Lahjakkaasta lapsesta

[JONSERED Karhunkantaja]

Olette te hassuja. Suomen koululaitos ei ole aivopesulaitos. Pedagogiikka on pedagogiikkaa, siis metodinen koulu. Steinerin ajatukset olivat, mitä olivat, mutta tapa opettaa toimii.

Kannattaa ottaa selvää ennen, kuin tyrmää tai nostaa jalustalle.

 

[Gluteus maximus]

isäni luki 3v. Kävi ns. sen ajan "eliittikoulun" Eli Helsingin suomalaisen yhteiskoulun (SYK) ja turhautui sielläkin, joten ei sillä koululla ole oikeasti väliä. Suomessa on koulujen opetussuunnitelmat samanlaisia, mutta toki valinnaisaineet ja muut ylimääräiset aineet on isoissa kouluissa paremmat, joten tietenkään ei ihan smalla viivalla ole maalaiskoulujen oppilaat kuin kaupunkien oppilaat. Kuitenkin ala-asteella sillä ei ole väliä, vaan lukiossa.

 

[??]

Mä olin se lahjakas lapsi. Se, joka osasi lukea jo alle 4-vuotiaana. Se, jolla oli helvetin tylsää koulussa ykkösellä ja kakkosella, koska tuolloin vielä kaikki opetteli samoja juttuja, osasi ne ennestään tai ei. Se, jolla oli (on?) korkea älykkyysosamäärä.
Nykyään lasten yksilölliset erot otetaan kuulemma huomioon. Eli tuskin teidän lapsi joutuu opettelemaan tavaamista, vaikka onkin jo vuosia lukenut sanomalehtiä.

En nyt ihan ekana lähtisi kutsumaan tytön luokkakavereita vanhempineen teille kuuntelemaan miten erityisen lahjakas ja nerokas teidän lapsenne onkaan :snotty: . Eihän hän ole mikään erikoistapaus näille lapsille, vaan luokkakaveri toisten joukossa.

Mietin täältä ulkomailta käsin, että onkos ne kaikki super neroja täällä kun koulut aloitetaan 4-5v ja tuon ikäiset osaavat täällä kyllä jo lukea, kirjoittaa jonkin verran ja tuntevat numerot ja osaavat laskea aika pitkälle. Mikä tekee lapsesta Suomessa lahjakkaan? Muualla nämä ovat ihan tavallisia lapsia, joilla oppivelvollisuus alkaa aikaisemmin.

 

[Non compos mentis]

Mä olin se lahjakas lapsi. Se, joka osasi lukea jo alle 4-vuotiaana. Se, jolla oli helvetin tylsää koulussa ykkösellä ja kakkosella, koska tuolloin vielä kaikki opetteli samoja juttuja, osasi ne ennestään tai ei. Se, jolla oli (on?) korkea älykkyysosamäärä.
Nykyään lasten yksilölliset erot otetaan kuulemma huomioon. Eli tuskin teidän lapsi joutuu opettelemaan tavaamista, vaikka onkin jo vuosia lukenut sanomalehtiä.

En nyt ihan ekana lähtisi kutsumaan tytön luokkakavereita vanhempineen teille kuuntelemaan miten erityisen lahjakas ja nerokas teidän lapsenne onkaan :snotty: . Eihän hän ole mikään erikoistapaus näille lapsille, vaan luokkakaveri toisten joukossa.

Mietin täältä ulkomailta käsin, että onkos ne kaikki super neroja täällä kun koulut aloitetaan 4-5v ja tuon ikäiset osaavat täällä kyllä jo lukea, kirjoittaa jonkin verran ja tuntevat numerot ja osaavat laskea aika pitkälle. Mikä tekee lapsesta Suomessa lahjakkaan? Muualla nämä ovat ihan tavallisia lapsia, joilla oppivelvollisuus alkaa aikaisemmin.

Juu, siitähän onkin ollut tiedepiireissä hieman kiistaa, että mitä se aikaisin lukemaan oppiminen kertookaan.

