Lähes kolmekymppiset ekakertalaiset

Unico, sulla alkaa olemaan jännät päivät käsillä. Onko mitään tuntemuksia suuntaan tai toiseen? Ois hienoa kun saatais heti uutta plussaa kehiin!

Mä oon miettinyt sitä kuukuppia kyllä. Kaverilla on ja se sanoi, että on ihan mahtava. Tässä vaan tietenkin elättelen toiveita ettei tarvis yhdeksään kuukauteen käyttää niin ei oo tullut mikään kuukausi hankittua sitä. Ja siis lisääkö se greippimehun lipittäminen myös kuukautisvuodon määrää? Sinänsä tietenkin loogista, kun kerta limakalvoja paksuntaa...

Napa alkaa kai parantua, oon lätrännyt desinfiointiainetta sinne ja kävin apteekista hakemassa Basibact-voidetta, jonka pitäisi parantaa tulehdusta. Kai se nimittäin tulehtunut on kun on ihan turvonnut.. Mahallaan ei kyl pysty nukkumaan mutta muuten voi jo olla. Istumaan kykenee

 

Kvart över: Mulla ainakin greippimehu tekiihan hillittömän runsaat kuukautiset. Siksi kesän ajattelinkin olla ilman ja aina kattoa mihin menkat osuu. No toivossa on hyvä elää vaikka se meinaa välillä kadotakkin.
Tuota mahaa nipistelee ja tuhrua edelleen, eli jännät paikat alkaako vaiko ei... NOjos ei la ennen perjantaita niin tää hätä housu tekee testin kun sillon taas lähtee reissuun niin aprempi olla edes joku kuva
Tämmöstä tänne... (oneksi on perjantaihinasti töitä ettei tuu täällä hilluttua koko aikaa ja saa ajatukset muualle ainakin hetkeksi

 

Bongasin tänä aamuna Helsingin Sanomista mielenkiintoisen tutkimuksen muistaakseni amerikkalaisesta tutkijasta, joka pystyy "ennustamaan" tulevan lapsen sukupuolen vertaamalla äidin "luonnetta", joka perustuu tässä tapauksessa testosteronin määrään. Faktat ja nopea testi löytyvät täältä: www.sexratio.com. Itse sain 55% todennäköisyyden tyttövauvalle. Aika jännä juttu, jos tämä tutkija todella pystyy näitä väitteitään todistamaan. Mitäs te saatte? Tuntuuko täsmäävän?

Sinänsä hauska juttu, sillä tutkija itse kertoili artikkelissa, että hän on pitkään pystynyt suoraan sanomaan, kumpaa sukupuolta hänen ystävänsä saavat. Itse olen ollut havaitsevani jotain samaa koskien omaa ystäväpiiriäni, siksi tämä vaikuttaa erityisen mielenkiintoiselta.

 

Mä tein ton testin, (tosi pikaiseen kyllä ja jätin mutaman tyhjäksi sen takia kun en tiennyt sanan tarkoitusta) mutta sain 90% todennäköisyydellä pojan. Oon aina ollut itse varma, että saan tytön. Hmm. Voisin koittaa uudelleen perehtymällä vähän paremmin.

 

Katoin noi pari sanaa mitä en tiennyt ja nyt se antaa mulle 95% pojan. Aika jännä. Kai mä oon niin äkkipikainen ja päällekäyvä tyyppi..

Vaikkakaan en kyllä ihan usko tohon... Kyllähän ihmisillä on kumpiakin lapsia ja onhan tohon sukupuoleen ihan fysiologisetkin syyt, kuten ajoitus. Ja oikeastaan, mieheltähän se sukupuoli määräytyy eikä naiselta. Mutta siis mielenkiintoinen testi, pitää koittaa kun mies tulee kotiin että mitä se sanoo kun senkin vastaukset on taulussa En siis oo ehtinyt vielä lukea tän päivän Hesaria, pitää lukea toi tutkimus vielä siitä.

 

Kun tossa sanotaan, että miehen ammatti vaikuttaa sukupuoleen, niin mä oon ainakin kuullut (mun isäpuoli on merikapteeni) että osa y-kromosomia kantavista siittiöistä kuolee läpivalaisussa, ainakin vielä 20 vuotta sitten olleissa laitteissa. Paineenvaihtelua aiheuttaisivat samaa. Tästä siis johtuisi tuo tyttövauvojen määrä noissa mainituissa ammateissa, kun ovat päivittäin tekemisissä vähäistä säteilyä aiheuttavien laitteiden kanssa tai ilman (/veden-) paineen vaihteluissa.

