lapsemme kuoli synnytyksessä

  • Viestiketjun aloittaja itkuinen äiti
  • Ensimmäinen viesti
itkuinen äiti
Arvoisat äidit!

Olen kirjoittanut jo suomi24-keskustelupalstalle, mutta haluan kertoa tarinamme myös täällä. Pitkäperjantaina syntyi toinen lapsemme. Sikiövaiheessa kaikki oli kunnossa, myös synnytyksen alussa. Sydänäänet ja liikkeet loistavia. Jokin meni pieleen ja poikamme syntyi kuolleena. Virallisesti lapsemme jäi jumiin eikä imukupillakaan saatu ajoissa ulos. Myös ensimmäisen lapsemme syntymä oli vaikea imukuppisynnytys. Sektiota en saanut, menetimme rakkaan lapsemme, jota "teimme" yli vuoden, jota kannoin täydet yhdeksän kuukautta ja jota saimme pitää luonamme vajaa 8 tuntia. JOS teillä on pienintäkään epäilystä voitteko / pystyttekö synnyttämään alakautta niin VAATIKAA!!! sektiota, se olisi lääkäreidenkin mukaan pelastanut rakkaan, odotetun lapsemme hengen
 
mimosa
Uskon että on aika syntyä ja aika kuolla. Vaikka lapses ois leikattu niin uskon silti että hänen elämänlankansa oli niin lyhyt että hän olisi kuollut siltikin.

Aina ei kuolemalle löydy edes syytä. Sydän pysähtyi sanotaan ainoastaan.

Kuolema on todella, todella surullinen asia. Toivon sulle oikein runsaasti voimia ja lohdutusta. Pienen lapsen kuolema tuntuu aina niin väärältä. Pieni enkeli... Mutta nyt hänet on otettu hyvään huostaan. :flower: :flower: :hug:
 
mamuska
\
Alkuperäinen kirjoittaja 09.05.2005 klo 21:42 mimosa kirjoitti:
Uskon että on aika syntyä ja aika kuolla. Vaikka lapses ois leikattu niin uskon silti että hänen elämänlankansa oli niin lyhyt että hän olisi kuollut siltikin.

Anteeksi nyt vain, mutta MISTÄ SINÄ olisit voinut tietää????? Luuletko, että kommenttisi jotenkin auttaa tätä äitiä, joka on juuri kokenut maailman hirvittävimmän asian, oman lapsensa kuoleman?! Juuri tällaisia sammakoita ihmiset päästelevät kun eivät osaa kohdata surevaa ja väkisin keksivät jotain "lohduttavaa", jos ei muuta osaa sanoa kuin tämäntyylistä, niin on parempi olla hiljaa. Näistä tämäntyylisistä sammakoista on niin paljon kokemusta ja ne loukkaa aina.. Omasta menetyksestäni on sen verran kulunut aikaa, että osaa laukoa takaisin, ennen menin vain lukkoon silkasta tyrmistyksestä.

Ap:lle haluan toivottaa valtavasti voimia ja jaksamista! Olen todella pahoillani vauvasi menetyksestä.. Surun tie on äärimmäisen raskas kulkea ja ehkä sinua helpottaisi jakaa kokemuksiasi muiden kanssa. Meitä oman lapsensa menettäneitä löydät täältä http://health.groups.yahoo.com/group/enkelivauva/ Ehkä oletkin jo kuullut Käpy Ry:stä? Sieltä saat surussa jaksamiseen tukea esim. tukihenkilön muodossa ja monella paikkakunnalla järjestetään Kävyn ryhmätapaamisia. Osoite on http://www.kapy.fi/

Voimia jokaiseen päivään sinulle ja miehellesi!

T. enkelitytön ja -pojan äiti
 
mimosa
\
Alkuperäinen kirjoittaja 10.05.2005 klo 20:51 mamuska kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 09.05.2005 klo 21:42 mimosa kirjoitti:
Uskon että on aika syntyä ja aika kuolla. Vaikka lapses ois leikattu niin uskon silti että hänen elämänlankansa oli niin lyhyt että hän olisi kuollut siltikin.