Mun kohdalla ÄO testattiin 6-vuotiaana ja tulos oli siinä 140 tietämillä. Silti opin lukemaan vasta ekalla luokalla. Saatanhan tietysti olla se kuuluisa poikkeus sääntöön.

 

[vieras]

Vieläkin ihmettelen aina välillä mitä on lahjakkuus ja miten monipuolisesti se ilmenee: verbaalisena, matemaattisena, musikaalisena, liikunnallisena, visuaalis-spatiaalisten suhteiden ymmärtämisenä, intrapsyykkisenä ja interpsyykkisenä jne. (Gardner ) Itse olin ehkäpä lahjakas koulussa, jos keskiarvolla mitataan. Taito- ja taideaineet yhdeksikköjä, muut kymppejä. Tavallisen koulun kävin, en pitkästynyt ja pienipalkkainen psykologi, joka on hyvin tavallinen ihminen, minusta tuli. Kokemukseni perusteella uskon muidenkin lahjakkaiden selviävän elämässä, jos heitä ei jalustalle nosteta.

 

[vieras harmaan]

Olette te hassuja. Suomen koululaitos ei ole aivopesulaitos. ...

Tuossa menee nyt vähän puurot ja vellit sekaisin. Ei kukaan olekaan esittänyt mitään sinne päinkään että "Suomen koululaitos" olisi aivopesulaitos.

Tuossa aikaisemmassa po. "koululaitos" käsittääkseni oli juurikin Steiner koulu.

Ongelmia luetun ymmärtämisessä?

 

[JONSERED Karhunkantaja]

Olette te hassuja. Suomen koululaitos ei ole aivopesulaitos. ...

Tuossa menee nyt vähän puurot ja vellit sekaisin. Ei kukaan olekaan esittänyt mitään sinne päinkään että "Suomen koululaitos" olisi aivopesulaitos.

Tuossa aikaisemmassa po. "koululaitos" käsittääkseni oli juurikin Steiner koulu.

Ongelmia luetun ymmärtämisessä?

Ei enempää kuin sinullakaan.
Jos Suomessa koulu saa valtion tukea, se on osa Suomen koululaitosta, jotaa ohjaa yhtenäinen lainsäädäntö ja opetussuunnitelma.

 

[elli]

Lahjakkaat eivät opi opiskelemaan ja lopussa heille tulee vaikeuksia, kun muut ovat jo alussa joutuneet ponnistelemaan.

Näin! Kävin peruskoulun "kuunteluoppilaana" ja pärjäsin erittäin hyvin, mutta lukiossa huomasin, etten osaa päntätä. Eikä huvittanut, kun en ollut sitä ennenkään joutunut tekemään. Joten lopetin lukion. Opettaja soitti perään vanhemmille ja sanoi, että ette saa antaa tytön lopettaa, teillä on erikoisen lahjakas lapsi, mutta pidin pääni. Opiskelemaan opin vasta aikuisena. Ja kunnianhimoa minulla ei ole tänä päivänäkään, koska en koskaan ole sellaista tarvinnut.

Täällä kans, mutta pärjäsin sen lukionkin. Vasta yliopistossa opin, että ne tenttikirjat kannattaa todella lukaista läpi jos haluaa läpäistä tentin.

Meillä eskarilainen opetteli potenssilaskuja, suunnitteli avaruusaluksia ja tutki planeettoja. Mitenhän tästä jatketaan?

 

[metsänpeitto]

Olen ajatellut sitäkin, et pitäiskö mun kutsua tytön luokka luoksemme kylään syksyllä ja kertoa vähän tytöstä uusille luokkakavereille ja heidän vanhemmilleen. Osaisivat paremmin suhtautua kun tietäisiät¨vähän taustoja. Eivät arkailisi tytön seurassa vaan suhtautuisivat kuin ihan keneen tahansa muuhunkin luokkatoveriin.