 

pakko oli käydä testaamas.. Mulle tulis 55% tyttö, eli meni aika fifty fifty... Mut toihan oli et jos raskautuu 4-5 viikon kuluessa testin teosta, eli siksi tän teorian mukaan tulee sit myös eri sukupuolta olevia lapsia samaan perheeseen...

Mulla muuten edelleen tänä aamuna selvääkin selvempi ovisplussa taas! Onkohan tämä jo yhdestoista, en muista nyt, pitäis tarkistaa... Ja se vahva plussaviiva tulee siis näkyviin heti, ennen ku kontrolliviiva edes ehtii tulla näkyviin! ja olen kyllä tarkistanut ohjeista moneen kertaan että kumpi viiva on kumpi! No saa nähdä tuottaako nyt tulosta tää "hormonikuukausi"...

 

Mulla oli 55 % poika. Aika arpapeliä taitaa olla jokatapaukssa......

 

Mulle tuli 80% tyttö! Täällä onkin tänään käyny keskustelu vilkkaampana kuin pitkiin aikoihin näköjään.

 

Moi vaan! Tännepä ei uutta ja ihmeellistä. Kiva kun ollu viileempi päivä nii jaksaa töissäkin olla ihan erilailla! Ja vesisadekin raikasti ilmaa kummasti.

Eilen taas tehtiin hankintoja kisuja varten sillä aikaisemmista tiedosta poiketen saadaankin ne jo lauantaina 16.6. kun tulevat jo niin hyvin toimeen ilman emoa. Ovat kuulemma viilejä... voi olla että kukat ja verhot saa alkuun kyytiä...

Ootteko seurannu Tahdon asia-sarjaa? Tulee nyt uusintana. Katoin jo kaikki jaksot kun se tuli pari vuotta sitten ekan kerran! Aivan ykkössarja...siis niin hyvää läppää siinä ja mainiot roolihenkilöt! (TV1 maanantaisin 21.00)

 

joo tarkistin ovisjutun, eli mulla oli tänään kymmenes ovisplussa. Saa nähdä onko huomenna jo haalea viiva vai vieläkö näyttää vahvaa plussaa... Oikeesti tietääkö kukaan mistä tää voi johtua? Normaalisti mulla näyttää pari päivää plussaa ja sit viiva on jo ihan haalea. testailin jo nimittäin ennen yrityksen aloittamista kun niiden mun vuotohäiriöiden takia halusin tietää et tapahtuuko mulla ovista.

Janis meillä toi testi anto niin tasaset prosentit että oli kyl yhtä tyhjän kans! Siis osaan itsekin arvata että se on fifity fifty tuleeko tyttö vai poika... :headwall:

En oo kattonu Tahdon asiaa, vaikka se on kuulemma tosi hyvä niin jotenki menny vaan aina ohi. Nyt ajattelin että alotan kattoon uusintoja, mutta jotenki vaan näin kesällä ei huomaa kattoa kelloa ja kaikki ohjelmat menee ohi.

Voisko joku muuten päivittää mun kohdalle yk 3 kun sitä ei oo sillon päivitetty kun uusi kierto alko. Tekisin sen itse, mutta en tiedä miten...

 

Heippa!
Voisin ilmoittautua tänne mukaan jos en vaan ole liian nuori? =)
Elikkäs olen 26v ja mieheni 32 ja tosiaan esikoisesta haaveillaan ja kovasti myös yritetään
Ensimmäinen yrityskerta vasta menossa, ehkäisy (laastari) lopetettiin viimekierrossa!
Tein kanssa mielenkiinnosta ton testin ja tulos oli 90% poika!! Se kyllä sopii meille =) Vaikka toi onkin hömpänpömppää niin kuitenkin ihan hauska testi =)

 

Onko teillä lemmikkinä kissoja? Sillä vaan kyselen että jos on kokemusta siitä paljonko maksaa pentujen rokotukset trella/kangasalla tai muualla pirkanmaalla? Oonki jo hehkuttanut muissa pinoissa mut kerta kiellon päälle... Meille siis tulee viikonloppuna 2 suloista maatiais kisuvaavia, tyttöjä. Ompa sitten mihin purkaa pahinta hoivaviettiä ja niitä seuraillessa aika kuluu nopeasti. En millään jaksa odottaa koska päästään miehen kanssa "tositoimiin".

