Mä olen valmistunut -99 lähihoitajaksi ja suuntauduin vanhustyöhön. Olin vuoden sijaisena hoivakodissa ja sitten sain toimen, olin yht. 4 vuotta ja nyt äitiyslomalla ja hoitovapaalla kotona ollut 2 vuotta.
Ensimmäiset 3 vuotta olin dementiayksikössä. työvuorossa oltiin yksin n. 7 dementoitunutta vastuulla, joskus enempi ja joskus vähempi. Tykkäsin kovasti tehdä töitä yksin, kova vastuu siinä on ja erittäin paljon työtä, silmät kaikkialla ja "tuntosarvet" koholla. Dementoitunut on erittäin haasteellinen ihminen. Hoitajan tulee olla rauhallinen, hellä, tarkka, määrätietoinen...ym. Siellä ei saa lietsoa levottomuutta, dementoitunut aistii herkästi ilmapiirin. Pidin kovasti työstäni ja yksin ei pelottanut olla, ei sovi kaikille olo suljettujen ovien takana...
Sitten vaihdoin osastoa, tuplamäärä potilaita ja useampi hoitsu, tykkäsin myös siitä. Ajattelin vaihtaa vaihtelun vuoksi ja ammattitaidon ylläpidon myös, näkee ihmisiä joilla on muita sairauksia ja eri hoitomenetelmiä. Työ oli kolmivuorotyötä.
Tulevaisuudessa kun palaan työelämään joudun miettimään erittäin tarkkaan palaanko sinne pysyvästi. Perhe on tärkein ja lasteni lapsuusaika, tavoittelen varmaan yksivuorotyötä. Haluiaisin kuitenkin kovasti jatkaa lähihoitajana.