Tämä minun mielestäni on vähän huono idea. Minusta sinä sillä vaan saatat edesauttaa sellaista outoa suhtautumista lapseesi, jos erikseen kutsut luokan kotiin ja kerrot, että tässä on tämä meidän lapsemme ja hän on tälläinen. Monet eivät välttämättä edes huomaisi pitää lastasi mitenkään "kummallisena", vaikka olisikin lahjakas tai kiinnostunut erilaisista asioista. Minusta tuossa olisi aika vahvasti se riski, että se nimenomaan saattaisi aiheuttaa sen ettei tyttöön suhtauduttaisi niin kuin muihin luokkatovereihin.

 

[Non compos mentis]

Olen ajatellut sitäkin, et pitäiskö mun kutsua tytön luokka luoksemme kylään syksyllä ja kertoa vähän tytöstä uusille luokkakavereille ja heidän vanhemmilleen. Osaisivat paremmin suhtautua kun tietäisiät¨vähän taustoja. Eivät arkailisi tytön seurassa vaan suhtautuisivat kuin ihan keneen tahansa muuhunkin luokkatoveriin.

Tämä minun mielestäni on vähän huono idea. Minusta sinä sillä vaan saatat edesauttaa sellaista outoa suhtautumista lapseesi, jos erikseen kutsut luokan kotiin ja kerrot, että tässä on tämä meidän lapsemme ja hän on tälläinen. Monet eivät välttämättä edes huomaisi pitää lastasi mitenkään "kummallisena", vaikka olisikin lahjakas tai kiinnostunut erilaisista asioista. Minusta tuossa olisi aika vahvasti se riski, että se nimenomaan saattaisi aiheuttaa sen ettei tyttöön suhtauduttaisi niin kuin muihin luokkatovereihin.

Minäkään en kertois. Lapset huomaavat itse kuitenkin tällaiset asiat joka tapauksessa, turha pönkittää sitä asemaa entisestään. Huomioi myös kolikon kääntöpuoli; jos elätte lapsen lahjakkuutta varten, tulee lapselle suorituspaineita.

Antakaa olla ja elää mahdollisimman vapaasti ja elää ihan tavallista lapsuutta. Mikään ei ole ikävämpää kuin itseriittoinen ja ylimielinen lapsinero, joka käytöksellään sulkee ikätoverinsa ulkopuolelle pitäen heitä vähempiarvoisina. Annos nöyryyttä antaa lapsellekin paremmat eväät opiskeluun tulevaisuudessa.

 

[Khimaira]

jos antaisit lapsi olla lapsi, ja jättäisit tuon poikkeuksellisen älykkyyden opettajien huoleksi. Anteeksi, jos murskaan unelmasi, mutta moni muukin ekalle menevä lukee jo, ja kiinnostuu erilaisista asioista. Egyptin historia ei oikeastaan ole sen älykkäämpää , kuin vaikka jos joku toinen lapsi lukee vaikka etelä- amerikan eläimistä.

Paitsi jos hän on oikeasti lahjakas. Ehkä tuo perheneuvolan tekemä testaus olisi paras vaihtoehto. Onhan meillä erikoisluokat, suomessa niihin vaan laitetaan ne jotka eivät pärjää isoissa luokissa. Suomessa älykkäät lapset oppivat olemaan ponnistelematta, kun kaikki sujuu omalla painollaan. Osalle tulee lukiossa ongelmia, osa suorittaa yliopistotutkinnonkin vasemmalla kädellä. Mutta mihin he pystyisivät, jos he oppisivat jo nuorena ponnistelemaan samoin kuin kanssasisarensa?