Anteeksi nyt vain, mutta MISTÄ SINÄ olisit voinut tietää????? Luuletko, että kommenttisi jotenkin auttaa tätä äitiä, joka on juuri kokenut maailman hirvittävimmän asian, oman lapsensa kuoleman?! Juuri tällaisia sammakoita ihmiset päästelevät kun eivät osaa kohdata surevaa ja väkisin keksivät jotain "lohduttavaa", jos ei muuta osaa sanoa kuin tämäntyylistä, niin on parempi olla hiljaa. Näistä tämäntyylisistä sammakoista on niin paljon kokemusta ja ne loukkaa aina.. Omasta menetyksestäni on sen verran kulunut aikaa, että osaa laukoa takaisin, ennen menin vain lukkoon silkasta tyrmistyksestä.

Ap:lle haluan toivottaa valtavasti voimia ja jaksamista! Olen todella pahoillani vauvasi menetyksestä.. Surun tie on äärimmäisen raskas kulkea ja ehkä sinua helpottaisi jakaa kokemuksiasi muiden kanssa. Meitä oman lapsensa menettäneitä löydät täältä http://health.groups.yahoo.com/group/enkelivauva/ Ehkä oletkin jo kuullut Käpy Ry:stä? Sieltä saat surussa jaksamiseen tukea esim. tukihenkilön muodossa ja monella paikkakunnalla järjestetään Kävyn ryhmätapaamisia. Osoite on http://www.kapy.fi/

Voimia jokaiseen päivään sinulle ja miehellesi!

T. enkelitytön ja -pojan äiti
Anteeksi pyyntöni lapsensa menettäneelle äidille jos sinua loukkasin. :ashamed:

Mamuska: Mitään en sanonut tietäväni vaan jos tarkemmin luet niin sanoin että uskon. Uskon että on aika syntyä ja aika kuolla, elämä ei ole ihmisen omissa käsissä. Ja sanoin tuon siksi ettei sairaalan henkilökunta joutuisi syyllistetyksi. Kyseessä on erittäin surullinen ja vakava asia jota en kommenteillani yhtään halua vähätellä!
 
Mun mielestä mimosan kirjoitus oli lohduttava. Itselläni ei oo kokemusta lapsen menettämisestä. Elämä ja kuolema on suurimmissa käsissä kuin kenenkään ihmisen. Lääkärin tai kenenkään.
 
Noh
Kyllä sairaalan henkilökuntaa SAA syyllistää! Varsinkin jos on halunnut sektiota eikä sitä anneta. Minulta kuoli vauva kohtuun. Verta tuli ennen synnytystä kuin härän kurkusta ja sykkeet 200.Kätilön ja lääkärin mielestä oli NORMAALIA. :'(
Psykiatri sanoi että saa syyllistää.ihan vapaasti.
 
mamuska
Mimosalle vielä:

henkilökuntaa tosiaankin saa syyttää! Lapsi olisi todennäköisesti hengissä jos lääkäri olisi antanut sektiopäätöksen. Elämää ei voi hallita, sen tiedän, mutta vauvoja on menehtynyt juuri lääkärien virhepäätelmien ja väärien diagnoosien vuoksi! Lääkäriin pitäisi voida luottaa ja joskus se luottamus voi kostautua näin hirvittävällä tavalla. Tällaisen menetyksen jälkeen vihan, syyllisyden, raivon ja katkeruuden tunteet ovat enemmän kuin oikeutettuja!.

Et varmastikaan tarkoittanut kommentillasi mitään pahaa, mutta ihmisten ajattelemattomuus tällaisissa tilanteissa on usein niin raivostuttavaa..
 
itkuinen äiti vastaa
Kiitos ihan kaikista yhteydenotoista. Olen saanut osakseni lohdutusta ja "sammakoita", jotka on tarkoitettu myös lohdutukseksi. Pahin sammakko tuli mielestäni hautausmaan vahtimestarilta, joka totesi, että "Ottakaa tosta paikka, mahtuu enemmän nimiä jos on tarvis". Ihan oikeesti!!!

