Lapsen hankkiminen yksin/ilman parisuhdetta. Keskustelua, mielipiteitä kokemuksia. :)

Ei kyseessä ole rikkinäinen perhe, jos siihen ei alunperinkään kuulu isää.

Näin juuri!

 

Ideaalitilannehan olisi se ydinperhe, rakastavat ja rakastuneet vanhemmat josta lapsikin oppii parisuhteenmallia. Mutta en osaa tuomita ihmisiä jotka eivät ole paria löytäneet ja silti yksin hankkivat lapsen, milla vain metodilla paitsi petoksella. Joillakin se lapsenkaipuu on vain raastavaa, järjetöntä lähes. Sitä mistä se johtuu en osaa sanoa, hormoneista?

 

Miin ja itse harkitsin spremapa kkia kun vauvakuumetta pukkas. Onneks sain swn talttumaan järjenäänellä

 

Miin ja itse harkitsin spremapa kkia kun vauvakuumetta pukkas. Onneks sain swn talttumaan järjenäänellä

Mitä vittua muovikulho!

 

Ei kyseessä ole rikkinäinen perhe, jos siihen ei alunperinkään kuulu isää.

Ai, no kerrotko mulle miten tehdään lapsi ilman isää? Puolukastako se sikiäävai pyhästä hengestä? Ei se perhe ehkä äidille olkaan rikkinäinen, mutta lapselle on.

 

Ideaalitilannehan olisi se ydinperhe, rakastavat ja rakastuneet vanhemmat josta lapsikin oppii parisuhteenmallia. Mutta en osaa tuomita ihmisiä jotka eivät ole paria löytäneet ja silti yksin hankkivat lapsen, milla vain metodilla paitsi petoksella. Joillakin se lapsenkaipuu on vain raastavaa, järjetöntä lähes. Sitä mistä se johtuu en osaa sanoa, hormoneista?

No mites, kun sille lapselle tulee sitten aikanaan isänkaipuu? Raastava lähes.

 

Olisin luultavasti tehnyt niinnitsekin, jos miestä en olisi löytänyt. Olen tienyt jo lapsesta asti, että haluan lapsia ja halu on ollut niin polttava etten olisin " suostunut" jäämään ilman.
Ideaalitilanteessa, lapsella on molemmat vanhemmat toki. Elämä vain ei aina mene niin.
Luulen ettei lapsikaan olisi pahoillaan siitä, jos vaihtoehdot ovat joko hänen olemassa olonsa tai isättömänä/äidittömänä kasvu. Onhan näitä tilanteita muitakin, jolloin lapsi kasvaa ilman toista vanhempaansa, olisiko silloin pitänyt tehdä abortti vaikka muuta syytä sille ei olisi, kuin toisen vanhemman puuttuminen?
Entäpä homo/lesbo- parit, ei heidänkään lapsillaan ole välttämättä suhdetta isäänsä/äitiinsä?

Jos lapselle pystyy antamaan hyvän, rakastavan kodin, niin mikä ettei?

 

[QUOTE="vieras";26882054]No mites, kun sille lapselle tulee sitten aikanaan isänkaipuu? Raastava lähes.[/QUOTE]

En tiedä. Ei mulla vastauksia ole, kuhan omia tuntemuksia kerroin. Ja Kepsis, lähetkö luovuttajaksi

 

[QUOTE="minttu";26881665]Näissä jutuissa paistaa aina läpi yksi seikka. Aikuisen - naisen - itsekeskeisyys. Hänen on pakko sada lapsi, hinnalla millä hyvänsä. Oli puiteet tai ei. Pahissa tapauksessa se lapsi saa alkunsa äidin huijauksest "kyllä minä pillerini olen syönnyt, mutta mikään ehkäisy ei ole 100%" (tuttu tarina tältäkin palstalta).

Tässä maailmassa, meillä suomessakin on heitteille jätettyjä lapsi. Lapsia joiden omat vanhemmat eivät kykene vanhemmuuteen. Mitä jos tyydyttäisitte vauvakuumeen auttamalla näitä lapsia? Olemalla tukivanhempi. Se ei ole lainkaan sen vähäpätöisempää kuin oman lapsen hankkiminen. Päinvastoin. Sille apua tarvitsevalle lapselle olisi jakamatonta aikaa. Ja sinustakin voi kehittyä äitihahmo tälläiselle.

Sen sijaan että leikitään venäläistä rulettia oman lapsen kanssa. Hän saattaa isättömyyden ottaa todella pahasti (silloin ei riitä enää perhepeteilyt tai pitkät imetykset, vaistovahnemuudet eikä mitkään muutkaan kotkotukset). Toisaalta lapsi saattaa selvitä hyvin. Yhtäkaikki, venäläsitärulettia lapsen terveydellä.[/QUOTE]

No eikö aika moni seikka ole venäläistä rulettia lapsen terveydellä?