Viikonloppuna sovittiin, että syön vielä 8 laattaa pillereitä, mitä nyt reseptissä jäljellä, uusin reseptin ja vuoden vaihteessa sovitaan kuinka monen kuukauden satsin vielä haen. Mutta yritys siis alkaa ens vuonna jossain vaiheessa.

 

Heippa Joanna ja tervetuloa mukaan!!!

Ihanaa Toivo, että teille tulee kissoja!
Meillä on myös kissa, arvokas omapäinen persoona, jonka elämää on mukava seurailla. Se on jo ikämies eikä sitä saa enää kamalasti hoivata. Se tulee aina itse sanomaan, että nyt mua saa rakastaa tai tarttuu kynsillään nojatuoliin ja katsoo silmiin kun on nälkä... "ottaisin ruokaa tai raaputan vähän tuoliasi". Aikuisen kissan kanssa eläminen on huvittavaa! Kissa on tehnyt selväksi, että meillä on kolmen aikuisen perhe ja hän on sen tasa-arvoinen jäsen. Valitettavasti en muista yhtään mitä rokotukset maksoi. Eläinlääkärireissuista jää aina päälimmäisenä mieleen loukkaantunut huutava kissa jota saa sitten viikon lepytellä

Vauvahaaveilussa olen onnistunut vähän rauhoittumaan. Nyt kun ei tarvitse enää odottaa että mies kypsyisi ajatukselle, olen alkanut itse ajatella asioita uudella tavalla. Samalla uusia epäilyksiä on hiipinyt mieleeni. Ajoitus ei varmaan koskaan tule tämän paremmaksi, meillä on vakituiset virat ja muut systeemit, ihana suhde ja hauska sosiaalinen verkosto jossa on voimaa ja herkkyyttä. Ja vaikka mitä mistä olla kiitollinen! Ja sepä juuri on noussut epäilykseksi mielessäni... kun elämä on hyvää, niin pitääkö sitä mennä muuttamaan

Tämä on ramppikuumetta siskot! Kertokaa oletteko te aina, ihan joka hetki, varmoja vauvakuumeestanne?

Kävin tekemässä testin, 75% poika :heart: Jos tulee äitiinsä, ei varmaan osaa päättää kumpi on ...No olen mä sen sentään aina tiennyt.

Kaikille jännittäjille oikein paljon plussatuulia ja vakaata mieltä =) !!!!!!!

 

Janis meillä toi testi anto niin tasaset prosentit että oli kyl yhtä tyhjän kans! Siis osaan itsekin arvata että se on fifity fifty tuleeko tyttö vai poika...

Juuri näin! :kieh:

Ada, sun ramppikuumeesi kuulostaa kyllä aika normaalilta. Isosta asiasta kun kumminkin on kyse. Tosiaan, jos tilanne on se, että puolisoa saa ensin kypsytellä asialle ja ikään kuin keskittyy aika paljon siihen ja miettii, mitä toinen mahtaa asiasta ajatella ja sitten kun lopulta toinen näyttää selvästi vihreää valoa ja olisi aika alkaa oikeasti tositoimiin, niin alkaakin jännittää.

