuiset vissiin sitten joutavat elämään nälässä, jotta saadaan ruokittua naapurien lapset ja kumminkaimat :-| just.. Omat lapset ruokitaan, ja syödään myös itse. Joskus voi lapsen kavereille tarjota, mutta ei säännöllisesti. Joskus teen ns. Kappaletavaraa (pihvi, kanankoivet) jolloin en perheen ulkopuolisille tarjoa, vaan käsken lastenhuoneeseen odottamaan, että lapset saa syötyä rauhassa. Ei meillä ole varaa syöttää toisten lapsia jatkuvasti. Ja vaikka varaa olisikin, en sitä tekisi. Joskus se sopii, mutta ei jatkkuvasti.

 

Perheen aikuiset vissiin sitten joutavat elämään nälässä, jotta saadaan ruokittua naapurien lapset ja kumminkaimat :-| just.. Omat lapset ruokitaan, ja syödään myös itse. Joskus voi lapsen kavereille tarjota, mutta ei säännöllisesti. Joskus teen ns. Kappaletavaraa (pihvi, kanankoivet) jolloin en perheen ulkopuolisille tarjoa, vaan käsken lastenhuoneeseen odottamaan, että lapset saa syötyä rauhassa. Ei meillä ole varaa syöttää toisten lapsia jatkuvasti. Ja vaikka varaa olisikin, en sitä tekisi. Joskus se sopii, mutta ei jatkkuvasti.

nimenomaan näin ja meillä saattaa pihalla olla se 10 kaveria ja neljä omaakin on, en voi lähteä siihen, että kaikki tänne tervetuloa! ei riittäis edes ruokapöytä! saati se ruoka! joskus oikeasti keitän ison kattilan puuroa ja tarjoan kaikille. on niitä lapsia joita ei kotiin pyydetä ja nälkä on, mut minä en voi kuitenkaan ruoka-avuksi muuttua tämän enempää.

 

Mä en ymmärrä miten joku voi nähdä sen "kerjuulla" olemiseksi, että lapsi leikkii kaverinsa luona ja parin tunnin päästä ruoka-ajan tultua syö. Siis lapsen annos on muutenkin niin pieni, että siinä ei taloudellista tappiota tule! Ja toisekseen, eiköhän meillä aikuisilla ole varaa tinkiä omasta energiasaanista kun taas lapsi joka kuluttaa paljon enemmän ja on kasvuiässä. Ihan noin muistutuksena vaan, että ei varmaan maata kaada jos joskus lapsen kaveri syö ja jos ei ole ruokaa laitettu enempää niin vaikka siitä aikuisten ruokamäärästä!

Minun tuleva lapsi ei toivottavasti ystävysty sellaista ihmisten kanssa, jotka ajattelevat noin epäkypsästi ja itsekkäästi.

Siis et opeta lapsellesi käytöstapoja ja hänen kaverinsa ovat myös moukkia

 

Perheen aikuiset vissiin sitten joutavat elämään nälässä, jotta saadaan ruokittua naapurien lapset ja kumminkaimat :-| just.. Omat lapset ruokitaan, ja syödään myös itse. Joskus voi lapsen kavereille tarjota, mutta ei säännöllisesti. Joskus teen ns. Kappaletavaraa (pihvi, kanankoivet) jolloin en perheen ulkopuolisille tarjoa, vaan käsken lastenhuoneeseen odottamaan, että lapset saa syötyä rauhassa. Ei meillä ole varaa syöttää toisten lapsia jatkuvasti. Ja vaikka varaa olisikin, en sitä tekisi. Joskus se sopii, mutta ei jatkkuvasti.

Tuo yksi lapseton paasaa "käytöstavoista". Hänellä kun ei ole hajuakaan siitä mistä hän puhuu

 

No en mäkää omasta ruuastani luopuisi, se tulee aina ihan tarpeeseen. Mä en pysty olemaan nälässä ja tarviin ihan oikean ruuan enkä elä millään leivällä ja paistetulla munalla. Jos tuollainen tilanne tulisi vastaan niin saisi kaveri lähteä kotiin, kun me syödään.

 

Aikuinen kyllä pärjää muutaman päivän vaikka syömättäkin.