En ole edes ajatellut tätä Tyttö meni koko ekaluokan ihan hutaisemalla läpi- ei siis jaksanut kunnolla tehdä tehtäviä tai keskittyä kaikkeen, kun oli samoja juttuja tehnyt jo pari vuotta ennen ekaa luokkaa. Toki virheitäkin korjaantui, kun en itse ole mikään opettaja- olen yrittänyt vaan neuvoa tiedonhaluista lasta :ashamed:
Tyttö sanoi itsekin että onko koulu todella noin helppo- ei tartte tehdä oikein mitään
En sano että hän on erityisen lahjakas, mutta oppii aika nopeasti ja halu oppia uutta on kova. Osaa mm. numerot 1-0 suomen lisäksi ranskaksi ja englanniksi. Osaa myös ransakan muutamia fraaseja sekä englannin sanoja paljon (opetellut itse mm. Disneyn sanakirjoista), lisäksi osaa laskea kerto-, jako- ja yhteenlaskuja sataluvuillakin.
En tiedä miten saadaan tokaluokka sujumaan nin, että tyttö viihtyy ja tykkää olla :/

 

[JONSERED Karhunkantaja]

Itse en ole kortta ristiin laittanut koulun vuoksi. Riittävällä haasteellisuudella olisin ehkä viitsinytkin.

Mutta koulussa oli mukavaa, yleensä. Kavereita ja sen sellaista. Sosiaalinen ympäristö on kuitenkin tärkein tekijä koulussakin. Oppiminen on vain plussaa... Karkeasti kärjistäen.

 

[vieras harmaan]

Jos Suomessa koulu saa valtion tukea,....

Tässä ketjussa ei ole kyse "Suomen koululaitoksesta", ei valtiontuista, tai edes 90-luvun lainmutoksista, jotka mahdollistivat esim. Steinerkoulut mainitun valtion tuen piiriin.

Tässä on kyse lahjakkaan lapsen edun mukaisesta koulutuksesta ja sen järjestämisestä. Ainoastan sen suhteen ja siihen liittyen sanoin oman mielipiteeni Steiner koulun sopivuudesta. Sihen minulla täällä aivan yhtä suuri oikeus kuin Sinullakin.

Ja edelleen vain lienee siis parasta esittää lukuisten ihmisten jakama mielipide niin steinerpedagogiikasta, kuin muistakin sihen liittyvistä taustaideologioista (suora lainaus aiemmin viitatusta lähteestä):

"Antroposofinen lääketiede on mielikuvitukseen perustuvaa uskomuslääkintää, steinerpedagogiikka mystisvivahteiseen "kehityspsykologiaan" pohjautuvaa opetusta ja biodynaaminen viljely astrologiaan perustuvaa viljelyä. Biodynaamista viljelyä ei tule sekoittaa tavanomaiseen luomuviljelyyn."

 

[JONSERED Karhunkantaja]

Jos Suomessa koulu saa valtion tukea,....

Tässä ketjussa ei ole kyse "Suomen koululaitoksesta", ei valtiontuista, tai edes 90-luvun lainmutoksista, jotka mahdollistivat esim. Steinerkoulut mainitun valtion tuen piiriin.

Tässä on kyse lahjakkaan lapsen edun mukaisesta koulutuksesta ja sen järjestämisestä. Ainoastan sen suhteen ja siihen liittyen sanoin oman mielipiteeni Steiner koulun sopivuudesta. Sihen minulla täällä aivan yhtä suuri oikeus kuin Sinullakin.

Ja edelleen vain lienee siis parasta esittää lukuisten ihmisten jakama mielipide niin steinerpedagogiikasta, kuin muistakin sihen liittyvistä taustaideologioista (suora lainaus aiemmin viitatusta lähteestä):

"Antroposofinen lääketiede on mielikuvitukseen perustuvaa uskomuslääkintää, steinerpedagogiikka mystisvivahteiseen "kehityspsykologiaan" pohjautuvaa opetusta ja biodynaaminen viljely astrologiaan perustuvaa viljelyä. Biodynaamista viljelyä ei tule sekoittaa tavanomaiseen luomuviljelyyn."

Oolrait sitten... =)

Mutta minun kokemukseni ns. lahjakkaan lapsen kouluna steinerkoulusta on positiivinen ja kannustava. Ja siksi olemme järjestäneet lastemme perusopetuksen näin.