Sekin tunne kun saa raskaustestiin plussaviivan on aika jännä hetki tunnepuolelta. Toisille varmaan onnentunne on jotain aivan euforista, mutta mua toisaalta pelotti aika peljon. Vaikka lasta oli tavallaan toivonutkin jo jonkun aikaa (vaikka siis meillä ei raskaus ollutkaan suunniteltu), niin silloin mietti, että se on menoa nyt - mieletön vastuu. Mun kohdallani onnentunne oikeastaan kasvoi vasta raskauden myötä, kun masu alkoi pyöristyä ja vauvan liikkeet tuntumaan. Vähän sama homma oli kumminkin synnytyksen jälkeenkin, kun pieni, rääkyvä, verinen rääpäle laitettiin mun rinnan päälle, niin sitä ajatteli vain, että tuossako se mun lapseni nyt on ja että, enpä olisi osannut kuvitella, miltä hän näyttää. Katsoin mieheni kasvoja ja kyynel kimmelsi miehen liikutuksesta kosteilla, verestävillä silmillä kun hän katsoi ja kosketti varovasti, vähän tärisevin käsin, meidän vastasyntynyttä tytärtämme. Mä vaan ajattelin, että siinäkö se nyt on, vähän epäuskoisena. Mikään ylitsehyökyvä onnentunne ei mua silloinkaan vallannut, vaikka olinkin ihan liikuttunut. Mä vaan tärisin synnytyshorkassa kovan ponnistelun jälkeen ja ajattelin, ettei se synnytys nyt niin raju homma ollutkaan ja toisaalta tunsin itseni vähän riittämättömäksi kun en heti ollutkaan ekstaasissa - huono, tunteeton, kylmä äiti. Nyt mä siis olin äiti, en kumminkaan tuntenut itseäni mitenkään oleellisesti erilaiseksi kuin ennen. Onni ja rakkaus ovat kasvaneet vasta ajan myötä koko ajan suuremmiksi ja suuremminksi. Tottahan toki tunsin heti alusta asti kiintymystä, suojeluvaistoa ja rakkauttakin tyttöä kohtaan. Nykyisi sitä vaan joskus ajattelee, ettei olisi uskonut, kuinka paljon tuollaista pientä ihmistä oikein ylipäänsä voikaan rakastaa. :heart:

No, kylläpäs mä nyt intouduin muistelemaan noita asioita...

 

moikka pitkasta aikaa!
Maanantaina kavin lukaisemassa etta Piipilla on tarpannyt, paljon onnea! :flower: Vielakohan sa tulet tanne meidan ei-plussannneiden puolelle tervehtimaan meita tiukkaan yrittavia? B)
Ma en ole ehtinyt viela tolle homppasivulle tekemaan testia, mut ajattelen tan jalkeen surffautua sinne. Muuten olen tehnyt toita ihan simona ja olen tosi vasyksissa tanaan. Menee varmaan rauhallisesti kotitoiksi tanaan, en mitenkaan jaksa tasta minnekaan lenkkipolulle suunnata. Voinkohan ma olla jo valeraskaana, ajatellen ensi viikolla mahdollisesti tulevaa tatia ennen?? ma olen ollut ihan sikavasynyt ja hiukkasen on huono olo.. Taa on todennakoisesti jotain ihan muuta, mutta ainahan saa haaveilla Tuskin kukaan voi raskausoireita viela nyt tuntea.. hopso olen.
Hyva, Kvart over etta sun punkkinapa on paranemaan pain, ei ole kivaa jos se olis jaanyt sinne pesan tekemaan..
Asiasta sadanteen: meilla mies tuntuu vihdoin mieltaneen tan ajatuksen mahdollisesta perheenjasenesta; se oli jo suunnitellut etta mihin me laitetaan vauvansanky, ma kylla sulin ihan taysin kun kuulin ton :heart:
Nyt hymyilen taalla tyytyvaisena =)
mukavaa pikkulauantaita teille sisaret!

 

Joanna tervetuloa mukaan!

Toivo: Hieno teillä on sitten jänniä aikoja ja kohta kotona säpinää

täällä odotellaan ihmeen rauhallisena perjantai aamua ja onko sitä ennen tapahtunut jtain ja jännätäänkö silloin tikun vieressä. Nooh voipi olla että huomenna kipeän seinille mutta se on huomenna se sitten jos on onneksi on työvuoro huomenna niin ei ihanniin hötkypötky ole
Odotellaan täällä ja plussa tuulia hirveästi kaikille!!!

 

Lisätäkseni edelliseen että 80% tyttö

 

Kesäkuista keskiviikkoa!

Tännepä ei sen kummempia! Joo Unico, veikkaan että ens viikolla täällä pyörii villinä 2 karvapalloa pää kolmantena jalkana! Toivotaan parasta että tulis plussaa!

Jaaha nyt pitää lopetella kun miehen kaveri tulee käymään niin ei viitti sen nähden pyöriä vauvapalstalla! Palaillaan!

 

Taimi: onko ovista päästy hyödyntämään? Plussa onnea!
Toivo79: Sama juttu kun joku tulee käymään niin huolellisesti piilottelen kaikki aiheseen liittyvän. Kiusasin ukko aet mitäs jos mökille matkalukemisiksi kaksplus se oli et ota vaan ( no en kehannu kun oli tulossa porukkaa kyytii, ja just sellasia ketä kyselee et koska teille tulee) no mut sit ei enää ollu et ota vaan kun tultiin pois Toisin se oli sata varma etten kehtais niin sano noin en tiiä mitä olis tehny jos olisinkin ottanut

Muuten ootteko te jo ostelleet vauva-lehtiä? Mä tunnustan välillä on tullut, ja niitä on toosi kiva lueskella...