Jos lapsi syntyy ja kasvaa perheessä, jossa ei ole isää, hän näkee asian ihan eri tavalla kuin sinä tai moni muu, koska hän ei ajattele lähtökohtana sitä ydinperhemallia. Teidänkin perheelle olisi varmasti aika shokki muttaa johonkin afrikkaan savimajaan, mutta ei se shokki niille ole, jotka siellä ovat aina asuneet.

 

En tiedä. Ei mulla vastauksia ole, kuhan omia tuntemuksia kerroin. Ja Kepsis, lähetkö luovuttajaksi

No hitto, jos vaimo antaa luvan!

 

No eikö aika moni seikka ole venäläistä rulettia lapsen terveydellä?

Jos lapsi syntyy ja kasvaa perheessä, jossa ei ole isää, hän näkee asian ihan eri tavalla kuin sinä tai moni muu, koska hän ei ajattele lähtökohtana sitä ydinperhemallia. Teidänkin perheelle olisi varmasti aika shokki muttaa johonkin afrikkaan savimajaan, mutta ei se shokki niille ole, jotka siellä ovat aina asuneet.

No ei tietysti shokki ole, mutta kyllä isättömyys/afrikan huonoissa oloissa asuminen näkyy sittn oireiluna jotenkin muuten.

 

No hitto, jos vaimo antaa luvan!

Eli SINÄ hyväksyt vauvan hankkimisen isättömään perheeseeen

 

[QUOTE="vieras";26882054]No mites, kun sille lapselle tulee sitten aikanaan isänkaipuu? Raastava lähes.[/QUOTE]

Mä veikkaan, että jos kysyt siltä lapselta, niin ei se toivo, että olisi saanut jäädä syntymättä asian takia..

Elämä on niin arvokas asia, että siihen verrattuna on yhden isänkaipuut pientä. Tuskin kukaan kokee, että elämä on mennyt piloille isättömyyden takia ja varsinkaan niin suuressa mittakaavassa, ettei elämä sen vuoksi olisi elämisen arvoista.

T: Isätön

 

Eli SINÄ hyväksyt vauvan hankkimisen isättömään perheeseeen

No, itse olenkasvanut käytännössä ilman isää, teoriassa oli isäpuoli osan aikaa paikalla, mutta ei kyllä voinut ihan kauheasti "isä" sanaa käyttää.

 

Eräs ystäväni adoptoi noin 40 vuotiaana. Ulkomailta adoptoitu, nyt 12v tyttö on aivan ihana ja elää taatusti rakastettua elämää. Verkostoa on eli eivät elä kaksin. Ovat pitäneet yhteyksiä tytön kotimaahan ja käyneetkin siellä.

Pari ystävää on saanut lapsen hedelmöityshoidolla ei-niin-perinteiseen-ydinperheeseen. Elävät tavallista lapsiarkea ja näyttävät onnellisilta.

En mä lähtisi vastuullisten ihmisten valintoja arvostelemaan. Pääasia on (mun mielestä), että lapsella on rakastava vanhempi/vanhemmat ja jotain tukiverkostoa, ettei ihan kaksin eletä. Ja että lapsen alkuperä on normaalisti keskusteltava asia, eikä mikään hys-hys juttu, joka selviää murrosiässä.

 

Ja ihan oot hengissä selvinny.

 

Ja ihan oot hengissä selvinny.

No aika häiriintynyt osiltaan, mutta se on kyllä ihan luonteenpiirre

 

[QUOTE="vieras";26882045]Ai, no kerrotko mulle miten tehdään lapsi ilman isää? Puolukastako se sikiäävai pyhästä hengestä? Ei se perhe ehkä äidille olkaan rikkinäinen, mutta lapselle on.[/QUOTE]

Nojoo, periaatteessa puolukasta. Paitsi että nykyisin se "puolukka" on luovutettu sukusolu.

Ja tuo väitteesi, että isätön lapsi kokisi perheensä rikkinäiseksi, ei kyllä pidä paikkaansa. Ei perhe ole missään vaiheessa hajonnut tms. Eri asia tietysti, jos esimerkiksi sinun kaltaisesi (?) ihmiset kiusaavat lasta ja jauhavat hänelle koko lapsuuden ja nuoruuden tuollaista "rikkinäinen perhe" -potaskaa, se voi kyllä vaikuttaa hänen hyvinvointiinsa. Mutta tällöinkin vian korjaaminen pitää aloittaa sieltä, missä se ongelma on - tai oikeastaan kenen päässä se on.

 

Niitä jotka on kasvaneet isättöminä? Tunnen tälläisiä, ja he eivät ole jääneet mistään elämässä paitsi. Isä joka katoaa omille reissuilleen ja jääkin sinne ei ole mikään hyvä isä. Jos isää ei ole lapsi sopeutuu siihen, mutta lapsen ollessa vanhempi asiasta on syytä keskustella. Tiedän tapauksen jossa "isä" ottaa yhteyttä lapsen ollessa jo koulu-ikäinen, ja ihmettelee kun lasta ei huvita eikä kiinnosta tavata isää! Niin? Miksiköhän? koska ei ole välittänyt lapsestaan aikaisemminkaan.