 

[vieras myös]

Jotenkin tää oman lapsen nostaminen poikkeuksellisen älykkääksi on muotia nykyään. Minäkin tiedän tuosta naapurista äidin, joka puhuu kokoajan kuinka hänen lapsensa osaa laulaa nuoteista, osaa lukea ja osaa sitä ja tätä. Kun ikää oli alle vuosi niin hänen lapsensa lauloi kokonaisia lauluja (kaikki sanat oikein) ja puhui sujuvasti lauseita. Jotka tietenkin oli rakenteellisesti jo oikein. Koskaan en kuitenkaan ole kuullut että hän laulaisi tai muuten osoittaisi poikkeuksellista lahjakkuutta. Varmastikkaan en ole joka päivä lasta nähnyt, mutta esim. kerhossa ja pihaleikeissä jne. ja minusta hän on kuin kuka tahansa lapsi...

 

[vieras]

Ei tuo minusta kuulosta mitenkään epänormaalilta lahjakkuudelta, ja miksi ihmeessä sinun pitäisi hänestä jotain kertoa muille?
Eikö ole normaalia osata nykyään lukea vuosia ennen koulun alkua. Tai siis eihän se mitenkään harvinaista ole. On kaikenmoisia pelejä ym. mistä aika moni lapsi oppii, kun vanhemmat ostaavat sitä treenaavaa materiaalia. Ja kun vanhemmilla on aikaa vastata kysymyksiin ja kysellä takaisin kiinnostuneelta lapselta, kuten yleensä on tilanne yhden lapsen perheissä. Aikaa vietetään paljon aikuisten kanssa.

Ja noista kiinnostuksen kohteista, eikö se ole juuri lapsille tyypillistä olla kiinnostunut luonnonilmiöistä ja kaikesta mahdollisesta. Lapset voivat muistaa mielettömän määrän asioita, vaikka eivät ymmärrä kokonaiskuvaa, mikä on aikuisille vaikeampaa. Moni lapsi muistaa parivuotiaana kaikki automerkit tai muita triviaaleja asioita.

Jos lapsi on sosiaalinen kuten väität, niin en ymmärrä huolenaihettasi. Taidoiltaan on aivan normaali. Takuulla luokassa moni muukin lukee sujuvasti ja on lukenut pari vuottakin, ainakin joku toinen, ja kiinnostukset ovat aivan tavallisia lapsellasi. Juuri tuollaisista "jännistä" asioista lapsetk iinnostuvat. Egypti jne

 

[vieras]

Mä olin se lahjakas lapsi. Se, joka osasi lukea jo alle 4-vuotiaana. Se, jolla oli helvetin tylsää koulussa ykkösellä ja kakkosella, koska tuolloin vielä kaikki opetteli samoja juttuja, osasi ne ennestään tai ei. Se, jolla oli (on?) korkea älykkyysosamäärä.
Nykyään lasten yksilölliset erot otetaan kuulemma huomioon. Eli tuskin teidän lapsi joutuu opettelemaan tavaamista, vaikka onkin jo vuosia lukenut sanomalehtiä.

En nyt ihan ekana lähtisi kutsumaan tytön luokkakavereita vanhempineen teille kuuntelemaan miten erityisen lahjakas ja nerokas teidän lapsenne onkaan :snotty: . Eihän hän ole mikään erikoistapaus näille lapsille, vaan luokkakaveri toisten joukossa.

Mietin täältä ulkomailta käsin, että onkos ne kaikki super neroja täällä kun koulut aloitetaan 4-5v ja tuon ikäiset osaavat täällä kyllä jo lukea, kirjoittaa jonkin verran ja tuntevat numerot ja osaavat laskea aika pitkälle. Mikä tekee lapsesta Suomessa lahjakkaan? Muualla nämä ovat ihan tavallisia lapsia, joilla oppivelvollisuus alkaa aikaisemmin.

Juu, siitähän onkin ollut tiedepiireissä hieman kiistaa, että mitä se aikaisin lukemaan oppiminen kertookaan.