Olin tyrmistynyt, mutta jälkeenpäin ajattelin hänenkin vain tarkoittaneen hyvää, eipähän tarvitsisi uutta paikkaa etsiä. En todellakaan voi loukkaantua, jos joku edes YRITTÄÄ!!! lohduttaa, ajatukset ja sanat eivät aina ole yhtä, tärkeintä on, että joku huomioi.

KIITOS AJATUKSISTA!!
 
Kommentoija
Mamuskalle: Lääkäritkin ovat vain ihmisiä ja erehtyvät asioissa! Syyttää saa, mutta lääkärit ovat tehneet niin kuin ovat parhaaksi katsoneet... He eivät pysty ihmeisiin!
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 09.05.2005 klo 20:18 itkuinen äiti kirjoitti:
Arvoisat äidit!

Olen kirjoittanut jo suomi24-keskustelupalstalle, mutta haluan kertoa tarinamme myös täällä. Pitkäperjantaina syntyi toinen lapsemme. Sikiövaiheessa kaikki oli kunnossa, myös synnytyksen alussa. Sydänäänet ja liikkeet loistavia. Jokin meni pieleen ja poikamme syntyi kuolleena. Virallisesti lapsemme jäi jumiin eikä imukupillakaan saatu ajoissa ulos. Myös ensimmäisen lapsemme syntymä oli vaikea imukuppisynnytys. Sektiota en saanut, menetimme rakkaan lapsemme, jota "teimme" yli vuoden, jota kannoin täydet yhdeksän kuukautta ja jota saimme pitää luonamme vajaa 8 tuntia. JOS teillä on pienintäkään epäilystä voitteko / pystyttekö synnyttämään alakautta niin VAATIKAA!!! sektiota, se olisi lääkäreidenkin mukaan pelastanut rakkaan, odotetun lapsemme hengen

TARINASI SAI AIKAAN KYLMIÄ VÄREITÄ!!!OTAN OSAA SURUUNNE :flower: :hug:
 
Itse kaksi lasta kantaneena tiedän,ettei suurempaa surua voi kokea,kuin saatella hautaan oma vauva.Mutta mahtavaa,että sinulla itkuinen äiti oli voimia kirjoittaa tänne.Sillä näistä surullisistakin asioista olisi hyvä puhua!Kaikki me haluamme,että raskausaika ja synnytys menee hyvin,mutta on hyvä tiedostaa,että kyseessä on meitä suuremmat voimat ja jotain voi myös mennä pieleen.

Mutta niin on ajateltu,että meille annetaan vain se,mitä jaksamme kantaa.Joten sinun itkuinen äiti täytyy olla jotain erityistä ja vahvaa,kun tällaisen taakan sait kannettavaksesi.

Suurinta myötätuntoa kokien....

 
matami Pomfrey
:hug: Osaanottoni

Tiedän mitä on menettää lapsi. Itse sain aikoinani nauttia esikoistyttärestäni 5h. Oli tosin tiedossä, että hänestä tulee Taivaan Isän oma enkeli. Muttei se vähennä menetystäni. Tyttäreni olisi päässyt viime kesänä ripille.

"Oi, enkelit mulle kertokaa
Miks' lastain en pitää saa
Hän liian täydellinenkö olla vois,
kun Taivaan Isä kutsui hänet jo pois"
:'(
 
viinia
Voimia koko perheelle :flower:

Minun lantioni tutkittiin ajoissa ja sektioon päädyttiin. Tämäkin minun piti itse vaatia. Vauvani oli 3520g ja isoin lapsi jonka voin alakautta synnyttää on noin 2500g. Sektion jälkeen lääkäri totesi minulle että huonosti olisi käynyt jos alakautta olisimme edes yrittäneet synnyttää.

Toivon teille kaikille voimia jaksaa surra läpi suuri surunne.