 

[QUOTE="vieras";26882054]No mites, kun sille lapselle tulee sitten aikanaan isänkaipuu? Raastava lähes.[/QUOTE]

Käytä sanan "kun" tilalla sanaa "jos". Tutkimukset eivät nimittäin tue tällaista jokaiselle isättömälle iskevää isänkaipuuta.

Ja jos sellainen iskee, niin eiköhän siihen ole mahdollista saada tukea ja apua. Tuo ei edes ole pahimpia "kaipuita" tai kriisejä, mitä lapselle tai nuorelle voi tulla. Ihminen joutuu joka tapauksessa elämänsä aikana käsittelemään mielessään hyvin vaikeita ja raskaitakin asioita, ja se vaan kuuluu elämään.

On ihan tervettä olla kiinnostunutta omista biologisista/genettisistä juuristaan (ja myös tervettä olla kiinnostumatta niistä), mutta aika harvalle tämä "isättömyys" muodostuu miksikään elämän tärkeimmäksi kysymykseksi tai miksikään suureksi kipupisteeksi.

 

Mä heitin tänne jo kerran että äideistä löytyy ihan samanlaiset mätämunat kun isistä. Mutta äidit saa anteeksi koska ovat äitejä.

Äidittömänä kasvanutta lasta säälitää ja todetaan että kamala kun on joutunut moisen kriisin kokemaan. Mutta isättömyy - mitä väliä sillä,.

Miettikääpä vielä hetki. Mä ymmärrän että lapsi voi kasvaa hyvin ilman isää tai äitiä (vallankin jos heistä ei ole henkisesti vanhemmaksi). Mutta että ihan ehdointahdoin tuohon tilaan. Kuinka moni hyväksyisi äidittomät lapset? että mies hankkii lapsen niin ettei lapsi koskaan saa tietää kuka hänen äitinsä on.

 

[QUOTE="johanna";26882175]Mä heitin tänne jo kerran että äideistä löytyy ihan samanlaiset mätämunat kun isistä. Mutta äidit saa anteeksi koska ovat äitejä.

Äidittömänä kasvanutta lasta säälitää ja todetaan että kamala kun on joutunut moisen kriisin kokemaan. Mutta isättömyy - mitä väliä sillä,.

Miettikääpä vielä hetki. Mä ymmärrän että lapsi voi kasvaa hyvin ilman isää tai äitiä (vallankin jos heistä ei ole henkisesti vanhemmaksi). Mutta että ihan ehdointahdoin tuohon tilaan. Kuinka moni hyväksyisi äidittomät lapset? että mies hankkii lapsen niin ettei lapsi koskaan saa tietää kuka hänen äitinsä on.[/QUOTE]

Taisin jo kertaalleen todeta, että nykyisinhän hedelmöityshoidoilla alkunsa saaneilla lapsilla on myöhemmin oikeus halutessaan saada tietää sukusolujen luovuttaja. Minusta se oikeus on ihan hyvä olla olemassa. Ja samoin tässä sinun esimerkissäsi, miksei lapsi voisi tässäkin saada tietää?

 

Täällä usea perustaa ajatustaa omalle taustalle. Teillä on ollut paska isä ja koette että elämä olisi ollut parempi ilman sitä isää. Tietenkin. Mutta sillä ei ole mitää yhtäläisyyttä sen kanssa että olisitte syntynyt niin ettette ikinä olisi isäänne tavannut, hädin tuskin edes tietänyt kuka hän on. Nämä ovat TÄYSIN ERI tilanteet. Ihan totaallisesti. Mietintä myssyt nyt takaisin päähän.

 

Taisin jo kertaalleen todeta, että nykyisinhän hedelmöityshoidoilla alkunsa saaneilla lapsilla on myöhemmin oikeus halutessaan saada tietää sukusolujen luovuttaja. Minusta se oikeus on ihan hyvä olla olemassa. Ja samoin tässä sinun esimerkissäsi, miksei lapsi voisi tässäkin saada tietää?

Et vastannut kysymykseen: hyväksytkö että lapsella ei ole kasvunaikana mitään yhteyttä äitiinsä. Lapsi kasvaa äidittömänä isän hoivissa.

 

Mennäänpä hetkeen jolloin lapsi alkaa kysellä isästä. Miksi hänellä ei ole isää. Kaksi eri vastausta:

- Kulta sinun isäsi ei vaan halunnut olla meidän kanssa/ isä ei kyennyt perhe-elämään/ isä oli paha äidille. jne

- Kulta, äiti ei halunnut sinulle isää.


Kenestä ja kenen hyvinvoinnista kyse.