 

Kiitos Janis kirjoituksestasi!!!
Teki niin hyvää lukea se!!! Ja kiitos rehellisyydestä, naiset ei aina pysty rehellisyyteen näissä jutuissa. Mikä on toki ymmärrettävää, kun ajattelee kaikkia malleja ja muotteja joihin tässä yritetään sopia...

Mä en ole ostanut mitään vauvaan liittyvää, en käy edes lastenosastoilla ette hurahda. Mulle tarjottiin valtavaa määrää vauvanvaatteita "jos tarvitsen", mutta lähetin ne Viroon lastenkotiin, kun ajattelin että jonnekin on viiva vedettävä tavaran keräämisessäkin. Lisäksi ajattelin että jos vaikka vauvaa ei koskaan meille synny, niin ei tarvitse sitten tuskastella tavaroiden kanssa.

 

täällä taas... Ada tuolla puhui ramppikuumeesta... Mulla on vähän samoja mietteitä... Nyt vauvakuume pahimmillaan ja kun tietää että mieskin haluaa että yritys alkaa joskus ensvuonna, niin sitten kun se hetki koittaa että pillerit jätetään pois.... niin... pelottaa vaan se, että jos sitten mua alkaakin jännittää viimehetkellä... Onko muilla samanlaisia kokemuksia?

 

Tännepäs oli tullut paljon tekstiä eilisen aikana! Hienoa!

Ada, mulla on kyllä toi ramppikuume myös. Joka kuukausi on ollut sellainen pelonsekainen toiveikas odotus plussasta. Tiedän, että haluan vauvan ja meillä on kaikki asiat kunnossa, mutta silti välillä miettii, että haluanko mä sittenkään luopua kaikesta tästä mitä nyt on. Vaikka eihän sitä oikeasti kaikesta tarvitse luopua, mutta silti jännittää. Että kun nyt on hyvä olla niin mitä jos se muuttuukin siitä vauvan myötä.

Kaipa noi tuntemukset on ihan normaaleja, niinkuin Janis jo sanoikin.. Mutta et oo siis Ada yksin.

 

Lähes kolmekymppiset :heart:

Torstaina 14.6.07

Tiinu-78............28..........kp 7/n. 28.............yk 9
Unico.............. 27...........kp 28/28...............yk 5
Kevätesikko......28..........kp 11/28-32...........yk 4
Kvart över........28..........kp 6/29-34...........yk 4
Veera80............27.........kp 11/28................yk 3
Taimi................29..........kp 25/27-36..........yk 2
Postimestari......29.........kp 21/26..............yk 1
Ada..................28.........kp 34/25-28..........yk 1
Naone...............29......................................yk 1
Joanna..............26......................................yk 1
Hemuli79...........27.....................................aloitus syksyllä
Toivo79............28......................................aloitus kevät 2008

Huhuilee: :attn:

Heksamiina.......29..........kp 32/28..............yk 4
Olkku................28.........kp 43/ ?.................yk 1
Pupuvaimo........29....................................pari vuotta
Raksunaksu......29.....................................yk 3??
Typykkä...........29....................................yk ???

Bubbling under (konkari):

Janis

Plussanneet: :flower:

Schätzchen (yk 2)
Unelma (yk 2)
Miumau (yk 6)
Hipu (yk 2)
Piipi79 (yk 5)

Tervetuloa Joanna! Ja Ada, nyt mä vasta huomasin, että sullahan on jo päivät vaikka kuinka pitkällä?! Tuu sit kertomaan kun testailet!

 

Juu ette ole yksin.

Kun meille se "vahinko" tuossa huhtikuussa kävi, ja olin satavarma, että olen raskaana, niin meinasin oksentaa silkasta pelosta ja paniikista.

Kyseessä on valtava muutos, ja siksi mielestäni se ettei tuntisi jännitystä ja pelkoakin, olisi jotenkin omituista. Kyselemällä itseltään, onko oikeasti valmis äidiksi osoittaakin tavallaan olevansa valmis - osaa suhteuttaa toiveitaan ja odotuksiaan ja pelkojaan perspektiiviin ja siten valmistautua mahdolliseen muutokseen.