 

Kyllä mä annan ruuan kavereillekin jos ruoka aikaan ovat meillä

 

Aikuinen kyllä pärjää muutaman päivän vaikka syömättäkin.

Kunhan oletus ei ole, että se on äiti joka siitä ruuasta luopuu.

 

Kunhan oletus ei ole, että se on äiti joka siitä ruuasta luopuu.

Eikä se voi olla isäkään, koska isät muuttuvat kärttyisiksi jo puolessa päivässä, jos eivät saa ruokaa. Ainut mahdollisuus syömättä olemiseen on se, että perheessä on syömishäiriöinen vanhempi, joka mieluummiin syöttää ruuat muile tai heittää ne roskiin kuin että söisi itse.

 

Joo, aikuinen pärjää kyllä syömättäkin jonkin aikaa, mutta en näe tarpeellisena olla muutamaa päivää syömättä sen takia, että saisin ruokkia lasten kavereita. Varsinkaan, jos se on jatkuvaa. Sen verran itsekäs olen, että syön omilla rahoillani ostamaa ruokaa mieluumin itse, kuin ruokkisin toisten lapsia. Yökyläilyt ja sovitut ruokailut on asia erikseen, silloin on itsestäänselvää, että kyläilijä syö meillä. Joskus myös tarjoan välipalaa ja vastavuoroisesti tarjoan tutuille lapsille myös lämmintä ruokaa. Mutta oletus on, että jokainen lapsi syö omassa kodissaan, ei aina kavereilla. Jos lapsi väittää, että ei kotona saa ruokaa, yhteys vanhempiin ja sen jälkeen tarvittaessa lastensuojeluun. Olen myös omalle lapselle teroittanut sitä, että kylässä ei pyydetä ruokaa, saa syödä jos tarjotaan, ja silloinkin soittaa minulle ja vielä varmistaa, että onko ok. En ala turhaan kotona odottamaan ruuat valmiina, jos syö muualla.. Eikä kylässä rohmuta ruokaa.

 

Ei se aina ole rahastakaan kiinni vaan hyvästä kasvatuksesta! Minua hävettäisi hirveästi jos lapseni olisivat kavereilla nälissään "kerjuulla". Samoin minua ällöttää ne kaverit jotka tulevat meille anelemaan "oisko teillä ruokaa". Huonoa käytöstä se vaan on ja jos ei ole, vaan oikeasti joku naapurin kakara toistuvasti on nälissään eikä kotona ole ruokaa tarjolla, kannattaisi ehkä harkita asiasta ilmoittamista jollekin viranomaiselle, kouluun tms.

Olen opettanut aivan pienestä asti, että naapurissa ei sitten syödä, vaan kieltäydytään kohteliaasti ja poistutaan häiritsemästä vaikka olisikin "nälkä" ja kun on oikeasti nälkä ja/tai ruoka-aika, ollaan kotona. Eri asia tietysti on kauempaa tulleet kutsutut vieraat joiden kanssa aina sovitaan etukäteen miten toimitaan. Olisi aika ikävää jos sattuisi tarjoamaan vaikka allergiselle väärää ruokaa tai olisi sattumalta saanut aiheutettua ruokamyrkytyksen pilaantuneilla elintarvikkeilla.

Ruokailu on aina tärkeä kasvatustilanne ja monesti se ainoa hetki päivästä kun koko perhe ehtii toistensa kanssa oikeasti vaihtamaan kuulumisia. Ei siinä tarvita naapurin räkänokkia enää kasvatettavaksi käytöstavoille!

Juuri näin! Fiksua esittää asia käytöstapojen kannalta. Olen täysin samaa mieltä.

 

Eikä se voi olla isäkään, koska isät muuttuvat kärttyisiksi jo puolessa päivässä, jos eivät saa ruokaa. Ainut mahdollisuus syömättä olemiseen on se, että perheessä on syömishäiriöinen vanhempi, joka mieluummiin syöttää ruuat muile tai heittää ne roskiin kuin että söisi itse.

Mä muutun kärttysämmäksi paljon lyhkäsemmässä ajassa, pakko saada ravintoa säännöllisesti muuten ei pysty olemaan.