Mun kohdalla ÄO testattiin 6-vuotiaana ja tulos oli siinä 140 tietämillä. Silti opin lukemaan vasta ekalla luokalla. Saatanhan tietysti olla se kuuluisa poikkeus sääntöön.

eihän aikaisin lukemaan oppiminen mitenkän korreloi älykkyyteen. Joillekin ostellaan puuhavihkoja ja harjoituksia 1-vuotiaasta, joidenkin annetaan leikkiä mielikuvitusleikkejä koulun alkuun saakka ja kehittää luovuutta näin.

Jokainen normaaliälyinen oppii lukemaan, se ei ole saavutus eikä mikään, ja mitään väliä ei ole sillä missä iässä sen harjoittelee.

 

[vieras]

Ja tosiaan, varaudu siihen, että jatkossakin saat juuri sen kaltaisia vastauksia mitä tässäkin ketjussa olet saanut. Heti tyrmätään ja ajatellaan, että vanhemmat jotenki "haluavat" että lapsi on poikkeuksellisen älykäs. Mutta h.itto vie, minä ainaki vaihtasin tilalle heti normaalin lapsen jos vaan voisin

Mitä koulun suhteen tuli niin meillä opettaja ei aluksi ruvennut millekään. Lisätehtäviä löi kotiin mutta ensin oli kuitenki tehtävä ne helpot tehtävät mitkä kaikki muutkin teki. No lapsihan löi hanttiin ja meinas, ettei todellakaan ala tekemään ylimääräsiä tehtäviä ja koki, että lisätehtävät ovat hälle rangaistus. Opettaja ei millään voinu hyväksyä sitä, että vois HETI antaa vaikeampia tehtäviä. Hällä oli vaan se periaate, että kaikki tekee samat ja vasta sen jälkeen voi tehdä vaikeampia jos haluaa. Mutta pikkuhiljaa ollaan eteenpäin päästy ja opettaja on saanu kyky-testien tulokset ja on kai innokkaana hommassa nyt mukana. Mutta paljon pahaa mieltä on tullut matkan varrella, lapsi on häiriköiny monen lapsen edestä ja on juuri se lapsi, kenen luokse toiset äidit ei päästä lapsiaan koska tämä vaan on niin vilkas ja erilainen

Täh? Eiköhän yli puolet lapsista nykyään osaa lähes kaiken mitä ekallakin pitää opetella. siis lukea ja laskea. Ja silti osaavat olla siellä hiljaa eikä häiriköidä. Eivätkä vaadi kaikenlaista erityiskohtelua.

 

[:)]

oi miten ihanaa, Suomi täynnä pieniä neropatteja! nyt on maan tulevaisuus turvattu!

totta puhuen, aika tavallistahan tuo on, että osaa lukea/laskea ennen koulun alkamista. opetussuunnitelma laaditaan siten, että KAIKKI lapset ikäluokassaan pystyvät suorittamaan tietyt tehtävät. tällöin on ilmiselvää, että osa porukasta turhautuu eikä tämä vaadi mitään erityistä superlahjakkuutta.

80-luvulla minun tapauksessani ongelma ratkaistiin siten, että aloitin ekaluokan vuotta normaalia aiemmin ts sinä vuonna, kun täytin 6 v.

 

[vieras]

oi miten ihanaa, Suomi täynnä pieniä neropatteja! nyt on maan tulevaisuus turvattu!

totta puhuen, aika tavallistahan tuo on, että osaa lukea/laskea ennen koulun alkamista. opetussuunnitelma laaditaan siten, että KAIKKI lapset ikäluokassaan pystyvät suorittamaan tietyt tehtävät. tällöin on ilmiselvää, että osa porukasta turhautuu eikä tämä vaadi mitään erityistä superlahjakkuutta.

80-luvulla minun tapauksessani ongelma ratkaistiin siten, että aloitin ekaluokan vuotta normaalia aiemmin ts sinä vuonna, kun täytin 6 v.

Se, mikä pistää silmään, on se, että lähes aina nuo neropatit ovat sosiaalisesti ala-arvoisia käytökseltään, eli eivät voi sietää toisia lapsia, jotka eivät heidän mielestä ole yhtä älykkäitä kuin he, häiriköivät ja riehuvat, ja eivät ymmärrä kuin itseään ja omaa suuruuttaan. Muiden ihan tavalliset normaaliälyiset lapset ymmärtävät, että lapset ovat erilaisia, kaikkia eivät kiinnosta juuri samat asiat. jne.

Eli tulee tunne, että kun nämä "nerot" ovat yleensä häiriköitä, ja pitävät muita huonompana, ja katsovat oikeudekseen häiritä ja ovat sosiaalisesti lahjattomia, niin tuo "nerous" johtuu siitä, että aikuisen kanssa on treenattu näitä tiedollisia asioita, eikä ole oltu toisten lasten kanssa, joten sosiaalisesti ollaan ala-arvoisia, ja tuo "nerous" on täysin treenattu asia.

 

[:]

oi miten ihanaa, Suomi täynnä pieniä neropatteja! nyt on maan tulevaisuus turvattu!

totta puhuen, aika tavallistahan tuo on, että osaa lukea/laskea ennen koulun alkamista. opetussuunnitelma laaditaan siten, että KAIKKI lapset ikäluokassaan pystyvät suorittamaan tietyt tehtävät. tällöin on ilmiselvää, että osa porukasta turhautuu eikä tämä vaadi mitään erityistä superlahjakkuutta.

80-luvulla minun tapauksessani ongelma ratkaistiin siten, että aloitin ekaluokan vuotta normaalia aiemmin ts sinä vuonna, kun täytin 6 v.

Se, mikä pistää silmään, on se, että lähes aina nuo neropatit ovat sosiaalisesti ala-arvoisia käytökseltään, eli eivät voi sietää toisia lapsia, jotka eivät heidän mielestä ole yhtä älykkäitä kuin he, häiriköivät ja riehuvat, ja eivät ymmärrä kuin itseään ja omaa suuruuttaan. Muiden ihan tavalliset normaaliälyiset lapset ymmärtävät, että lapset ovat erilaisia, kaikkia eivät kiinnosta juuri samat asiat. jne.

Eli tulee tunne, että kun nämä "nerot" ovat yleensä häiriköitä, ja pitävät muita huonompana, ja katsovat oikeudekseen häiritä ja ovat sosiaalisesti lahjattomia, niin tuo "nerous" johtuu siitä, että aikuisen kanssa on treenattu näitä tiedollisia asioita, eikä ole oltu toisten lasten kanssa, joten sosiaalisesti ollaan ala-arvoisia, ja tuo "nerous" on täysin treenattu asia.

 

[:)]

oi miten ihanaa, Suomi täynnä pieniä neropatteja! nyt on maan tulevaisuus turvattu!

totta puhuen, aika tavallistahan tuo on, että osaa lukea/laskea ennen koulun alkamista. opetussuunnitelma laaditaan siten, että KAIKKI lapset ikäluokassaan pystyvät suorittamaan tietyt tehtävät. tällöin on ilmiselvää, että osa porukasta turhautuu eikä tämä vaadi mitään erityistä superlahjakkuutta.

80-luvulla minun tapauksessani ongelma ratkaistiin siten, että aloitin ekaluokan vuotta normaalia aiemmin ts sinä vuonna, kun täytin 6 v.

Se, mikä pistää silmään, on se, että lähes aina nuo neropatit ovat sosiaalisesti ala-arvoisia käytökseltään, eli eivät voi sietää toisia lapsia, jotka eivät heidän mielestä ole yhtä älykkäitä kuin he, häiriköivät ja riehuvat, ja eivät ymmärrä kuin itseään ja omaa suuruuttaan. Muiden ihan tavalliset normaaliälyiset lapset ymmärtävät, että lapset ovat erilaisia, kaikkia eivät kiinnosta juuri samat asiat. jne.

Eli tulee tunne, että kun nämä "nerot" ovat yleensä häiriköitä, ja pitävät muita huonompana, ja katsovat oikeudekseen häiritä ja ovat sosiaalisesti lahjattomia, niin tuo "nerous" johtuu siitä, että aikuisen kanssa on treenattu näitä tiedollisia asioita, eikä ole oltu toisten lasten kanssa, joten sosiaalisesti ollaan ala-arvoisia, ja tuo "nerous" on täysin treenattu asia.

samaa mieltä. on myös muistettava, että SOSIAALISET TAIDOT ja niiden oppiminen/sisäistäminen "piilo-opetussuunnitelman" puitteissa on vähintään kin yhtä tärkeä asia kuin varsinaiseen opetussuunnitelmaan kuuluvat asiat.

 

[vieras]

oi miten ihanaa, Suomi täynnä pieniä neropatteja! nyt on maan tulevaisuus turvattu!

totta puhuen, aika tavallistahan tuo on, että osaa lukea/laskea ennen koulun alkamista. opetussuunnitelma laaditaan siten, että KAIKKI lapset ikäluokassaan pystyvät suorittamaan tietyt tehtävät. tällöin on ilmiselvää, että osa porukasta turhautuu eikä tämä vaadi mitään erityistä superlahjakkuutta.

80-luvulla minun tapauksessani ongelma ratkaistiin siten, että aloitin ekaluokan vuotta normaalia aiemmin ts sinä vuonna, kun täytin 6 v.

Niin, tottakai pitää keskiarvon mukaan mennä. Ja se tarkoittaa sitä, että puolet osaavat jo lähes kaiken. Mutta sitten on näitä vanhempia, ja lapsia, jotka alkavat riehua oman "erityisyytensä" kanssa.

 

[vieras]

oi miten ihanaa, Suomi täynnä pieniä neropatteja! nyt on maan tulevaisuus turvattu!

totta puhuen, aika tavallistahan tuo on, että osaa lukea/laskea ennen koulun alkamista. opetussuunnitelma laaditaan siten, että KAIKKI lapset ikäluokassaan pystyvät suorittamaan tietyt tehtävät. tällöin on ilmiselvää, että osa porukasta turhautuu eikä tämä vaadi mitään erityistä superlahjakkuutta.

80-luvulla minun tapauksessani ongelma ratkaistiin siten, että aloitin ekaluokan vuotta normaalia aiemmin ts sinä vuonna, kun täytin 6 v.

Se, mikä pistää silmään, on se, että lähes aina nuo neropatit ovat sosiaalisesti ala-arvoisia käytökseltään, eli eivät voi sietää toisia lapsia, jotka eivät heidän mielestä ole yhtä älykkäitä kuin he, häiriköivät ja riehuvat, ja eivät ymmärrä kuin itseään ja omaa suuruuttaan. Muiden ihan tavalliset normaaliälyiset lapset ymmärtävät, että lapset ovat erilaisia, kaikkia eivät kiinnosta juuri samat asiat. jne.

Eli tulee tunne, että kun nämä "nerot" ovat yleensä häiriköitä, ja pitävät muita huonompana, ja katsovat oikeudekseen häiritä ja ovat sosiaalisesti lahjattomia, niin tuo "nerous" johtuu siitä, että aikuisen kanssa on treenattu näitä tiedollisia asioita, eikä ole oltu toisten lasten kanssa, joten sosiaalisesti ollaan ala-arvoisia, ja tuo "nerous" on täysin treenattu asia.

Koulunerous voi johtua juuri tuosta treenaamisesta. Häiriköinti taas johtuu siitä että koulussa ei ole enää mieleistä tekemistä. 'Nerouden' syyllä ei ole väliä, vaan sillä että osaajille pitää järjestää koulussa mieleistä tekemistä.

 

[vieras]

Niin, tottakai pitää keskiarvon mukaan mennä. Ja se tarkoittaa sitä, että puolet osaavat jo lähes kaiken. Mutta sitten on näitä vanhempia, ja lapsia, jotka alkavat riehua oman "erityisyytensä" kanssa.

Meilläpä on oikeasti erityinen lapsi Erityisyyttä ei aiheuta säkenöivä äly, vaan ADD, ihan kuin isällään.